tiistai 31. lokakuuta 2017

Trump > Venäjä, Venäjä, Venäjä...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Presidentin kannalta huojentava yksityiskohta on kuitenkin se, että syytteissä ei nimetä häntä. 

Hmmmmm - vai niin - ei vielä mutta kohtapuolin nimetään sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat    |   HS-analyysi

Silmukka Trumpin kampanjan ympärillä kiristyy – Presidentin väitteet pelkästä poliittisesta ajojahdista eivät enää ole uskottavia

Trumpin kannalta huojentava yksityiskohta on kuitenkin se, että syytteissä ei nimetä häntä.



Donald Trump nousi vaalikampanjansa aikana kesällä 2016 Clevelandissa lavalle kampanjapäällikkönsä Paul Manafortin (toinen oik.) ja tyttärensä Ivanka Trumpin kanssa.
Washington SILMUKKA Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpinkampanjan ympärillä kiristyi maanantaina, kun hänen entinen kampanjapäällikkönsä Paul Manafort pidätettiin. Lisäksi Trumpin kampanja-avustajan ja venäläisten väliltä paljastui vuoden 2016 keväältä uusi tapaaminen, jossa käsiteltiin Hillary Clin­tonia vahingoittavia tietoja. 

Pidätykset olivat kova isku Trumpille. 

Presidentin kannalta huojentava yksityiskohta on kuitenkin se, että syytteissä ei nimetä häntä. 

Trump väittää yhä, että kyse on vain poliittisesta ajojahdista. Maanantain pidätysten jälkeen väitteeltä putoaa pohja. 

PAUL MANAFORT ja tämän entinen liikekumppani Rick Gates saivat rajut syytteet: salaliitto Yhdysvaltoja kohtaan, rahan­pesu, veropetos, valehtelu. 

Manafortin väitetään piilottaneen Yhdysvaltain verottajalta 18 miljoonaa dollaria, jotka hän sai konsulttitöistä Ukrainassa ja joilla hän eli leveästi Yhdysvalloissa. 

Gatesia syytetään kolmen miljoonan dollarin piilottamisesta. Manafortin ja Gatesin väitetään kätkeneen Ukrainasta saamiaan rahoja vuosina 2006–2016. Manafort oli Trumpin kampanjapäällikkö kesä–elokuussa 2016. 

Manafort ja Gates kiistävät syytteet. 

TRUMP sanoo, että hänellä ei ole tekemistä Manafortin väitettyjen rikosten kanssa, jotka alkoivat kauan ennen Trumpin kampanjaa. 

Syytteet eivät koske miesten toimia Trumpin kampanjassa. 

Trump erotti Manafortin kampanjapäällikön tehtävästä vuoden 2016 elokuussa, kun kävi ilmi, että Manafort oli saanut 12 miljoonaa dollaria Ukrainan Venäjän-mieliseltä presidentiltä Viktor Janukovitšilta, jonka neuvonantajana Manafort oli toiminut. 

Rankat syytteet herättävät kuitenkin oikeutetun kysymyksen siitä, millaisten ihmisten kanssa Trump on ollut valmis tekemään yhteistyötä. Trump nosti Manafortin kampanjapäällikökseen, vaikka tämä oli tehnyt pitkään yhteistyötä Venäjän presidentti Vladimir Putinia lähellä olevien poliitikkojen ja liikemiesten kanssa. Vaikka Trump ei olisikaan tiennyt Manafortin väitetyistä rikoksista, voitontahto vähintään hämärsi hänen arvostelukykynsä. 

LISÄKSI maanantaina kävi ilmi uusi tapaaminen Trumpin ja Kremlin lähipiirin välillä. 

Trumpin entinen ulkopoliittinen avustaja George Papadopoulostunnusti valehdelleensa liittovaltion poliisi FBI:lle siitä, että hän tapasi Venäjän hallintoa lähellä olevan professorin työskennellessään Trumpin kampanjalle. 

