Lounais-Lappi-lehti tänään keskiviikkona 18.11.2020...

Lounais-Lappi-lehti tänään keskiviikkona 18.11.2020 - pienoinen uutispommi - kyllä... Kyseisessä ilmaisjakelulehdessä oli päätoimittaja Taina Nuutinen-Kallion artikkeli liittyen lähestyviin kuntavaaleihin. Valtuutetuille oli lähetetty kysely osallistumisesta huhtikuun 18. päivänä 2021 pidettäviin kuntavaaleihin. Läheskään kaikki valtuutetut eivät olleet vastanneet ja osa oli vielä harkitsemassa ehdokkuuttaan. Osa valtuutetuista oli ilmaissut reilusti näkemyksensä - hyvä niin... Luonnollisesti Kemin osuus oli kiinnostava. Kyllä pienoinen uutispommi oli se, että muun muassa Keskustan 7-hengen valtuustoryhmästä moni ilmoitti jättäytyvänsä sivuun lähestyvissä kuntavaaleissa. Perustelut olivat asialliset ja selkeät. Osasta olin toki tietoinen mutta siltikin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen oli pakko hetkeksi aikaa pysähtyä ihailemaan aurinkoista marraskuun puolenvälin aamua. Ruoho vihertää täällä Perämeren pohjukassakin - mielenkiintoista. Mikäli säätiedoitukset pitävät paikkansa, muutaman päivän päästä tilanne on toinen - lunta ja pakkasta luvassa. Pistin joutessani päärakennuksen takkaan tulet. Niinkuin olen aiemmin kirjoittanut, lämmitän takkaa nykyisin aikaisemmasta poiketen lyhyemmillä puilla ja pienemmällä puumäärällä. Se on toiminut ainakin toistaiseksi erinomaisesti. Pitkästä aikaa kävi Selkäsaari mielessä. Lähinnä siksi, että onkohan kaivinkonemies käynyt mökkitontillamme siirtämässä muutaman kiven paikasta A paikkaan B ja C... Niin - niinhän siinä kävi, että huomasimme kohta olevamme pihalla kadunpuolen orapihlaja-aidan tiputtamia lehtiä haravoimassa ja kärräämässä tontinkulmalle matopellon päälle. Tämä oli ajatus tehdä vasta ensi keväänä. Onpahan sieltä pois tehtynä. Lehtiä haravoidessamme pohdiskelimme, josko rakentaisimme orapihlaja-aidan tilalle perinteisen puuaidan. Sitäkin on syytä harkita...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävin hetki sitten minikävelyllä. Uteliaisuuttani kävelin Möylyntien ja Haukkarinkadun risteykseen, jossa on menossa Haukkarin vesi-ja viemäriputkiuusinta. Kaivinkone, kuorma-auto ja pari asentajaa syvällä montussa täydessä työn touhussa. Etäämpänä toinen kaivinkone tasoitteli kaivantoja. Seuraavana ilmeisesti Kurikankatu ja aikanaan Kainuunkatu - hyvä niin... Edellä mainitussa risteyksessä on yhä edelleen vesiposti. Siitä olen kärrännyt vesikärryillä aika monta tynnyrillistä vettä 1950-1970-luvulla. Jopa 1980-luvun alkupuolellakin muuttaessamme takaisin Kemiin ja asettuessamme aluksi asumaan vanhaan kotitaloomme. Puusee, kompostoiva sellainen viriteltiin etelästä mukana tuomaamme pieneen hirsimökkiin. Ränsistyneen ja yhä edelleen ränsistyvän, asumattoman pienen omakotitalon ohi kävellessäni mietiskelin, olisiko tuo vielä pelastettavissa asuinkäyttöön...

Mitä tänään tähän asti...

Päätin eilen, että vien Karjalahdelle vajaan peräkärryllisen risuja, katkottuja pensaiden oksia. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin liikkeelle. Lähestyessäni tasoylikäytävää näin punaiset valot palavan ja Ajoksesta päin veturin lähestyvän. Hiljensin vauhtia ja pysähdyin odottelemaan. Kaupungista päin oli kaivinkone myös pysähtynyt odottelemaan veturin ohiajoa. Kuinka ollakaan kaivinkoneen ohi ajoi valoitta tummanpunainen henkilöauto ja heti sen perään jonkin yrityksen vaalea umpipakettiauto. Hurjaa menoa. No toki olihan viimeksi mainitun ja veturin väliä vielä parikymmentä metriä mutta siltikin... Sain kuorman vietyä asiallisesti. Siirsin peräkärryn odottamaan ensi kevään mahdollisia siirtotarpeita. Nyt saa kyllä jo talvi tulla. Säätietojen mukaan se kukaties tulee jo viikonvaihteessa...

