maanantai 12. helmikuuta 2018

Facebook-tulevaisuutta - uskotko tätä?

Hmmmmm - vai niin - minulla on tunne, että alla olevan artikkelin pääsanoma saattaa käytännössä toteutua. 
Jo nyt on markkinoilla aika hyviä puheentunnistukseen perustuvia kääntäjävempaimia...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Teknologia    |   HS-haastattelu

Viiden vuoden päästä pystymme kaikki kommunikoimaan sujuvasti riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme tai missä asumme, uskoo Facebook-johtaja Ime Archibong

Facebookin kumppanuuspäällikkö Ime Archibong kertoi HS:lle, että ryhmien ylläpitäjille jaettavat apurahat on tarkoitettu ”suurellisten ideoiden” toteuttamiseen.


Ime Archibong puhui yleisölle Lontoossa perjantaina.
FACEBOOK on muuttunut tylsäksi, sanotaan. Nuoret eivät edes käytä Facebookia, ja vanhemmat aktiivikäyttäjätkään eivät juuri julkaise sisältöä ainakaan omalla sivullaan.

Perjantaina Lontoossa järjestetty Facebook Communities Summit eli ryhmien ylläpitäjille tarkoitettu tapaaminen paljasti, että jatkossa yritys keskittyy ryhmiin. Ryhmät ovat se osa, joiden takia moni vielä kuuluu Facebookiin, vaikkei mitään julkaisisikaan.

Tästä kehityssuunnasta on toki ollut viitteitä. Facebook järjesti suomalaisille aktiivisten ryhmien ylläpitäjille oman tapaamisen jo marraskuussa, ja yhteisöjen rakentaminen on ollut Facebookin ydinstrategiana ja -viestinä pitkään.

HS tapasi perjantain tapahtumassa Facebookin kumppanuuspäällikön Ime Archibongin, joka perusteli ryhmiin keskittymistä yhteiskunnallisella vaikuttavuudella ja ihmisten kohtaamisen tärkeydellä.

Hänen mukaansa ryhmiä aiotaan jatkossa markkinoida entistä aktiivisemmin. Käyttäjiä, jotka eivät vielä toimi aktiivisesti ryhmissä, yritetään saada niihin mukaan.

”On Facebook-käyttäjiä, jotka saavat sisältönsä lähinnä sivujen julkaisuista. Heitä haluamme muistuttaa ryhmien olemassaolosta”, Archibong sanoo HS:lle.

HÄN tekee sitä itsekin: Archibongin vanha koulukaveri kertoi taannoin Facebookissa sairastuneensa syöpään. Kaveri kysyi neuvoja tiedonlähteistä, kun sairaus herätti kysymyksiä.

”Pystyin neuvomaan hänelle vertaistukiryhmän, jossa oli 30 000 saman diagnoosin saanutta ihmistä”, Archibong kertoo.

Tällaisella ohjaamisella Facebook haluaa varmistaa, että käyttäjät tietävät ryhmien ja yhteisöjen olemassaolon. Ja pysyvät Facebookissa.

Viime kesänä Chicagossa ja tänä viikonloppuna Lontoossa pidetyt työpajapäivät ovat osa samaa strategiaa. Valituille ylläpitäjille maksettiin matkat ja majoitukset, jotta he kertoisivat Facebookille, millaisia ominaisuuksia he alustalta kaipaisivat.


RYHMIEN vahvistamiseksi Facebook ilmoitti perjantaina aloittavansa johtajuuskoulutuksen, johon kuuluu harjoitusohjelmia, oppaita ja jopa yli 800 000 euron apurahoja ryhmien ylläpitäjille.

”Odotamme suurellisia ideoita”, Archibong kertoo ja vaikuttaa silminnähden innostuneelta. Hän kertoo esimerkin Haitilla tapaamastaan pojasta, joka keräsi rahaa rakennuttaakseen slummiinsa kirjaston. Sen kaltaista käyttöä hän apurahoille toivoo: jotain suurta yhteisön hyväksi.

”Jännittävin osa tästä projektista koittaa, kun saamme hakemukset eteemme.”

