sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kaaos ja sisäiset ristiriidat ovat leimanneet Trumpin ensimmäistä puolivuotiskautta...


Tunnen syvää myötähäpeää amerikkalaisten puolesta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kaaos ja sisäiset ristiriidat ovat leimanneet Trumpin ensimmäistä puolivuotiskautta – ”Enteilee presidentin kannalta huonoja asioita”


Obamacaren kumoamisen täydellinen epäonnistuminen tietää vaikeuksia Trumpin presidenttikauden jatkolle. Yhdysvaltojen pitkän sote-uudistussekoilun jäljiltä republikaanipuolue on hajanaisempi kuin pitkiin aikoihin, ja presidentti on kääntynyt omiaan vastaan.



Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ei ole onnistunut viemään läpi mitään suurista vaalilupauksistaan.
PRESIDENTTI Donald Trumpin auktoriteetti murenee, kun sekasorto Yhdysvaltain sisäpolitiikassa syvenee. Kulunut viikko on ollut kaoottinen osoitus siitä, että Trumpilla ja republikaaneilla ei ole yhteistä linjaa politiikassaan. Obamacaren kumoamisen jatkuva epäonnistuminen on ollut paha nöyryytys vallassa olevalle puolueelle ja presidentille.

Trump ei ole onnistunut viemään läpi mitään suurista vaalilupauksistaan. Ne ovat kaatuneet republikaanipuolueen sisäisiin ristiriitoihin. Lisäksi presidentin puoli vuotta kestänyttä valtakautta varjostavat jatkuvat kohut ja vaalikampanjan Venäjä-yhteyksien tutkinta.

”Trump ei ole saanut mitään merkittävää aikaan. Maahantulokiellon rajaukset ovat ainoa keskeinen asia, minkä hän on saanut tehtyä. Sen lisäksi tuloksena on vain sotkua. Yleinen ajatus siitä, että Trump ei osaa johtaa eikä saa diilejä tehtyä, vahvistuu”, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.

Ensimmäiset kuukaudet ovat presidentille kullanarvoisia, ja ne määrittelevät pitkälle tulevaa kautta. Aaltola ennustaa toheloivalle Trumpille vaikeita aikoja.

”Kuherruskuukausi Trumpin kanssa on nyt tullut päätökseen. Valtaosa amerikkalaisista on sitä mieltä, että presidentti on kokematon eikä paneudu asioihin. Washingtonissa yleinen käsitys on se, ettei häneltä saa tukea eikä hänellä ole kiinnostusta viedä asioita eteenpäin.”

TRUMPIN ja republikaanipuolueen johdon välillä on alusta alkaen ollut kiistoja ja suuria näkemyseroja. Nyt kiistat alkavat konkretisoitua, ja esimerkiksi senaatti on alkanut toimia presidentin käskyjen vastaisesti. Vastikään senaatti runnoi läpi Venäjä-pakotteita, vaikka Trumpin hallinto vastusti sitä.

”Presidentti on menettänyt perinteisesti hänelle kuuluvaa johtajuusroolia”, Aaltola sanoo.

Trump on itsekin huomannut vastarinnan ja hyökännyt omiaan vastaanTwitterissä. Republikaanit ja jopa demokraatit ovat asettuneet Trumpin kiusaamien ja panettelemien ihmisten, kuten oikeusministeri Jeff Sessionsin, puolelle.

”Tilanne, jossa presidentti kritisoi itse palkkaamiaan ministereitä, kertoo siitä, että hänen lähipiirinsä rakoilee. Se enteilee presidentin kannalta huonoja asioita. Jos presidentistä tulee taakka republikaaneille eikä hänestä ole apua, on todennäköistä, että hänen vaalikampanjansa Venäjä-yhteyksien tutkimusta tehostetaan”, Aaltola sanoo.

OBAMACAREN kaatamisen piti olla republikaanien voimannäyte. Puolue on arvostellut Obamacarea seitsemän vuoden ajan ja luvannut korvata sen paremmalla järjestelmällä, kunhan se pääsee valtaan.

Obamacaren kumoaminen senaatissa osoittautui kuitenkin mahdottomaksi tehtäväksi, sillä puolue ei ole päässyt yhteisymmärrykseen siitä, miten terveydenhuoltoa pitäisi uudistaa. Pelkästään tällä viikolla republikaanit ovat hävinneet Obamacaren kumoamiseksi järjestetyt äänestykset kolmesti.

”Ilmapiiri senaatissa on ollut kaoottinen ja epätietoinen. Senaattorit eivät ole edes tienneet, mitä he ovat menneet äänestämään”, Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen sanoo.

