tiistai 21. marraskuuta 2017

Krimin kriisi 2014...

Katselin Ylen Areenalta Krimin niemimaahan liittyvän dokumentin. Muistin virkistämiseksi liitän Wikipediatekstin asian siteeksi.

Todettakoon, että em. dokumentti > Kriisien Krim toi hyvin laajasti esiin Krimin niemimaan historiallisia taustoja.

Krimin kriisi 2014

Tämä artikkeli kertoo Krimin alueen kriisistä seurauksena Ukrainan vallankumoukselle 2014Itä-Ukrainan sota käsittelee Krimin kriisin leviämisen seurauksia Itä-Ukrainaan.
Krimin kriisi
Osa Ukrainan vallankumousta 2014
  Krim ja Sevastopol  Ukraina   Venäjä
  Krim ja Sevastopol
  Ukraina
   Venäjä
Päivämäärä:
23. helmikuuta 2014 – 19. maaliskuuta 2014
Kansainvälisen oikeuden kannalta kriisi ei ole ohi, sillä Venäjän miehitys Ukrainaan laillisesti kuuluvalla alueella jatkuu.
Paikka:
Casus belli:
Lopputulos:
Krimin liittäminen osaksi Venäjää (de facto, tekninen lopputulos)
Juridisesti kriisi ei ole ohi, sillä Venäjän oikeutta Krimiin ei ole kansainvälisesti tunnustettu, vaan Venäjä miehittää de jure laittomasti Ukrainalle kuuluvaa Krimin aluetta.
Aluemuutokset:
Krim osaksi Venäjää
Vaikutukset:
  • Venäjän interventio Krimille
  • Ukraina asetti liikekannallepanon
  • Krimin kansanäänestys
  • Krimin liittäminen Venäjään
  • Itä-Ukrainan sota
  • Yhdysvaltain ja EU:n talouspakotteet Venäjälle
  • Krimin talouden alamäki
  • Tataarien aseman huononeminen
Osapuolet
Krimin tasavalta Krim
  • Krimin tasavalta Krimin hallitus
  • Krimin tasavalta Krimin itsepuolustusjoukot
  • Berkutista eronneita poliiseja
Venäläismyönteiset:
  • Venäjämieliset militantit
  • Venäjän yhtenäisyyspuolue
  • Yön Sudet
  • Flag of Kuban People's Republic.svg Kubanin kasakat
Valtiot:
Venäjän lippu Venäjä
Muut:
Ukraina Ukraina
Poliittiset puolueet:
Muut:
  • Flag of the Crimean Tatar people.svg Mejlis (Krimin tataarit)
  • hallituksen tukijoita (mm. Oikea sektori)
Komentajat
Venäjä:
Tappiot
Loukkaantunut: useita
Kuollut:
  • 1 upseeri
  • 1 varusmies
  • 1 siviili
4–5 siviiliä kuollut

Krimin niemimaa.

Venäjänkieliset asukkaat Ukrainassa (2001).

Tunnuksettomia Venäjän sotilaita, "pieniä vihreitä miehiä", Krimillä 28. helmikuuta 2014.
Krimin kriisi oli yhteenotto, jossa Venäjä irrotti Krimin niemimaan Ukrainasta ja liitti sen itseensä. Toimi oli Venäjän vastaveto Ukrainan vallankumoukseen. Samana keväänä yhteenotto laajeni Itä-Ukrainaan ja johti Itä-Ukrainan sotaan. Länsimaat tuomitsivat Venäjän toimet Krimillä, ja asettivat maalle talouspakotteita.

Hyvä yritys mutta...



En ole räppi-ihmisiä, mutta aika vaisun vaikutuksen minuun em. yritys teki. Hyvä yritys, josta kyseisen ehdokkaan kannattajat saanevat voimaa aika tavalla toivottomaan, epätoivoiseen presidentinvaalikampanjaan.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen esitti tukiräpin itselleen – kuuntelimme, ällistyimme ja rakastuimme

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan räppi on vähintään 12 pisteen suoritus.





VASEMMISTOLIITON presidenttiehdokas Merja Kyllönen avasi presidentinvaalikampanjansa lauantaina puheella puoluevaltuustolle.

Puheen jälkeen kuultiin jotain tavallisuudesta poikkeavaa: runojen kirjoittamista harrastava Kyllönen esitti itselleen tukiräpin.

Kuuntelimme räpin, ällistyimme ja rakastuimme niin, että päätimme kirjoittaa sen tähän auki:

Ne tahtoo tuhkaks polttaa tämän maan

opettaa vihaan mutta ei koskaan rakastaan.

