Hyvä yritys mutta...

En ole räppi-ihmisiä, mutta aika vaisun vaikutuksen minuun em. yritys teki. Hyvä yritys, josta kyseisen ehdokkaan kannattajat saanevat voimaa aika tavalla toivottomaan, epätoivoiseen presidentinvaalikampanjaan.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen esitti tukiräpin itselleen – kuuntelimme, ällistyimme ja rakastuimme

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan räppi on vähintään 12 pisteen suoritus.

Nytin toimitus

Julkaistu: 20.11. 17:03

VASEMMISTOLIITON presidenttiehdokas Merja Kyllönen avasi presidentinvaalikampanjansa lauantaina puheella puoluevaltuustolle.

Puheen jälkeen kuultiin jotain tavallisuudesta poikkeavaa: runojen kirjoittamista harrastava Kyllönen esitti itselleen tukiräpin.

Kuuntelimme räpin, ällistyimme ja rakastuimme niin, että päätimme kirjoittaa sen tähän auki:

Ne tahtoo tuhkaks polttaa tämän maan

opettaa vihaan mutta ei koskaan rakastaan.

Mitäs siitä jälkipolville jättää saan

perintö katoo hurrikaani Mariaan.

Luonto kutsuu, planeetta huutaa

ukkelit luikkii piiloon puun taa.

Yhteinen ilmakehä,

muttei sen eduksi

kukaan mitään taho tehä.

Herroilla hehkuu vain kaunis sädekehä.

Ahneuden valta vanha perisynti

syvällä järjestelmäs ahkerana kynti.

Kaikki maksaa, velka loputonta

nuorissamme kasvaa monta onnetonta

lukutaidotonta.

Rikkaus, rakkaus, outo pakkaus

mielet valtaa katkeruus ja viha

kylmänä hehkuu vallan etupiha.

Me ollaan samas venees, sitä aina hokee

kuinka voi olla niin hemmetin sokee?

Kuka kuulee äänet hitaat tai kainot

että ihminen ois tässä maassa muutakin kuin

veneen peräpaino?

Veroparatiiseihin ne kansan rahat kuppaa

parannusta vaalityössä joka kerta luppaa.

Mitä siitä jos voi lupauksensakin skippaa

kun voi vallan kamareissa aina mansikoita samppanjassa dippaa?

Paskan puhuminen elämisen emävale

tätä maata vaivaa loppumaton ihmisyyden ale.

Kun kaikki arvot on hiljallensa myyty

mitä seuraa kun kolmasosa kansastasi hyyty?

Fasismin syleilyssä hellässä hyväilyssä

maailma taas rämpii.

Puhe tasapuolisuudesta historian kieltämistä henkii

Hitlerinkin hekumassa hetken lämmin syli

vihan ihailuissa ajetaan ihmisyyden, oikeusvaltionkin yli.

Älä eristä mutta älä myöskään hyväile

ethän sä muutenkaan pahuutta syleile.

Levitä tietoa, osaamista, oppii

pistä tyhjänlänkytykselle tolokuista stoppii.

Rikkaus, rakkaus, outo pakkaus

mielet valtaa katkeruus ja viha

kylmänä hehkuu vallan etupiha.

Me ollaan samas venees, sitä aina hokee

hei kuinka voi olla niin hemmetin sokee?

Kuka kuulee toiveet äänettömät kainot

et ihminen ois tässä maassa muutakin kuin

veneen peräpaino?

Eihän tähän voi lisätä enää mitään.

12 pistettä suorituksesta, jossa kaduilta lähtenyt hiphop-musiikki on saatu muutettua joksikin, millä ei ole mitään tekemistä katu-uskottavuuden kanssa.

P.S. Lisäämme vielä kuitenkin yhden asian eli toimittaja Olli Sulopuiston tekemän Kyllös-remiksauksen. Uusia odotellessa!

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• Presidentinvaalit 2018Seuraa 
• VasemmistoliittoSeuraa 
• Hiphop-musiikkiSeuraa 
• NytSeuraa 

Hmmmmm - vai niin sano...