Obamacaren kaataminen on vaikea tehtävä myös sen vuoksi, että jotkut sen osat nauttivat laajaa kansansuosiota. Useiden osavaltioiden kuvernöörit vastustivat republikaanien uudistusehdotuksia, ja Yhdysvalloissa on ollut suuria Obamacarea puolustavia mielenosoituksia. Lisäksi Obamacare toi parannuksia iäkkäiden ihmisten terveydenhoitoon. He ovat republikaanien äänestäjien peruskalliota.

”Kun otetaan huomioon tämä autuas tilanne, missä republikaanit hallitsevat sekä kongressia että Valkoista taloa, eivätkä he sittenkään saa uudistuksia läpi, niin se kertoo kuinka monimutkainen ja kiperä asia tämä terveydenhoitouudistus on”, Heiskanen sanoo.

Kaikkien käänteiden jälkeen näyttää nyt siltä, että Obamacare jää voimaan. Trumpilla on kuitenkin vielä mahdollisuuksia nakertaa terveydenhoitojärjestelmää sisältäpäin, esimerkiksi leikkaamalla tukia, joiden avulla ihmiset voisivat ostaa sairausvakuutuksia.

Presidentti Donald Trump oli kerännyt taakseen Valkoiseen taloon ihmisiä, jotka hänen mukaansa ovat kärsineet Obamacaresta, kun Trump maanantaina vetosi republikaanisenaattoreihin Obamacaren kaatamiseksi.
DRAAMAA ja suuria käänteitä tämän viikon tapahtumissa on riittänyt. Suureen rooliin nousi republikaanisenaattori John McCain. Vastikään aivosyöpädiagnoosin saanut McCain kiidätettiin Arizonasta senaattiin, sillä jokainen republikaaniääni oli tärkeä tiukoissa äänestyksissä.

McCain piti viikon alussa koskettavan puheen, jossa hän torui julkisesti kollegoitaan ja ihmetteli, mihin kongressin jalo päämäärä, eli kansan palveleminen, on kadonnut.

Aluksi McCain äänesti sen puolesta, että Obamacaren kumoamisvaihtoehdot tuotaisiin senaattiin sovittelumenettelyyn. Trump ylisti McCainia ”amerikkalaiseksi sankariksi”.

Viimeisessä äänestyksessä McCain kuitenkin äänesti kahden muun republikaanin kanssa Obamacaren ”laihaa kumousta” vastaan. ”Laiha kumous” oli riisuttu versio lakiehdotuksesta, jonka republikaanit olivat laatineet Obamacaren korvaajaksi. Äänestys meni tiukille, ja McCainin ääni sinetöi puolueen tappion Obamacare-taistelussa.

Tätä seurasi Trumpin tviitti, jossa hän syytti demokraatteja ja näitä kolmea republikaania Yhdysvaltojen kansan pettämisestä.

3 Republicans and 48 Democrats let the American people down. As I said from the beginning, let ObamaCare implode, then deal. Watch!

Mennessään äänestämään McCain tokaisi toimittajille ”watch the show”, seuratkaa esitystä. Se oli suora mielenosoitus Trumpia vastaan. McCainin äänestettyä demokraattisenaattorit taputtelivat häntä selkään ja kiittelivät häntä julkisesti.

”Hänestä on tullut rakentavan amerikkalaisen poliitikon symboli, joka uskaltaa vastustaa vaikka Trumpia, vaikka he ovat samasta puolueesta. Demokraatit ovat kehuneet McCainia, vaikka aiemmin näin ei ole ollut. McCainin muuttuminen yleisesti pidetyksi hahmoksi kertoo polarisaation syvenemisestä”, Aaltola sanoo.

SEURAAVAKSI republikaanit saattavat siirtää katseensa verouudistuksen pariin, mutta senkin toteuttaminen vaikeutuu Obamacare-tappion takia. Obamacaren kaatumisesta saaduilla säästöillä olisi voitu korvata verokevennyksistä koituvia kustannuksia. Lupaukset liittyivät toisiinsa, ja ensimmäisen epäonnistuminen hankaloittaa toista.

Myös lähestyvät välivaalit luovat paineita. Republikaanien pitää päättää, ovatko he Trumpin takana vai alkavatko he tosissaan vastustaa ristiriitaista presidenttiään. Demokraattien taas tulisi pelkän kritiikin sijaan tuoda aitoja vaihtoehtoja pöytään, Mika Aaltola sanoo.