Mitäs siitä jälkipolville jättää saan

perintö katoo hurrikaani Mariaan.

Luonto kutsuu, planeetta huutaa

ukkelit luikkii piiloon puun taa.

Yhteinen ilmakehä,

muttei sen eduksi

kukaan mitään taho tehä.

Herroilla hehkuu vain kaunis sädekehä.

Ahneuden valta vanha perisynti

syvällä järjestelmäs ahkerana kynti.

Kaikki maksaa, velka loputonta

nuorissamme kasvaa monta onnetonta

lukutaidotonta.

Rikkaus, rakkaus, outo pakkaus

mielet valtaa katkeruus ja viha

kylmänä hehkuu vallan etupiha.

Me ollaan samas venees, sitä aina hokee

kuinka voi olla niin hemmetin sokee?

Kuka kuulee äänet hitaat tai kainot

että ihminen ois tässä maassa muutakin kuin

veneen peräpaino?

Veroparatiiseihin ne kansan rahat kuppaa

parannusta vaalityössä joka kerta luppaa.

Mitä siitä jos voi lupauksensakin skippaa

kun voi vallan kamareissa aina mansikoita samppanjassa dippaa?

Paskan puhuminen elämisen emävale

tätä maata vaivaa loppumaton ihmisyyden ale.

Kun kaikki arvot on hiljallensa myyty

mitä seuraa kun kolmasosa kansastasi hyyty?

Fasismin syleilyssä hellässä hyväilyssä

maailma taas rämpii.

Puhe tasapuolisuudesta historian kieltämistä henkii

Hitlerinkin hekumassa hetken lämmin syli

vihan ihailuissa ajetaan ihmisyyden, oikeusvaltionkin yli.

Älä eristä mutta älä myöskään hyväile

ethän sä muutenkaan pahuutta syleile.

Levitä tietoa, osaamista, oppii

pistä tyhjänlänkytykselle tolokuista stoppii.

Rikkaus, rakkaus, outo pakkaus

mielet valtaa katkeruus ja viha

kylmänä hehkuu vallan etupiha.

Me ollaan samas venees, sitä aina hokee

hei kuinka voi olla niin hemmetin sokee?

Kuka kuulee toiveet äänettömät kainot

et ihminen ois tässä maassa muutakin kuin

veneen peräpaino?

Eihän tähän voi lisätä enää mitään.

12 pistettä suorituksesta, jossa kaduilta lähtenyt hiphop-musiikki on saatu muutettua joksikin, millä ei ole mitään tekemistä katu-uskottavuuden kanssa.

P.S. Lisäämme vielä kuitenkin yhden asian eli toimittaja Olli Sulopuiston tekemän Kyllös-remiksauksen. Uusia odotellessa!

Hmmmmm - vai niin sano...

Mielestäni olisi reilua ja asiallista, että tämän kokoluokan artikkeleissa mainitaan selvästi henkilön nimi, jota on haastateltu tai jolta tietoa on saatu. 

Maininta: Ministeriölähde on vihonviimeinen, joka pistää epäilemään koko asiaa. 

On selvä, että tässä tilanteessa joka kivi käännetään, jotta meneillään olevaan prosessiin löytyy vielä jotain neuvoteltavaa. Luontevin tapa edetä lienee yrittää palauttaa luottamus kahden sairaanhoitopiirin välille ja sopia tasapainoisesta, järkevästä työnjaosta.


Suora nettilainaus Yle Kemi-uutisista hiukan tuunatuna:

Ministeriölähde: Länsi-Pohjan terveydenhoidon kallis ulkoistaminen veisi muun Lapin sote-rahat

Kemin ja Tornion seudun terveydenhuollon ulkoistaminen Mehiläisen valtaosin omistamalle yritykselle voisi velkaannuttaa tulevan Lapin maakunnan.
Politiikka
Länsi-Pohjan keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.Minna Aula / Yle
Hallituksen tuore sote-ongelma, Länsi-Pohjan terveydenhoidon ulkoistaminen, voi vaarantaa muun Lapin sosiaali- ja terveydenhoidon rahoittamisen. Näin kertovat Ylelle puhunut hallituslähde ja korkea-arvoinen virkamieslähde.
Länsi-Pohjan neljä kuntaa ja terveysalan yritys Mehiläinen ovat perustamassa yritystä, joka ottaisi hoitaakseen Länsi-Pohjan keskussairaalan ja perusterveydenhoitoa. Vuosisopimuksen arvo olisi 74 miljoonaa euroa.
Kemi, Tornio, Simo ja Keminmaa päättivät viime viikolla ulkoistaa terveyspalvelut yritykseen, josta Mehiläinen omistaisi 81 prosenttia ja kunnat loput 19 prosenttia. Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.
Valtiovarainministeriö on kommentoinut Ylelle, että mahdollisten säästöjen on löydyttävä jostain muualta.

