perjantai 15. marraskuuta 2019

"Soihdunkantajia" tarvitaan kipeästi...

Kävipä hetki sitten mielessä 1990-luvun alkupuolen ammatillinen koulutustapahtuma Tallinnassa. Ammatillisten Oppilaitosten Insinöörit AOI ry järjesti Viron opetusviranomaisten kanssa koulutustapahtumia vuoroin Suomessa vuoroin Virossa.
Eräässä Tallinnassa järjestetyssä koulutustapahtumassa oli yhtenä luennoitsijana silloisen Nokian "matkasaarnaaja" Markus Westelund. 
Hän piti mielestäni erinomaisen esityksen, jonka yhteydessä hän piirteli lennokkaasti kalvoja. Yhdessä kalvossa hän esitti Gaussin-kellokäyrän avulla ihmistyyppejä...

Hän totesi vapaasti muisteltuna, että meissä on hyvin vähän - korkeintaan 10% - niin sanottuja soihdunkantajia. 
Niitä ihmisiä, jotka pyrkivät omalla aktiivisuudellaan, innovatiivisuudellaan hakemaan ongelmiin ratkaisuja. He ovat nykyajattelulla niitä ihmisiä, jotka käärivät hihat ja pistävät tuulemaan. 
He ovat niitä ihmisiä, jotka eivät jää jahkailemaan ja tupisemaan:"Ei tästä kuitenkaan tule mitään, ei tämä kannata, annetaan olla, ..."

He panevat niin sanotutsti haisemaan...

Seurattuani viime vuosina muutamien ryhmittymien toimintaa osittain aika läheltäkin totean, että soihdunkantajia tarvitaan kipeästi - nyt jos koskaan.


torstai 14. marraskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin pihalle talonmiehen hommiin. Lumenkolausta, kompostirouhesäkin vienti pikkupuolelle, puukorin tyhjennystä, jne. ...
Hommia tehdessäni saman kadun varrella oleva, pyöräilevä naapurimme pysähtyi juttelemaan - pitkästä aikaa.
Muistelimme vanhoja aikoja, kuinka muutenkaan. Hän kertoi lähinaapurinsa kuolleen noin kuukausi sitten. Totesin, että sepä on mennyt minulta ohi, tarkemmin muisteltuna enpä tuota henkilöä ole tosiaan nähnyt autolla huristelevan työhuoneeni ikkana ohi pitkään aikaan...

Kävin sisareni luona keskustelemassa veljemme sairastumiseen, kuolemaan ja asunnonmyyntiin liittyvistä asioista. Yli viiden vuoden työrupeama alkaa olla kalkkiviivoilla. Kukaties ensi viikolla kaikki velvoitteet on saatettu päätökseen.

Asiasta toiseen: Alan kohta orientoitumaan Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että viisi vuotta sitten yritin tosissani irtiottoa hallitustyöskentelystä.
Tällä hetkellä tilanne on samanlainen. Olen julkisesti ilmoittanut, että ainakin yksi hallituspaikka on vapaana, ilmeisesti kaksikin. Toivon, että toimitilaamme Vinssiin Kemin Meripuistokatu 16 5.krs, on aktiivista tunkua potentiaalisista hallitusehdokkaista...


keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kolasin pääliittymän auki ja lähdin Kalkkinokan rivitaloasunnolle. Olen käynyt siellä lähes kahden vuoden ja erityisesti viimeisten kuukausien aikana aika monta kertaa. 
Oletettavasti tämän aamuinen käynti oli viimeinen, joten se oli sitten siinä...

Kotiin tultuani jatkoin lumenkolausta. En kuitenkaan niin laajalla rintamalla kuin perinteisesti, ainakaan toistaiseksi.


tiistai 12. marraskuuta 2019

Taas jotain uutta - on tämä kummaa aikaa...

Taas jotain uutta - on tämä kummaa aikaa...



”Ok boomer” syntyi salamaniskusta millenniaalien vastaukseksi suurten ikäluokkien typerille jutuille – tästä on kyse

”Ok boomer” on ilmaisu, jonka käyttö leviää internetissä. Ilmaisu vaikuttaa päällisin puolin vitsikkäältä, mutta siihen tiivistyy myös nuorten sukupolvien paha mieli.