Yhdysvaltain sisäpoliittisesta tulevaisuudesta on muutenkin vaikea tehdä ennustuksia. Kristallipalloa sumentavat hajaantunut valtapuolue, Venäjä-vehkeilytutkinnan eteneminen, Trumpin äkkiarvaamaton Twitter-sota koko maailmaa vastaan ja uuden viestintäpäällikön käsittämättömät möläyttelyt.

”Yhdysvaltain sisäpolitiikasta on tullut poliittista tosi-tv:tä. Käsikirjoitusta ei ole kirjoitettu, vaan kaikki tapahtuu reaaliajassa. Tapahtumia on mahdotonta ennakoida, koska tässä ei noudateta perinteisen poliittisen kulttuurin pelisääntöjä”, Benita Heiskanen sanoo.

Republikaanisenaattori John McCain pyysi toimittajia ”seuraamaan esitystä”, kun hän äänesti oman puolueensa ehdotusta vastaan.

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Tänään Kemin Selkäsaaressa...

Käväisimme tänään Selkäsaaressa. Viimeksi olemme käyneet sunnuntaina 16.07.2017. Ajatus oli mennä sinne viikolla 29 lastenlasten kanssa, mutta asia ei heitä hotsettanut eikä heillä tainnut olla riittävän lämmintä vaatetusta mukanaan tänne Perämeren pohjukkaan tultuaan.
Tänään ilma oli monimuotoinen ja siinä tapahtui nopeita vaihteluja. Tuli vähän tihkusadettakin.
Myös vedenpinta nousi muutamassa tunnissa vähintäänkin 30 senttimetriä tuulen kääntymisen myötä.

Mökille kavuttuamme ihmettelimme äänettömyyttä. Yksikään lintu ei lähistöllä laulellut. Ilmeisesti olivat menneet - emot ja poikaset - syvemmälle metsään opettelemaan elämän realiteetteja.

Tänään oli trimmeripäivä, asia hoitui noin puolessatoista tunnissa. Siistimme ainoastaan aivan mökin ja varastorakennuksen lähitienoon. 

Kävi mielessä, että teeveestä tuttu Huvila & Huussi-porukka pistäisi alueen uuteen uskoon kahdessa-kolmessa päivässä. Tuskin se olisi ihan hinnankaan kiroissa. Asia erikseen, kiinnostaisiko em. tyyppistä porukkaa tulla tänne Perämeren pohjukkaan.

Vaimoni poimi "nurkan takaa" metsämansikoita. On niissä erinomainen maku/aromi, ne ovat kertakaikkiaan hyviä...

Tarkistin/kunnostin onget. Kuusi onkea on nyt kovassa iskussa - tarvittaessa. Laitoin yhden heittovavan myös kuntoon. Sitä ei ole käytetty kymmeniin vuosiin. Toinen on vielä varastossa.
Saattaa olla, että kokeilen kunnostamaani heittovapaa vielä tämän kesän aikana. Lisäksi vaihdoin toiseen pilkkiin aivan tavallisen mustan koukun. Se on "särkikoukku", särki ei voi sitä ja siinä olevaa matoa vastustaa. 
Niin kuin olen kirjoittanut, toivon aina saavani yhden särjen, jonka viipaloin isojen ahventen houkutukseksi.


Mukava saarikäynti taas kerran...

Maihin tultuamme kiersimme Kemin sisäsataman kautta. Moottoripyörä- ja rokkiväkeä näytti olevan paljon liikkeellä. Perinteinen, vuotuinen tapahtuma Run to 60`näyttää keräävän tänne väkeä...




Terrafame kasvatti tuotantoa ja kutisti tappiota...

Kyllä se siitä...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Terrafame kasvatti tuotantoa ja kutisti tappiota – Nikkelin hinnan lasku varjostaa näkymiä

