Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta pitkästä aikaa kävin vilkaisemassa entisen konkaripoliitikon Paavo Väyrysen sivuja/tekstejä. Paavo oli käynyt Kirjamessuilla mainostamassa kirjojaan ja osallistunut samalla keskusteluun. Hän on julkaissut vuonna 1974 teoksen ”On muutoksen aika”. Siinä hän on arvostellut oikeistoa ja vasemmistoa liiallisesta materialismista, joka tuhosi luontoa. Niiden vaihtoehtona hän on nostanut - siihen maailman aikaan kovana keskustalaisena - esiin Santeri Alkion kehittämän ihmisyysaatteen mukaiset henkiset ja yhteisölliset arvot. Niille on tänäkin päivänä tilausta. Tuosta Paavon tekstistä kävi mielessä omat kirjoitukseni siihen maailman aikaan, kun vielä paikallislehtiin kirjoittelin ja tekstejäni julkaistiin. Muistaakseni kirjoitin usein otsikolla - On muutoksen aika - NYT! Taisinpa käyttää 2000-luvun alussa tuota samaa tekstiä kuntavaalimainoksessani... Minulle on usein sanottu, että Kemissä ei muutu mikään, olipa vallankahvassa ketkä tahansa. Olen yrittänyt vääntää rautalangasta, että eihän Kemissä ole ollut ketkä tahansa. Täällä on ollut vallankahvassa vuosikymmeniä vasemmisto - tällä hetkellä SDP ja Vasemmistoliitto. Taloudellinen tilanne on umpisurkea Kemissä.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Tosiaan eilen tiistaina 29.10.2024 siirryimme Kemin Haukkarin Kainuunkatu 3:ssa historiallisesti valokuitukaapeliverkostoaikaan, kun Valooo-yrityksen asintuntija Jeru Perttula kävi virittelemässä asian käyntikuntoon. Vielä siinä näyttää toki olevan pientä viilausta sähköpostin osalta, jotta näkymä näytöltä on samanlainen kuin ennenkin. Uusi elämä siis siltä osin on alkanut. Saa nähdä, miten se tästä eteenpäin etenee. Ken elää, hän näkee... Niin - tällä tontilla ei olla aikaisemmin hötkyilty uudistusten perässä. Ensimmäinen mustavalkoinen television vanhempani hankki aika myöhään 1960-luvulla. Lankapuhelin hankittiin vasta 1970-luvun puolen välin tuntumassa. Itse taisin hankkia ensimmäisen tietokoneeni 1980-luvun aivan loppupuolella, saattoi jo mennä 1990-luvun alkupuolelle. Sittemmin niitä on ollut aika monta. Ensimmäinen kännykkä tuli käyttööni samoihin aikoihin. Myöhemmin niitä on ollut työnantajan ja ammattijärjestön hankkimana/velvoittamana. Nykyinen eläkeläiskännykkä niin sanottu älypuhelin on hyvä laite, vaikka käytän sitä äärimmäisen vähän - vain lähes pakon sanelemana. Viimeisin tuossa työhuoneeni kirjoituspöydän päällä oleva HP-läppäri on taannoin Puron Kailta käytettynä ostettu, tuunattu laite. Se on toistaiseksi toiminut hyvin. Erinomaisesti. Nyt koputtelen maalaamatonta puuta... Päärakennuksemme katolla oleva, Impiön Sulon aikanaan virittelemä "harava" eli perinteinen antenni jäänee historiaan. Vai jääkö sittenkään? Sen kautta menee Pikkupuolelle kaapeliyhteys, joka käy mutkan varastorakennuksessankin. Päärakennuksen takkahuoneessa on myös televisio, jonka signaali tulee edelleen em. antennin kautta vahvistettuna. Kaikki ei edelleenkään toimi yhden napin painalluksena. Kukaties onneksi näin...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä - Lounais Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja kvyttuulisen syysaamupäivän läsnäolon. Mittarissa +5 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties päivemmällä pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole ainakaan minulla mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook teksteistäni tänään...

