Hmmmmm - vai niin - tällaista innovaatiota lisää mutta...
Valitettavasti maailmalla "nuuskii" satoja yrityksiä, jotka ovat valmiita keinoja kaihtamatta kopioimaan kaiken mikä vähääkään haiskahtaa rahalta. Ja tämä haisee - kertakaikkiaan...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Toni Ursin keksi kotiverstaassaan biljardiliidun, jota ylistävät maailman parhaat pelaajat
Jyväskyläläisessä omakotitalossa syntyi mullistava snookerliitu. Juuri tällaisista vientikeksinnöistä Suomi näkee päiväunia.
Tuiki tavallisen jyväskyläläisen omakotitalon kotiverstaalla syntyi viime vuonna yllättävä keksintö.
Toni Ursin kehitti päivätöidensä ohessa mullistavan snookerliidun, josta puhuvat kaikki huippuammattilaisista harrastajiin.
Snooker on isolla pöydällä pelattava biljardipeli, jonka mahtialueita ovat Britannia ja Kiina. Mutta lajin vuosikymmeniin tärkein innovaatio tulikin Suomesta, jossa iso osa kansasta ei tunne koko peliä.
Moni on joskus hypistellyt käsissään tavallista biljardiliitua. Liidun tehtävänä on antaa lyönnille pitoa, eli parantaa kepin kärjen ja lyöntipallon kosketusta.
Liidusta huolimatta snookeria on pitkään vaivannut mystinen ongelma nimeltään kick eli kikki. Se tarkoittaa silloin tällöin tulevaa pelaajasta riippumatonta virhekosketusta, joka muuttaa arvaamattomasti pallon kulkua ja johtaa usein häviöön.
Kickin aiheuttajaksi on epäilty biljardipöydän verkaa, staattista sähköä ja palloihin kertyvää kuonaa, mutta mysteeriä ei ole selvittänyt kukaan.
Kickin aiheuttajaksi on epäilty biljardipöydän verkaa, staattista sähköä ja palloihin kertyvää kuonaa, mutta mysteeriä ei ole selvittänyt kukaan.
Kickit jäivät kummittelemaan biljardia pienestä pitäen pelanneen Toni Ursinin mieleen, kun hän katsoi muutama vuosi sitten snookeria televisiosta.
– Selostaja Aki Kauppinen pohti sitä, miten iso ja paljon tutkittu ongelma kikki on, ja sanoi että se on kova jätkä joka sen ratkaisee, Ursin kertoo kotonaan Jyväskylässä.
Tavallisena teollisuustyöntekijänä päivätyötään tehnyt 39-vuotias Ursin aloitti kuitenkin toisesta kehityskohteesta, eli biljardikeppien kärkiosasta tipistä. Hän kehitti mielestään hyvän tipin, ja sen myymiseksi perustettiin vuonna 2014 yritys nimeltä Taom Tips, jossa oli mukana myös menestyksekkään uran tehnyt ammattilaispelaaja Mika Immonen.
Taom myi parissa vuodessa kohtuullisesti tippejä, sai nimeä markkinoilla ja oli Ursinin mukaan lähellä isoa läpimurtoa myös toisen tipin kanssa. Siinä Ursin kuitenkin törmäsi ongelmaan, jota hän ei saanut ratkaistua.
Oli aika yrittää seuraavaa keksintöä. Ursin suuntasi tarmonsa kickeihin.
Moni olisi ensin purkanut perinteiset liidut atomeiksi selvittääkseen niiden koostumuksen, mutta Ursin kiersi laboratoriot kaukaa. Hän halusi tietää mahdollisimman vähän ja pohtia ongelmaa puhtaalta pöydältä.
Moni keksijä on tee se itse -mies, eikä Ursin ole poikkeus. Tekemisen kivijalkana toimivat ammattikoulun kemianopinnot ja teollisuusduunarin käytännön kokemus kemiallisista aineista.
Työ alkoi joulukuussa 2016. Ursin haki koostumusta, joka pölyttäisi ja sotkisi mahdollisimman vähän, mutta antaisi mahdollisimman hyvän pidon. Hän sekoitteli erilaisia liitumöykkyjä pullonkorkkeihin ja muihin muotintapaisiin, ja testaili pitoa biljardipöydällä kotonaan.
– Tein yhden köntin, kokeilin sitä, muutin koostumusta ja kokeilin taas. Jossain neljännenkymmenennen kappaleen kohdalla tuntui, että nyt olen löytänyt jotain. Testasin sitä pitkään, ja tuntuma oli tosi hyvä, Ursin kertoo.
Ursin tarvitsi ammattilaispelaajan mielipiteen. Hän soitti Suomen ainoalle ammattilaiselle Robin Hullille, joka innostui Ursinin kunnianhimoisuudesta ja lupasi ottaa liidun kokeiluun, mutta vannoi pysyvänsä uskollisena omalle liitumerkilleen.
