maanantai 18. joulukuuta 2017

Joulupukki joulunalusviikolla joutui kiusatuksi - murheellista...

Luin Facebook-sivulta murheellisen ja äkkiväärän populistitekstin:

Luokkayhteiskunnan joulupukki ei muista vähävaraisia lapsiperheitä. 

Olen tähän saakka luottanut siihen, että Joulupukki muistaa kaikkia lapsia ja haluan ajatella näin jatkossakin.
Toisaalta olen varma, että Joulupukilla ja hänen apulaisillaan, tontuilla on niin paljon näinä aikoina työntynkää, että he eivät ehdi kaiken maailman häiriköiden panettulutekstejä lukemaan.

Brittikomentaja: Venäjä voisi pimentää Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen internetliikenteen katkaisemalla kaapelit...

Hmmmmm - vai niin - sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Ulkomaat


Brittikomentaja: Venäjä voisi pimentää Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen internetliikenteen katkaisemalla kaapelit

Venäläisalusten on raportoitu seilanneen toistuvasti Atlantin kaapeleiden läheisyydessä.








Venäjä on kehittänyt niin sanottuja vaihtoehtoisia sodankäynnin keinoja. Nyt Naton puolustuskomitean puheenjohtaja varoittaa, että se voisi vahingoittaa Atlantin ylittäviä internetyhteyksiä.
BRITTILÄISEN sotilaskomentajan mukaan Venäjä voisi pimentää Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen internetliikenteen katkaisemalla Atlantin pohjassa kulkevat internetkaapelit.

”Vauraudellemme ja elämäntavallemme on olemassa uusi riski. Merenpohjassa risteilevien kaapeleiden katkaiseminen tai tuhoaminen vaurioittaisi välittömästi ja katastrofaalisesti niin kansainvälistä kauppaa kuin internetiäkin”, sotilasliitto Naton puolustuskomitean puheenjohtajaksi nimitetty Sir Stuart Peach sanoi sanomalehti Guardianin mukaan.




Stuart Peach
PEACHIN mukaan Venäjä on jatkanut vaihtoehtoisten sodankäynnin keinojen kehittämistä. Tällaisia epätavallisia keinoja ovat olleet esimerkiksi informaatiosodankäynti sekä tunnuksettomien ”vihreiden miesten” käyttö Ukrainassa.

Guardian kertoo, että venäläislaivoja on havaittu toistuvasti seilaamassa lähellä alueita, joilla Yhdysvaltojen ja Euroopan väliset kaapelit sijaitsevat. Siksi Britannian ja sen liittolaisten tulisi Stuartin mukaan modernisoida laivastojaan uhkakuvia vastaaviksi.

Brittiläisen Policy Exchangen laatiman raportin mukaan venäläiset sukellusveneet ovat ”operoineet aggressiivisesti” lähellä Atlantin kaapeleita. Raportti viittaa amerikkalaisiin tiedustelulähteisiin. Raportin mukaan Venäjä katkaisi myös Krimin pääkaapelin muuhun maailmaan ennen alueen valtaamista 2013.

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Autoasiaa - kyllä elämä on kummallista...

Haltuumme on monien mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen joutunut > ostettu uusi käytetty auto pari vuotta sitten > Mercedes-Bentz E 200 vm. 1998 AIP-165, jolla on ajettu ainoastaan rapiat 139.000 km. Olemme kyseiselle autolle kolmas omistaja.
Siisti, turvallinen, hyvin pidetty ja huollettu käyttöauto varustettuna kaksilla renkailla sekä vetokoukulla. Autossa ei ole radiota, mutta uusi radio on paketissa työhuoneeni kirjahyllykössä.

Emme ole toistaiseksi päässeet em. auton kanssa "sinuiksi". Miksi? Siksi, että olemme tottuneet korkeampiin autoihin viime vuosina. Auto on tällä hetkellä pois liikennekäytöstä päärakennuksen päädyssä ja se on käytännössä myynnissä. 

Kerroin asiasta toistamiseen viime viikolla tutulleni. Hän soitti eilen kertoneensa autoasiaa eteenpäin sukulaisperheelle, joka mahdollisesti tulee autoa katsomaan. 
Tänään hän soitti uudelleen ja totesi em. perheen suunnittelevan muita vaihtoehtoja.

Kerroin hänelle, että lapioin auton sivuilta päivällä varmuuden vuoksi lumet pois ja ajattelin ladata uuden akun. Kerroin myös, että valmistauduin vaihtamaan autoon talvirenkaat sekä katsastamaan auton, vaikka viimeinen katsastusaika onkin vasta maaliskuun 2018 lopussa...
Olen kertonut hänelle aikaisemmin katsastusmiesten kommentteja em. autosta tyyliin vapaasti muisteltuna:"Älä ihmeessä myy tätä autoa! Siinä on autoa sinulle loppuelämäksi, vaikka eläisit 100-vuotiaaksi!" No ehkä ei aivan sentään mutta... 