Putin ja USA:n presidentit Katso 53 min · dokumentti · havainnollistava · kriittinen · Sisältää väkivaltaa Voi aiheuttaa ahdistusta Sallittu yli 12-vuotiaille Vladimir Putinin valtakaudella Yhdysvaltoja on johtanut kaikkiaan viisi presidenttiä. Heistä jokainen on epäonnistunut arvioidessaan Putinin toimia. He pyrkivät sitomaan Venäjää länteen yhteistyön avulla, mutta tukivat samalla tahtomattaan Venäjän laajentumissuunnitelmia rajojensa yli. (Frontline: Putin and the presidents, 2023, Yhdysvallat) julkaistu ma 26.6.2023 poistuu 30.4.2025 käynnistyskerrat 107 851 Näytä lisää Niin - USA:n ja samalla koko maailman olisi pitänyt herätä vuonna 2007 Putinin Saksassa pitämästä puheesta. Viimeistän vuonna 2014 Venäjän valloitettua Krimin niemimaan pienten vihreiden tunnuksettomien miesten avulla. Mutta ei - hänelle annettiin liikaa köyttä - tässä ollaan. Onneksi tulee kuitenkin aika, jolloin perseet tervataan. Toivottavasti pian...

Mitä tänään tähän asti illansuussa...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia tai... Oikeastaan tämä on ikimuistettava päivä. Miksi? Siksi että klo 12 tuli Valoo-yrityksen asiantuntija Jere Perttula sisään ja lupauksensa mukaisesti kytki tietokoneeni ensimmäistä kertaa Valoo-yrityksen kuituverkostoon. Kyllä. Aikanaan kun tätä asiaa meille kahdenkin yrityksen kautta markkinoitiin, totesin, että minulle kyllä riittää nykyinenkin vauhti/nopeus. Molempien yritysten asiantuntijat, myyntitykit saivat minut vakuuttuneeksi, että valokuituverkkoon liittyminen lisää kiinteistömme arvoa. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa tämä kuulemma on nykyaikaa. Samalla saimme TV-jutut tähän samaan kytkentään, ne jotka ovat maksuttomia kaikille tarjottavia palveluja. Tämän foorumin sain entiseen kuosiin uusimalla uuden tilin. Sanoin juuri hetki sitten vaimolleni, joka on käynyt seuraamassa tätä ähellystäni, että tuo tili on mielestäni sana, jota olen aina vihannut. En mielelläni perusta uusia tilejä, koska se vaatii melkein aina uuden salasanan. Sähköposti, joka on minun tärkein työkaluni ollut jo vuosikymmeniä, vaatii vielä hiukan tuunausta, jotta se on entisen näköinen. Täytyy huomenna keskiviikkona irtisanoa Telian sopimus tietokoneen osalta. Siinä on 14 vuorokauden irtisanomisaika saamani tiedon mukaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja lähes tyynen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +2 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään tulet. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä tiispaipäivä tuo tullessaan. Ammattiopisto Lappian puupuolelta tuli hetki sitten puhelu Yliniemen Matilta. Oppilaat Hakevat päärakennuksen varaston varaston oven käsiteltäväksi. Oven alaosan paneelit tuunataan. Kyllä -olimme iltapäivällä asioilla. Sillä aikaa oli ovi tuotu tuunattuna paikoilleen. Hyvä palvelu ja hyvä työn laatu. Päivällä on luvannut Valoo-asiantuntija saapua pistämään valokuitukaapeliyhteyden käyttökuntoon. Mielenkiintoista.