Terrafamen tavoitteena on nostaa koko tuotannon jalostusastetta paremman tuoton saavuttamiseksi.
Tulostiedot
Kaivosyhtiö Terrafamen metallitehtaalla tehtiin huhti–kesäkuussa tuotantoennätyksiä, yhtiö riemuitsee(siirryt toiseen palveluun). Nikkeliä tuotettiin yli 5 000 tonnia ja sinkkiä yli 11 000 tonnia.
Kaivosyhtiö kasvatti myös liikevaihtoaan viime vuoden huhti–kesäkuusta reiluun 47 miljoonaan euroon. Vuotta aiemmin se oli 18 miljoonaa euroa.
Toiminta oli kuitenkin edelleen raskaasti tappiollista. Huhti–kesäkuussa tappio oli yli 37 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 48 miljoonaa euroa.
Terrafamen tulosta heikensivät nikkelin maailmanmarkkinahinnan lasku ja Yhdysvaltain dollarin heikentyminen. Tammi–maaliskuuhun verrattuna nikkelin keskihinta maailmanmarkkinoilla laski huhti–kesäkuussa 10,2 prosenttia, yhtö kertoo.
– Kun saamme ajettua tuotannon ylös, niin meidän kustannustaso on noin 8300 dollaria tonnilta. Kun hinta on tämän yli, niin sillloin ollaan käyttökatteella positiivisessa tuloksessa, toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen sanoo.
Täyden tuotantovauhdin yhtiö arvioi saavuttavansa ensi vuoden heinä–syyskuuhun mennessä. Parempaan tuottoon pyritään myös nostamalla metallitehtaan jalostusastetta.
– Jalostusasteen nosto on hyvin merkittävä tekijä. Lähtökohtana on, että pystyisimme muuttamaan koko tuotannon korkeamman jalostusasteen tuotteeksi, Lukkaroinen kertoo.
Lisätuottoja yhtiö etsii myös malmissa esiintyvien harvinaisten maametallien ottamisesta mukaan tuotantoon. Myös lupaprosessi uraanin talteenottoon etenee. Uutta ympäristölupaa Terrafame hakee koko toiminnalleen elokuun loppuun mennessä.
Valtion erityisyhtiö Terrafame osti vaikeuksissa olleen Talvivaaran kaivostoiminnan syksyllä 2015. Viime talvena osaomistajaksi tuli monikansallinen Trafigura-yhtiö, jolle Terrafame myy kaiken tuottamansa nikkelin ja suurimman osan sinkistäkin.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Ilmainen itse jonotettu ämpäri on suomalainen unelma...

Hmmmmm - vai niin - tosi mielenkiintoinen artikkeli. Pitkä mutta malta lukea kokonaisuudessaan ajatuksen kanssa...

Suora nettilainaus Helsingin anomista hiukan tuunattuna:


Ilmainen itse jonotettu ämpäri on suomalainen unelma, ja niitä valmistetaan Vanttilassa – ”Me olemme syypäitä tähän hullutukseen”

Mikkosten sisarukset valmistavat yli miljoona ämpäriä vuodessa. Toisin kuin luulisi, halpaa muovitavaraa kannattaa yhä tehdä Suomessa.

Anni Pasanen HS

Julkaistu: 23.7. 2:00 , Päivitetty: 23.7. 8:15






Mikkosen sisarukset valmistavat ämpäreitä Punkalaitumella. Risto Mikkonen (vas.) on toimitusjohtaja. Ilkka, Ilpo ja Viljo tekevät töitä hihnalla, ja Anna-Kaisa Laakso (os. Mikkonen) hoitaa myynnin. (KUVA: VILLE-VEIKKO KAAKINEN)

HULLUTUS alkoi jo vuonna 1992.

Halpakauppaketju Tokmanni keksi jakaa ilmaisia muoviämpäreitä Pirkkalan-myymälänsä avajaisissa. 

Hiukan aiemmin joku asiakas oli kysellyt Vanttilan Muovi -nimiseltä pieneltä perheyritykseltä, voisiko se alkaa valmistaa ämpäreitä. Kun se kerran teki pesuvatejakin.

Tokmanni päätyi ostamaan sankonsa samalta yritykseltä.

Vielä tuolloin kukaan ei osannut aavistaa, että parikymmentä vuotta myöhemmin ilmaisämpäreitä jakaisi kansalle yksi jos toinenkin ja että ämpärijonot luikertaisivat markettien tuulikaapeista pihalle satojen metrien vanoina. Tai että ämpärihuumalle hihiteltäisiin uutisten loppukevennyksissä.

SAMAINEN perheyritys valmistaa Punkalaitumella edelleen Tokmannin kuuluisia ämpäreitä.

Vanttilan kylässä peltojen keskellä, rasahtelevan soratien varrella kohoaa tehdashalli. Keltainen ja harjakattoinen, ei kovin iso. Äkkiä vilkaistuna sitä voisi luulla navetaksi.

Pian hallista ja sen lähettyviltä ilmestyy liuta Mikkosia, yksi toisensa jälkeen. Ensin Ilkka, päivettynyt mies, jonka paidan rintamuksessa on Portugalin lippu. Sitten lisää: Risto, Ilpo ja Viljo Mikkonen, ja vielä Anna-Kaisa Laakso – kaikki sisaruksia ja iältään viisissä–kuusissakymmenissä. Vain yksi puuttuu: Vesa, joka on lomalla ulkomailla.

