torstai 27. joulukuuta 2018

Venäjä testasi 20-kertaista äänennopeutta etenevää ja ohjuskilvet ohittavaa ydinohjusta...

"Liipasinherkkyyttä" testataan. Aivan turhaa pullistelua sano...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Venäjä testasi 20-kertaista äänennopeutta etenevää ja ohjuskilvet ohittavaa ydinohjusta – Putin: ”Venäjä on saanut uudenlaisen strategisen aseen

Avangard-taistelukärki on Venäjän vastaus Yhdysvaltojen ohjuskilvelle.


VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin ilmoitti keskiviikkona, että Venäjä on testannut onnistuneesti uudenlaista, 20-kertaista äänennopeutta etenevää Avangard-taistelukärkeä.

Mannertenvälisiin ballistisiin ohjuksiin asennettava taistelukärki voidaan varustaa ydinaseella, ja sitä on mahdoton torjua nykyisillä ohjuspuolustusjärjestelmillä.

Liitävä taistelukärki pystyy muuttamaan korkeuttaan ja suuntaansa ja kiertämään ohjustorjuntajärjestelmien vaikutusalueita.

”Ensi vuodesta alkaen Venäjän asevoimat saavat käyttöönsä uuden mannertenvälisen strategisen ohjusjärjestelmän, Avangardin”, Putin sanoi.

”Tämä on iso hetki asevoimille ja koko maalle. Venäjä on saanut uudenlaisen strategisen aseen”, Putin sanoi.

Kremlin mukaan testiohjus laukaistiin Lounais-Venäjällä, mistä se lensi tuhansia kilometrejä ja tuhosi onnistuneesti kohteen Venäjän itäosissa. Putin kuvasi testiä ”täydelliseksi onnistumiseksi”.


Avangardista ei kuulla nyt ensimmäistä kertaa. Putin mainitsi järjestelmän jo maaliskuussa maan tilaa käsittelevässä puheessaan. Tuolloin Putin käytti puheensa viimeiset 40 minuuttia Venäjän ydinasevoiman korostamiseen.

”Kenelläkään ei ole toistaiseksi tällaista asetta”, Putin mainosti tuolloin. ”Ja kun on, meidän kaverimme keksivät taas jotain uutta.”

KUTEN Putinin puheesta jo maaliskuussa saattoi päätellä, kyse on maailman suurimpien ydinasevaltioiden – Yhdysvaltojen ja Venäjän – kilpavarustelusta.

Venäjä on jo vuosikausia arvostellut Yhdysvaltojen Eurooppaan rakentamaa ohjuskilpeä. Venäjä pelkää, että Yhdysvaltojen ohjuskilpi himmentää Venäjän oman ydinasepelotteen tehoa. Yhdysvallat sanoo ohjuskilven olevan suunnattu Iranin uhkaa vastaan, mutta tätä selitystä Venäjä ei usko.

”Se iskee kuin meteoriitti.”
Venäjä on vastannut kauhun tasapainon järkkymiseen kehittämällä uusia ohjuksia, joita vastaan ohjuskilpi on voimaton.

Alaan erikoistuneessa Suomen Sotilas -lehdessä arvioitiin jo maaliskuussa Putinin puheen yhteydessä, että Avangard-järjestelmä merkitsee Venäjälle osavoittoa asevarustelun yhdellä osa-alueella. Suomen Sotilaan mukaan tällaisen liikehtivän yliääniohjuksen kehittäminen on ollut vuodesta 2002 asti ”eräänlainen ohjusjärjestelmien viisasten kivi”, josta on vallinnut ankara tuotekehityskilpajuoksu Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.

”Jo viime vuosien tietojen perusteella voittajaksi veikattiin joko Kiinaa tai Venäjää, mutta nyt voitto näyttää päätyneen Venäjälle”, lehti kirjoitti.

Perinteisten ballististen ohjusten torjunta perustuu niiden lentoradan ennakointiin. Lähtö havaitaan tutkien avulla, lentorata lasketaan ja torjuntaohjukset tuhoavat ballistisen ohjuksen avaruudessa ennen kuin se palaa ilmakehään.

Suuntaansa muuttavan Avangardin sijaintia ei kuitenkaan pysty laskemaan etukäteen, mikä tekee siitä nykyjärjestelmillä käytännössä mahdottoman torjua.

”Se iskee kuin meteoriitti”, Putin totesi puheessaan maaliskuussa.

PUTININ ILMOITUS ohjuskokeesta tulee aikana, jolloin Yhdysvaltojen ja Venäjän asevarustelu on muutoinkin kiihtymässä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti lokakuussa, että Yhdysvallat vetäytyy keskipitkän matkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reaganin ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšovin vuonna 1987 allekirjoittama sopimus oli merkittävä osa kylmän sodan liennytystä.

Trump syytti vetäytymisensä yhteydessä Venäjää sopimusrikkomuksista. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan tuntijoiden mukaan toinen merkittävä syy vetäytymiseen oli kuitenkin myös Kiinan sotilasmahdin kasvu.