Johtajuusvalmennuksen ja ryhmien mainostamisen lisäksi Archibong osallistuu Facebookin tulevaisuuden suunnitteluun. Vielä seitsemän vuotta sitten hän työskenteli itsekin puhtaasti teknisen puolen insinöörinä, kunnes vaihtoi kumppanuuspuolelle.

MILTÄ sitten näyttää yhteisöpalvelun tulevaisuus?

Ainakin tekoälyyn sijoittaminen alkaa tuottaa merkittävää hedelmää lähivuosina, Archibong uskoo.

Hän kertoo, jälleen kerran, käytännön esimerkin.

”Isoäitini oli 103-vuotias ja asui pienessä kylässä Nigeriassa. Hän ei puhunut englantia, enkä minä hänen kieltään. Ajattelin aina, että pian voimme virtuaalikypärä päässämme olla samassa tilassa ja ymmärtää toisiamme reaaliaikaisten automaattikäännösten avulla.”

Archibongin isoäiti kuoli viime vuonna. Kehitys ei ihan ehtinyt mukaan Archibongin visioon, mutta hän uskoo sijainti- ja kieliriippumattoman vuorovaikutuksen mahdollistuvan ennemmin tai myöhemmin.

Kysyttäessä, milloin Facebook kääntää tekstit niin hyvin, ettei kielellä ole enää merkitystä, Archibong vastaa aikaikkunalla:

”Ei vielä ensi vuonna. Annan alalle aikaa viisi vuotta.”

Juuri sinä saatat pelastaa ihmishengen ...

Hyviä käytännön ohjeita, syytä kerrata...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Juuri sinä saatat pelastaa ihmishengen – Muista elvytystilanteessa nämä asiat!



Nainen elvyttää maassa makaavaa miestä.

Kuva: iStock
Mitä jos joudun elvyttämään? Osaanko toimia oikein? Lue lääkäri Miska Laakson ohjeet aikuisen elvyttämiseen.

1. Ravistele ja puhu kovaan ääneen

Mene tajuntansa menettäneen ihmisen luo. Tarkista ravistelemalla, onko hän herätettävissä tai vastaako hän puhutteluun.

2. Soita 112

Jos henkilö on eloton eikä herää, soita hätänumeroon 112. Aseta puhelin kaiutintoiminnolle, jotta kuulet auttaessasi hätäkeskuksen ohjeet. Jatka auttamista.

3. Avaa hengitystiet

Yleensä hätäkeskus neuvoo ensimmäiseksi kääntämään autettavan selälleen ja selvittämään, hengittääkö hän. Avaa hengitystiet kääntämällä päätä leuankärjestä ylöspäin. Tunnustele poskellasi tai kämmenselälläsi ilmavirtaa ja katso rintakehän liikettä. Tarkista samalla, ettei suussa ole mitään ylimääräistä.

4. Aloita paineluelvytys

Jos autettava henkilö on eloton eli hän ei hengitä, aloita paineluelvytys. Jos et muista painelurytmiä, ei hätää. Hätäkeskus kyllä neuvoo.
Aseta toisen käden kämmentyvi keskelle autettavan rintalastaa ja laita toinen käsi alemman päälle. Painele rintalastaa kohtisuoraa alaspäin.
Elvytyksessä on tärkeämpää painella tehokkaasti kuin puhaltaa tehottomasti.
Elvytyksessä on tärkeämpää painella tehokkaasti kuin puhaltaa tehottomasti. Siksi hätäkeskus ei välttämättä neuvo elvyttäjää puhaltamaan, ellei elvyttäjä ole siihen kykenevä. Painelu ei myöskään saa häiriintyä puhaltamisen takia. Myös pelkkä paineluliike pumppaa keuhkoja siten, että ilmaa liikkuu keuhkoihin tarpeeksi.
Mikäli painelun ja puhaltamisen yhdistäminen onnistuu, tai elvyttäjiä on esimerkiksi kaksi, voi elvytyksen aikana käyttää rytmiä 30:2 eli aina 30 painalluksen jälkeen puhalletaan 2 kertaa. Avaa hengitystie, sulje autettavan sieraimet, peitä suullasi autettavan suu ja puhalla rauhallisesti kaksi kertaa. Katso, että rintakehä liikkuu puhalluksen voimasta. Jatka kunnes paikalle tulee ambulanssi tai potilas virkoaa.
Muista, että painelusyvyys on melko suuri, noin 5–6 senttiä.