Mielestäni olisi reilua ja asiallista, että tämän kokoluokan artikkeleissa mainitaan selvästi henkilön nimi, jota on haastateltu tai jolta tietoa on saatu. 

Maininta: Ministeriölähde on vihonviimeinen, joka pistää epäilemään koko asiaa. 

On selvä, että tässä tilanteessa joka kivi käännetään, jotta meneillään olevaan prosessiin löytyy vielä jotain neuvoteltavaa. Luontevin tapa edetä lienee yrittää palauttaa luottamus kahden sairaanhoitopiirin välille ja sopia tasapainoisesta, järkevästä työnjaosta.

Suora nettilainaus Yle Kemi-uutisista hiukan tuunatuna:

Ministeriölähde: Länsi-Pohjan terveydenhoidon kallis ulkoistaminen veisi muun Lapin sote-rahat

Kemin ja Tornion seudun terveydenhuollon ulkoistaminen Mehiläisen valtaosin omistamalle yritykselle voisi velkaannuttaa tulevan Lapin maakunnan.

Politiikka

21.11.2017 klo 07:27päivitetty 21.11.2017 klo 09:02

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.Minna Aula / Yle

Maria Stenroos

@mariastenroos

Jaa artikkeli Facebookissa68

Jaa artikkeli Twitterissä

Hallituksen tuore sote-ongelma, Länsi-Pohjan terveydenhoidon ulkoistaminen, voi vaarantaa muun Lapin sosiaali- ja terveydenhoidon rahoittamisen. Näin kertovat Ylelle puhunut hallituslähde ja korkea-arvoinen virkamieslähde.

Länsi-Pohjan neljä kuntaa ja terveysalan yritys Mehiläinen ovat perustamassa yritystä, joka ottaisi hoitaakseen Länsi-Pohjan keskussairaalan ja perusterveydenhoitoa. Vuosisopimuksen arvo olisi 74 miljoonaa euroa.

Kemi, Tornio, Simo ja Keminmaa päättivät viime viikolla ulkoistaa terveyspalvelut yritykseen, josta Mehiläinen omistaisi 81 prosenttia ja kunnat loput 19 prosenttia. Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

Valtiovarainministeriö on kommentoinut Ylelle, että mahdollisten säästöjen on löydyttävä jostain muualta.

Jos Kemi saisi palvelunsa, muut voisivat jäädä ilman

Mehiläisen pääosin omistama yritys nielisi leijonanosan tulevan maakunnan soterahoista. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan kehysbudjettia vuosiksi 2019–2022. Sitä varten ministeriö hahmottelee, kuinka paljon rahaa uudet maakunnat saisivat käyttöönsä sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämistä varten.

Arviot Lapin tulevan budjetin koosta eivät ole vielä julkisia. Ministeriöstä kerrotaan kuitenkin suuruusluokasta sen verran, että raha ei riittäisi sekä Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen jatkamiseen että muun maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ministeriö pitää Mehiläisen kanssa laadittua sopimus kalliina.

– Se vaarantaa Lapin palvelut, niin voi sanoa, Ylen haastattelema ministeriölähde sanoo.

Sopimuksen purkaminen olisi niin ikään kallista - sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko (kesk.) arvioi viime viikolla, että sopimuksesta eroon pääseminen maksaisi tulevalle Lapin maakunnalle 100 miljoonaa euroa.

Koska sopimuksen irtisanominen olisi kallista, Lapin olisi yritettävä hyödyntää Mehiläisen kanssa tehtävää sopimusta mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollista olisi, että leikkauksia saattaisikin siirtyä Rovaniemeltä Kemiin - ei päinvastoin, kuten hallitus on sopinut päättäessään sairaaloiden uudesta työnjaosta.(siirryt toiseen palveluun)

Velkainen maakunta voisi joutua Oulun syliin?