Kiina ei ole kuulunut INF:ään missään vaiheessa, ja se on kasvattanut nimenomaan keskipitkän matkan ohjustensa määrää voimakkaasti.

Eläkkeet sosiaalietuuksia? Ei nyt sentään...

Suomessa saatetaan tarkoituksellisesti eri kansanryhmiä toisiaan vastaan erilaisten "tutkimusten", "selvitysten", "toimeksiantojen" ryydittäminä.

Tällainen on mm. Ylen vastikään tekemä "selvitys": Moni suomalainen saa enemmän palveluja kuin maksaa veroja. Mutta kuinka paljon eri ryhmät saavat vastinetta maksamilleen veroille? Tilastokeskus laski sen Ylen pyynnöstä.

Selvityksessä eläkkeet verrataan sosiaalietuuksiin. Ei nyt sentään. Sosiaalietuudet ovat mielestäni aivan eri kategoriassa. 

Eläkkeet ovat eläkkeitä.

Itse koen hoitaneeni totta tosiaan oman osuuteni vähintäänkin kiitettävästi. Olen ottanut osaa vuosikymmeniä "veronkeruutalkoisiin", maksanut työnantajieni kanssa yhteistyössä eläkekertymääni. Eläkekertymääni, josta osa tulee hyvin hoidetuista eläkerahastoista. Kaiken lisäksi maksan - täysin ansaitsemastani - eläkkeestä edelleen aivan liian suurta vero-osuutta.

Minusta on erittäin arveluttavaa, nöyryyttävää verrata eläkettä sosiaalietuuksiin...

Lainaus Ylen "selvityksestä":

Saajan muotokuva

Hyvinvoinnin suurimpia maksajia ovat siis lapsettomat pariskunnat. Saman listan vastakkaisessa päässä ovat yli 65-vuotiaat. Eläkeläispariskunta saa yhteiskunnalta vuodessa yli 30 000 euron arvosta enemmän etuuksia kuin sille maksaa.
Yli 65-vuotias pari, jolla ei ole lapsia kotona, on saamapuolella etenkin siksi, että eläkkeet katsotaan sosiaalietuudeksi. Eläke ei ole itse säästettyä “omaa rahaa” – vaikka moni niin kokee.


muotokuva_saajat2.jpg


Suomalaisessa eläkejärjestelmässä nyt eläkkeellä olevat saavat eläkkeensä töissä olevilta tai eläkerahastojen tuotoista. Nuorempina he rahoittivat silloisia eläkkeellä olevia ikäluokkia.
Eläkeläisten asema keskimäärin on myös kohentunut viime vuosina, koska eläkeläisten joukko muuttuu.
Nyt eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat olleet työaikanaan parempipalkkaisissa töissä kuin eläkkeelle aikaisemmin jääneet. Siksi eläkeläisten ryhmän tienestit keskimäärin ovat kasvamaan päin.

Mielenkiintoisia elokuvia ja näyttelijäsuorituksia Yle Areenalta...


Yle Areenalla on paljon mielenkiintoista katseltavaa muun muassa alla olevat elokuvat - suosittelen...


Florence 

  • 1 h 45 min
  • 13 pv
  • 39754 katselua
Meryl Streep ja Hugh Grant tosipohjaisessa elokuvassa amerikkalaisesta perijättärestä, joka halusi luoda uran oopperalaulajana, vakuuttuneena itse lahjojensa suuruudesta vaikka muiden mielestä hänellä oli aivan kamala ääni. Ohjaus Stephen Frears. (Florence Foster Jenkins, Englanti 2016)





Pukija 

  • 1 h 44 min
  • 14 pv
  • 23229 katselua
(The Dresser, 2015) Toisen maailmansodan aikana pienessä englantilaisessa teatterissa kiertävä näyttelijäryhmä esittää Shakespearen Kuningas Learia. N: Anthony Hopkins, Ian McKellen, Emily Watson, Sarah Lancashire. T: BBC (U)

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Ukrainaan kuukaudeksi julistettu sotatila päättyi...

Hmmmmm - vai niin - sotatila jatkuu entisellään. Itä-Ukrainassa mediatietojen mukaan kuolee päivittäin siviilejä: Vanhuksia ja lapsia...

Suora nettilainaus Helsngin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Ukrainaan kuukaudeksi julistettu sotatila päättyi

Presidentti Petro Porošenko ilmoitti asiasta keskiviikkona.



UKRAINASSA kuukauden ajan vallinnut sotatila päättyi keskiviikkona suunnitelmien mukaisesti.

Presidentti Petro Porošenko ilmoitti asiasta maan turvallisuusneuvostolle.

”Kansainvälisten kumppaniemme toimet ja heidän luomansa paine Venäjän johtoa kohtaan yhdessä sotatilan kanssa pysäyttivät pahimman Venäjän suunnitteleman skenaarion toteutumisen”, Porošenko sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

SOTATILA JULISTETTIIN Ukrainan kymmeneen rajamaakuntaan kuukausi sitten pian sen jälkeen, kun Venäjän joukot olivat ampuneet Asovanmerelle pyrkineitä ukrainanalaisaluksia.