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävin hetki sitten ajelemassa huvia. Kävin Karjalahdella. Seurasin hetken Priman uuden parkkialueen tekoa. Kävin ostamassa - valkoista ja punaista - varmuuden vuoksi. Jospa niille on jotain järkevää käyttöä. Ajelin Bilteman ympäri Wetterille. Jopa sisällä saakka nuuhkimassa uusien ja vähän käytettyjen autojen tuoksuja. Kyllä siellä oli hienoja menopelejä. Wetteriltä ajoin Prima Raudan ohi toteamuksella, että Projektiveneemme oli samassa paikassa pressun alla pihalla. Sieltä ajelin keskustaan Hahtisaaren kautta sisäsatamaan. Otin pari kuvaakin. Sisäsatamasta ajelin Mansikkanokalle ihailemaan maalle nostettuja venerivistöjä. Ovat ne upeita maallakin. En vaivautunut ottamaan kuvia, muuta kävi mielessä muutaman vuoden takaiset keskustelut veneiden talvisäilytyksestä, johon itsekin välillisesti jouduin mukaan. Siirsimme Kivelän Hannu kanssa Projektivenettämme Paavonkarista Mansikkanokalle. Veneen laskettuaan lavojen päälle muistelen Hannun käyttäneen termiä: Voi järjen valo! Ainakin hän reippaasti kiroili suunnitelmista siirtää veneet "jonnekin" muualle. Vaikka se autoilijoille tietäisi hyvää tienestiä. Kyllä veneet - talvellakin - kuuluvat olennaisesti Kemin rantamaisemaan. Kyllä - veneiden siirtämisajatus on tulkittava niin sanotuksi aivopieruksi. Niin järjetön se olisi ollut toteutettuna. Se lähti liikkeelle puhtaasta kateudesta. Sitä eivät näin kunta- ja aluevaalien alla kehtaa/uskalla esittäjätkään enää muistella. Onneksi siitä on luovuttu, vai onko lopullisesti? Ainakin nyt on Lumilinnan viereinen alue siistitty.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja kevyttuulisen aamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään koivuklapit. Mittarissa on +6 astetta lämmintä. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä maanantaipäivä ja kaiken kaikkiaan lokakuun viimeinen viikko tuo tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen ja kevyttuulisen aamupäivän läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään tulet. Mittarissa on +5 astetta lämmintä. Kellot on taas siirretty talviaikaan. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä lauantaipäivä tuo tullessaan. Vaimoni käy päivällä kaupoilla. Voi olla, että käväisemme pienen lenkin sauvakävelyllä Mansikkanokalla.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Jostain syystä otin päärakennuksemme takkahuoneen seinällä olevasta raamitetusta valokuvasta kännykkäkuvan. Siinä on meidän perheemme vanhan kotitalomme edustalla. Vanhempani ja me aikuiset lapset. Kuvan on ottanut vaimoni kesällä 1974. Olimme tulleet kesälomalle nurkan takana pilkistävällä Kuplalla Imatralta poikiemme Tommin ja Timon kanssa. Kuplan perässä oli peräkärry. Vanhempani kuolivat - isä Lauri syksyllä 1974 ja äiti Aino keväällä 1975. Veljeni Eero kuoli alkuvuodesta 2018. Sisareni Anneli ja minä olemme tuossa kuvassa olevista elävien kirjoissa. Tuo vanha kotitalomme oli Laitakarin sahan lankuista, oikeastaa lankunpätkistä rakennettu 3-huoneinen talo, jossa oli lasitettu kuisti, josta pääsi talon ullakolle. Purettuani talon 1980-luvun puolessa välissä, siitä oli moneksi. Lankut - parhaimpia lukuun ottamatta - on nykyisen päärakennuksemme takassa poltettu taivaan tuuliin. Pystylaudoista tein väliaikaisen puuvaraston lankuille. Silloinen Kemin kaupungin toinen arkkitehti Milka