”Ok boomer.”

Viime aikoina internetissä on voinut havaita tämän englanninkielisen sanaparin yleistymisen. Meemeihin, somesanailuun ja paikoin jopa puhekieleen ilmestynyt ilmaisu tarkoittaa suomeksi suurin piirtein, että ”okei, suuren ikäluokan edustaja”.

Kyseessä on tölväisy, ilkeä letkautus.

Tällä viikolla siitä on kirjoiteltu jopa kansainvälisissä viestimissä, kun Uuden-Seelannin vihreiden kansanedustaja Chlöe Swarbrick näpäytti vanhempaa kollegaansa parlamentissa.

Swarbrick käsitteli puheenvuorossaan ilmastolakiesitystä, kun uusilmaisu putkahti puheeseen:

”Tämän parlamentin keski-ikä on 49 vuotta – ok, boomer – nykyiset poliittisen instituutiot ovat osoittautuneet kyvyttömiksi...”

Asiasta kertoneen CNN:n mukaan Swarbrickin vanhempi kollega häiriköi puheenvuoroa kuvaruudun ulkopuolella, jolloin Swarbrick vaiensi tämän sanomalla kuin ohimennen ”ok boomer”.
Swarbrick yhdisti luontevasti nettikielen ja poliittisen puheen, ja millenniaalit ympäri maailman riemuitsivat.

Boomer on lyhenne sanoista baby boomer, joka viittaa Yhdysvalloissa vuosina 1946–1964 syntyneisiin ikäluokkiin.

Ok boomer on puolestaan amerikkalainen, suuriin ikäluokkiin kohdistettu letkautus, jolla nuoremmat purkavat pettymystään asemaansa maailmassa. Sitä voi käyttää vastalauseena esimerkiksi vanhempien ikäluokkien koetulle välinpitämättömyydelle ilmastonmuutoksesta, epätasa-arvosta tai tuloeroista.

Yksi perusajatus ilmaisun taustalla on, että suurten ikäluokkien nuoruudessa elämä oli mutkattomampaa: ihminen pystyi kouluttautumaan ja työllistymään, palkalla tuli toimeen ja sillä pystyi rahoittamaan oman asunnon ja auton. Eikä hän oikein tunne nuorempien arkivaikeuksia, kuten pätkätöitä, nousevia lukukausimaksuja ja yleistä näköalattomuutta.

Ymmärtämättömyydestään huolimatta tällainen suuren ikäluokan edustaja saattaa sanoa nuoremmalle, että teillähän on tänä päivänä niin helppoa. Suomalaisittain ok boomerin merkitystä voi hahmottaa, kun sitä ajattelee vastauksena ihmiselle, joka sanoo: ”kun minä olin nuori...”.

Ok boomerissa siis sanoittuu sukupolvien välinen kuilu. Siitä on tullut niin suosittu, että arvovaltainen The New York Timeskin kirjoitti jutun otsikolla: ”Ok Boomer” merkitsee sukupolvien välisten ystävällisten suhteiden loppua.

Lehti kuvailee ilmaisua miljoonien kyllästyneiden nuorten iskulauseeksi.

Toisaalta ok boomer tarkoittaa paljon muutakin. Pilkkamerkityksessä boomer-sanalla kuvataan milloin mitäkin: ylisukupolvisen pahantekijän arkkityyppiä, naapureiden vahtaajaa tai vaikkapa ihmistä, joka vaatii juustohampurilaisensa ilman juustoa ja suolakurkkua mutta tuplapihvillä.

Ilmaisu on joka tapauksessa uusi.