Parin viikon testaamisen jälkeen Hull soitti takaisin. Ursin innostuu yhä, kun muistelee puhelua.
– Se oli ihan uskomaton puhelu. Robin tykitti kolme varttia sellaisilla sanoilla kuten uskomatonta ja shokeeraavaa, enkä ehtinyt sanoa väliin juuta enkä jaata. Robin sanoi, että nyt olen jonkun ison äärellä.
Liitu oli tehnyt sen mitä Ursin oli hakenutkin, eli hävittänyt kickit lyönneistä lähes kokonaan.
– Robin pyysi heti lisää testikappaleita ja sanoi, että vaikket alkaisi tehdä liitua muille, niin tee hänelle.
Ursin toimitti liituja, ja Hull antoi niitä pelireissuillaan kokeiltaviksi muillekin ammattilaisille. Väliin tuli kesätauko, kunnes syyskuussa Ursinin sähköpostiin ja Twitter-tilille alkoi putoilla viestejä.
Kymmenet snookerin maailmankiertueella pelaavista noin 130 ammattipelaajasta tilasivat liitua kokeiluun.
Vain muutamassa viikossa pala Jyväskylän ihmeliitua päätyi lähes kaikkien ammattilaisten käsiin, myös terävimpään kärkeen. Valovoimaisimmat tähdet, kuten maailman listaykkönen Mark Selby, hehkuttivat keksintöä Twitterissä.
– Tämä liitu on parasta, mitä pelille on minun aikanani tapahtunut, tviittasi puolestaan Shaun Murphy, maailmanlistan kuutonen.
the @TaomTips chalk is the best thing to happen to #snooker since I started playing in my opinion. I'm still waiting for my first kick since using it for 2 months. twitter.com/Lee7mufc/statu…
I have got to say so impressed with this @TaomTips chalk prob had 1 kick since used it in a month and no big bounces. #Thefuture
Verstaan rauha vaihtui täyteen hulabalooseen. Liitua meni niin paljon kuin Ursin ja kolmas Taom-yhtiökumppani Ali Kinnunen ehtivät valmistaa muutaman neliömetrin kotiverstaassa. Kumpikin kävi päivätöissä, ja illalla alkoi liitujen teko.
– Yötä myöten niitä tehtiin, ja vaimo pakkasi ja lähetti valmiit liidut ostajille. Muutama tunti oli pakko säästää unille, koska päivätöissäkin oli kiirettä eikä vapaapäiviä pystynyt ottamaan. Ei sitä tahtia olisi pitkään jaksanut, Ursin sanoo.
Liituja myytiin työhulluuden partaalla tehtynä omasta nettikaupasta parissa kuukaudessa yli 10 000 kappaletta.
Suomesta katsottuna yhden liidun potentiaali voi tuntua pieneltä, mutta maailmalla snookerin suosio on vahvassa kasvussa.
Lajiin hurahtaneessa Kiinassa pelaajia on jo arviolta 60 miljoonaa, ja muualla maailmassa suunnilleen saman verran lisää. Jyväskylän ihmeliidulla on edessään varovaisestikin laskettuna noin sadan miljoonan ihmisen markkina.
Kotiverstaan kapasiteetti ei riittänyt tyydyttämään kysyntää, kun koko snookermaailma kiinnostui uutuudesta. Isot jälleenmyyjät alkoivat ottaa yhteyttä.
– Sitten oltiinkin ihan kusessa, Ursin hymähtää.
Tuotanto ruuhkautui. Jonoon kertyi tuhansia liitutilauksia, toimitusajat pitenivät kuukauteen ja ostajat kuumenivat.
Oli tehtävä suunnanmuutos.
Taom teetti yritysanalyysin, ja Ursin ja putkihommia tehnyt yhtiökumppani Kinnunen päättivät jättäytyä vuodenvaihteessa toistaiseksi pois päivätöistään. Uudet tuotantotilat löytyivät siististä hallinpätkästä läheiseltä pienteollisuusalueelta, ja kapasiteetti on kasvanut tuhanteen liituun päivässä kotiverstaan viidensadan sijaan.
Ursin ja Kinnunen kattavat tuotantotilojen yhteydessä olevan edustustilan pöydälle kahvia, munkkirinkilöitä, pakastepullia ja suklaavohveleita.
Ursin vastailee puheluihin, ja hänen älykelloonsa piippaa jatkuvasti sähköpostia. Kiinasta tulee jo kolmatta päivää sähköpostiin muutaman minuutin välein tyhjiä tilauskaavakkeita, eikä Ursin tiedä mistä on kyse.
Myynnistä ja markkinoinnista vastaava Taomin neljäs yhtiökumppani Joonas Ohtonen soittaa: tänään kyselyitä on tullut Marokosta ja Kiinasta.
Tiedossa on ratkaiseva kevät, Ursin kertoo.