”Me olemme syypäitä tähän hullutukseen”, Ilkka tokaisee ja nauraa päälle.

Mutta mikä ihme niissä ämpäreissä on? Tai niitä tohkeissaan hamuavissa suomalaisissa?

Sitä monen on vaikea ymmärtää.

Samalla kun ämpärijonoissa seisominen on noussut uudeksi kansallislajiksi, siitä on tullut joukkosieluisuuden symboli ja omaperäisyyden antiteesi. Toisaalta: jos jono laitetaan nolo–päheä-akselille, se törmää niin lujaa nolouden äärilaitaan, että kimpoaa sieltä lähes päheyden puolelle.

Monelle vetävänä tekijänä eivät ole itse ämpärit vaan niihin sujautetut lahjakortit tai kahvipakettien kaltaiset tuotehoukutukset. Aina kyse ei ole niistäkään. Ämpärijono on sosiaalinen tapahtuma, jossa kaikki kokevat jotain yhdessä ja tasaveroisina.

Sellaisessa on kummaa vetoa.

Seistä ämpärijonossa on kuin olla alasti yleisessä saunassa tai lippu kädessä Salpausselän mäkimontussa. Kaikki samalla asialla, samassa viimassa ja räntäsateessa, goretex-takit suhisten, lopulta samanlainen ämpäri kourassa. Silloin ei titteleitä tai poliittista väriä kysellä.

On ämpärivimmaa yritetty selittää historiallakin. Jonoissa voi olla murunen pula-ajan hamstraaja­hengestä, ajasta, jolloin kaikki tärkeä oli kortilla.

Nyt kaikki tärkeä on ämpärissä.

VANTTILAN Muovin Mikkosten ei ole tarvinnut ämpäreitä jonotella, niitä kun riittää omastakin takaa. Heillä on silti valistunut näkemys siitä, miksi juuri ilmaisista ämpäreistä on tullut hitti.

Ensimmäiseksi syyksi he nimeävät käytännöl­lisyyden. Onko montakaan esinettä, joka sopii yhtä lukuisaan paikkaan ja tarkoitukseen? Marja- tai sienimetsään, siivoukseen, saunaan, jäälyhtyjen tekoon, biojäteastiaksi, sängyn viereen oksennustaudissa. Ämpäri on vähän kuin No­kian kumisaappaat – ei mikään korea mutta äärimmäisen järkevä esine.

Toinen selitys lähtee ämpäreitä jakavien yritysten tarpeista. Ämpäri on suuri, näyttävä ja pitkäikäinen mutta silti halpa mainos­lahja. Siinä se eroaa ilmapallosta, tulitikku­rasiasta tai kynästä, jotka on nopeasti käytetty tai hukattu.

”Millä muulla esineellä saa yhtä pitkäaikaista näkyvyyttä ihmisten arjessa kuin ämpärillä, johon on painettu yrityksen nimi?” Anna-Kaisa kysyy.

2010-luvun sankokuume saa Mikkoset myhäilemään: se on näkynyt tilauksissa ”hirveästi”. Heidän mukaansa tarjouspyyntöjä tulee päivittäin.

Tehtaalla valmistuu vuodessa yli miljoona ämpäriä, kaikki kotimaisille tilaajille. Se on niin paljon, että siitä riittäisi kaksi jokaiseen suomalaiseen kesämökkiin. Eniten ämpäreitä menee myyntiin isoihin marketteihin, mutta Tokmannin lisäksi niitä ovat jakaneet ilmaiseksi lukemattomat muut Punaisesta Rististä Apulantaan.

Ilpo näyttää kännykästään kuvaa Akaan kirkon 200-vuotisjuhlaämpäristä.

”Jeesuskin on ollut tilaajien joukossa.”

TUORE ämpäri on lämpöinen kuin vastapaistettu sämpylä.

Sen valmistusohjekin kuulostaa yhtä yksinkertaiselta: Risottoriisin jyviä muistuttavia muovirakeita kaadetaan ruiskuvalu­koneeseen. Sulatetaan yli 200 asteessa ja puristetaan paineella muottiin, jossa annetaan jäähtyä hetki. Kahva kiinnitetään käsin.