5. Pyydä jotakin hakemaan paikalle defibrillaattori!



Defibrillaattorin tunnistuskuvake

Tunnistat defibrillaattorin tällaisesta merkistä. Kuva: Shutterstock
Kun elvytys on alkanut, olisi hyvä saada paikalle defibrillaattori eli sydäniskuri. Defibrillaattoreita löytyy nykyään lähes kaikista kauppakeskuksista ja julkisista paikoista. Hätäkeskus ohjeistaa defibrillaattorin käytössä ja defibrillaattorissakin on ääniohjaus.
Muista pitää puhelin auki koko ajan. Älä sulje sitä ennen kuin hätäkeskuksesta annetaan lupa.
Meillä jokaisella on velvollisuus auttaa ja antaa ensiapua sitä tarvitsevalle. Ensiavun antamista ei tarvitse pelätä, sillä hätäkeskus ohjeistaa ihan varmasti. Tärkeintä on, että uskallat tarttua toimeen.



Toimi oikein elvytystilanteissa1 min

Toimi oikein elvytystilanteissa
Mitä jos joudun elvyttämään? Osaanko toimia oikein? Lue lääkäri Miska Laakson ohjeet aikuisen oikeaoppiseen elvyttämiseen. Katso Yle Areenassa

Miska Laakso on tamperelainen lääkäri, joka on tuttu kasvo Kandit-sarjasta. Ensimmäisen kosketuksen lääkärin työhön Miska sai Alajärven terveyskeskuksessa neljä vuotta sitten ja virallisen lääketieteen lisensiaatin tittelin pari vuotta sitten. Musisointia ja urheilua harrastava nuori lääkäri tekee väitöskirjaa diabeettisista jalkainfektioista.


Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä tänään ...

Olen ollut Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä viimeksi 29.11.2017. Viikko sitten pääsin kehumaan Hiuspysäkin uusia kotisivuja opettaja Leena Leskiolle. Samalla tiedustelin, onko 
mallin tarvetta vai varaanko uusilta kotisivuilta ajan...

Oli tarvetta. Valttikorttini on se, että samassa päässä on hiusta ja partaa ja vielä sopivan harmaata.

Olin Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä tänään maanantaina 12.02.2018 klo 13-15 välisen ajan.

Tällä kerralla oululainen aikuisopiskelija Nelly oli työvuorossa ja hänen ohjaajana Sanna.

Nelly leikkasi ensin hiukset ja sitten parran rauhallisin ottein. Juttelimme niitä ja näitä. Nelly tiedusteli harrastuksistani. Kerroin hänelle on minulla ainakin yksi harrastus eli tämä kirjoittaminen.
Kerroin hänelle kirjoittavani mm. käynistäni Hiuspysäkillä. Saattaapa olla, että hän käy vilkaisemassa sivuiltani tämän tekstin.

Sanna kävi välillä tarkistamassa työn tuloksia. Olimme kaikki tyytyväisiä lopputulokseen.

Itse pääsin taas toteamaan, että minulle lookki on aivan liian siisti ja huoliteltu. 

torstai 8. helmikuuta 2018

Pistäytyminen Kemissä Länskän teho-osastolla tänään...

Niinkuin olen useasti kirjoittanut, olemme runsaan kolmen vuoden ajan seuranneet tiiviisti monisairaan ja lievän aivoinfarktin kokeneen henkilön elämää. Aivoinfarkti jätti muistipuolelle aluksi lieviä häiriöitä ja näkökenttään ongelmia. 
Varsinkin lähimuisti tällä hetkellä on aika lailla olematon. Keuhkokuume ja yleensä tulehdukset ovat kova paikka em. tyyppiselle potilaalle. Niin tässäkin tapauksessa.

Hän on tällä hetkellä Länsi-Pohjan Keskussairaalan teho-osastolla kahdeksatta päivää.

