Hmmmmm- vai niin - mielenkiintoista...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Yhdysvalloissa kongressi voi erottaa presidentin – Näin Trumpin mahdollinen virkasyyte etenisi
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on parhaillaan ulkomailla vierailulla, mutta kotimaassa skandaalit ottavat yhä kovempia kierroksia. Pahimmillaan Trumpia voi uhata virkasyyte. Lue tästä, kuinka se etenisi.
Yhdysvaltain kongressissa kaksi demokraattiedustajaa, Al Green ja Maxine Waters, vaativat äskettäin presidentti Donald Trumpin asettamista virkasyytteeseen.
Puheet presidentin viraltapanosta ovat kiihtyneet Yhdysvalloissa sen jälkeen kun liittovaltion poliisin FBI:n johtajan James Comeyn erottamista koskeva skandaali sai tällä viikolla uuden käänteen. New York Times -lehti paljasti Trumpin pyytäneen Comeyta lopettamaan Venäjä-kytkösten tutkinnan, mikä koski Trumpin entistä turvallisuusneuvonantajaa Michael Flynniä.
Trumpin on lisäksi epäilty erottaneen Comeyn hillitäkseen kampanjatiiminsä Venäjä-suhteisiin kohdistunutta tutkintaa.
Kokosimme pääkohdat Yhdysvaltain presidenttien virkasyytemenettelystä.
Mistä virkasyytteessä on kyse?
Virkasyytteen (englanniksi impeachment) käynnistäjien tavoitteena on presidentin viraltapano.
Yhdysvaltain perustuslain mukaan presidentti tai muu liittovaltion korkea virkamies voidaan panna viralta virkasyytemenettelyn kautta, mikäli hän on syyllistynyt maanpetokseen, lahjontaan, muuhun vakavaan rikokseen tai väärinkäytökseen, sanoo Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku.
Virkasyytemenettelyä ei ole tarkoitus käynnistää heppoisin perustein. Ajatuksena on, että viranhoitajien sallitaan tehdä työssään virheitä ja hairahduksia, mutta törkeään väärinkäytökseen syyllistynyt henkilö ei ole sopiva jatkamaan tehtävässään.
– Yhdysvaltain perustuslaki jättää kuitenkin tulkinnanvaraa sille, mitä muilla vakavilla rikoksilla tai väärinkäytöksillä tarkoitetaan. Tästä voidaan aina kiistellä, Saikku huomauttaa.
Kuka nostaa virkasyytteen?
Presidentin virkasyytemenettelyn käynnistää Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone.
– Yksittäinenkin edustajainhuoneen jäsen voi sitä ehdottaa, sanoo Saikku.
Jotta virkasyyte nostettaisiin, edustajien yksinkertaisen enemmistön on äänestettävä sen puolesta.
Varsinainen virkasyyteoikeudenkäynti ja presidentin kuulustelut käydään senaatissa. Oikeuslaitoksella ei ole varsinaista roolia virkasyytemenettelyssä, vaan kongressin arvio riittää. Käsittelyä senaatissa johtaa kuitenkin korkeimman oikeuden puheenjohtaja.
Jotta presidentti voitaisiin todeta syylliseksi ja panna viralta, kahden kolmasosan senaattoreista on kannatettava päätöstä äänestyksessä. Jos vaadittavaa enemmistöä ei löydy, presidentti vapautuu syytteistä ja hän voi jatkaa tehtävässään.
– Demokratian kannalta on hyvä, että päätöksen on oltava todella selkeä, Saikku arvioi.
Langetetusta tuomiosta ei voi valittaa.
Tähän mennessä yhtäkään Yhdysvaltain 45 presidentistä ei ole erotettu virkasyytteen kautta.
Ketkä ovat aiemmin joutuneet virkasyytteeseen?
Ainoastaan kaksi presidenttiä on Yhdysvaltain historian aikana asetettu virkasyytteeseen.
Toinen heistä oli demokraattipresidentti Bill Clinton. Clinton joutui vuosina 1998–1999 vastaamaan syytöksiin väärästä valasta ja oikeudenkäytön estämisestä. Clintonin epäiltiin valehdelleen suhteestaan Valkoisen talon avustajaan Monica Lewinskyyn. Hänen epäiltiin pyytäneen myös Lewinskyä valahtelemaan suhteesta.