Jo 47. viikko käynnistyi...

Jo 47. viikko käynnistyi - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen vilkaisin pöytäkalenteriani. Tälle viikolle ei ole yhtään merkintää - hyvä niin, vaikka entuudestaan tiedän, että jotakin sinne varmasti vielä ilmaantuu. Tänään näyttää olevan Kemin kaupunginvaltuuston kokous. Ensi viikosta tiedän varmuudella, että tiistaina menemme - minä ja vaimoni - uuteen Kemin terveyskeskukseen aamulla ottamaan flunssarokotuksen. Ensi viikon keskiviikkona minulla on tarkastuslautakunnan kokous... Nyt pistän päärakennuksen takkaan tulet.

Veikkauksen Live-vetojalkapalloa...

Katselin hetki sitten aika lailla mitäänsanomatonta jalkapallo-ottelua Veikkauksen Live-pelikuvioissa. Tosiaan hollantilaiset joukkueet SC Cambuur - Almere C pelailivat. Tilanne muutamaa minuuttia ennen loppuvihellystä oli kotijoukkueen hyväksi peräti 7-1 . Yleensä tällaisessa tilanteessa veikkaan alakynnessä olevan joukkueen tekemään maalin. Nyt en veikannut niin vaan ottelua katsellessani kotijoukkueen kahdeksas maali "roikkui ilmassa". Niinpä veikkasin yhden euron panoksella niin ja suljin pelikuviot. Hetki sitten katsoin tilannetta uudestaan: Peli oli päättynyt 7-2 tilanteeseen. Toisin sanoen perinteinen veikkaukseni olisi antanut hyvän kertoimen. Tällaista se jalkapallo on... Lisättäköön sen verran, että olihan tänään monta mielenkiintoista UEFA-karsintaotteluakin, joissa tehtiin loppuminuuteilla - "lisäajalla" - useita maaleja. Niitä olisi pitänyt osata veikkailla.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas tunne, että tänään ei taida olla mitään kummempaa tehtävää, joten ollaan vaan. Totesin hetki sitten, että yöllä on ollut sen verran tuulta, että Mersun päältä oli suojapeitto kääriytynyt sivuun. Sen käväisin oikomassa. Voi olla, että virittelen päärakennuksen takkaan tulet viimeistään alkuillasta... Niin - kysyvä ei tieltä eksy, sanotaan. Tiedustelin Kaleva-lehden asiakaspalvelusta hetki sitten sunnuntain lehden tilanteen. Sain välittömästi tiedon, että se jaetaan yhteislaatikkoon Oklaholmankatu 1 tai maanantain päiväpostin yhteydessä. Pyysin siirtämään maanantaille ja katselemme alustavasti - niinkuin tähänkin asti - sunnuntain lehden netistä näköislehtenä. Hyvää asiakaspalvelua, ei kahta sanaa. Lähdemme kohtapuolin autolla liikkeelle, joten haemme lehden tällä kerralla em. yhteislaatikosta. Tuli kuitenkin hiukan tekemistä tällekin sunnuntaipäivälle...

Myönteisen palautteen antaminen...

Myönteisen palautteen antaminen on suomalaiselle perinteisesti äärimmäisentuskallisen vaikeaa. Olen asiasta kirjoittanut monesti aikaisemminkin. Muun muassa omaan työuraani liittyvänä olen todennut, että lähes viisikymmentä vuotta työelämässä olleena, sain jotakuinkin kerran kymmenessä vuodessa myönteistä palautetta. Vaikka painoin hommia - omasta mielestäni vähintäänkin 100, välillä 110 lasissa. Siis sellaista palautetta, että sen aisti aidoksi palautteeksi eikä miksikään sananhelinäksi... Jo kauan sitten päätin itse, että annan myönteistä palautetta aina, kun se on vähääkään mahdollista ja aiheellista. Näin 70+ -ikäisenä olen useinkin mietiskellyt, olenko itse lähimmäsilleni - rajattuna vaimooni ja aikuisiin poikiimme - antanut riittävästi myönteistä palautetta. Siihen olen jäävi sanomaan yhtään mitään mutta... Poikiimme liittyvänä minulla on tunne, että me - minä ja vaimoni - olemme ylpeitä heidän ammattitaidoistaan omilla osa-alueillaan, jonka olemme avoimesti tuoneet kyllä esiin.