Ministeriölähde arvioi Ylelle, että tuleva maakunta joutuisi todennäköisesti ottamaan velkaa, jotta se pystyy järjestämään terveyspalvelunsa Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen voimassa ollessa. Toisaalta se joutuisi ottamaan velkaa myös sopimuksesta eroon pääsemiseksi. Maakunnat eivät kuitenkaan voi velkaantua holtittomasti.

– Lappi joutuu taiteilemaan, miten se tulee toimeen jos irtisanoo sopimuksen tai ei irtisano, ministeriöstä arvioidaan.

Maakunta, joka ei pysty takaamaan peruspalveluita, ei voisi jatkaa toimintaansa. Ääritapauksessa se voisi joutua jopa yhdistettäväksi eteläiseen naapuriinsa Pohjois-Pohjanmaahan.

– Se olisi vihoviimeinen keino, virkamieslähde sanoo.

Hallitus yrittää pysäyttää länsipohjalaiset

Kemin ja Tornion seudulla ulkoistaminen on jakanut mielipiteitä. Ulkoistamista puolustaneet kuntapäättäjät ovat vakuuttuneita, että sillä he saivat turvattua asukkaille sairaalan palvelut ja lisättyä alueen elinvoimaa. Taistelua käytiin myös periaatteesta, että kunta voi itse päättää palveluistaan.

Hallitukselle Länsi-Pohjan ulkoistus on ongelmallinen monella tavalla: Se paljastaa, että edes hallituspuolueiden omat kuntapolitiikot eivät luota hallituksen soteen. Ulkoistus romuttaa hallitukselta puolen Suomen sote-suunnitelman. Ylen ministeriölähteen mukaan ulkoistus myös vaarantaisi taloudellisesti koko Lapin terveydenhoidon.

Siksi hallitukselle olisi onnellinen sattuma, jos Länsi-Pohjan ulkoistaminen jäisi toteuttamatta. Ministeriö kääntääkin joka kiven, jotta Länsi-Pohjan suunnitelma ei toteutuisi.

Aluehallintovirasto on jo tutkimassa kuntien ja Mehiläisen tekemää sopimusta.

Hallitus on jo ilmoittanut, että se kiristää niin sanottua rajoittamislakia, jotta Länsi-Pohjan ulkoistuksen tapaisia hankkeita ei toteutettaisi. Jos joku valittaa ulkoistuspäätöksestä ja viivyttää sopimuksen voimaantuloa, ulkoistus todennäköisesti jumiutuu rajoittamislain kiristettyihin pykäliin.

Toisaalta, koko soten voimaantulo on vielä epävarma. Hallituksen aikataulujen mukaan uudet sote-maakunnat aloittaisivat vuonna 2020, mutta hallituksen esitys ei vielä ole lopullisessa muodossaan eikä käsitelty eduskunnassa.

Muisti on vakava asia...

"Tämmöseksikö se elämä sitten meni?" kuulin todettavan. Henkilöllä oli ollut vajaa kolme vuotta sitten lievä aivoinfarkti, joka jätti muistipuolelle aluksi lieviä häiriöitä ja näkökenttään ongelmia. Varsinkin lähimuisti alkoi teettää yhä suurempia vaikeuksia. 

Käytin kyseistä henkilöä tänään kaupungilla asioilla. Teimme asiat hoidettuamme Kemissä hiukan sightseeing-tyyppistä autoajelua keskustassa. Autoajelun ja jutustelun ohella kyselin häneltä, missä mennään, mikä rakennus, tuntuuko tutulta, oletko käynyt tuolla, jne. ...

Ikävä todeta, mutta hän ei oikeastaan muistanut kotikaupungistaan juuri mitään. Kaupungistaan, jossa hän vielä kolme vuotta sitten oli omalla autollaan ajellut sinne ja tänne. 

Hänelle ulkopuolisen avun tarve on ilmeinen ja tuiki tarpeellinen. Onneksi sitä tällä hetkellä löytyy varsinkin, kun hän on niin sanottu monisairas henkilö.

Hyötyliikuntaa aamupäivällä...