Internetissä käytetyn kielen yleistymistä voi tarkastella esimerkiksi Googlen trendityökalun ja avoimen sanakirjan Urban Dictionaryn avulla. Googlen mukaan ok boomer ilmestyi hakuihin kuin tyhjästä lokakuun 13. päivä. Urban Dictionaryyn ilmaisu kuitenkin lisättiin jo 17. syyskuuta, ja sen merkitys kuuluu näin:

”Kun baby boomer sanoo jotakin typerää paskaa ja et oikein kykene edes kertomaan, miksi hän on väärässä, koska se vaatisi vuosikymmenien aikana kertyneen väärän tiedon ja tietämättömyyden selittämistä – joten sanot vain ’okei’.”

Urban Dictionary on luonteeltaan yhtä paljon vitsikirja kuin sanakirja, mutta trendisanaston dokumentoinnissa sillä on arvonsa.

Ok boomer on viime viikkoina yleistynyt etenkin verkkokielessä ja meemeissä. Esimerkiksi näin:

Yhdysvalloissa suosittua myöhäisillan ajankohtaisohjelmaa juontava Stephen Colbert pohti lähetyksessään vastikään, kuinka ok boomer -ilmaisun synty sopii hyvin internetin keskustelukulttuurin nykysuuntaan.

”Internet innovoi jatkuvasti tapoja aiheuttaa toisillemme paha mieli”, hän sanoi.

Maan entinen presidentti Barack Obamakin otti aihepiiriin kantaa viikko sitten. Hän puhui niin sanotusta woke-kulttuurista ja sen ikävistä seurauksista, mutta hänen huomionsa sopii myös ok boomerin luonteeseen:

”Koen [ihmisten ajattelevan], että ’edistän muutosta olemalla mahdollisimman tuomitseva muita ihmisiä kohtaan’. Ja että se riittää”, Obama sanoi.

Ok boomer on siinä määrin uusi ilmaisu, etteivät Uuden-Seelannin parlamentin tekstittäjät näyttäneet ymmärtävän sitä.

Parlamentti julkaisi Chlöe Swarbrickin puheenvuoron videolla, jossa se tekstitti ok boomerin sanalla ”Berma”. Huomautuksen jälkeen parlamentin someryhmä pahoitteli virhettään Twitterissä:

”Pahoittemme virhettä, ja olemme korjanneet tekstityksen. Meidän on selvästikin aloitettava toimistonlaajuiset meemibriiffaukset.”

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden toteuttamaan hyötyliikuntaa eli tuttua lumikolan perässä kävelemistä, näyttää sataneen kevyttä pakkaslunta.

Oikeastaan tänään minulla ei ole muita tavoitteita.

Tänään on viimeinen päivä ilmoittautua Insinööriliiton syysedustajakokoukseen 22.-23.11.2019 Helsingissä. Jätän tällä kerralla väliin, vaikka Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituksessa päätimme/olemme aina päättäneet, että hallitusjäsenet voivat kukin tahollaan sinne ilmoittautua.

Alan vähitellen orientoitua Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen toimitilassamme Vinssissä torstaina 14.11.2019 klo 18.30 alkaen. 
Josko tällä kerralla saamme toimiston pöydän ympärille tuolit täyteen aktivisia jäseniämme...

maanantai 11. marraskuuta 2019

Ammattiyhdistystoiminta on vapaaehtoista...

Aikanaan - kauan sitten - en ollut kovin aktiivisena lähtemään mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Kuitenkin tietyt tapahtumat ammattikoulusektorilla 1970-luvun alkupuolella sysäsivät liikkeelle minunkin ammattiyhdistysaktiviteettini.

Olen ollut mukana opetus- ja insinöörisektorin ammattiyhdistystoiminnassa, edunvalvonnassa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. 
Olen ollut eläkkeellä jo yli 11 vuotta ja säilyttänyt tietyt ammattiyhdistyskytkennät eläkeläisjäsenen roolissa.
Perinteinen, kulunut sanonta "kuulua liittoon" on ollut osaltani realimaailmaa...

Nykyisin on toisin. "Kuulua liittoon" ei ole itsestään selvyys, puhumattakaan, että esimerkiksi nuoret insinöörit aktivoituvat ammattiyhdistystoimintaan. Se on vapaaehtoista, on tosin ollut aikaisemminkin.
Mutta nykynuoret, keski-ikäisetkin henkilöt ajattelevat ammattiyhdistystoiminnasta toisin kuin ennen. Tuntuu siltä, että niin sanotut saavutetut edut ovat itsestään selvyyttä, eikä  - juuri minun  - tarvitse niiden olemassaolosta jatkossa murhetta kantaa.