Se on taas viikonloppu...

Se on taas viikonloppu - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen kävi mielessä, että on tämäkin marraskuuta - ei yhtään lunta maassa. Työhuoneeni ikkunasta katselen lumetonta Kainuunkatua, jossa liikenne on aikamoista. Muistuu mieleeni viime viikkoinen lautakuntakokous, jossa eräs kaupunginvaltuutettu pohdiskeli Kemin keskustaalueen hiljaisuutta iltasella - autoja ei liiku juuri ollenkaan. En malttanut olla kommentoimatta, että Haukkarin Kainuunkadulla - minun havaintojeni mukaan - liikkeellä on kuorma-autoja, pienkaivinkoneita, pakettiautoja, henkilöautoja, moottoripyöriä, kevytmoottoripyöriä, mopoja, pölkupyöräilijöitä, rollaattoreilla-liikkuvia, hölkkääjiä, kävelijöitä, koirantaluttajia, jne. melkein minuutin välein... Onneksi sitä kevytmoottoripyörällä liikkuvaa älypäätä, "keulijaa" ei ole ollut viime aikoina liikenteessä. Pakoputkiremonttia kaipaavia autoja tuossa tuntuu liikkuvan. No oli niin tai näin, taitaa tämä lauantaipäivä mennä pelkässä oleskelussa. Ei se sekään ole hassumpaa.

Mitä tänään tähän asti...

Olin pistänyt höyrykännykän (NOKIA LUMIA 800) hälytyksen päälle vähän jälkeen sianpieremän. Miksi? Siksi, että olin lähdössä viemään Land Roverin kytkinlevyn vaihtoon Keminmaahan Paakkarille/Auto Patulle. Perinteisten aamutoimien jälkeen näin teinkin. Olihan outo ajella aamun pimeydessä. Paljon oli autoja liikenteessä tänään sateentihkuisena aamuna. Ajattelin ensin seurata remontin edistymistä. Kuultuani remontin vaatiman ajan päätin ottaa tarjotun asiakasauton käyttöön ja ajella kotikulmille. Menin You Tubesta katselemaan videonpätkiä em. kytkinlevynvaihdon vaiheista... Sitä tehdessäni menivät sähköt poikki. Ilmeisesti Haukkarissa toteutettavan vesi- ja viemäriuusimisen yhteydessä sähkökaapeli oli tarttunut kaivinkoneen kauhannokkaan - mene ja tiedä. Viitisentoista minuuttia ja sähköt tulivat takaisin. Niin - kuuluiko em. tapahtuma - perjantai ja kolmastoista päivä - otsikon alle. Lähden iltapäivällä hakemaan auton remontista. Jos vaihdettu kytkinlevy kestää saman kuin edeltäjänsä - 160.000 km ja 20 vuotta - niin ei sovi moittia.

Ikuistetut hetket...

Katselimme hetki sitten Ylen Areenasta alla olevan ruotsalaisen elokuvan. Kyllä herätti voimakkaita tunteita... Ikuistetut hetket (12) 2 h 5 min la 7.11.2020 26 h 10447 katselua (Maria Larssons eviga ögönblick, Ruotsi 2008) 1900-luvun alussa työläisnainen voittaa arpajaisissa kameran, joka mullistaa hänen elämänsä. Perustuu tositapahtumiin. O: Jan Troell. N: Maria Heiskanen, Mikael Persbrandt. LINKIT JA ARTIKKELIT Yle Teema: Naisia kameran takana -teemalauantain 05.04.2014 esittely Naisia kameran takana: Vivian Maier ja Maria Larsson Teemalauantain tähtinä Näytä lisätiedot