Sen verran oli yön aikana tullut lunta, että käväisin hetki sitten pihalla kolaamassa ennen kaupungin keskustaan asioille lähtöä. Otin ainoastaan pääliittymän puhtaaksi.

Katselin kadun yli naapuritontille, kun naapurini ajeli pihaansa puhtaaksi neliveto-traktorimönkijällä, joka oli varustettu pienellä lumiauralla. Hänellä on kyseinen laitteisto ollut jo useita vuosia. 
Hän on sanonut olevansa laitteistoon tyytyväinen, koska sitä voi käyttää pienen peräkärryn kanssa myös puuhommissa.

Me olemme nämä lumet päättäneet hoitaa perinteisin menetelmin niin kauan kuin jaksaa.

Edelliseen lisukkeena:
Niin ja aamupäivän lumenkolaus jatkui iltapäivällä, sillä Kainuunkatu oli käyty auraamassa ja molempien liittymien kohdalla oli aurauspalteet. Asia hoidettu ja sisäpihalle lumikolan levyiset urat aukaista...

KEMIJÄRVI ELÄÄ...

Selailen tietokoneeni muistista silloin tällöin vanhoja tekstejäni, joita on paljon. Alla oleva teksti on yli kymmenen vuoden takaa. Se muistaakseni julkaistiin ihan ison kuvan kanssa silloin vielä voimissaan olleessa Pohjolan Sanomissa.

Kemijärvi on kokenut kovia, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että pohjoisen puulle on yhä enemmän käyttöä jalostettavaksi kiinalaisrahoituksella - hyvä niin...


KEMIJÄRVI ELÄÄ...

Lueskelin, niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut kirjailija Veikko Huovisen Puukansan tarinan. Kirja antoi ajattelemisen aihetta.

Se toi esiin muun ohessa elämän satunnaisuuden ja sen, miten vähästä kaikki on kiinni ja että kaikella, aivan kaikella on syy-seuraus-suhteensa. Me emme omassa toiminnassamme tee mitään, mikä ei jossain vaiheessa putkahda esiin tavalla tai toisella.

Suomalainen sanonta: ”Perästä kuuluu!” sanoi torventekijä, on kiistaton tosiasia.

Kirjaa lukiessani vahvistui myös se, että – tämä on puhtaasti henkilökohtainen tulkintani arvostetun kirjailijan teoksesta – kaikki elämässä on loppujen lopuksi puhdasta sattumaa...

Puukansan tarina on lukemisen arvoinen kirja, varsinkin nykyisinä globalisaation aikoina kaiken maailman Greenpeace-hörhöjen pöllähtäessä pörräillemään banderolleineen sekoilemaan pohjoisille kotikulmillemme. Hämmentämään käsityksiämme, mikä juuri meille on oikein ja oikeutettua.

Viime aikoina on puhuttu paljon pohjoisen, oikeastaan aivan pohjoisen Lapin metsistä ja niiden moninaiskäytöstä. Niihin me emme tarvitse ulkopuolisia saarnamiehiä.

Stora Enso Oyj on em. toimintatahojen pelossa suuressa viisaudessaan – lue: käsittämättömän typerässä globalisaatiokavartaalitalousahneudessaan päättänyt lopettaa tuottavan, maailman pohjoisimman sellutehtaan toiminnan Kemijärvellä.

Järjetöntä!

Asiaan on saatava järkevä muutos: Edellä mainituille päättäjille on hahmoteltava kunniallinen perääntymistie, jotta he, siis päätökseen osallistuneen suomalaiset päättäjät voivat säilyttää kasvonsa ja elää edelleen normaalia elämää Suomi nimisessä puunjalostusmaassa.