Nekin henkilöt, jotka on saatu mukaan esim. yhdistyksen hallitujäseniksi, ovat havaintojeni mukaan kiireisiä ja siten osallistuminen kokouksiin saattaa olla minimaalista. Ymmärrän, että työ vaatii tekijältään kukaties enemmän kuin ennen, mutta poissaolo kokouksista ei ole kenenkään etu. 
Arvokasta, kantaaottavaa näkemystä käsiteltäviastä asioista jää pimentoon...

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan lähteä fiilistelemään pihalle lumikolahommiin, vaikka lunta ei ole juuri nimeksikään.
Kerroin vaimolleni aamukahvia juodessamme, että näin unia aktiivisesta kerrostalohuoneiston ostamisesta. Kerroin samalla pohdiskelleeni, että kiinteistövälittäjän rooli on erittäin tärkeä. Hänen on oltava ehdottoman tasapuolinen niin myyjän kuin ostajan suhteen. 
Minulla oli kolme hyvää kerrostaloasuntoa seurannassa. No se oli unta vaan...


Tuossa hetki sitten pihalla ollessani kävi vielä mielessä eilinen Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokous Keminmaan seurakuntakeskuksessa. Niin kuin olen kirjoittanut, olin ensimmäistä kertaa em. tyyppisessä tilaisuudessa. Kukaties en viimeistä...
Olin ajatellut jututtavani muutamia henkilöitä, mutta se jäi nyt vähille, varsinkin kun monilla tuntui olevan juttuseuraa ihan nokko ja kokouksen jälkeen kiire kotimatkalle...

Lähetin Meri-Lapin Keskustan tulevaisuuden tähdelle, Rainion Ollille eilen illalla sähköpostiviestin, johon sain välittömästi erittäin myötäsukaisen vastauksen. 
Toista tulevaisuuden tähteä, Puron Kaita pääsin kohtuudella jututtamaan....

lauantai 9. marraskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alan orientoitumaan Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokoukseen Keminmaan seurakuntakeskukseen - ensimmäistä kertaa.
Sanoin hetki sitten aamukahvipöydässä vaimolleni, että oletettavasti tapaan, ainakin näen aika monta tuttua henkilöä tähänastisen elämäni varrelta...

Itselläni ei ole mitään virallista roolia kokouksessa, olen eräänlaisessa tarkkailijan asemassa Takarivin Taavina.

Kyllä - siellä kävin. Paikalla oli 47 virallista edustajaa 8 muuta, minä yksi heistä. 

Ensimmäinen henkilö, jonka tapasin oli piirin toiminnanjohtaja Kai Puro ja ilmoittaumiseen mennessäni piirin puheenjohta Tanja Joona.
Ruokailun - maittavan lohikeiton - ääressä oli jututettavana monta tuttua menneiltä vuosikymmeniltä.

Piirikokousrutiinien alussa oli useiden henkilöiden palkitseminen.

Asiakohdassa:Polittinen keskustelu ja evästykset oli Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtajan Tommi Lepojärven asiallista ja mielenkiintoista pohdiskelua sekä Keskustan varapuheenjohtajan Juha Rehulan rennonasiallista irrottelua.
Viimeksi mainittu psyykkasi läsnäolevia lähestyviin kuntavaaleihin vuonna 2021. Hän lähestyi asiaa vapaasti muisteltuna muun muassa teemalla: Tuntematon Keskusta - Keskusta on olemassa. Hän painotti nimenomaan sitä, että mitä meistä kukin tahollaan voi tehdä...

Itse kokous sujui asiallisen keskustelevana puheenjohtajan johdolla ja toiminnanjohtajan/sihteerin johdattelemana. 

Henkilövalinnat sujuivat yksimielisesti. Muun muassa nykyinen puheenjohtaja jatkaa ensi vuonna.