Länsi-Pohjan Keskussairaala, Sauvosaaren sairaala ja Purola ovat olleet viime aikoina tuttuja visiittikohteita. Henkilö tarvitsee nykyisin ympärivuorokautista huolenpitoa, sitä onneksi on ollut saatavilla. 
Olemme aistineet, että em. yksiköissä ja kaupungin vanhuspalveluorganisaatiossa työtä tekevät, ammattitaitoiset henkilöt ovat tehneet kaiken sen, mitä tehtävissä on ollut mm. kyseisen henkilön kohdalla.

Toissapäivänä, vielä eilenkin oli potilaan tilassa lievää tasaantumista, jopa kohentumista tapahtunut mutta...

Tänään päivällä soitin teho-osaston omahoitajalle. Sain kuulla, että potilaan tila on selkeästi huonontunut.
Paikan päälle iltapäivällä mentyäni havaitsin asian maallikonkin silmin. Potilas ei jaksanut enää puhua, toki nyökytteli kevyesti kysymyksiini.
Hän oli erittäin uupuneen näköinen, taisi olla osittain muissa maailmoissa.

Teho-osaston lääkäri pyysi minut huoneeseensa keskustelemaan. Hän selosti erittäin seikkaperäisesti tehdyt toimenpiteet, nykytilan ja jatkotoimenpiteet. Ennuste on huono.
Hän toivoi meille omaisille, lähimmäisille jaksamista.

Saattaa olla, että tämä tekstini on tähän asiakokonaisuuteen liittyvänä viimeinen... 


keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Hoivaprosessit Kemissä toimivat...

Olemme runsaan kolmen vuoden ajan seuranneet tiiviisti monisairaan ja lievän aivoinfarktin kokeneen henkilön elämää. Aivoinfarkti jätti muistipuolelle aluksi lieviä häiriöitä ja näkökenttään ongelmia. 
Varsinkin lähimuisti tällä hetkellä on aika lailla olematon. Keuhkokuume ja yleensä tulehdukset ovat kova paikka em. tyyppiselle potilaalle. 

Hän on tällä hetkellä Länsi-Pohjan Keskussairaalan teho-osastolla seitsemättä päivää.

Länsi-Pohjan Keskussairaala, Sauvosaaren sairaala ja Purola ovat olleet viime aikoina tuttuja visiittikohteita. Henkilö tarvitsee nykyisin ympärivuorokautista huolenpitoa, sitä onneksi on ollut saatavilla. 
Olemme aistineet, että em. yksiköissä ja kaupungin vanhuspalveluorganisaatiossa työtä tekevät, ammattitaitoiset henkilöt ovat tehneet kaiken sen, mitä tehtävissä on ollut mm. kyseisen henkilön kohdalla.

Siksi on kohtuutonta, että olemme matkan varrella joutuneet ulkopuolisen henkilön taholta jatkuvasti kuulemaan järjettömän typerää ja ala-arvoista arvostelua, joka on välillisesti kohdistunut myös kyseisen henkilön lähiomaisiin - minuunkin.

Totean toistamiseen, että omien  havaintojeni mukaan olen vakuuttunut, että hoivaprosessit Kemissä toimivat. Tosin aina niitä hoitavia käsipareja saa olla lisääkin ja luonnollisesti omaisten/lähimmäisten tuki on potilaalle tärkeä.






tiistai 6. helmikuuta 2018

Pistäytyminen Kemissä Länskän teho-osastolla tänään...

Lähiomaisemme on Länsi-Pohjan Keskussairaalan teho-osastolla kuudetta vuorokautta.
Kävin siellä vaimoni kanssa tänään iltapäivällä.
Olin aamupäivällä soittanut hänen omahoitajalleen ja kuullut pienestä lääkinnällisestä edistymisestä ja potilaan piristymisestä. Odotin edellisen kuultuani luonnollisesti jonkin verran myönteisempää kohtaamista mutta... 