Venäläisprofessori kertoi Papadopoulosille vuoden 2016 huhtikuussa, että Moskovalla on tuhansien sähköpostien verran ”likaa” Clintonista. 

Aiemmin Trumpin kampanja on kiistänyt, että sillä olisi ollut sisäpiiritietoa demokraattipuo­lueen sähköposteista, jotka vuosivat julkisuuteen ennen vaaleja ja asettivat Clintonin huonoon valoon. 

Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut totesivat jo viime vuonna, että Venäjä sekaantui Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin auttaakseen Trumpia. 

Nyt erikoistutkija Robert ­Mueller selvittää, tekikö joku Trumpin kampanjassa yhteistyötä venäläisten kanssa Clintonin kampittamiseksi. Trump on kiistänyt yhteistyön. 

Papadopoulosin tapaaminen on vain yksi monista. The New York Times paljasti heinäkuussa, että Manafort, presidentin poika Donald Trump Jr. ja vävy Jared Kushner tapasivat kesällä 2016 venäläisjuristin, joka lupasi Trumpin kampanjalle Clintonia vahingoittavaa tietoa. 

MAANANTAINA Trump yritti kääntää huomion vastapuoleen. 

”Miksi kiero-Hillary ja demokraatit eivät ole [tutkinnan] kohteina?????” hän tviittasi. 

Clintonin syyttäminen on Trumpilta taktinen veto, koska Clintonin vastustaminen on ainoita asioita, joka yhdistää eripuraisia republikaaneja. 

Taktiikka ontuu kahdesta syystä. Ensinnäkin Clinton ei ole enää missään virassa. Toiseksi yhdeksän eri komiteaa ja FBI ovat jo tutkineet Clintonin sähköposteja, eikä niistä ole löydetty mitään raskauttavaa. 

Trumpin kampanjaväen tutkinta taas on vasta alussa. Presidentti on nyt löysässä hirressä. 

Ulkopolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, että Trumpin kädet Venäjän suhteen ovat sidotut. Myös sisäpoliittisesti Trump on heikoilla. Sunnuntaina The Wall Street Journal -lehti kertoi, että Trumpin kannatus on alimmillaan sitten tammikuun: 38 prosenttia amerikkalaisista hyväksyy tavan, jolla Trump hoitaa työnsä. 58 prosenttia ei hyväksy. 

Toisaalta Yhdysvaltain talous kasvaa kolmen prosentin vauhtia. Jos Trumpin kannattajat kokevat, että heidän elintasonsa nousee, osa on valmis antamaan presidentille anteeksi lähes mitä tahansa. 

Etene nuolilla nähdäksesi Trumpin Venäjä-vyyhdin pääpelurit. 

maanantai 30. lokakuuta 2017

Facebook-tekstini aamun touhuista...

Kävimme aamulla hakemassa muutamia katajanoksia Lammenmetsästä > käyttökielessä Lammenmetästä.
Mistä ihmeen Lammenmetsästä? Kun Kemissä Möylyntietä jatkaa alamäkeen etelään ohitustien suuntaan ja menee hiukan viistoon vasemmalle, siinä on vanha Lammenmetsä.
Niin - uuden leikkikentän jälkeen on mentävä jalkaisin. Lammenmetsän reunassa oli vielä 1950-luvun alkupuolella lampi, jossa naisväki kävi pyykkiä pesemässä.
Lammen paikalle rakennettiin Kemin kaupungin toimesta pieni sorakenttä, joka näyttää huollon-/käytönpuutteessa kohtapuolin metsittyvän...
Rannassa, nykyisen moottoritien paikalla, oli Mikonranta. Mikonrannan töyräällä pidettiin soutuveneitä myös Haukkarinrannassa vähän etäämpänä. Keväällä/alkukesällä sai aistia "huumaavaa tervan tuoksua", kun mökkiläiset tervasivat veneitään.
Tuo edellä mainittu Lammenmetsä ja sen lähialueet Haukkarinkadun eteläpuolella oli aidattu, koska siellä pidettiin lehmiä kesäaikaan. "Liukumiinat" (lehmänpaskat) tulivat tutuiksi pikkupoikana juostessamme itse raivatulle jalkapallokentälle rannan tuntumaan...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 76...