Ämpärit valmistetaan risottoriisiä muistuttavista muovirakeista. (KUVA: VILLE-VEIKKO KAAKINEN)
Risto on sisarussarjan vanhin ja siten myös toimitusjohtaja, mutta yrityksen tärkeimmistä asioista päätetään yhdessä. Anna-Kaisa hoitaa myynnin, mutta veljekset – Risto mukaan lukien – seisovat hihnalla työntekijöiden kanssa. Valvovat koneita, kiinnittävät ämpäreihin kahvoja ja liimaavat niihin tarroja.

Työpäivän pituus: 11 tuntia.

Yrittäjäsisarusten lisäksi Vanttilan Muovissa on kolme vakituista työntekijää, jotka ovat tulleet töihin paikkakunnan vastaanottokeskuksesta. Heitä on vuosien varrella ollut tehtaalla useita: Kosovon albaaneja, Irakin kurdeja ja luku- ja kirjoitustaidoton burmalainen entinen lapsisotilas.

Heiltä Risto ja Ilpo oppivat englantia, joka jäi keskikoulussa lukematta. Työkielenä on silti suomi. Kirosanat sentään syljeksitään kurdiksi ja burmaksi.

Ämpäri ei ole yrityksen ainoa tuote, vaikka se onkin ylivoimaisesti myydyin. Sankojen lisäksi tehdas puskee ulos satoja muitakin muovituotteita, kuten vaateripustimia, parkkikiekkoja, jääskrapoja ja tietyömaiden lippusiimoja.

Monelle voi tulla yllätyksenä, että halpaa muovitavaraa valmistetaan yhä Suomessa. Itse asiassa Vanttilan Muovi ei ole ainoa kotimainen ämpärin­valmistaja, eikä välttämättä edes suurin. Lohjalla toimivan Orthexin tuotantomäärät ovat samaa luokkaa.

Selitys sille, että Mikkosten pieni perheyritys pärjää kilpailussa kiinalaisten mammuttitehtaiden kanssa, on yksinkertainen: Sanko on halpa valmistaa Suomessakin, sillä työvoimaa tarvitaan vähän. Se on kuitenkin suhteellisen kallis kuljetettava, koska se vie paljon tilaa. Siksi ämpäreitä ei välttämättä kannata lähteä rahtaamaan Aasiasta asti.



Vanttilan Muovi valmistaa vuodessa yli miljoona ämpäriä. (KUVA: VILLE-VEIKKO KAAKINEN)
TEHDASHALLIN kahvihuoneen seinällä roikkuu mustavalkokuva, josta katsoo parrakas mies suurten silmälasien takaa. Mies on Heikki Mikkonen, sisarussarjan isä ja Vanttilan Muovin perustaja, joka kuoli lähes 30 vuotta sitten.

Kaikki alkoi pankkikirjojen kansista ja muovitaskuista vuonna 1954. Heikki-isä, taitava koneiden nikkaroija, piti radioliikettä Kokkolassa, kun kolme miestä pyysi häntä rakentamaan pvc-muovin saumauskoneen. Pian miehet tulivat toisiin ajatuksiin ja kysyivät, kiinnostiko Mikkosta ostaa kone takaisin.

Kiinnosti.

Tuotanto alkoi perheen omakotitalon siivekkeessä.

Tulipalon ja muutamien muiden käänteiden jälkeen yritys päätyi Vanttilaan. Kuten perheyrityksissä usein, lapset solahtivat työntekoon jo varhain. Viljo aloitti viisivuotiaana pyyhkimällä irtohiukkasia pois muovien leimaamisen jäljiltä.

Isän innostus koneiden nikkarointiin on periytynyt sekin. Kun ämpärien painatukseen tarvittava kone tuntui kalliilta, Ilpo rakensi sellaisen yhdessä tuttavansa kanssa. Hän katseli ensin pari vuotta videoita Youtubesta ja pähkäili, miten kone toimisi.

”Tuli lopulta parempi kuin Youtubessa.”

Muistelut keskeytyvät hetkeksi, kun portaista kantautuu laahaavien askelten ääntä. Sisarusten äiti, 82-vuotias Irma Mikkonen, kipuaa vaivalloisesti yläkertaan.

”Kaiken pahan alku ja juuri”, hän esittäytyy.

22-vuotiaana Irmalla oli neljä alle nelivuotiasta lasta ja yritys. Tämän vuoden lopussa on neljä 60 vuotta täyttänyttä lasta – ja edelleen yritys.

Yrityksen alkuaikoina hän ajoi pari kertaa viikossa pitkälle myyntimatkalle ja palasi kotiin kansio täynnä tilauksia. Edelleenkään hän ei malttaisi pysyä poissa työnteosta. Hän vastaa lastensa työpaikka­ruokailusta, laittaa kahvit, voileivät ja lounaan.

