Hmmmmm - mielenkiintoista vaikka hiukan pitkänpuoleinen artikkeli.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Tässä ovat suosituimmat kansanosakkeet - arvostus hipoo jo pilviä
Kansanosakkeet ovat haastavasti hinnoiteltuja, mutta osinkotuotto houkuttelee.
Kansanosakkeet
Kansanosakkeiksi kutsutaan
niiden yhtiöiden osakkeita, joita
on eniten suomalaisten yksityishenkilöiden omistuksessa.
Arvopaperikeskuksena toimiva
Euroclear Finland pitää tilastoa
kotitalousomistajien määrästä.
Vuonna 2016 Nokia sai suosituimmista eniten uusia kotitalous-
omistajia.
Muutokset kotitalos-
omistajien määrissä
vuonna 2016
Kansanosakkeiden Top 5
Nokia + 26 487
Elisa – 2 736
Fortum – 3 952
Sampo + 6 384
UPM – 273
Suosituimpien kansanosakkeiden arvostustasot hipovat pilviä, mutta se ei saa aikaan myyntiryntäystä. Sijoittajia kiinnostaa osakkeiden osinkotuotto, joka on pörssin keskimääräistä tasoa korkeampi.
Kansanosakkeet ovat muiden mukana hyötyneet pörssin hyvästä vedosta, joten arvostuskertoimet ovat nousseet. Samalla tulos- ja liikevaihtokehitys on ollut maltillista. Joukossa on käännettä kampeavia yhtiöitä kuten Nokia, Outokumpu ja Stockmann.
Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan kansanosakkeiden korkeat arvostusluvut voivat kieliä siitä, että osa piensijoittajista on osaamattomia. Piensijoittajat voivat tehdä sijoituksensa tunteella eikä fundamentaalisin perustein, ja he katsovat vain osakkeen yksikköhintaa tai osakkeen historiallista, all time high -kurssitasoa tehdessään sijoituspäätöksiä.
”Usein myös ostetaan osakkeita, joissa on takana kurssilasku, jonka syyt voivat olla hyvinkin perusteltuja, kuten tuloksen heikkeneminen. Tämähän johtaa jo automaattisesti siihen, että arvostusluvut nousevat keskimääräistä korkeammiksi. Eli ostohinnoissa on toivelisää”, analyytikko ruotii.
Rajala muistuttaa että joukossa on varmasti myös osaavia sijoittajia.
Osingot voivat painaa piensijoittajan vaakakupissa.
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju uskoo, että piensijoittajilla on osinkohuumaa: nollakorkojen aikakaudella piensijoittajat voivat pitää korkeaa osinkotuottoa tärkeimpänä valintatekijänä ja antavat vähemmän painoarvoa liiketoiminnan kasvunäkymille.
”Erityisesti varovaisimmat uudet piensijoittajat, jotka ovat siirtyneet heikkojen talletustuottojen takia pörssin puolelle, saattavat hyvinkin painottaa korkotuoton korviketta osingon muodossa.”
Suosituimpien suomalaisten kansanosakkeiden kärki on pysynyt liki ennallaan viime vuosina.
Ari Rajalan arvion mukaan piensijoittajilla omistukset ovat yleensä staattisia, eikä salkkua pyöritetä tai seurata kovin aktiivisesti.
”Iso osa heistä on todennäköisesti passiivisia osta ja pidä -henkisiä osakesäästäjiä.”
Aina ei olla valmiita luopumaan osakkeesta tappiolla, jolloin kansanosakkeeseen sijoittanut odottaa kurssin nousua historialliselle ostotasolle.
”Nokia on tästä hyvä esimerkki. Todennäköisesti monella on vielä salkussaan Nokian osakkeita, jotka on ostettu silloin, kun kurssi oli vielä yli 50 euroa. Moni ei myöskään laske keskihintaa mahdollisilla uusilla ostoilla, kun vanhasta osake-erästä on tullut turskaa”, Rajala sanoo.
Tilinpäätöskauden perusteella suomalaisyhtiöiden liikevoitot eivät yltäneet odotuksiin, mutta myynnin ja osinkojen osalta kausi on sujunut vankemmin.
Finanssikonserni Sampo on kivunnut kansanosakkeiden listalla ylöspäin.
”Sampo todisti jälleen kerran olevansa Suomen Berkshire Hathaway sekä osakekohtaisen osingonjaon trendin jatkumolla että vakaalla tuloskehityksellä mitattuna. Jatkossa kani on vedettävä hatusta isolla yritysjärjestelyllä tai korkojen selvällä nousulla”, Oksaharju heittää.
Strategi on ilahtunut siitä, että suosituin kansanosake Nokia osoittaa virkoamisen merkkejä. Nokia on päässyt "matkaviestinfarssin" jälkeen takaisin osinkoraiteille.
”Yhtiö on jo omistajaystävälliseen tyyliin aloittanut perusosinkonsa hilaamisen suuremmaksi.”
Nokia on kyennyt vaikeassa markkinatilanteessa puolustamaan kannattavuuttaan omilla aktiivisilla toimillaan.
”Paras on vielä näkemättä Nokiassa”, Oksaharju ennakoi.
"Iso osa heistä on todennäköisesti
passiivisia osta ja pidä -henkisiä osakesäästäjiä."
Hissiyhtiö Koneen kasvutarina on saavuttanut Oksaharjun mukaan yhden välietappinsa, kun näkymien valossa tulostaso saattaa laskea alkaneena vuotena.
”Osingonjaon kasvutrendi säilyy 2010-lukua tarkasteltaessa visuaalisesti kauniina, mutta kasvukäyrän jyrkkyys tullee laskemaan Kiinan markkinoiden hidastumisen ja kilpailun lisääntymisen vuoksi.”
Strategi kuitenkin muistuttaa, että kaikki on suhteellista. Kone on taseen pääoman tuoton mittarilla Helsingin pörssin kannattavin suuryhtiö jarrutuksesta huolimatta.
”Laatua arvostava kärsivällinen sijoittaja voisikin opportunistisesti toivoa nykyiseen suhdannekuoppaan hieman lisää syvyyttä, jotta Konetta saisi tankattua pitkään salkkuun.”
Kansanosake Fortum tarjoaa osinkoa, joka on karkeasti kaksi kertaa viime vuoden tuloksen suuruinen.
”Jotta osinkotaso voidaan ylläpitää, on verkkomyyntien jälkeen pullottavan kassan investoimisessa onnistuttava parin vuoden sisällä”, strategi sanoo.
”Mitä ilmeisimmin osinkotason ylläpitämistä kassan – ei tuloksen – perusteella haluaa erityisesti Fortumin pääomistaja Suomen valtio, jonka oma kassa tunnetusti vuotaa joka ilmansuuntaan.”
Oksaharju suosittelee, että Fortumin voitonjaon työkalupakista kannattaisi nyt vetää esiin omien osakkeiden takaisinostot, kun osakekurssi laahaa alle tasearvossa.
”Tätä ihmettä ei kuitenkaan nähtäne, koska valtio tarvitsee kassaansa tilkettä eikä se voi takaisinostojen nostamaan kurssitasoon myydä Fortumin osakkeita menettämättä äänivaltaansa."