Rautiola, joka oli kiinnostunut perinnetaloista tuli rakennusta katsomaan siitä hänelle kerrottuani. Niin - purkamisen yhteydessä paljastui kuvioituja vaakalautoja. Olin tosiaan rakentanut kolmion mallisen, väliaikaisen puuvaraston, jossa kattomateriaaleina olin käyttänyt vanhan kotitaloni kattohuopia. Milka hämmästyi ja kysyi: "Mikä tuo on, saako tuollaisiakin rakentaa?" Kerroin hänelle, mikä se oli ja sanoin, että kyllä saa, kun ei lupia kysele. Kyseinen, persoonallinen rakennus oli muutaman vuoden käytössä. Niin - pystylaudoista tehtiin myös aitaelementtejä ja osa kivijalasta on tälläkin hetkellä tontilla taideteoksen Elämän purje ympärillä "käräjäkivinä"... Ainoa mikä vanhasta kotitalostamme on jäljellä, on maakellari. Seki tuunattuna. Se piti viime kesänä hiukan siistiä sisältä, sen kyllä ehtii ensi kesänäkin. Eipä sille ole viime vuosina ollut juurikaan käyttöä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja tyynen aamupäivän läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistä päärakennuksen takkapesään koivuklapit odottamaan sytytystä. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä lauantaipäivä tuo tullessaan. Niin - ainakin Israel on aloittanut iskut Iraniin. Kostoiskua seuraa kostoisku. Mitähän tuostakin vielä seuraa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En sen kummempia mutta hetki sitten kävi mielessä seurattuani viime aikaisia tapahtumia sanonta: Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää. Toisaalta irtautumalla totaalisesti paikallisesta kuntapäätöksen teosta voisi kirjoittaa huomattavasti vapaammin ja estottomammin kaikesta. Välillä tuntuu siltä, että eräänlainen hyshys-mentaliteetti - varmuuden vuoksi - on vallannut päätöksentekijöiden ajatusmaailman. Ei uskalleta/katsota tarpeelliseksi puhua, kirjoittaa edes sellaisista asioista, jotka eivät ole niin sanotusti salaisia ja jotka päätöksentekijä kipeästi kaipaisi. Edellä olevan lisäksi totean taas kerran, että köyhälle tulee kaikki aina kalliiksi. Tämä mikromaailma on viritetty eräänlaiseksi erilaisten konsulttien mellastuskentäksi, jotka kyllä osaavat - ovat aina osanneet - rahastaa...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja lähes tyynen syysaamupäivän läsnäolon. Mittarissa +7 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Tänään taidamme olla vaan. Ei ole mitään erityistä tekemistä. Voi olla, että itse hiukan tarkemmin seuraan, mitä ympärilläni - kuntapolitiikan ympyröissä - tapahtuu ja teen tarvittavia johtopäätöksiä. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja tyynen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +2 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Kyllä - koivuklapit ovat takkapesässä ja saman tien hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisään lämpenemään. Tänään loppuiltapäivästä on kokous. Kyllä - klo 15 alkaen noin 1,5 tuntia Kemin Energia ja Vesi Oy.n hallituskokous Peurasaaressa. Hyvä ja asiallinen kokous. Osa hallitusjäsenistä siirtyi kaupungintalolle valtuustosaliin "iltakouluun", jota ei - ainakaan toistaiseksi - striimata... Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Mukava jutustelutuokio mutta...