Edellisen osan loppupuolella kirjoitin mm. seuraavaa:

En malttanut olla ottamatta vertailun vuoksi tämänhetkisen sosiaali- ja terveyslautakunnan viimeisen kokouspöytäkirjan otsikoita.
Miksi?
Siksi, että loppujen lopuksi sieltä löytyy otsikko- ja käsitetasolla aivan samoja asioita kuin kaksitoista vuotta sitten. 
Eikö mikään ole muuttunut? Kyllä - pääasiassa kaikki luottamushenkilöt, lautakunnan jäsenet ja lähes kaikki esittelevät virkamiehet. 

Mutta asiat ovat pysyneet samoina ja jatkuva taloudellisten voimavarojen niukkuus. Kiinnitin huomiota, että yhä enemmän on esillä erilaisia - yksityisiä - palveluntarjoajia...
_______________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden viimeinen eli kymmenes kokous 10/2005 09.12.2005 klo 16.00-18.15 pidettiin Sosiaaliviraston kokoushuoneessa, Keskuspuistokatu 30.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveystoimen johtajan sijaisen valitseminen vuodelle 2006

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtosäännön 12§:n mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta määrää sosiaali- ja terveystoimen johtajan sijaisen vuodeksi kerrallaan tulosaluejohtajista.

Sosiaali- ja terveyslautakunta määräsi sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Ståhlen n sijaiseksi vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Liisa Niirasen vuodeksi 2006.

Talousarvion 2005 toteutuminen/lokakuun toteutumat ja odotusarvot

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä 2005 tammi-lokakuun toteutumat ja odotusarvot tiedoksi.

Tilinkäyttöoikeudet v. 2006/Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kaupungin taloussäännön perusteella toimielimen oli vuosittain ilmoitettava talousosastolle ja tilintarkastajille ja hankintatoimistolle ne henkilöt, joilla on oikeus laskujen hyväksymiseen ja hankintahenkilönöinä toimimiseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myöntää laskujen hyväksymisoikeudet vuonna 2006 sosiaali- ja terveystoimenjohtajan ehdotuksen mukaisesti.

Laki omaishoidon tuesta 1.1.2006 

Laki omaishoidon tuesta tulee voimaan 1.1.2006. Laki korvaa sosiaalihuoltolain omaishoidon tukea koskevat säädökset sekä asetuksen omaishoidon tuesta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi ennakkotiedotteen laista omaishoidon tuesta tiedoksi.

Sosiaaliasiamiehen palvelut vuodelle 2006

Sosiaaliasiamiehen palvelu perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 22.9.2000/812, §24. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen soaiaaliasiamies.

Länsi- Pohjan Mielenterveysseura ry tarjosi Kemin kaupungille sosiaaliasiamiehen palveluita vuodelle 2006.
Sosiaaliasiamiehen tehtäviä hoitivat Länsi-Pohjan Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Maria Koivumäki ja projektityöntekijä Bertta Nikumaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vahvistaa Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry:n ostopalvelusopimuksen sosiaaliasiamiehen palveluista vuodelle 2006.

Kriisikeskus Turvapoijun ostopalvelusopimus vuodelle 2006


Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vahvistaa Kemin kaupungin ja Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry/Kriisikeskus Turvapoijun ostopalvelusopimuksen vuodelle 2006.

Kunta- ja palvelurakenne-uudistus (PARAS-hanke)

Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi keskustelun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nykyvaiseesta ja merkitsi asian tiedoksi.

Länsi-Pohjan sateenkaari-erityispalvelujen turvaaminen yhteistyössä-hanke

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Kemin kaupunki osallistuu seudulliseen "Länsi-Pohjan sateenkaari-erityispalvelujen turvaaminen yhteistyössä"-hankkeeseen.