Olemme realisteja käytettyjen autojen hintaa arvioidessa. Tosin mielestämme vuosimalli ratkaisee liian paljon hintaa määritettäessä.
Luotamme, että lähitulevaisuudessa mm. edellä mainitulle Mersulle löytyy kaikesta huolimatta uusi tarvitsija.

Niin - kyllä elämä on kummallista! Ristiriitaista! Oikeastaan en halua myydä kyseistä autoa...


Uskomatonta, mutta totta: Näin valitset ruokakaupan nopeimman jonon...

Käväisin tänään keskustassa marketissa. Minulla oli tavoitteena ostaa vain yksi ostos. Sen tein ja siirryin kassan suuntaan. Kassoja oli vain kaksi käytössä. Tein taas väärän valinnan, sillä toinen kassa veti asiakkaita ainakin kolme-viisi kertaa nopeampaa kuin valitsemani...
Suora nettilainaus:

Uskomatonta, mutta totta: Näin valitset ruokakaupan nopeimman jonon

Poikkeat pikaisesti ruokakauppaan ajatuksenasi napata mukaan vain muutama yksinkertainen ostos. Suunnitelmasi tyssää siihen, että kassoilla matelevat jonot, joissa aikaa kuluu vähintään kymmenen minuuttia. Kuulostaako tutulta?
Usein tuntuu siltä, että itse onnistuu aina valitsemaan sen ruokakaupan hitaimman jonon, vaikka kuinka yrittäisi miettiä, että mikä jono etenee nopeiten. Kun taktiikka on oikea, on ruokakauppojen jonoista kuitenkin mahdollista selvitä tilastojen valossa nopeammin.

Mene sellaisen asiakkaan taakse, jolla on täysi ostoskärry

Täysi ostoskärry perinteisesti karkottaa jonottajat, sillä jokainen ajattelee, että mitä enemmän yksittäisellä asiakkaalla on kerralla tavaraa, sitä hitaammin jono etenee. Totuus on kuitenkin se, että paljon kerralla ostavan asiakkaan jono saattaa kulkea huomattavasti nopeammin kuin jono, jossa useampi asiakas jonottaa muutaman ostoksen kanssa.
Myyjältä menee tietty määrä aikaa jokaisen asiakkaan tervehtimiseen ja seuraavan asiakkaan vastaanottamiseen. Jonottamisen matematiikkaan perehtynyt Dan Meyer kertoo, että yhden asiakkaan tervehtiminen ja maksun ottaminen vie keskimäärin neljä sekuntia. Yhdelle tuotteelle aikaa kuluu myyjältä Meyerin mukaan keskimäärin kolme sekuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitkä jono, jossa asiakkailla on vain muutama tuote, kulkee hitaammin kuin jono, jossa yhdellä asiakkaalla on valtava määrä tuotteita.

Hakeudu vasemmanpuoleiselle kassalle

Oikeakätisiä ihmisiä on paljon enemmän kuin vasenkätisiä, ja tällä on mielenkiintoinen vaikutus myös jonottamiseen. Jonotuspalvelun perustaneen Robert Samuelin mukaan oikeakätiset ihmiset hakeutuvat ruokakaupoissa helpommin oikean- kuin vasemmanpuoleisille kassoille. Tästä syystä jonotusaikaa voi säästää myös hakeutumalla suoraan kassalinjaston vasempaan päähän.

Älä valitse puheliasta myyjää

Yksi keino jonotuksen välttämiseen on puheliaiden myyjien välttäminen. Vaikka jutustelu on osa ystävällistä asiakaspalvelua, saattaa puhelias myyjä hidastaa jonon etenemistä huomaamattaan.

Katso, mitä jonottajat ostavat

Psykologian apulaisprofessori A.J. Marsden kehottaa nopean jonottamisen toivossa kiinnittämään ostosten määrän lisäksi huomiota siihen, että mitä jonossa seisovat asiakkaat ovat ostamassa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että myyjän on hitaampi lukea useiden erilaisten tuotteiden hintoja kuin useiden samanlaisten. Mikäli jonossa on asiakkaita, joilla on kärryissään lukuisia eri tuotteita, kannattaa siis suunnata jonoon, jossa asiakkaat ovat ostamassa useampia samoja tuotteita.
Lähde: Ny Times

Salaisten tietojen vuotaja vs. lähdesuoja - hmmmmm - niinpä....

Mitä on vastuullinen journalismi? Liikutaanko mm. Helsingin Sanomien "salaisten tietojen"-julkaisemisartikkelissa laittomuuksissa. Se selvinnee kohtapuolin. Varmaan siinä yhteydessä myös tuo lähdesuoja-asia tulee ankaraan tarkasteluun. 
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka

HS:n vastaava päätoimittaja: Salattuja tietoja käytettiin lähteenä laillisesti

Pääesikunta teki lauantaina keskusrikos­poliisille tutkintapyynnön Helsingin Sanomille vuodetuista asiakirjoista. Vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan mitään aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti ja tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla.



Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi.
HELSINGIN Sanomat julkaisi lauantaina laajan artikkelin, jossa kerrottiin Puolustusvoimien sotilastiedustelusta ja signaalitiedustelua tekevän Viestikoekeskuksen toiminnasta. Artikkeli perustui osittain HS:n saamiin, useita vuosia vanhoihin salaisiin asiakirjoihin.

HS:n selvitys herätti lauantaina suurta huomiota. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi, että salaisten asiakirjojen luovuttamisesta lehdelle on käynnistetty rikostutkinta. HS:lle on Niinistön mukaan luovutettu salaisia asiakirjoja laittomasti. Niinistön mukaan ”korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita”.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) mukaan Pääesikunta on tehnyt asiasta tutkintapyynnön, joka koskee myös sitä, onko toimittajakin mahdollisesti syyllistynyt turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, miksi Helsingin Sanomat on päättänyt julkaista uutisia, joissa on käytetty lähteenä myös salaisia asiakirjoja?

”Helsingin Sanomat käyttää muiden medioiden tavoin varsin usein uutisoinnissaan myös sellaisia tietoja, jotka viranomainen on saattanut määritellä salassa pidettäviksi.”

”Uutisemme käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta, joka on saamassa uusien tiedustelulakien myötä selkeästi nykyistä laajemmat valtuudet muun muassa internetliikenteen seurantaan. Laajoihin valtuuksiin nähden kansalaiset ja jopa poliitikot tietävät laitoksesta hyvin vähän. Katsomme, että median tehtävä on tarjota yhteiskunnalliseen keskusteluun edes pääpiirteissään vähän käsitystä siitä, millaisesta laitoksesta ja toiminnasta on kyse.”

Syyllistyikö HS lainvastaiseen toimintaan julkaistessaan tietoja?

”Helsingin Sanomat on harjoittanut yhteiskunnallista tehtäväänsä, ja täysin lakien mukaisesti. Olemme saaneet haltuumme muun muassa monien vuosien takaisia salaisiksi merkittyjä papereita. Emme ole hankkineet mitään papereita oikeudettomasti, vaan laillisin, julkisen sanan tavanomaisin tavoin kerätä tietoa. Asiakirjojen ohella käytössä on ollut paljon muuta tietoaineistoa. ”

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

”On hyvä tiedostaa, että salaiseksi leimaaminen on viranomaispäätös, jota voi tarkastella myös kriittisesti. Käsityksemme on, että tiedustelulakien antamissa uusissa valtuuksissa on kyse tärkeästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä, josta on syytä käydä laajapohjaista keskustelua. Olemme vastuussa lukijoillemme, jotta he tietävät ja kykenevät arvioimaan, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

Kuinka HS sai salaiset asiakirjat tietoonsa?

”Helsingin Sanomat tai mikään muukaan vastuullinen media ei julkaise mitä tahansa informaatiota, jonka joku jossakin päättää vuotaa. Toimituksen tehtävä on arvioida aina myös vuotajan tai vuotajien mahdolliset motiivit. Olennaista on myös se, onko tieto kansalaisten kannalta relevanttia. Tämän harkinnan olemme tehneet huolella, lakien ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.”

”Suomessa laki nimenomaisesti turvaa yhteiskunnallisen arvioinnin kannalta olennaisen tiedon julkitulon. Tätä varten laissa on erikseen turvattu lähdesuoja, joka suojaa kaikissa oloissa tietojen vuotajia paljastumiselta. Lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään. Tämä on vapaan tiedonvälityksen keskeinen lähtökohta.”

Aikooko HS julkaista jatkossa sotilastiedusteluun liittyviä artikkeleita?

”Uudet tiedustelulait ja niihin sisältyvät laajemmat valtuudet tekevät aiheesta hyvin ajankohtaisen. Artikkelissa on kyse toiminnasta, joka on kansalaisille pääosin täysin tuntematonta. Voi kysyä, tuntevatko Suomen kansalaiset oman maamme tiedustelutoiminnan periaatteet huonommin kuin ulkomaiset tiedustelupalvelut.”

”Kun uutisointi tehdään jatkossakin vastuullisesti, takaamme lukijoiden pääsyn sellaiseen yhteiskunnallisesti tärkeään tietoon, jota ei muuten olisi saatavilla. Suomi tarvitsee lait sotilas- ja siviilitiedustelusta. Lakiesitykset pitää arvioida tarkkaan, koska ne puuttuvat perusoikeuksiin. Sen takia aihepiirin käsittely on perusteltua.”