Mukava jutustelutuokio mutta... Tänään iltapäivällä oli mukava jutustelutuokio hyvin tuntemienieni henkilöiden kanssa, mutta sain kuulla, että puualan koulutus loppuu Kemistä Kiviknankaalta. Kyllä. Tänä syksynä ei saamieni tietojen mukaan ole otettu enää uusia oppilaita. "Kai se nyt sentään Tornioon edes siirretään?" kysyin, kun pahin ihmetykseni oli ohi. "Ei siirretä eikä Rovaniemelläkään ole kohta puualan koulutusta!" minulle sanottiin... "En ymmärrä tätä kehityssuuntaa. Kyllä Suomella, Lapilla myös Meri-Lapilla täytyy olla jatkossa puujalka." mietiskelin. Olin aikanaan erittäin tyytyväinen siitä, että Ammattiopisto Lappia otti voimakkssasti esiin CLT-tuotannon ja osaammisen. Näemmä CLT-tekniikka ei ole kyennyt vakuuttamaan päättäjiä asiasta. Murheellista. Olen vähän viime vuosina käynyt Lappian kotisivuilla. Aivan liian vähän. Tosin viime viikolla kävin läpi koko henkilöstön. Vähän siellä oli enää minulle entuudestaan tuttuja henkilöitä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä - Lounais Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen ja tyynen syysaamupäivän läsnäolon. Mittarissa +7 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties päivemmällä pistän koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole ainakaan minulla mitään erityistä tekemistä. Mediatietojen mukaan presidenttimme on tänään virallisesti vihkimässä Metsä Fibren biotuotetehtaan. Hyvä niin. Se on ollut käynnissä jo noin vuoden. harmittava kaasuräjähdys on hiukan sotkenut tehtaan suunnitelmia. Katsotaan, mitä tämä päivä muuta tuo tullessaan... Niin - ainakin sen, että hetki sitten tontillamme kävi Piha Kympin ammattilainen Tapani Peurasaari. Hänen kanssaan suunnittelimme tontin puukaadot ja katselimme pensaidenkin katkaisua lähes "maajalkaan". Edellä mainitut vähentävät aikanaan olennaisesti pihatöitä - ainakin muutamaksi vuodeksi... Hän lupasi tehdä tarjouksen netissä työstä. Jos operaatio toteutetaan tämän vuoden puolella, kotitalousvähennys tulisi hiukan suurempana avuksi kuin ensi vuonna, jolloin se laskee. Katsotaan nyt sitten...

Tuttu Ahaa-elämys - kyllä...

Tuttu Ahaa-elämys - kyllä... Siihen maailman aikaan, kun kirjoittelin aika aktiivisesti lehtiin, kirjoitin julkisestikin tekstejä supervaikuttajista. Nykyisin joidenkin kohdalla voisi puhua/kirjoittaa hypervaikuttajista, sillä niin monessa he näyttävät olevan mukana. Ihmettelin silloin, miten ihmeessä joku voi olla luottamushenkilönä niin monessa mukana. Tietysti hänet on siihen valittu mutta kuitenkin. Kirjoittelin, että nämä sen aikaiset supervaikuttajat repivät taksin takapenkillä seuraavan kokouksen esityslistaa/aineistoja auki syöksyessään alkuillan hämärässä saman päivän ännänteen kokoukseensa. Mistä tämä tällainen tuttu Ahaa-elämys tuli mieleeni? Asia tuli mieleeni katsellessani netistä kuvia erilaisista kokoustapahtumista Lapissa ja luetteloita eri päättävistä elimistä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota - mielestäni ihan oikein ja asiallisesti - voiko sama henkilö olla esimerkiksi kansanedustaja, aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu, jne. , koska kaikissa tehtävissä on pakollisia valiokunta- ja/tai lautakuntakoustamista, työtä puhumattakaan oman taustaryhmittymänsä lähes pakollisia tapahtumia, kokouksia... Kohta on ehdokasasettelu kiivaimmillaan huhtikuun 2025 alkupuolella käytäviin kunta- ja aluevaaleihin. Jos itse lähden mukaan kuntavaaliehdokkaaksi Kemissä, riippumatta saamastani äänimäärästä tyydyn mahdollisimman vähään. Miksi? Siksi että käy mielessäni aina vaan voimallisemmin taannoinen keskustelu aivotutkija Matti Bergströmin kanssa. Muistan erittäin hyvin, kun hän kuvasi tehtäviä töitä marjoilla, jotka on pujotettu heinänkorteen. Hän taisi todeta: "Kukaan, toistan kukaan ei voi tehdä kuin yhden työn kerrallaan, jos sen tekee kunnolla." Hän silmieni edessä otti ikään kuin heinänkorteen pujotetuista marjoista pois yhden marjan kerrallaan. Haluan edelleenkin uskoa/luottaa vahvasti siihen, että hän oli oikeassa. Työt myös luottamustehtävät ovat jonossa, on priorisoitava, mihin järjestykseen ne asettaa pääkopassaan. Niin ja sen jälkeen tekee pois...