Jos Kemi saisi palvelunsa, muut voisivat jäädä ilman

Mehiläisen pääosin omistama yritys nielisi leijonanosan tulevan maakunnan soterahoista. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan kehysbudjettia vuosiksi 2019–2022. Sitä varten ministeriö hahmottelee, kuinka paljon rahaa uudet maakunnat saisivat käyttöönsä sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämistä varten.
Arviot Lapin tulevan budjetin koosta eivät ole vielä julkisia. Ministeriöstä kerrotaan kuitenkin suuruusluokasta sen verran, että raha ei riittäisi sekä Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen jatkamiseen että muun maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ministeriö pitää Mehiläisen kanssa laadittua sopimus kalliina.
– Se vaarantaa Lapin palvelut, niin voi sanoa, Ylen haastattelema ministeriölähde sanoo.
Sopimuksen purkaminen olisi niin ikään kallista - sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko (kesk.) arvioi viime viikolla, että sopimuksesta eroon pääseminen maksaisi tulevalle Lapin maakunnalle 100 miljoonaa euroa.
Koska sopimuksen irtisanominen olisi kallista, Lapin olisi yritettävä hyödyntää Mehiläisen kanssa tehtävää sopimusta mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollista olisi, että leikkauksia saattaisikin siirtyä Rovaniemeltä Kemiin - ei päinvastoin, kuten hallitus on sopinut päättäessään sairaaloiden uudesta työnjaosta.(siirryt toiseen palveluun)

Velkainen maakunta voisi joutua Oulun syliin?

Ministeriölähde arvioi Ylelle, että tuleva maakunta joutuisi todennäköisesti ottamaan velkaa, jotta se pystyy järjestämään terveyspalvelunsa Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen voimassa ollessa. Toisaalta se joutuisi ottamaan velkaa myös sopimuksesta eroon pääsemiseksi. Maakunnat eivät kuitenkaan voi velkaantua holtittomasti.
– Lappi joutuu taiteilemaan, miten se tulee toimeen jos irtisanoo sopimuksen tai ei irtisano, ministeriöstä arvioidaan.
Maakunta, joka ei pysty takaamaan peruspalveluita, ei voisi jatkaa toimintaansa. Ääritapauksessa se voisi joutua jopa yhdistettäväksi eteläiseen naapuriinsa Pohjois-Pohjanmaahan.
– Se olisi vihoviimeinen keino, virkamieslähde sanoo.

Hallitus yrittää pysäyttää länsipohjalaiset

Kemin ja Tornion seudulla ulkoistaminen on jakanut mielipiteitä. Ulkoistamista puolustaneet kuntapäättäjät ovat vakuuttuneita, että sillä he saivat turvattua asukkaille sairaalan palvelut ja lisättyä alueen elinvoimaa. Taistelua käytiin myös periaatteesta, että kunta voi itse päättää palveluistaan.
Hallitukselle Länsi-Pohjan ulkoistus on ongelmallinen monella tavalla: Se paljastaa, että edes hallituspuolueiden omat kuntapolitiikot eivät luota hallituksen soteen. Ulkoistus romuttaa hallitukselta puolen Suomen sote-suunnitelman. Ylen ministeriölähteen mukaan ulkoistus myös vaarantaisi taloudellisesti koko Lapin terveydenhoidon.
Siksi hallitukselle olisi onnellinen sattuma, jos Länsi-Pohjan ulkoistaminen jäisi toteuttamatta. Ministeriö kääntääkin joka kiven, jotta Länsi-Pohjan suunnitelma ei toteutuisi.
Aluehallintovirasto on jo tutkimassa kuntien ja Mehiläisen tekemää sopimusta.
Hallitus on jo ilmoittanut, että se kiristää niin sanottua rajoittamislakia, jotta Länsi-Pohjan ulkoistuksen tapaisia hankkeita ei toteutettaisi. Jos joku valittaa ulkoistuspäätöksestä ja viivyttää sopimuksen voimaantuloa, ulkoistus todennäköisesti jumiutuu rajoittamislain kiristettyihin pykäliin.
Toisaalta, koko soten voimaantulo on vielä epävarma. Hallituksen aikataulujen mukaan uudet sote-maakunnat aloittaisivat vuonna 2020, mutta hallituksen esitys ei vielä ole lopullisessa muodossaan eikä käsitelty eduskunnassa.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Muisti on vakava asia...