Lääkäripalvelujen keskittäminen/selvitys 2005

Kemin kaupungin terveyskeskuslääkäreiden vastaanottotoiminnan keskittämisen sellvittäminen alkoi kaupunginvaltuuston hyväksyttyä 29.12.2003 talousarvion 2004 ja taloussuunnitelman.

Monien eri vaiheiden myötä asia oli edennyt myönteisesti, jonka johdosta mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden näkemyksen mukaisesti vastaanottotoiminnan keskittäminen on tarkoituksenmukaista.
Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa vastaanottotoiminnan uusien tilojen toteuttamista vuosina 2007-2008.

Puuttumatta tässä tarkemmin esitysosan mukaiseen selvitykseen sosiaali- ja terveyslaytakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle asian tiedoksi.

IX Terve Kunta-päivät 25.1.-26.1.2006

Helsingissä 25.1.-26.1 pidettävien Terve Kunta-päivien järjestäjinä ovat Stakes ja Suomen Kuntaliitto. Päiville osallistuminen oli maksutonta. Ruokailu-, matka- ja majoituskustannuksista osallistujat vastaavat itse.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti osallistua IX Terve Kunta-päiville 25.1.-26.1.2006.

Lääkäreiden vastaanottopalkkiojärjestelmän käyttöönotto rekrytointikeinona

Kemin terveyskekusta oli pitkään vaivannut lääkäripula. Läkkäritilanne vuonna 2005 oli poikkeuksellisen huono. Oli jouduttu turvautumaan vuokralääkäriyrityksen palveluihin eli ns. keikkalääkäreihin 2-4 lääkärin työpanoksen verran.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokeiluluonteisesti käyttöön vastaanottopalkkiojärjestelmän 1.3.- 31.12.2006 ja velvoitti terveyspalveluiden tulosalueen antamaan palkkiojärjestelmän käytöstä arviointiraportin sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Aloite omaishoidontuesta/Kemin kaupungin omaishoitajat

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokoukseen tuodun asian käsittelyyn ja antoi asian valmisteltavaksi.

Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottopalveluiden hankinta vuodelle 2006

Sosiaali- ja terveyspalvelut oli pyytänyt 15.9.2005 tarjoukset perusterveydenhuollon terveyskeskuslääkärin palveluista (avoterveydenhuolto).

Asiaan liittyvänä käytiin laaja ja monimuotoinen keskustelu.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hankkiaperusterveydenhuollon lääkärin vastaanottopalveluita 1.1.2006-31.12.2006 tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja laajuudessa Keikkalainen Oy:ltä sekä oikeuttaa sosiaali- ja terveyspalveluita tekemään palvelujen hankintaa koskevan sopimuksen Keikkalainen Oy:n kanssa ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviokokouksessa tähän tarkoitukseen määrärahoja vuodelle 2006. 

Palveluliikenteen tarjouskilpailun ratkaiseminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi.

____________________________________________________________________

Toisen valtuustokauteni eli 2005-2008 ensimmäinen vuosi sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisena jäsenenä oli ohi.
Näin oli vuosi 2005 "pulkassa". Kieltämättä se omalta osaltani meni totuttelun, asioihin perehtymisen ja henkilöihin - lähinnä esittelevien virkamiesten tutustumisen - piikkiin.

Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut, koko ajan oli aistittavissa jännite - sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen - välillä. Minulle oli muodotunut mielikuva, että uusi koalitiopurukka oli päättänyt pistää sosiaali- ja terveyslautakunnan kuriin ja herran nuhteeseen. Tuntui siltä, että heidän mielestä lautakunnassa "mielettömästi kylvetään rahaa sinne ja tänne".
Itse - näin jälkikäteenkin kokouspöytäkirjoja lukiessani - aistin, että koko ajan oli "pihistysruuvin kiristystä" eli raha meni tarpeeseen. Yritettiin sopeuttaa toimintaa kirottuihin talousraameihin.
Minulle tuli varsin usein tunne, että emme olleet samassa Kemi-veneessä tai ainakaan emme soutaneet aina samaan suuntaan kaupunginhallituksen kanssa.