Vaihtoehtomalleja on useita:

+ em. päättäjille valkenee/kirkastuu, että niin sanotussa pitkässä juoksussa on edullista valmistaa hyvälaatuista havupuusellua kohtuullisella voitolla edelleen Kemijärvellä tai…

+ em. päättäjille valkenee/kirkastuu, että pohjoisen puut eivät ole korvamerkittyjä ja ne erittäin suurella todennäköisyydellä ohjautuvat pääasiassa muualle kuin Stora Enson tehtaille tai…

+ mikäli em. tyyppistä valkenemista/kirkastumista ei kuitenkaan tapahdu, niin lisämausteina olevien Venäjän puutullikorotusten pelossa Kemijärven sellutehdas on kaikesta huolimatta edullista myydä kunnon kvartaalikapitalistin elkein turvaten Itä-Lapin työpaikkoja ulkopuoliselle toimijalle, jonka kanssa tehdään pitkäaikainen sellutoimitussopimus tai…

Äärimmäisenä vaihtoehtona tehdään maailmanhistoriaa, niin kuin tehtiin aikanaan Verlan ruukkikylässä Jaalassa Pohjois-Kymenlaaksossa.

Verla lopetettiin luontevan inhimillisesti. Kun viimeisetkin vanhat työntekijät olivat tulleet eläkeikään tai siirtyneet muualle, koneet pysäytettiin ja ovet suljettiin 18.7.1964.

Nykyisin Verla toimii metsäteollisuuden tehdasmuseona, johon kuuluu entinen puuhiomo ja pahvitehdas, voimalaitokset ja työntekijöiden asuntoja.
Verla hyväksyttiin UNESCON maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 ja on erittäin suosittu vierailukohde, turistinähtävyys.

Kyllähän siinä olisi hyvin markkinoituna jo kaiken nähneille globalisaatioturisteille ihmettelemistä: Toimintakykyinen, siisti sulfaattisellutehdas napapiirin pohjoispuolella yöttömässä yössä tuottamattomassa työssä…

Ehdotus- ja pohdiskeluterveisin

Aki Pyykkö

Kemi

Ps.

Kemijärven suuri poika, Kari Väänänen vääntänee aiheesta kunnon dokumenttielokuvan aikanaan. Se olisi järjettömyyden ja ahneuden huippuna globaalinen menestys, varmaan Oscar-tasoa…

Sama

Ylen Areenalta elokuva Viimeiset mitalit...

Katselimme hetki sitten Ylen Areenalta elokuvan Viimeiset mitalit. Erinomaisia näyttelijäsuorituksia ja mielenkiintoinen aihe.  Pohdiskelimme elokuvan katsottuamme, kunpa mahdollisimman moni ikääntyneistä ihmisistä pystyisi elämään ilman vihaa ja katkeruutta - pettymystenkin keskellä...

Viimeiset mitalit 

• 1 h 17 min
• to 16.11.2017
• 11 kk 28 pv
• 4986 katselua

Elokuva 90-vuotiaista kaksostytöistä ja heidän yhteisestä nuoruuden rakastetustaan. Sisko Istanmäen romaaniin perustuva kertomus häijystä Hetasta ja kiltistä Selmasta ja Punakorvasta, joka joutuu heidän väliinsä. (2000)

Rooleissa: Birgitta Ulfsson (Hetta), Seela Sella (Selma), Ville-Veikko Salminen (Punakorva), Ossi Ahlapuro (Hettan poika), Tuula Nyman (Hettan miniä), Eeva-Maija Haukinen (vanhainkodin johtajatar), Kaarina Hazard (hoitaja), Mats Långbacka (enkeli), Voitto Nurmi (pappi), Eeva-Liisa Haimelin (diakonissa), Harriet Abrahamsson (Hetta nuorena), Kolina Seppälä (Selma nuorena), Mikko Rantaniva (Punakorva nuorena). Käsikirjoittaja: Pirjo Toikka. Ohjaaja: Heidi Köngäs. Perustuu Sisko Istanmäen romaaniin Viimeiset mitalit.

LINKIT JA ARTIKKELIT

• Viimeiset mitalit on hersyvä elokuva ikuisesta rakkaudesta

Näytä lisätiedot

Nyt se sitten alkoi...