"Tämmöseksikö se elämä sitten meni?" kuulin todettavan. Henkilöllä oli ollut vajaa kolme vuotta sitten lievä aivoinfarkti, joka jätti muistipuolelle aluksi lieviä häiriöitä ja näkökenttään ongelmia. Varsinkin lähimuisti alkoi teettää yhä suurempia vaikeuksia. 

Käytin kyseistä henkilöä tänään kaupungilla asioilla. Teimme asiat hoidettuamme Kemissä hiukan sightseeing-tyyppistä autoajelua keskustassa. Autoajelun ja jutustelun ohella kyselin häneltä, missä mennään, mikä rakennus, tuntuuko tutulta, oletko käynyt tuolla, jne. ...

Ikävä todeta, mutta hän ei oikeastaan muistanut kotikaupungistaan juuri mitään. Kaupungistaan, jossa hän vielä kolme vuotta sitten oli omalla autollaan ajellut sinne ja tänne. 

Hänelle ulkopuolisen avun tarve on ilmeinen ja tuiki tarpeellinen. Onneksi sitä tällä hetkellä löytyy varsinkin, kun hän on niin sanottu monisairas henkilö.


Hyötyliikuntaa aamupäivällä...

Sen verran oli yön aikana tullut lunta, että käväisin hetki sitten pihalla kolaamassa ennen kaupungin keskustaan asioille lähtöä. Otin ainoastaan pääliittymän puhtaaksi.

Katselin kadun yli naapuritontille, kun naapurini ajeli pihaansa puhtaaksi neliveto-traktorimönkijällä, joka oli varustettu pienellä lumiauralla. Hänellä on kyseinen laitteisto ollut jo useita vuosia. 
Hän on sanonut olevansa laitteistoon tyytyväinen, koska sitä voi käyttää pienen peräkärryn kanssa myös puuhommissa.

Me olemme nämä lumet päättäneet hoitaa perinteisin menetelmin niin kauan kuin jaksaa.

Edelliseen lisukkeena:
Niin ja aamupäivän lumenkolaus jatkui iltapäivällä, sillä Kainuunkatu oli käyty auraamassa ja molempien liittymien kohdalla oli aurauspalteet. Asia hoidettu ja sisäpihalle lumikolan levyiset urat aukaista...

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

KEMIJÄRVI ELÄÄ...

Selailen tietokoneeni muistista silloin tällöin vanhoja tekstejäni, joita on paljon. Alla oleva teksti on yli kymmenen vuoden takaa. Se muistaakseni julkaistiin ihan ison kuvan kanssa silloin vielä voimissaan olleessa Pohjolan Sanomissa.

Kemijärvi on kokenut kovia, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että pohjoisen puulle on yhä enemmän käyttöä jalostettavaksi kiinalaisrahoituksella - hyvä niin...


KEMIJÄRVI ELÄÄ...

Lueskelin, niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut kirjailija Veikko Huovisen Puukansan tarinan. Kirja antoi ajattelemisen aihetta.

Se toi esiin muun ohessa elämän satunnaisuuden ja sen, miten vähästä kaikki on kiinni ja että kaikella, aivan kaikella on syy-seuraus-suhteensa. Me emme omassa toiminnassamme tee mitään, mikä ei jossain vaiheessa putkahda esiin tavalla tai toisella.
Suomalainen sanonta: ”Perästä kuuluu!” sanoi torventekijä, on kiistaton tosiasia.

Kirjaa lukiessani vahvistui myös se, että – tämä on puhtaasti henkilökohtainen tulkintani arvostetun kirjailijan teoksesta – kaikki elämässä on loppujen lopuksi puhdasta sattumaa...

Puukansan tarina on lukemisen arvoinen kirja, varsinkin nykyisinä globalisaation aikoina kaiken maailman Greenpeace-hörhöjen pöllähtäessä pörräillemään banderolleineen sekoilemaan pohjoisille kotikulmillemme. Hämmentämään käsityksiämme, mikä juuri meille on oikein ja oikeutettua.
Viime aikoina on puhuttu paljon pohjoisen, oikeastaan aivan pohjoisen Lapin metsistä ja niiden moninaiskäytöstä. Niihin me emme tarvitse ulkopuolisia saarnamiehiä.