Kokouksiin kuuluu yleensä ainakin yksi äänestys niin tässäkin kokouksessa. Jäsenmaksun suuruus äänestytti. Jäsenmaksu pidettiin ennallaan, se merkinnee entisestäänkin tiukempaa talouskuria...

Piirin toinen varapuheenjohtaja Olli Rainio esitteli kokouksen kannanoton, jota vielä piirihallituksessa viilaillaan.

Kokonaisuudessaan ihan hyvä kokous, kannatti lähteä. 

perjantai 8. marraskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä tankkaamaa Land Roverin Hahtisaaren Nesteelle, viemään pulloja kierrätykseen Prismaan, samalla ostamaan tuttua ja turvallista, jos niille löytyy järkevää käyttöä.
Näin tein ja samalla infosta ostin yhden Eurojackpot-rivin. Sanoin myyjälle:"Nyt pääsette mainostamaan, että meiltä on ostettu päävoittorivi..."

Pois lähtiessäni oli mukava juttutuokio torniolaisen keskustavaikuttajan Olli Rainion kanssa muun muassa autoasioista. 
Sanoin Ollille, että tulen huomenna ensimmäistä kertaa Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokoukseen Keminmaahan Takarivin Taaviksi. Olli taisi mainita, että ei muuta kuin eturiviin...

Kävin vielä jututtamassa Prima-Raudan Risto Kamppista. Yhteinen projektimme etenee.

Kotiin tultuani pistin työvaatteet päälle ja menin autotallia hiukan siistimään sekä siirtelemään tavaroita paikasta toiseen.


Kyllä - olin päärakennuksen autotallissa noin kolme varttia en pitempään. 
Miksi? 
Siksi, että joka paikassa: Joka kaapissa, joka hyllyssä, jne. alkoi eletty historia kaatua päälle. Onneksi pääsääntöisesti myönteisesti. Pistän luettelonomaisesti tiettyjä nimiä, käsitteitä esiin, joista monikaan tämänkään tekstin lukija ei välttämättä tiedä yhtään mitään...

Kemin Rasvaa rattaisiin ideakilpailu, puuaitayritys>AITAKI-laatutuote, Ideaporukka, valtakunnallinen piha- ja puutarhakaluste-suunnittelukilpailu, Arkkitehtitoimisto Vesa Heikkinen, Tornion asuntomessut, Sunnarinkulman asuntoaluesuunnitelma Keminmaan Törmässä, yhteistyö rakennusliike K.E.Nymannin kanssa, yhteistyö Insinöörirakentajat Oy:n kanssa, yhteistyö Kemin Innon Mimmien ja KePS:n kanssa, yhteistyö Yhdyspankin kanssa, Kemin ammattioppilaitoksen lentopallojaosto, Polar Computer Oy, Kemin Lämärit ry, Jäähalliprojekti, Suhosen leipomokiinteistön osto tontteineen ja purkaminen, Avoin yhtiö Miljöörakentajat, Asunto Oy August ja Anna, jne., jne., jne., 

Muun muassa kaikista edellä mainituista oli vielä jälkiä päärakennuksen autotallissa.
Jossakin vaiheessa niistä kaikista pitäisi osata/ymmärtää luopua. Esimerkiksi Insinöörirakentajat-ajoilta on ostamiani perinteisiä laattoja. Muun muassa lähes ikoniset, pienet, vaalean ruskeansävyiset/beige 6-kulmaiset laatat ovat upeita. Tuskinpa minä enää laatoitutan mihinkään kymmeniä neliömetrejä...

Varsinkin kun nuo Kalkkinokan perkeleen kopolaatat ovat niin tuoreessa muistissa.

torstai 7. marraskuuta 2019

”Voiko vitutukseen kuolla?” kysyi Paavo Väyrynen...