Venäjä valtasi kolme alusta ja otti tutkintavankeuteen 24 ukrainalaista merimiestä.

Selkkaus tapahtui Kertšinsalmella, joka erottaa Krimin niemimaan Venäjästä. Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta keväällä 2014. Sitten Venäjä rakensi salmen yli sillan.



Ukrainan aluksilla pitäisi olla kansainvälisten sopimusten ja Ukrainan ja Venäjän välisen sopimuksen mukaan vapaa oikeus liikkua salmessa, mutta viime aikoina Venäjä on alkanut kohdella salmea yhä enemmän kuin omaansa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on väittänyt, että ukrainalaisalusten tavoitteena olisi ollut räjäyttää Venäjän ja Krimin yhdistävä, juuri avattu silta.

KERTŠINSALMEN välikohtaus merkitsi selkeää kärjistymistä Ukrainan ja Venäjän ennestään tulenaroissa väleissä.

Lue HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Jussi Niemeläisen kommentti aiheesta tästä.

Venäjä on keväästä 2014 asti ruokkinut konfliktia Itä-Ukrainassa ja lähettänyt alueelle sotilaitaan ja kalustoaan tukemaan alueelle perustettuja venäläismielisiä kansantasavaltoja. Venäjä ei kuitenkaan myönnä virallisesti olevansa tuon konfliktin osapuoli, ja Ukraina nimittää sotatoimiaan alueella terrorisminvastaiseksi operaatioksi.

Kertšinsalmen yhteenotto sen sijaan oli julkisestikin Ukrainan ja Venäjän välinen.

Presidentti Porošenko olisi halunnut julistaa tapauksen vuoksi kahden kuukauden sotatilan. Parlamentti suostui kuitenkin hyväksymään sotatilan vain kuukaudeksi.

Keskiviikkona presidentti totesi, että perusteita sotatilan jatkamiseksi kuukauden jälkeen ei ole.

HS:N ENTISEN Moskovan-kirjeenvaihtajan Pekka Hakalan mukaan oli varsin selvää, että Porošenkon alkuperäiseen toiveeseen pidemmästä sotatilasta liittyi myös vaalitaktisia tekijöitä.

”Istuvan presidentin pelehtiminen vakavalla asialla näyttää tosiaan ilmeiseltä”, Hakala kirjoitti kommentissaan.

Ukrainassa on määrä pitää maaliskuussa presidentinvaalit, ja Porošenko on mielipidemittauksissa kaukana kärjestä. Kahden kuukauden sotatila olisi lykännyt vaalien järjestämistä myöhemmäksi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan keskiviikkona päättynyt sotatila piti sisällään esimerkiksi kovennettuja turvatoimia strategisten kohteiden kuten ydinvoimaloiden ja satamien ympärillä.

Lisäksi sotatilan aikana venäläisiltä taisteluikäisiltä miehiltä oli maahan pääsy kokonaan kielletty.

Vai että autonomiset autot...

Luin mielenkiintoisen artikkelin Helsingin Sanomista autonomisista autoista. Ne väitetään olevan tulevaisuutta - tosin kymmenien vuosien kuluttua...

Kävi mielessä kirjoituskilpailu 1980-luvulta. Siinä pyrittiin hahmottamaan, minkälaisessa Suomessa eletään vuosituhannen vaihteessa > siis vuonna 2000.

Itsekin otin osaa kirjoituskilpailuun. Tähän hätään en löytänyt kyseistä tekstiä, se on varmaan tallessa jollakin lukuisista korpuistani.

No joka tapauksessa ajatuksissani hahmottelin töihin lähtöäni Kemin Haukkarista Kainuunkadulta.

Kirjoitin, että otettuani auton sähkökaapelin irti seinästä, pistän koulusalkun etupenkille ja  istahdan itse auton takapenkille ja avaan aamun Pohjolan Sanomat. Sähköauto vie minut turvallisesti Kemin Karjalahdelle toimistorakennuksen kupeeseen omalle parkkipaikalle.

Niinpä...

Muistelen, että tekstin kirjoitettuani kävi mielessä, että taisi tulla aivan liian lennokasta tekstiä. Niin kuin tulikin. Vuonna 2000 ei ollut vielä käytännön sähköautovaihtoehtoja puhumattakaan autonomisia autoja. Olin selkeästi 30-50 vuotta aikaani edellä...  

Tekstilainaus Helsingin Sanomista:

Autonomisista eli itsestään ajavista autoista on puhuttu jo sata vuotta. Kuitenkin vasta viime vuosina teknologian kehitys on herätellyt varovaista uskoa siihen, että ehkä auto voisi todella ajaa ilman kuljettajaa tieliikenteessä.
Itse asiassa näemme automatiikan lisääntymistä perinteisissäkin autoissa: esimerkiksi mukautuva vakionopeudensäädin, aktiivinen kaistavahti ja automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä tekevät autoista yhä omatoimisempia olematta kuitenkaan ”autonomisia”.