”Äiti on tullut vanhemmiten laiskaksi, kun ei jaksa olla enää kuin 12 tuntia töissä”, Ilkka naljailee.

”Puolipäivähommia vain tekee!”

12-tuntiset päivät ovat nykyisin tosin ­liioittelua. Irman tahtia ovat hidastaneet tämänvuotinen syöpäleikkaus ja aivoinfarkti.

Sisaruksilla on silti vahva epäilys, ettei äidin puhti lopu aivan vielä.

”Siinä vaiheessa kun me lapset menemme kaikki vanhainkotiin, hän voi ehkä hellittää pikkuisen.”



Äiti Irma Mikkonen käy 82-vuotiaanakin edelleen päivittäin tehtaalla. (KUVA: VILLE-VEIKKO KAAKINEN)

Seuraa uutisia tästä aiheesta
Anni PasanenSeuraa
ämpäriSeuraa
ämpärijonoSeuraa
YrittäjyysSeuraa
PerheyrityksetSeuraa

Alzheimerin tauti...

Kuulin päivällä, että hyvin tuntemani henkilö sairastaa Alzheimerin tautia. En tiedä, mikä hänen tilanteensa tarkalleen on, sillä sain tiedon ns. kolmannen käden tietona. Oli niin tai näin, on murheellista ajatella aktiivisesti - entiseen aikaan - toimeen tarttuvan ja aikaansaavan henkilön kohtaloa.

Se tosiasia, että kuka tahansa voi sairastua em. tautiin, on syytä pitää mielessä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, se on salakavala, "hiipivä" tauti. Mitä aikaisemmassa vaiheessa taudin oireet havaitaan/tunnustetaan sitä parempi. Silloin on jonkinlainen mahdollisuus täsmälääkityksellä hidastaa taudin etenemistä ja saada sairastunut henkilö pysytettyä elämässä kiinni...


Wikipediateksti:

Alzheimerin tauti on dementiaa aiheuttava sairaus, jonka oireet johtuvat harmaan aivokudoksen tuhoutumisesta ja aivojen surkastumisesta. Se on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus.
Sairaus sai nimensä saksalaisen psykiatrin Alois Alzheimerin mukaan, joka kuvasi sairauden ensimmäisen kerran vuonna 1906. Alzheimerin tauti rappeuttaa ihmisen muistin ja lopulta muutkin henkiset kyvyt sekä liikunta- ja puhekyvyn. Tauti lisää tyypillisesti myös tunneherkkyyttä ja yhdeksällekymmenelle prosentille kehittyy jossain vaiheessa myös käytösoireita, jotka voivat ilmetä raivokohtauksina, levottomana kuljeskeluna, tavaroiden kätkemisenä, ylimääräisenä vaatteidenvaihtona tai riisuutumisena, esineiden syömisenä, huomiota herättävänä seksuaalisena käyttäytymisenä tai itsensä vahingoittamisena. Alzheimerin tauti aiheuttaa usein myös vuorokausirytmin häiriöitä ja unen tarpeen lisääntymistä. Taudin näkyvät oireet kestävät keskimäärin kymmenen vuotta.

Toppas ku tossu paskaan...

Toppas ku tossu paskaan - suomalaista kansanviisautta parhaimmillaan. Mihin tämä tässä tapauksessa liittyy?

Mihinkäpä olisin korvani pistänyt kuunnellessani käytetyn auton kaupanhierontaa. Ostajakankidaatti kailotti:" Enhän minä sentään hullu ole, sinähän pyydät autostasi aivan älyttöntä hintaa! Netistä löytyy tämän vuosimallin autoja puoleen hintaan, ajattelepa sitä!"
Keskustelu jatkui hetken aikaa. Myyjä tuntui olevan pettynyt omasta mielestä erinomaisen autonsa aliarvostusta.

Myyjä ilmoitti jonkin ajan kuluttua yksiselitteisesti: "Tässä on yksi ongelma sinun kannalta." "No mikä muka?" ostajakandidaatti ihmetteli.
" Minä en myy sinulle autoani mistään hinnasta!" myyjä totesi rauhallisesti...

Kaupanhieronta toppas ku tossu paskaan - minulla kävi sivullisena mielessä.

Tuloskausi on ollut sijoittajille pettymys...

Hmmmmm - vai niin - pörssianalyytikot luovat usein liian ruusuista kuvaa yritysten talouskehityksestä, joka heijastuu sijoittajien, nimenomaan piensijoittajien optimistisiin reagointeihin...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Talous

Tuloskausi on ollut sijoittajille pettymys – kuka petti ja kenet, kun tulosjulkistus romahduttaa osakkeen kurssin?