”Voiko vitutukseen kuolla?” konkaripoliitikko Paavo Väyrysen kysymys yli 30 vuoden takaa elää yhä.
Perinteisten aamutoimien jälkeen takaraivoon hiipi ajatukset tämän aamupäivän päätöksistä ja myös Paavon kysymys...
Tunne oli poikkeuksellinen, joten otin verenpainemittarin esiin. Kyllä - pulssi 70 ja paineet 100/200.
Yleensä minulla arvot ovat - pulssi 50-60 ja paineet 70-80/120-140. Ajelin Kemin keskustaan asioille/päätöksentekoon.
Avaan asiaa myöhemmin, kunhan päätöksiin liittyvä prosessi etenee. Kotiin tultuani em. arvot olivat normaalit.

Edelliseen sen verran lisäystä että...

Iltapäivällä/illansuussa oli Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous. Ihan hyvä, asiallinen ja jotakuinkin yksituumainen kokous varapuheenjohtajan johdattamana.

Kyllä Kemin vakava taloudellinen tilanne tuli esiin useissa asiakohdissa ja pelko väärissä paikoissa säästämisestä=kokonaisnäkemyksen/elinkaarinäkemyksen puutteesta päätettäessä ensi vuoden talousarviosta...

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Muutoksen kaipuu kasvaa Venäjällä...

Hmmmmm - vai niin - eipä yllätä. Milloin muutosten tuulet alkavat puhaltaa? Siihen ei ehkä ole pitkäkään aika...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Muutoksen kaipuu kasvaa Venäjällä– Lähes 60 prosenttia kertoo toivovansa merkittäviä muutoksia, etenkin elintasoon

Muutokset eivät onnistu nykyisen poliittisen järjestelmän oloissa, arvioi 53 prosenttia vastaajista kyselytutkimuksessa.
Venäjä
Mielenosoitus
Venäjän yhteiskunnassa kasvavat vaatimukset radikaaleista muutoksista. Opposition kannattajat vaativat poliittisten vankien vapauttamista mielenilmauksessa Moskovassa 29. syyskuuta.Sergei Ilnitsky / EPA
Muutoksen kaipuu on kasvanut Venäjällä, ilmenee Levada-keskuksen ja Carnegie-säätiön Moskovan keskuksen tekemästä kyselytutkimuksesta(siirryt toiseen palveluun).
Heinäkuussa tehdyssä kyselyssä vastaajista 59 prosenttia katsoi, että maassa tarvitaan ratkaisevia ja suurimittaisia muutoksia.
Vastaavassa kyselyssä kaksi vuotta sitten näin ajatteli 42 prosenttia vastaajista.
– Ihmiset haluavat radikaaleja muutoksia mutta pelkäävät niiden sosiaalisia kustannuksia, kirjoittavat Carnegie-keskuksen asiantuntija Andrei Kolesnikov ja Levada-keskuksen sosiologi Denis Volkov artikkelissaan(siirryt toiseen palveluun).
Vajaa kolmannes eli 31 prosenttia vastasi, että tarvitaan pieniä muutoksia, kun taas 8 prosenttia sanoi, että mitään muutoksia ei tarvita. Kyselyyn vastasi 1 600 venäläistä.
Tutkimuksesta uutisoivat muun muassa Vedomosti-taloussanomalehti(siirryt toiseen palveluun) ja Kommersant-lehti(siirryt toiseen palveluun).

Elintasoa pitäisi nostaa

Suurin osa toiveista liittyi sosioekonomisten ongelmien ratkomiseen. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä ensisijaisesti pitäisi muuttaa, 24 prosenttia piti tärkeimpänä palkkojen ja eläkkeiden ja yleensä elintason kohentamista. Vain 13 prosenttia mainitsi vallanpitäjien vaihtamisen.
Kun vastaajilta kysyttiin valtion politiikan ensisijaisista kohteista, 45 prosenttia mainitsi hintojen nousun vastustamisen.
Jo aiempien vuosien kyselyissä on havaittu, että venäläiset toivovat vallanpitäjien siirtävän huomiota ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan.
Krimin miehityksen vuonna 2014 tuottama kansallismielinen noste on menettänyt voimaansa, ja taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat nostaneet päätään.
Sergei Udaltsov, venäläisen Vasemman rintaman johtaja osoittaa mieltään eläkeuudistusta vastaan Moskovassa 22.9.2018
Eläkeuudistusta vastaan protestoitiin viime vuoden syksynä. Kuvassa Sergei Udaltsov, Vasemmistorintaman johtaja.Sergei Ilnitski / EPA
Tunnelmia on painanut reaalitulojen lasku, ja kansalaisten silmissä merkittävä synti oli vuoden 2018 eläkeuudistus. Eläkeiän nostoa pidettiin laajalti epäoikeudenmukaisena.
Vastarinta on näkynyt protestiääninä alue- ja paikallisvaaleissa. Moskovassa viranomaiset saivat vastaansa suuria mielenosoituksia, kun useita opposition edustajia ei päästetty ehdolle kaupunginvaltuustoon.