Nyt se sitten alkoi...
Niin että mikä alkoi? Pipareiden leipominen, joka yleensä on toteutettu Itsenäisyyspäivän aikoihin, mutta nyt päätimme aikaistaa prosessin. 

Päärooli tässä on aina ollut vaimollani, mutta minullekin on vuosien saatossa muotoutunut myös tärkeä tehtävä - paistaminen = oikeaan värisävyyn taikinan saattaminen. Se ei olekaan ihan turhanpäiväinen homma, sillä katsekontakti uuniin, pellillä oleviin taikinanpaloihin > sittemmin pipareihin tietyssä kriittisessä vaiheessa on tärkeä. Se on - hiukan liioitellusti kirjoitettuna - sekunneista kiinni...

Täydennän tekstiä iltapäivällä.

Homma hoidettu! Tämän puolesta Joulu saa taas tulla. Tätä kirjoittaessani aikaisesta reagoinnista tulee mieleen usein esiin tuomani, entisen TV-kuuluttajan Arvi Lindin mainostaman Tirilän palokunnan nopeus > se oli palopaikalla ennen kuin palaa...

"Meri-Lappi! Joudutte maksamaan tästä vielä kalliisti!" rikkiviisaat meuhkaavat ja uhkailevat...

Meri-Lapin kunnat ovat tehneet historiallisen päätöksen ollen yhtenäisenä liikkeessä. Facebook-foorumilla joku mainitsi, että edellisen kerran kun Tornion Röyttään väännettiin jaloterästehdasta. 
Päätöksen jälkeen on ollut lähinnä Rovaniemen suunnalta itku ja hammasten kiristys. 

On annettu ymmärtää myös äänestyksessä vähemmistöön jääneiden - pääasiassa Vasemmistoliiton kuntapäättäjien - taholta, että tämä tulee vielä kalliiksi. Yltiöpäisimmät ovat myös virittelemässä monenlaisia juridisia ongelmia. "Mehiläisen pistokset" koettiin ylitsepääsemättömiksi uhkiksi lähitulevaisuudessa. 

Totta, eihän tämä ollut helppo päätös, mutta tässä vaiheessa se oli välttämätön. 

Tässä päätöksessä jos missä mentiin ihmiset = merilappilaisten palvelut edellä!

Aivan varmasti Meri-Lapin kuntia kuunnellaan/arvostetaan tästä eteenpäin aivan tähän astista herkemmällä korvalla Lapissa mutta myös valtiovallan taholta. 
Maakuntauudistus ja sote ovat vielä raakileita. Särmiä joudutaan taatusti hiomaan ja se on hyvä se...

Pitkään jatkunut vääntö Lapin sairaaloiden kesken johti lopulta yksityistämiseen – "Ei tämä minusta ole mikään kapina"

Kerrankin Meri-Lapin kunnat näyttivät yksituumaisuutensa. Liiallisesta Rovaniemi-keskeisyydestä ja ylimielisyydestä tuli mitta täyteen. 

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:

Pitkään jatkunut vääntö Lapin sairaaloiden kesken johti lopulta yksityistämiseen – "Ei tämä minusta ole mikään kapina"

Sote-yhteisyrityksen saama huomio ja arvostelu ihmetyttää paikallisia. Mallia on esitelty myös kansanedustajille ja ministerille. Kiinnostus heräsi vasta kun päätös meni läpi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

17.11.2017 klo 19:21päivitetty 17.11.2017 klo 19:35

Minna Aula / Yle

Minna Aula

@minnaula

Jaa artikkeli Facebookissa65

Jaa artikkeli Twitterissä

Koko Suomen katse kääntyi tällä viikolla Perämeren pohjukkaan. Suurten teollisuuslaitosten ja Lapin kahden sataman kunnat tekivät jotain, mikä suututti valtakunnan tasolla poliitikkoja, ministeri Saarikkoa ja pääministeriä myöten.