Yhtiöiden on yhä vaikeampaa lunastaa sijoittajien odotuksia. Monet ovat kasvattaneet tulostaan ja liikevaihtoaan, mutteivät yhtä paljon kuin analyytikot ovat odottaneet.






Viimeksi tiistaina hyvän tuloksen raportoineen metsäyhtiö UPM:n osakkeen hinta laski yli 7 prosenttia pörssissä. Yhtiön Kaukaan biopolttoainetehdas Lappeenrannassa.
MONET tulosparannuksista raportoineet suomalaiset pörssiyhtiöt ovat saaneet kylmää kyytiä, kun osavuosikatsaus ei ole vastannut ennusteita.

Viimeksi tiistaina hyvän tuloksen raportoineen metsäyhtiö UPM:n osakkeen hinta laski yli 7 prosenttia pörssissä. Meneillään olevaa tuloskautta on kuvattu jo flopiksi.

Inderesin strategi Juha Kinnunen vahvistaa, että tuloskausi on ollut toistaiseksi heikko.

”Seuraamistamme 92 pörssiyhtiöstä 36 on julkistanut tuloksensa, ja niistä 16 on alittanut ja vain kuusi ylittänyt tulosennusteemme, hän sanoo.

ANALYYTIKKOJEN ennusteiden alittaminen ei tarkoita, että suomalaisilla pörssiyhtiöillä menisi huonosti.

Monet niistä ovat kasvattaneet tulostaan ja liikevaihtoaan vuoden takaiseen verrattuna, mutteivät yhtä paljon kuin analyytikot ovat odottaneet.

Kinnusen mukaan valtaosa yhtiöistä on hyvässä kunnossa ja niiden näkymät positiiviset.

”Olisin yllättynyt, jos yhtiöiden keskimääräiset tulokset eivät nousisi vuoden takaisesta.”

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju huomauttaa, että moni yhtiö on kyennyt parantamaan tulostaan pitkästä aikaa kasvattamalla liikevaihtoaan eivätkä vain kustannuksia karsimalla.

”Vaikka kurssireaktioilla mitattuna tuloskausi olisi ollut ankea, yhtiöiden liiketoiminnassa suunta on ollut ylöspäin.”

MIKSI pörssiyhtiöt ovat sitten jääneet analyytikkojen ennusteista?

FIM:n pääanalyytikko Kim Gorschelnik listaa kaksi syytä: euron vahvistuminen ja kustannuksien kasvu.

”Euro on vahvistunut tänä vuonna 10 prosenttia suhteessa dollariin, mikä on myrkkyä vientiyhtiöillemme.”

Vielä vuoden alussa ennakoitiin, että euron arvo saattaisi laskea tasan yhteen dollariin eli pariteettiin. Nyt euro vastaa liki 1,20 dollaria.

”Euron dollarikurssin vakiintuminen edes 1,20:n tasolle olisi raju muutos entiseen.”

Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat suoraan tai välillisesti suureen osaan pörssiyhtiöitä.

Esimerkiksi hyvää tulosta tekevän Finnairin polttoainekustannukset riippuvat öljyn hinnasta. Yhtiöiden kustannukset kasvavat nyt, kun finanssikriisiä seurannut raaka-aineiden hintojen lasku on kääntynyt nousuksi.

MATALA korkotaso ja elvyttävä rahapolitiikka ovat nostaneet osakkeiden hinnat historiallisen korkealle tasolle suhteutettuna yhtiöiden tuloksiin.

Nykyisiin kurssitasoihin sisällytetyt tuotto-odotukset on jatkossa vaikea täyttää, kun korot alkavat nousta markkinoilla ennen pitkää.

Oksaharjun mukaan isot kurssireaktiot ovat tästä ensioire.

”Osakkeet ovat hinnoiteltu täydellisyyttä hipoen. Erityisesti korkosijoituksia suosivalle sijoittajalle ei enää riitä vakaa tuloksen ja osingon kasvu, vaan kasvun olisi kiihdyttävä.”

”Kun hyväkin tulosraportti aiheuttaa negatiivisen kurssireaktion, se on paluuta realismiin eikä tuloksen pettämistä. Yritys ei sijoittajaa ole pettänyt vaan hän itse”, hän näkee.

Gorschelnik arvioi, että kurssireaktioita on osaltaan voimistanut kesäaika, jolloin kaupankäynti on vähäisempää ja yksittäiset kaupat merkitsevät enemmän.