Näin jälkikäteenkin muisteltuna lautakuntatyöskentely oli erittäin yhteistyöhenkistä ja - kykyistä, oikeastaan ensimmäisen vuoden kokemuksen perusteella oli tunne, että olimme samaa puoluetta - soster-puoluetta - hyvä niin.

Mutta kemiläiset olivat siihen maailman aikaan - onneksi sentään vain osa - työttömiä, vähävaraisia, sairaita ja joka vuosi vuotta vanhempia - valitettavan moni oli lisäksi murheellisen/raastavan moniongelmainen.

Uusi vuosi 2006 onneksi odotti tuloaan...


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Ulkoministeri Soinille esitetyt kysymykset paljastavat, että Venäjällä ollaan tyytymättömiä Suomen politiikkaan – voidaanko pelkkä Nato-optiokin tulkita provokaatioksi?

Kyllä! Jarmo Mäkelältä taas asiallinen kolumni, jota on mukava lueskella.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat    |   Kolumni

Ulkoministeri Soinille esitetyt kysymykset paljastavat, että Venäjällä ollaan tyytymättömiä Suomen politiikkaan – voidaanko pelkkä Nato-optiokin tulkita provokaatioksi?

Tyytymättömyyttä ei Venäjällä haluta sanoa suoraan, koska Suomesta on hyötyä, mutta tapa, jolla Soinin haastattelua käsiteltiin julkisuudessa, puhuu puolestaan, kirjoittaa Jarmo Mäkelä Venäjän mediaa käsittelevässä kolumnissaan.


VENÄJÄ on viimeisten kolmen­sadan vuoden aikana useita kertoja hyökännyt naapuri­maihin ja joko voimalla uhkaa­malla tai sitä käyt­tämällä vienyt alueita muilta valtioilta. 

Näin rehvakkaasti pyrki Natsionalnaja informatsionnaja gruppan verkkosivusto 12.10. murskaamaan maassa hellittyä valheellista myyttiä, jonka mukaan Venäjä ei ole koskaan hyökännyt ensimmäisenä. 

YRITYS oli hyvä, mutta luultavasti tulokseton. Myyttejä nimittäin tarvitaan ja niitä levitetään, jotta naapurit pysyisivät rauhallisina, olisivat luottavaisia ja antaisivat puolustuksensa rapautua. 

Arkangelissa hiljan pidetty Barentsin euroarktisen neuvoston kokous oli Venäjällä huomattavasti suurempi uutistapahtuma kuin Suomessa. Ehkä siksi, että kokousta isännöineen Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin vieraina olivat myös Suomen, Ruotsin ja Norjan ulkoministerit, mikä on venäläisille harvinaista herkkua näinä ankeina aikoina. 

Kokous antoi tilaisuuden terävöittää Venäjän ulkopolitiikkaa EU:n ja erityisesti Suomen suuntaan. Suomen osalta alustan tarjosi laatulehti Kommersantin 19.10. julkaisema ulkoministeri Timo Soinin laaja haastattelu. 

SUOMALAISELLE lukijalle Soinin antamat vastaukset eivät tarjonneet yllätyksiä. Ne olivat tiukasti virallisen ulkopoliittisen linjan mukaisia. Turvallisuuspolitiikkaa koskeneeseen kysymykseen vastatessaan Soini tosin pani toimittajaa paikalleen reippaan puoleisesti sanomalla, ettei ”Suomi ole hyökkäämässä kenenkään kimppuun, eikä pelkää ketään”. 