Yli puolet muuttaisi poliittista järjestelmää

Yli puolet vastaajista, 53 prosenttia, arvioi, että muutokset maassa ovat mahdollisia vain, jos poliittista järjestelmää muutetaan merkittävästi.
Vain noin kolmannes eli 34 prosenttia vastaajista katsoi muutosten olevan mahdollisia nykyisen poliittisen järjestelmän oloissa.
Tämä ei kerro siitä, että ihmiset olisivat täysin valmiita vaihtamaan vallanpitäjiä, tutkijat arvioivat.
– Kuitenkin se merkitsee, että yhteiskunnan sisällä jatkaa kasvuaan tyytymättömyys asioiden tilaan maassa. Ja nämä mielialat nousevat yhä useammin pinnalle, mukaan lukien erilaisissa protesteissa, Andrei Kolesnikov ja Denis Volkov kirjoittavat.

Putin ei ole enää ongelmien yläpuolella

Ennen kaikkea venäläiset pitävät muutoksen vastustajina byrokraatteja ja oligarkkeja, virkamieskuntaa ja suurbisnestä.
Yhä enemmän tyytymättömyys kohdistuu suoraan presidentti Vladimir Putiniin.
Vuonna 2017 vastaajista 15 prosenttia katsoi, että Putin ja hänen lähipiirinsä eivät halua muutoksia. Tämänvuotisessa kyselyssä osuus oli noussut 25 prosenttiin.
Usko Putinin kykyyn ratkoa ongelmia on laskenut.
Heinäkuussa 2017 neljännes vastaajista katsoi, että Putin kykenee esittämään houkuttelevan suunnitelman muutoksista. Tänä vuonna näin ajatteli enää 16 prosenttia.
Edelleen venäläiset asettavat vahvasti toiveensa valtioon.
Peräti 74 prosenttia vastaajista pitää parempana, että valtio sekaantuisi aktiivisesti talouselämään ja säätelisi hintoja. Vain 18 prosenttia luotti markkinoiden itsesääntelyyn ja katsoi, että valtion olisi parempi olla sekaantumatta talouteen.
Aiheesta muualla:
Carnegie Moscow Centre, Andrei Kolesnikov, Denis Volkov: Мы ждем перемен — 2. Почему и как формируется спрос на радикальные изменения(siirryt toiseen palveluun) 6.11.2019
Vedomosti: Почти 60% россиян выступают за решительные перемены в стране(siirryt toiseen palveluun) 6.11.2019
Kommersant: Почти 60% россиян хотят решительных и полномасштабных перемен(siirryt toiseen palveluun) 6.11.2019
Aiheesta aiemmin:
"Meitä ei voi enää pelotella" – Nuoret rynnivät Venäjää ravisteleviin protesteihin, opettajien painostuksesta huolimatta 8.9.2019
Pietarilaisesta Antoninasta tuli aktivisti, kun jättitorni uhkasi pilata keskustan – "Haluan, että lapseni asuvat normaalissa kaupungissa eivätkä betoniviidakossa" 1.9.2019
Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta 30.8.2019
Venäläiset arvostavat hyvinvointia aiempaa enemmän, suurvalta-asemaa vähemmän – "En usko, että sukupolveni tällä menolla elää eläkeikään asti" 23.11.2018
Epäsuositun eläkeuudistuksen aallot näkyivät jo Venäjän aluevaaleissa 10.9.2018