Kyllä edelleen tekniikan, piuhojen ja letkujen keskellä oli kertakaikkisen hauras ihminen. Potilas kyllä heti tunsi meidät molemmat. Omahoitaja toi meille istuimet ja kertoi potilaalle tehdyistä toimenpiteistä. 
Potilas pohdiskeli avoimesti, onko tällainen enää edes elämää. Hengitys oli edelleen lisähapesta huolimatta vaivalloista. Emme viipyneet pitkään, emme läsnäolollamme halunneet rasittaa häntä enemmälti.

Kerroin, että häntä tullaan katsomaan taas huomenna. Hänen sanomisista ja olemuksesta oli aistittavissa edelleen huomiseen liittyvä epävarmuus...

Oli niin tai näin, hän saa parasta mahdollista hoitoa ja huolenpitoa.



5 syytä, miksi osakekurssit laskevat...

Ennen kansan karttuisassa suussa sanottiin: Ei syytä huoleen sanoo Maakansa ja jatkaa...

Muistan kuulleeni erään edesmenneen kemiläisen  sijoittaja-asiantuntijan sanoneen: "Kyllä ne sieltä vielä nousevat." Kyseessä oli muistaaksen erään tunnetun suomalaisen puunjalostusyrityksen pörssikurssien tilapäinen "notkahdus". Kyseisellä henkilöllä oli niitä osakkeita aika siivu, oli kuulemma muitakin. Tarinan mukaan pörssikurssit korjaantuivat säällisessä ajassa...

Toki nyt elämme aivan toisia, globaalisia aikoja.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


5 syytä, miksi osakekurssit laskevat

   
Yhdysvaltain osakemarkkinoiden indeksit laskivat raskaasti maanantaina. Dow Jones -indeksille tuli kovin yhden päivän pudotus sitten vuoden 2011 elokuun.
Yhdysvaltain osakemarkkinoiden indeksit laskivat raskaasti maanantaina. Dow Jones -indeksille tuli kovin yhden päivän pudotus sitten vuoden 2011 elokuun. KUVA: MICHAEL NAGLE
Moni osasi odottaa korjausliikettä.
1. Korkojen nousu
Markkinoilla on uumoiltu jo pitempään Yhdysvaltain keskuspankin nostavan jälleen korkoja maaliskuussa pitkään jatkuneen elvytyskauden päätteeksi. USA:n talouskasvu on hyvässä vauhdissa ja Federal Reserve on kiristänyt rahapolitiikkaa 12 kuukauden sisällä jo kolmella koronnostolla. Korkojen nousu näkyy yleensä aina osakkeiden hinnan laskuna, kun tuotto-odotukset laskevat.
2. Inflaation pelko
Palkat ovat nousseet Yhdysvalloissa todella nopeasti. Perjantaina julkaistut tuoreet tilastot vahvistivat pelkoa inflaation kiihtymisestä.
3. Yliostetut markkinat
Monet analyytikot ovat jo pitkään pitäneet useita osakkeita yliarvostettuina, eli liian kalliina. Monen mielestä nyt tapahtunut lasku oli terve korjausliike.
4. Algoritmit
Kun osakkeiden hinta ja tarkkaan seuratut indeksit saavuttavat tietyn alatason, koneiden algoritmeista seuraa, että osakkeita ryhdytään myymään automaattisesti. Korkojen nousun pelko sai osakkeiden hinnat laskemaan, mikä käynnisti ison, automatisoidun myyntioperaation – joka laski osakekursseja entisestään.
"Kun koneet (algoritmit) saavat vallan, markkinameno on tämän näköistä. Päivän sisällä liikkeet hurjia, kun kaikki lukevat samoja signaaleja. talouden näkymät eivät enää tämän heilunnan takana. #jäitähattuun", twiittasi Nordean päästrategi Lippo Suominen.
Dow laski itärannikon aikaa klo 14.20 alle 25 000 pisteen rajan, mikä kiihdytti osakkeiden myyntiä.
5. Valtionlainojen kasvanut suosio
Kun osakemarkkinoiden riski kasvaa, siirtyy sijoittajien kiinnostus matalariskisimpiin tuotteisiin, kuten valtionlainoihin. Korkojen nousu tuo parempaa tuottoa valtionlainoille, jolloin paineet myydä osakkeita ja sijoittaa valtionlainoihin kasvaa.