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen laadin ensimmäisen sormiharjoitelman henkilökohtaisesta kuntavaalimainoksesta > Kuva ja teksti. Kyllä - tiedän, että kuntavaalit ovat vasta sunnuntaina 18.04.2021 ja ennakkoäänestys vähän sitä ennen. Niinkuin aikaisemmin olen todennut, kuntavaalien mainosbudjettini on ollut vuodesta 2000 alkaen maksimissaan 100 euroa. Siitä on mennyt puolet Keskustan Kemin kunnallisjärjestön yhteismainontaan, kukaties nyt poikkeusoloissa vähän enemmänkin... Olen tosiaan hyvissä ajoin liikkeellä. Tavoitteeni on nimenomaan ostaa paikallisen ilmaisjakelulehden Lounais-Lapin mainostilaa. Todennäköisesti mainosbudjettini moninkertaistuu. Eiköhän tästä löydy ihan kelpo ratkaisumalli.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aanutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Sitä viritellessäni pohdiskelin, kuinka pitkälle puukatoksessa olevat puuklapit riittävät. Ne on tehty pääasiassa pihapuista. Samalla muistelin eilistä päivää, jolloin aamupäivällä Land Roveriin vaihdettiin Tommin toimesta takaäänenvaimennin. Kytkimen luistaminen on ollut jonkin aikaa havaittavissa, joten Tommi varasi ajan Keminmaan Paakkarille. Heli on tilannut uuden kytkinlevyn, joka vaihdetaan perjantaina aamusella - hyvä niin. Kytkinlevy kesti parikymmentä vuotta... Niin - seurailinhan minä eilen myös Finnairin pörssiosakkeen hurjaa nousukiitoa - mielenkiintoista. Niin - teinhän minä Fortumin kanssa sähköön liittyvän jatkosopimuksenkin, sähköä on tulossa ainakin seuraavat rapiat kaksi vuotta... Aamukahvittelun yhteydessä lueskelin Kaleva-lehteä, jossa oli muun muassa mielenkiintoinen kirjoitun Oulun kaupunginvaltuuston etäkokouksesta - pitkästä esityslistasta, tunteita kuohuttavista asioista ja kielenkäytöstä. Onko "Rääväsuu-Trump-sikailukielenkäyttö" rantautunut Ouluun - mene ja tiedä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua tarkastuslautakunnan kokoukseen. Se pidetään iltapäivällä Kemin kaupungintalon valtuustosalissa - väljästi.Kukaties osa kokoukseen osallistuvista on etänä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Kävi hetki sitten mielessä - erään lehtiartikkelin ja siihen liittyvän yllättävän infon luettuani - että ihmisellä on tavallaan monta elämää: Lapsuus, nuoruus, aikuisikä ja eläkeikä... Itse olen ollut - mielestäni täysin ansaitsemallani eläkkeellä - vuodesta 2008 alkaen. Kirjoituksissani tuon usein esiin: Edellisessä elämässäni, jolla luonnollisesti tarkoitan aikuisikää = työelämä- ja ammattijärjestöaikaa. Tuo lehtiartikkeli oli Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren info, jonka mukaan hän on ottamassa irtiottoa politiikasta. Se on kova isku pääkaupunkiseudun Kokoomukselle, edessä kuntavaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit, jne. ... Oletettavasti tuo viimeksi mainittu kuitenkin Jan Vapaavuorta saattaa kiinnostaa, jos pyytäjiä on ihan jonoksi saakka... Niin - lehtiartikkelissa Jan Vapaavuori toteaa, että ihmisellä on yksi elämä, tarkoittaen koko elinkaarta, joten olisi aika tehdä vielä jotain muutakin kuin politikoida. Oletettavasti hänet nähdään vielä yritysmaailman ja kukaties urheilumaailmankin huipulla.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet ja lähdin käväisemään Kemin entisen kaatopaikan kupeessa Holstinharjulla. Miksi ihmeessä? Siksi, että siellä alkoi klo 9 Savaterran tuotantolaitoksen katselmus. Paikalle saavuttuani totesin paikalla olevan parikymmentä asiasta kiinnostunutta - pääasiassa lähialueen asukkaita - yrityksen ja median edustajia. Katselimme, kuuntelimme ja haistelimmekin tuotantolaitoksen toimintaa turvallisen välimatkan päästä. Yrityksen edustaja selosti pääpiirteittäin tuotantolaitoksen toimintaa. Pääosa prosessista selostetaan Kemin keskustassa Scandic-hotellissa, jossa läsnäolevilla on mahdollisuus esittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Viimeksi mainitun mahdollisuuden jätin itse väliin. Sen asemesta printtasin netistä kyseisen yrityksen aineistoa: Ympäristö - ja laatujärjestelmät. Täytyypä tutustua.