Alueen kuntien valtuutetut äänestivät maanataina sote-yhteisyrityksen perustamisen puolesta. Yhteisyritysmallissa Meri-Lapin kunnat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio perustavat yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Yhteisyritysratkaisulla Meri-Lapin kunnat haluavat turvata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut, jotka uhkasivat siirtyä monilta osin yli 100 kilometrin päähän Rovaniemelle sote- ja maakuntauudistuksessa. Maakuntamallissa Kemin sairaalaa olisi riisuttu ankaralla kädellä.

Alueella on pelko, että maakuntamallissa Kemiin ja lähikuntiin jäisi vain terveyskeskustasoiset palvelut. Maakuntamallissa laajan päivystyksen sairaala olisi vain Rovaniemellä. Neuvottelut sairaaloiden työnjaosta eivät ole edenneet.

Viimeinenkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunta Tervola(siirryt toiseen palveluun) antoi suostumuksensa yhteisyrityksen peustamiselle torstaina. Sairaanhoitopiirin kuudesta jäsenkunnasta Ylitornio antoi suostumuksensa maanantaina.

Meri-Lapin päätöksestä on puhuttu Meri-Lapin tautina ja kapinana. Pääministeri Juha Sipilä kuvaili, että Kemi-Tornion seudun yksityistämissopimuksen tekijät ovat käyttäneet laissa olevaa porsaanreikää.

Paikalliset sote-valmistelijat eivät odottaneet päätöksestä näin isoa ryöpytystä. Maakunnassa sote-valmisteluita on tehty jo pitkään ja myös Länsi-Pohjassa jo useita vuosia.

– Ei tämä minusta ole mikään kapina. Jos pystyy kiihkottomasti keskustelemaan siitä, mikä tämä malli on ja miten sitä voisi soveltaa muuallakin, niin päästäisiin eteenpäin koko Lapissa. On tullut palautetta ja myös kannustusta eri puolilta Suomea tästä tilanteessa, missä olemme, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag.

Sonntag sanoo, että päätös ei ole ollut helppo. Päättäjänä hän on halunnut ajatella alueen ihmisiä, ei niinkään hallintoa tai valtaa. Hän myös ihmettelee sitä, että keskustelu on kääntynyt ihmisten sijasta rahaan.

– Ihmisten työpaikat ja palvelut ja se, ettei meidän alueen elinvoimaa horjuteta, on ykkösasia, Sonntag sanoo.

Mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään.

TOMMI LEPOJÄRVI

Lapin maakunnan tilanne ei ole ollut helppo tähänkään asti. Meri-Lapin kuntapäättäjien maanantainen päätös perustaa sote-yhteisyritys 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa sai aikaan melkoisesti reaktioita. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoi aiemmin Ylelle, että Meri-Lapin päätös on vahva tahdonilmaus Meri-Lapilta eriytymisestä.

Yllättyneisyyden määrä ihmetyttää

Suunnitelma on kuitenkin ollut tiedossa maakunnan sote-valmistelussa jo hyvän tovin. Asiaa on Länsi-Pohjan soten ohjausryhmän toimesta esitelty aktiivisesti ja se on huomioitu yhtenä vaihtoehtona.

Lapin liiton Sote-Savotan entinen projektinjohtaja ja Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi tuo esille Facebook päivityksessään(siirryt toiseen palveluun)kansanedustajien välinpitämättömyyttä tilaisuuksissa, missä Lapin tilanteesta on avattu keskustelua.

– Muut asiantuntijat olivat erittäin kiinnostuneita vaihtamaan ajatuksia, mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään, Lepojärvi kirjoittaa.

Lepojärvi ihmettelee yllättyneisyyden määrää yhteisyrityspäätöksessä. Sote-kentässä on hänen mukaansa Länsi-Pohjan kehittämän mallin kaltaisia sopimuksia nähty ennenkin. Kantaa ovat ottaneet kansanedustajat(siirryt toiseen palveluun) ja esittäneet huolensa, että osa veronmaksajien verorahoista menee sijoittajille.

Meri-Lapin yhteisyrityksen kotipaikaksi on merkitty Kemi ja se verotetaan Suomeen.