Ensin jonosta puretaan kuudentuhannen liidun tilaukset, ja samalla Taom käy neuvotteluja isojen kiinalaisten jälleenmyyjien kanssa. Toisen päämarkkinan Britannian suuntaan jälleenmyyntisopimuksia syntyi jo syksyllä.
Ursin kertoo kaikesta rauhallisesti ja vaatimattomasti, vaikka selvää on että:
1) Tavallisen suomalaismiehen ei ole helppo tottua hetkessä olemaan koko snookermaailman mielenkiinnon kohteena, ja
2) Ursin ja yhtiökumppanit saattavat tienata liidulla isoja summia.
Myyntipotentiaaliltaan liitua voi verrata mihin tahansa haluttuun urheilutuotteeseen.
Yritysanalyysin mukaan Taomin liikevaihto voi kasvaa tulevina vuosina ainakin miljooniin tai parhaassa tapauksessa kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa.
Taomin suunta sopii suoraan niihin trendeihin, joita nyky-Suomi tai ainakin nykyhallitus janoaa. Se on kotimaisella innovaatiolla kansainvälisille markkinoille läpilyövä vientiyritys.
Keksijöille myönnettäviä tukia on rukattu yritys- ja vientipainotteisiksi, ja hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä.
Ursinkin sai syksyllä puhelun Keski-Suomen ely-keskuksesta.
Virkamies halusi tietää, mitä tippiaikoina rekistereihin päätyneelle Taomille kuuluu, ja olisiko yrityksellä tarvetta hakea rahoitusta. Sattumalta puhelu osui oivaan saumaan, ja nyt Taom odottaa päätöstä Business Finlandin 50 000 euron Tempo-rahoituksesta, jolla tuettaisiin yrityksen kasvua.
– Kävin soittelemalla läpi vanhoja keksijäasiakkaita, kun haravoin mahdollisesti rahoitettavia hankkeita. Oli mukava yllätys kuulla, miten tällä yrityksellä on mennyt, Ursinille soittanut innovaatioasiantuntija Jouni Hynynen kertoo.
Hynysen mukaan keksintöjen saaminen maailmalle ei ole jokapäiväistä. Moni lupaavakin keksintö jää pimentoon, koska sopivia rahoituskanavia ei löydy tai keksijästä loppuu ratkaisevassa vaiheessa virta. Innovaatiotuet on rukattu parin viime vuoden aikana täysin uusiksi, ja nykyjärjestelmä tukee vahvasti yrittäjyyttä.
– Palvelut suuntautuvat yrityksille, ja mielellään sellaisille joilla on jo valmiiksi historiaa. Yksittäisille keksijöille tilanne on hankalampi kuin ennen, mutta jos keksijä on mukana yrityksessä, sitten tukia on tarjolla varsin hyvin, Hynynen sanoo.
Mitenkään järjestelmällistä haravointi ei ole. Keski-Suomessa sitä tehdään kokeiluluonteisesti Hynysen aktiivisuuden varassa. Mutta Taom tunnetaan myös tukiverkoston ylemmillä portailla.
– Keissi on tuttu ja kiinnostava. Hienoa, että Suomesta voi löytyä tuollainenkin menestyvä marginaalituote, sanoo Tekesin ja Team Finlandin liittona vuodenvaihteessa syntyneen Business Finlandin tuotepäällikkö Risto Lustila.
Mutta missä Ursinin liidun taika piilee? Mitä ihmettä hän keksi, mitä isot liitufirmat eivät jo aikoja sitten olleet keksineet?
Perinteisesti biljardiliidut valmistetaan kalsiumkarbonaatista, johon sekoitetaan lisäaineita. Omasta reseptistään keksijä ei suostu paljastamaan mitään.
– Se on vähän erilainen kuin muut. Mitään muuta en voi sanoa, etteivät kilpailijat pääse kärryille.
Patenttia Ursin ei halua keksinnölleen hakea. Jos hakemus menisi läpi, hän joutuisi julkistamaan tarkan valmistustavan.
– Kiinalaiset muuttaisivat siitä gramman tai kaksi, ja se olisi paperilla eri tuote. Eikä minulla olisi mahdollisuutta valvoa kopiointia. Se olisi kuin heittäisi reseptin saman tien kilpailijoiden pöydälle, Ursin sanoo.
Maailman liitumarkkinoita hallitsee lähes yksinoikeudella Chicagossa sijaitseva yhdysvaltalaisyhtiö Tweeten Fibre ja sen kaksi tuotemerkkiä Master ja Triangle. Lisäksi markkinoilla on jokusia pienempiä valmistajia.
Isot yhtiöt eivät ole vielä lähestyneet Taomia suorilla ostotarjouksilla. Mutta liituja ne ovat tilanneet.
– Aivan varmasti ne ovat vieneet liidut saman tien labraan tutkittavaksi, Ursin sanoo.
– Mutta väitän, että salaisuuden selvittäminen ei ole helppoa.
Ensimmäisenä Ursinin keksinnöstä kirjoitti Suomessa lokakuussa Ilta-Sanomat.