Elokuva: Jali ja suklaatehdas...

Katselin eilen toistamiseen alla olevan elokuvan. Jali ja suklaatehdas (Charlie and the Chocolate Factory) on vuonna 2005 ensi-iltansa saanut Tim Burtonin ohjaama draamaelokuva. Se perustuu Roald Dahlin samannimiseen romaaniin vuodelta 1964. Elokuvan pääosissa ovat Johnny Depp ja Freddie Highmore. Olen aikaisemmin kirjoittanut, että pidän tarinoista, hyvistä tarinoista. Muun muassa tämä elokuva on mielestäni ehdottomasti sellainen.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua - meille poikkeukselliseen aikaiseen - operaatioon, tapahtumaan, josta kirjoitan sitten aikanaan lisää... On aivan pakko kirjoittaa vielä tuosta USA:n presidentinvaalista, jonka lopputulosveikkauksesta sain eilen Facebook/Messengerin kautta onnittelut. Sen verran vilkaisin tuota Bidenin pitämää puhetta, että se sisältää juuri oikeita elementtejä jatkon suhteen. Voitto on niin selvä, että tällä hetkellä näyttää siltä, että pelätyt levottomuudet, rähinät jäänevät taka-alalle. Kahtia jakautuneessa USA:ssa toivottavasti lähdetään hakemaan yhteistyötä, jota nyt kipeästi tarvitaan. Jossakin julisteessa vilahti teksti: MAKE AMERICA NORMAL AGAIN

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin tarkistamaan, mitä USA:n presidentinvaalirintamalle kuuluu. Jo pari päivää on ollut selvää, että Joe Biden on Yhdysvaltain seuraava presidentti. Lopullista voittajaksi julistautumista hän ei ole kuitenkaan tehnyt, koska ääniä on vielä laskennassa. Kukaties on hyvä, että häviäjille ei heitetä bensiiniä liekkeihin, vaan annetaan totutella ajatusta vaalitappioon. Mediatietojen mukaan osa Trumpin takana olleista pintavaikuttajista on alkanut ottaa etäisyyttä nykyiseen presidenttiin - hyvä niin. Trumpin toilailut muun muassa äänetenlaskennan epärehellisyydestä on yleisesti tuomittu maailmalla myös Suomessa. Suomessa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on näemmä kommentoinut, että USA:ssa ei äänestetty "älykkäästi" - voi järjen valo... Oli niin tai näin Joe Biden saanee yli 300 valitsijamiestä/-naista, se on hänen kannalta erinomainen lopputulos. Toivottavasti selvääkin selvempi jakautuneisuus hiukan tasoittuu ja toivottavasti vaalitulokseen mahdollisesti liittyvät oikeustoimet eivät aiheuta ääriainesten rähinöintiä. Niin - tämä näyttää päättyvän lukemiin: Biden 306 - Trump 232 Ja jossittelu alkaa muun muassa suomalaisessa mediassa. Asiantuntijat ja "asiantuntijat" naama punaisena huutavat varmaan muutaman päivän ajan: "Jos pandemiaa ja sen tuomaa talouden heikkenemistä ei olisi tullut, Trump olisi valittu jatkokaudelle." Enpä menisi tuosta takuuseen. Minun käsitykseni mukaan amerikkalaiset olivat totaalisesti kypsyneet, kyllästyneet vajaan neljän vuoden uhosekoiluun...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana pistin päärakennuksen takkaan tulet. Tulia viritellessäni katselin ja kuuntelin televisiosta uutisantia USA:n presidentinvaaleista. Nehän ne ovat hallinneet uutisointia jo muutaman päivän. Kyllä on pakko taas todeta, että tunnen suurta myötähäpeää USA:n kansalaisia kohtaan, että heillä tällä hetkellä on totaaliarvaamaton ja supermäntti johtaja. Supermäntti, joka koko USA:n vaalijärjestelmän kyseenalaistaa vaalitappion häämöttäessä lähitunteina ääntenlaskennan edistyessä vielä laskematta olevissa osavaltioissa. Saattaa olla, että katselen em. asiaan liittyviä livelähetyksiä jonkin ajan kuluttua netistä.