Jos ei vastauksissa ollutkaan uutta, sitä enemmän paljastivat kysymykset. Ovatko Suomen ja Venäjän suhteet niin auvoiset kuin väitetään? Jos ovat, niin miksi Suomi ei EU:ssa ole ryhtynyt aktiivisesti ajamaan Venäjän vastaisten pakotteiden poistamista? Eikö Suomen nyt olisi syytä ryhtyä välittäjäksi Venäjän ja lännen välillä? 

KYSYMYKSET näyttivät paljastavan, että Venäjällä ollaan salaa tyytymättömiä Suomen noudattamaan politiikkaan. Suoraan sitä ei haluta sanoa, koska Suomesta on hyötyä, mutta tapa, jolla Soinin haastattelua käsiteltiin julkisuudessa, puhuu puolestaan. 

Soini teki selväksi, ettei lähde spekuloimaan pakotteiden purkamisella, koska EU:n ulkoministerit ovat useaan otteeseen yksimielisesti ne vahvistaneet. Hän halusi kuitenkin lieventää kantaansa toteamalla asian, joka sinänsä on itsestään selvä: ”Venäjän aloite rauhanturvaajien sijoittamisesta Itä-Ukrainaan on herättänyt tiettyä kiinnostusta EU:ssa.” 

Uutistoimisto Novostissa lausuma tulkittiin näin: ”Eurooppalaiset ovat jo kauan tiedostaneet pakotepolitiikkansa hedelmättömyyden ja sen, että Yhdysvaltain tyrkyttämät pakotteet ovat haitaksi Euroopan unionin ja Venäjän keskinäisille suhteille ja kärsijöinä ovat etupäässä eurooppalaiset.” 

TÄMÄ ei kuitenkaan ollut se haastattelun kohta, joka Venäjän mediassa pahiten hiersi. Haastattelua lainattiin yli kolmessakymmenessä muussa uutisjutussa ja joka kolmannessa otsikkoon oli Kommersantin tavoin nostettu Soinin kanta: ”Suomen ei pidä sulkea pois Nato-jäsenyyttä.” 

Kenellekään ei ole uutinen, että Venäjä vastustaa Suomen liittymistä Natoon. Monin eri tavoin, ja usein suomalaisten omalla myötävaikutuksellä, on tehty selväksi, että Venäjällä jäsenyyden hakemista pidettäisiin ”poliittisena provokaationa”, johon on jo etukäteen uhattu vastata ”asianmukaisin toimenpitein”. 

Ollaanko tätä ruuvia nyt kiristämässä? Voidaanko provokaatioksi tulkita pelkkä Nato-optiokin, kun sen pelkkä olemassaolokin kuulemma saattaa vaakalaudalle koko Itämeren alueen vakauden? 

MITÄ Venäjällä oikeasti ajatellaan, se käy ilmi verkkolehti Svobodnaja pressan 19.10 julkaisemasta Ljudmila Nikolajevan artikkelista. Se käsitteli Helsinkiin perustettua Euroopan hybridiuhkien tutkimuskeskusta. Tämä seitsemän hengen tutkimuslaitos on kirjoittajan mukaan ”vakoilijoiden pesäke Venäjän kyljessä”. 

Näin Nikolajeva kirjoitti: ”Nato sitoo Suomen kädet ja jalat, ja tämä (toistaiseksi!) neutraali maa kulkee yhä useammin sotaisan liittouman talutusnuorassa. Vaikka suurin osa suomalaisista on ehdottomasti Nato-jäsenyyttä vastaan, länsimieliset voimat ajavat omaa asiaansa ja luovat tilannetta, jossa loppujen lopuksi ei auta kuin vahvistaa jäsenyys virallisesti.” 

Kirjoittajan mielikuvituksessa keskusta johtaa ”laajalti Suomen ulkopuolellakin russofobina tunnettu Hanna Smith, joka jaksaa väsymättä syyttää Venäjää hyökkäyksistä rauhaa rakastavia eurooppalaisia vastaan ja aikeista aloittaa kolmas maailmansota”. 

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.