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Vaimoni rapsutteli Kainuunkadun puolella olevan orapihlaja-aidan juurelta lehtiä ei ensimmäistä eikä varmaan viimeistäkään kertaa. Viime kesänä pensaan juuret jäivät vähälle huomiolle. Monesti on ollut puhetta, että orapihlaja-aidan tilalle rakennetaan puuaita. Se on toistaiseksi jäänyt tekemättä. Tullessamme takaisin Kemin paluumuuttajina Saimaan rannalta Taipalsaaren Saimaanharjulta elokuussa vuonna 1981 edesmennyt Järvelän Jussi nosti paluukuormaa osittain pensasaidan yli - se oli hyvin kasvanut. Varmaan se oli ainakin noin 4 metriä korkea. Ei ihme, sillä se oli "Ritikan parhaan pellon" kohdalla. Näin edesmennyt silloinen rajanaapurimme Ruusin Ville (Rosengren Wilhelm) harmissaan kuvali maaplänttiä joutuessaan siitä luopumaan/vaihtamaan Kaminuunkatua 1950 luvun puolessa välissä rakennettaessa. Asetuimme asumaan vanhaan kotitalooni ja tontin reunustalle pystytettiin pieni kevythirsirakennus varastoksi ja puuseeksi. Todettakoon, että toimme muistaakseni kaksi-kolme säkillistä kuoriketta mukanamme Kaakkois-Suomesta. Niin - myös edellä mainitun hirsimökin tarpeet ja soutuveneen. Kyllä. Lasikuituvene oli Saimaanharjulla asuneen veneenvalmistajan - muistaakseni Heikki Rissasen - tekemä. Eriomainen soutuvene, jolla teimme monta ikimuistettavaa reissua lähivesillä soutaen ja pienen perämoottorin avustuksella. Niin - tontillamme tulee syksyn mittaan käymään Piha Kympin ammattilainen - Tapani Peurasaari - hänen kanssaan suunnittelemme tontin puukaadot ja kukaties pensaidenkin katkaisut lähes "maajalkaan". Edellä mainitut vähentävät aikanaan olennaisesti pihatöitä - ainakin muutamaksi vuodeksi...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja kevyttuulisen syysaamupäivän läsnäolon. Mittarissa peräti edelleen +10 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties päivemmällä pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole ainakaan minulla mitään erityistä tekemistä. Lopuiltapäivästä/alkuillasta Tommi tulee talvirenkaat Mersuun vaihtamaan. Veerakin tulee käväisemään meillä. Hyvä niin. Kyllä - talvirenkaat ovat alla, talvi ja lumi saavat tulla. Kahvipöydässä Arjan tullessa hakemaan Veeraa tuli puheeksi lähestyvät kuntavaalit. Sain Veeralta suusanallisen luvan käyttää niin halutessani slogania "Veeran pappa", mikäli lähden kuntavaaliehdokkaaksi. Arja totesi spontaanisti "Veeran äiti" omasta roolistaan. Sanoivat lähtevänsä huomenna matkalle/lomalle Turkin Istanbuliin ja Välimeriristeilylle. Katsotaan, mitä tämä tiistaipäivä tuo muuta tullessaan...

Uusi viikko on alkanut - kyllä...

Uusi viikko on alkanut - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen ja lähes sadetihkuisen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +10 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen ainakaan minulla ei ole mitään erityistä tekemistä. Voi olla, että pistän koivuklapit päärakennuksen takkapesään, en tulia vielä, säästetään puita. Kukaties kuitenkin eräiden asioiden sopimista sähköpostin välityksellä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...