Länsi-Pohjan keskussairaalaa ollaan siirtämässä Mehiläisen ja kuntien perustamalle yhteisyritykselle.Minna Aula / Yle

Maakunnan rahat valuisivat Ouluun ilman Kemin sairaalaa

Maakunnan rajoille tulee uusi merkitys maakunnan soten myötä. Naapurimaakunnista tulee kilpailijoita ja tämä näkyy varmasti varsinkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan välillä. Oulu on Meri-Lapista katsoen yhtä lähellä tai kaukana kuin Rovaniemi, reilun sadan kilometrin päässä Kemi-Tornion alueelta. Sote-valmistelujen konsulttiyritys KPMG Oy:n laskemissa on arvioitu, että Länsi-Pohjan tulppausvaikutus Oulun suuntaan on suuri. Eli asiakkaat menisivät palveluiden puutteesta Ouluun huomattavasti todennäköisemmin kuin Rovaniemelle.

– Vaikutus on isompi kuin säästöt yhteen sairaalaan keskittämisestä Lapissa, sanoo Länsi-Pohjan sote-projektin johtaja Seija Parviainen.

Lepojärven mukaan yhteisyrityksestä voi olla maakunnalle taloudellista hyötyä.

– Ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksessä Kemissä olevan sairaalan tulppausvaikutuksen Oulun suuntaan on laskettu olevan 2–2,5 kertaa suuremmat kuin kaiken keskeisimmän erikoissairaanhoidon keskittämisen Rovaniemelle. Kemin sairaalan tulppausvaikutus on Lapin syrjäisten ja vähäväkisten seutujen etu, vaikka toisin väitetään. Maakunta ampuu omaan jalkaansa, kun ei tätä tosiasiaa halua tunnustaa, Lepojärvi kirjoittaa.

Minna Aula / Yle

Lappi ei mahtunut sote-muottiin

Ylen politiikan toimittaja nostaa analyysissään esille Lapin maakunnan sisäisen eripuran. Esimerkiksi perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko yritti avata keskustelua Lappiin viime hetkillä, ennen valtuustojen päätöksiä. Se ei kuitenkaan onnistunut.

Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Kaikista pienin. Länsi-Pohjan sote-neuvottelijat moittivat Rovaniemen roolittomuutta viimeisimmissä keskusteluissa. On tulkittu, että neuvotteluhalua Länsi-Pohjan kanssa ei ole ollut, vaan keskittäminen Rovaniemelle on koettu itsestäänselväksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi.

– Lapin sairaanhoitopiiri on vahvoilla. Sille on suotu se asema, että se on laajan päivystyksen yksikkö ja heidän ei tavallaan tarvitse tehdä mitään työnjaon edistämiseksi. Eivätkä he ole tehneetkään enää pitkiin aikoihin. He ovat ykskantaan ilmoittaneet, että mitään päällekkäisiä toimintoja ei saisi olla Kemissä, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja kemiläinen Ritva Sonntag.

Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista.

RITVA SONNTAG

Sonntag harmittelee sitä, että tilanne nähdään vastakkainasetteluna Lapissa.

– Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista, Sonntag jatkaa.

Sote-yhteisyrityksen osakkaaksi siirtyy aikanaan maakunta. Paljon on puhuttu Mehiläisen kanssa 15 vuodeksi solmittavan sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen sanktiosta, joka on varsin suuri.

Sanktiolla halutaan estää sopimuksen purkaminen ja varmistaa palveluiden pysyminen Länsi-Pohjassa. Parviainen näkee sote-yhteisyrityksessä paljon mahdollisuuksia. Uhkakuvien sijaan voisi miettiä, miten palvelua voisi hyödyntää muuallakin.

– Uskomme vahvasti tämän toimintakonseptin mahdollisuuksiin. Voisimme olla alueella pilottina ja kehittää mallia, siitä voisi olla oppimista muillekin, Parviainen toteaa.

Perjantaina sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa tehtiin perjantaina hankintapäätös. Kokous kesti useita tunteja. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta äänin 3–2.