Stora Enso Oyj on em. toimintatahojen pelossa suuressa viisaudessaan – lue: käsittämättömän typerässä globalisaatiokavartaalitalousahneudessaan päättänyt lopettaa tuottavan, maailman pohjoisimman sellutehtaan toiminnan Kemijärvellä.

Järjetöntä!

Asiaan on saatava järkevä muutos: Edellä mainituille päättäjille on hahmoteltava kunniallinen perääntymistie, jotta he, siis päätökseen osallistuneen suomalaiset päättäjät voivat säilyttää kasvonsa ja elää edelleen normaalia elämää Suomi nimisessä puunjalostusmaassa.

Vaihtoehtomalleja on useita:
+ em. päättäjille valkenee/kirkastuu, että niin sanotussa pitkässä juoksussa on edullista valmistaa hyvälaatuista havupuusellua kohtuullisella voitolla edelleen Kemijärvellä tai…

+ em. päättäjille valkenee/kirkastuu, että pohjoisen puut eivät ole korvamerkittyjä ja ne erittäin suurella todennäköisyydellä ohjautuvat pääasiassa muualle kuin Stora Enson tehtaille tai…

+ mikäli em. tyyppistä valkenemista/kirkastumista ei kuitenkaan tapahdu, niin lisämausteina olevien Venäjän puutullikorotusten pelossa Kemijärven sellutehdas on kaikesta huolimatta edullista myydä kunnon kvartaalikapitalistin elkein turvaten Itä-Lapin työpaikkoja ulkopuoliselle toimijalle, jonka kanssa tehdään pitkäaikainen sellutoimitussopimus tai…

Äärimmäisenä vaihtoehtona tehdään maailmanhistoriaa, niin kuin tehtiin aikanaan Verlan ruukkikylässä Jaalassa Pohjois-Kymenlaaksossa.

Verla lopetettiin luontevan inhimillisesti. Kun viimeisetkin vanhat työntekijät olivat tulleet eläkeikään tai siirtyneet muualle, koneet pysäytettiin ja ovet suljettiin 18.7.1964.
Nykyisin Verla toimii metsäteollisuuden tehdasmuseona, johon kuuluu entinen puuhiomo ja pahvitehdas, voimalaitokset ja työntekijöiden asuntoja.
Verla hyväksyttiin UNESCON maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 ja on erittäin suosittu vierailukohde, turistinähtävyys.

Kyllähän siinä olisi hyvin markkinoituna jo kaiken nähneille globalisaatioturisteille ihmettelemistä: Toimintakykyinen, siisti sulfaattisellutehdas napapiirin pohjoispuolella yöttömässä yössä tuottamattomassa työssä…

Ehdotus- ja pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Kemi
Ps.
Kemijärven suuri poika, Kari Väänänen vääntänee aiheesta kunnon dokumenttielokuvan aikanaan. Se olisi järjettömyyden ja ahneuden huippuna globaalinen menestys, varmaan Oscar-tasoa…
Sama








Ylen Areenalta elokuva Viimeiset mitalit...

Katselimme hetki sitten Ylen Areenalta elokuvan Viimeiset mitalit. Erinomaisia näyttelijäsuorituksia ja mielenkiintoinen aihe.  Pohdiskelimme elokuvan katsottuamme, kunpa mahdollisimman moni ikääntyneistä ihmisistä pystyisi elämään ilman vihaa ja katkeruutta - pettymystenkin keskellä...


Viimeiset mitalit 

  • 1 h 17 min
  • 11 kk 28 pv
  • 4986 katselua
Elokuva 90-vuotiaista kaksostytöistä ja heidän yhteisestä nuoruuden rakastetustaan. Sisko Istanmäen romaaniin perustuva kertomus häijystä Hetasta ja kiltistä Selmasta ja Punakorvasta, joka joutuu heidän väliinsä. (2000)
Rooleissa: Birgitta Ulfsson (Hetta), Seela Sella (Selma), Ville-Veikko Salminen (Punakorva), Ossi Ahlapuro (Hettan poika), Tuula Nyman (Hettan miniä), Eeva-Maija Haukinen (vanhainkodin johtajatar), Kaarina Hazard (hoitaja), Mats Långbacka (enkeli), Voitto Nurmi (pappi), Eeva-Liisa Haimelin (diakonissa), Harriet Abrahamsson (Hetta nuorena), Kolina Seppälä (Selma nuorena), Mikko Rantaniva (Punakorva nuorena). Käsikirjoittaja: Pirjo Toikka. Ohjaaja: Heidi Köngäs. Perustuu Sisko Istanmäen romaaniin Viimeiset mitalit.