Edellinen virkasyyte presidenttiä vastaan oli nostettu yli sata vuotta aiemmin. Vuonna 1868 sen sai niskaansa demokraattipresidentti Andew Johnson yrityksestään erottaa sotaministeri Edwin Stanton, jonka kanssa hänellä oli linjaerimielisyyksiä. Johnsonin katsottiin rikkoneen virkamiesten virkasuhdelakia.
Republikaanipresidentti Richard Nixon sen sijaan erosi itse vuonna 1974 välttääkseen häntä Watergate-skandaalin johdosta uhanneen virkasyytteen. Syyte olisi erittäin todennäköisesti johtanut Nixonin erottamiseen.
Miten heidän kävi?
Clinton ja Johnson välttivät molemmat tuomion ja saattoivat jatkaa tehtävässään. Clintonin kohdalla senaatin virkasyyteäänestyksessä tulos jäi kauas vaaditusta kahden kolmasosan enemmistöstä.
– Clintonin tapauksessa tekoja pidettiin melko mitättömänä syynä käynnistää tällainen prosessi. Etukäteen tiedettiin, että presidentin erottaminen ei siksi todennäköisesti menisi läpi. Prosessi koettiin tarkoituksellisena nöyryyttämisenä, eikä se juurikaan laskenut hänen suosiotaan, Saikku arvioi.
Clintonin kannatusluvut olivat prosessin alkaessa verrattain korkealla: 72 prosenttia yhdysvaltalaisista tuki häntä.
Johnsonin kohdalla sen sijaan senaatin äänestys meni erittäin tiukaksi. Erottaminen jäi vain yhden äänen päähän.
Onko mahdollista, että Trump asetettaisiin virkasyytteeseen?
Teoriassa kyllä, mutta käytännössä se on epätodennäköistä.
Kongressin valtasuhteet ovat kallellaan Trumpin hyväksi. Republikaanit ovat niskan päällä molemmissa kamareissa eli edustajainhuoneessa ja senaatissa.
Valtaosa republikaaneista on pysynyt lojaaleina Trumpille, vaikka tämän kannatusluvut ovat romahtaneet. Kyselyissä Trumpia kannattaa silti yhä noin 40 prosenttia vastanneista.
Syytökset siitä, että Trump olisi pyrkinyt vaikuttamaan FBI:n tutkintaan ovat toki vakavia. Oikeusoppineiden mukaan Trumpin voidaan katsoa pyrkineen estämään oikeudenkäyttöä. Sama syytös oli esillä myös Clintonin ja Nixonin tapauksissa.
Myös väitteet siitä, että Trump olisi kertonut Venäjälle huippusalaista tiedustelutietoa ovat tyrmistyttäneet Yhdysvalloissa. Presidentillä on kuitenkin hyvin laajat valtuudet kertoa eteenpäin luottamuksellisia tietoja, joten Trump ei todennäköisesti rikkonut lakia.
– Kukaan ei pysty sanomaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Riippuu täysin siitä, mitä uutta tutkinnassa paljastuu, Saikku sanoo.
Virkasyyte voisi toteutua siis vain, jos Trumpin oman puolueen edustajat kääntyisivät häntä vastaan tai jos Yhdysvaltain ensi vuoden välivaaleissa demokraatit saisivat enemmistön edustajainhuoneeseen.
Saattavatko omat joukot kääntyä Trumpia vastaan?
Toistaiseksi republikaanit ovat vielä jaksaneet selitellä presidentin tekemisiä. Saikku ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että yhä useampi republikaani kääntyisi Trumpia vastaan.
– Trump on tullut republikaanien ydinryhmän ulkopuolelta eikä hänellä ole ollut puolueen establishmentin, johtoportaan tukea. Tähän asti puolue on arvioinut, että presidentin kanssa pystytään kyllä pelaamaan. Se on nähty parhaana mahdollisuutena edistää omaa politiikkaa, vaikka todella vaikeaahan se on koko ajan ollut, Saikku muistuttaa.
Viime päivinä rivit ovat rakoilleet yhä enemmän. Esimerkiksi republikaanisenaattori John McCain on verrannut Trumpia riepottelevia skandaaleja Watergateen.
Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell puolestaan totesi, että "vähempikin draama" Valkoisesta talosta riittäisi.
– Varsin monet republikaanit eivät ole valmiita uhraamaan omaa poliittista uraansa Trumpin takia, Saikku arvioi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti