Kyllä on Outokummun osakkeenomistajilla hymy herkässä, ei välttämättä kaikilla mutta ainakin niillä, jotka alkuvuodesta ostivat yrityksen "pohjakosketusosakkeita" rapiat kahden euron hintaan per osake. Tietysti anvonnousu ja tilinteko realisoituu vasta oikealla myyntihetkellä...
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Tässä ovat pörssivuoden kurssiraketit - yksi yhtiö ylitse muiden
Outokumpu tuottaa ruostumatonta terästä. KUVA: KATJA LEHTO
Helsingin pörssissä vuonna 2016 kovinta kurssinousua on saanut teräsyhtiöiden kyydissä.
Nousukärjessä selkeänä ykkösenä on ruostumattomasta teräksestä tunnettu Outokumpu, jonka osakekurssi on kolminkertaistunut vuoden alusta. Perjantaina osakkeen hinta oli 8,18 euroa.
Pitkään tappiolla kyntänyt teräsyhtiö pinnisti kolmannella vuosineljänneksellä niukasti voitolliseksi. Toimitusjohtaja Roeland Baanin johdolla yhtiössä on karsittu kuluja ja hallintoa tehostetaan edelleen. Sitäkin enemmän kurssiin vaikuttaa teräksen hinta, joka on noussut tänä vuonna reippaasti.
Citi arvioi, että niukkojen teräsvarastojen takia teräksen hinta ja tuottajien marginaalit voivat kasvaa ensi vuonna entisestään, mikäli teräksen tuotanto supistuu ja kysyntä kasvaa.
Helsingin pörssin vuoden toiseksi kovin nousija on SSAB, joka niin ikään on saanut vauhtia teräksen hinnan noususta. SSAB:n kurssi on kaksinkertaistunut vuoden alusta.
Teräsyhtiöiden kurssit ovat saaneet lisää tukea Donald Trumpin valinnasta USA:n presidentiksi. Trumpin puheet massiivisista infrastruktuuri-investoinneista ovat nostaneet teräsyhtiöiden kursseja ympäri maailman.
Vuoden nousijoiden listalla kolmantena on tilauksia kahminut konepajayhtiö Valmet, jonka kurssi on noussut vuoden alusta yli 60 prosenttia.
Vuoden kolmannella neljänneksellä Valmetin liikevoitto nousi 52 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 47 miljoonasta eurosta. Osakekohtainen tulos oli 0,17 euroa.
Yhtiön kassaan oli kertynyt reilusti yli sata miljoonaa euroa syyskuun lopussa. Osinkoa Valmetilta irtosi viime tilikaudella 0,35 senttiä per osake. Tulos ja kassavarat mahdollistavat osingon noston 0,45 senttiin, joka veisi noin 67 miljoonaa euroa nykyisistä kassa-varoista. Osinko on noussut tasaisesti pörssitaipaleen aikana.
Listalla neljäntenä on nostureista tunnettu Konecranes. Yhtiö on saanut lisää nostetta loppuvuonna yrityskaupasta, jossa se myy nosturiyhtiö Stahlin. Myynti on kilpailuviranomaisten ehtona kaupalle, joka tuo konserniin amerikkalaisen Terexin satamien ja teollisuuden nosturit. Konecranes saa saksalaisen Stahlin myynnistä käteisenä 224-230 miljoonaa euroa.
Listalla viidentenä teräs- ja konepajayhtiöiden jäljessä on kauppakonserni Kesko. Keskon B-osakkeen kurssi on noussut vuoden alusta yli 45 prosenttia. Kesko osti alkuvuonna LVI- ja sähkötuotteita myyvän Onnisen, joka on vauhdittanut konsernin rakentamisen ja talotekniikan kauppaa. Kauppakonserni tunnetaan laatuyhtiönä ja hyvänä osingonmaksajana.
Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan - näyttää siltä, että suurvaltojen johtajilla on menossa eräänlainen henkselien paukuttelun ja lihaspullistelun vaihe - toivottavasti ei muuta mutta...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Koko maailman tuhon mahdollistava salkku vaihtaa pian omistajaa – sisältä löytyy kuvallinen ohje ydinsodan käynnistämiseksi
Ydinaseiden laukaisukoodit ovat hukkuneet niin Carterilta kuin Clintoniltakin. Bill Clintonin aikaan koodit olivat hukassa kuukausia.
KUN Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama lomaili joulun aikaan Havaijilla, häntä seurasi hiekkarannalla, puutarhassa sekä golfkentällä kaiken aikaa vain muutaman metrin päässä salaperäinen mies salkun kanssa.
Kuten Yhdysvaltojen presidenttiä aina aiemminkin. Jo vuosikymmenien ajan.
SALKKU on sisältönsä puolesta poikkeuksellisen painava, sillä se pitää sisällään tuhovoiman, jolla maailma voitaisiin tuhota moninkertaisesti. Salkussa on koodit Yhdysvaltojen ydinaseiden laukaisemiseksi.
Salkkua kutsutaan lempinimellä ”jalkapallo” (football). Lisäksi Yhdysvaltojen presidentillä on erillinen koodikortti, joka on saanut lempiminen ”keksi” (biscuit).
YDINASESALKKU nousi keskustelunaiheeksi aiemmin tällä viikolla, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump kilvoittelivat ydinpelotteella.
Asia nousi esille aiemmin myös Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjan aikana, kun Trumpin vastaehdokas, demokraattien Hillary Clinton kyseenalaisti Trumpin kyvykkyyden vastata maan ydinaseista.
”Haluammeko todellakin, että Trumpin sormi on lähellä ydinasenappia”,Clinton kysyi.
PUTINkertoi tiedotustilaisuudessa aiemmin tällä viikolla, että asevarustelun kiihtyminen on alkanut siitä, kun Yhdysvallat alkoi rakentaa ohjuspuolustusjärjestelmäänsä.
Putinin mielestä on ilmiselvää, että tämä johtaa asevarusteluun.
”Venäjän on pakko vastata Yhdysvaltain asettamaan haasteeseen ydinasevarustelussa, mutta tekee tämän sopimusten rajoissa eikä riko mitään”, Putin sanoi.
TRUMP puolestaan oli sotaisalla linjallaan ydinaseita koskevasta twiitistään syntyneessä kohussa.
Viestissään Trump totesi, että Yhdysvaltojen on vahvistettava ydinpelotettaan.
Pian Trumpin avustajat riensivät kuitenkin rauhoittelemaan, että varustelukilpaa ei tulisi, ”koska muut maat tulevat järkiinsä”.
”Tulkoon vain asevarustelukilpa. Me päihitämme kaikki muut joka käänteessä ja kestämme heitä kaikkia pidempään”, Trump totesi uutiskanava MSNBC:lle.
TRUMPIN Twitter-viesti herätti kysymyksiä muun muassa siitä, haluaako hän irtautua Venäjän kanssa vuonna 2010 tehdystä uudesta Start-sopimuksesta, jonka perusteella molemmat maat vähentävät merkittävästi strategisten ydinaseidensa määrää.
Trump on aiemminkin puhunut ydinaseista provosoivaan sävyyn.
”Jos meillä kerran ydinaseita on, miksi emme niitä käyttäisi”, Trump totesi presidentinvaalikampanjan aikana.
YHDYSVALLAT ja Venäjä voisivat laukaista esimerkiksi lounasajan kuluessa tuhansia ydinaseita.
Jos niin kävisi, aseiden tuhovoimalla voisi tappaa kaikki ihmiset niin Yhdysvalloissa, Venäjällä kuin muuallakin maailmassa.
Tähän mennessä ydinpommeja on käytetty sodassa vain kaksi kertaa, kun Yhdysvallat pommitti Japanin Hiroshimaa ja Nagasagia vuonna 1945.
Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi ydinasevaltoja ovat ainakin Britannia, Ranska, Kiina, Israel, Pakistan, Intia sekä Pohjois-Korea.
ITSE asiassa mitään ”ydinasenappia” ei varsinaisesti ole kuitenkaan olemassa.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinavustajan salkussa on ohjeet ydiniskun varalta, minkä lisäksi presidentillä on koodikortti ohjusten lähettämiseksi.
Venäjällä vastaavaa salkkua kutsutaan ”pikkusalkuksi”
”Varuillaan on oltava kaiken aikaa. Ydinaseen lähettämisen on tapahduttava nopeasti, koska ohjukset kulkevat nopeasti”, totesi Yhdysvaltojen ydinasesalkkua presidentti Ronald Reaganin kaudella kantanut Pete Metzgerbrittilehti Guardianin mukaan.
REAGANIN kaudella ydinasesalkku päätyi myös Moskovan Punaiselle torille presidentin vierailun yhteydessä.
Vanhassa valokuvassa Reaganin sotilasneuvonantaja näyttää huolettomalta laskettuaan maailman tuhoisimman salkun torin katukiveykselle.
KUKA tahansa ei ole kelvollinen kantamaan ydinasesalkkua.
Kirjassaan Metzker kertoo, että ennen salkun saamista hän oli pitkään kuulusteltavana niin puolustusministeriön, presidentin turvallisuudesta vastaavan salaisen palvelun sekä liittovaltion poliisin FBI:n toimesta.
Yhdysvaltojen presidentillä on ollut mukanaan ”keksi” sekä ”jalkapallo” aina presidentti John Kennedystä lähtien. Ydinkeksi on luottokortin kokoinen laite, jossa on tarvittavat koodin ydinaseiden laukaisemiksi.
Presidentti Jimmy Carterin on kerrottu hukanneen ydinkeksin 70-luvulla, kun hän toimitutti vaatteensa kuivapesulaan.
KÄMMI ei ollut ainoa laatuaan.
Presidentti Bill Clintonin aikaan koodit olivat hukassa kuukausia, kertoo esikuntapäällikkö, kenraali Hugh Stanton Guardianin mukaan.
”Koodit olivat hukassa kuukausia. Aikamoinen juttu, oikeastaan valtava”, Stanton kirjoitti muistelmissaan Without Hesitation, ilman epäilystä.
CLINTONIN sotilasavustaja, everstiluutnantti Robert Patterson muistelee puolestaan kirjassaan Dereliction of Duty: Eyewitness Account of How Bill Clinton Compromised America’s National Security, kuinka Clintonilla ei ollut hajuakaan siitä missä ydinasekoodit olivat.
”Etsimme koodeja Valkoisessa talossa, ja lopulta Clinton tunnusti, että oli hukannut (ydinkeksin). Hän ei muistanut, missä oli sen viimeksi nähnyt”, Patterson muisteli.
YDINASESALKKUJA on Yhdysvalloissa tiettävästi kolme eri kappaletta.
Yksi seuraa presidenttiä, toinen varapresidenttiä ja kolmatta pidetään varmuuden vuoksi Valkoisessa talossa.
Myös Venäjällä salkkuja kerrotaan olevan kolme. Venäjällä lisäsalkut ovat yleisesikunnan päälliköllä ja puolustusministerillä.
TUTKIJAPavel Podvigin mukaan Venäjän ja Yhdysvaltojen laukuissa on sama perusajatus: molemmat mahdollistavat mahdollisimman nopean vastaamisen ydinasehyökkäykseen.
Sen lisäksi, että laukulla voi laukaista ydinaseen, se myös hälyttää havaituista uhkista.
”Toisaalta ainakin Venäjän järjestelmä on alusta pitäen suunniteltu niin, että se ei kannusta hätäisiin päätöksiin”, totesi Podvig HS:n jutussa jutussa vuodelta 2012.
PODVIGIN mukaan ydinasesalkku ei ole pelkkä puhelin. Ainakin yhden version laukusta on sanottu painavan noin 20 kilogrammaa ja siinä on viestintäväline yhteydenpitoa varten maan sotilasjohtoon.
Laukkuun on rakennettu monivaiheinen tunnistautumisjärjestelmä, joka varmistaa, että herra presidentti todella on herra presidentti.
YHDYSVALTOJEN SALKUSSA on myös ohjekirja.
Ohjekirjassa presidentille tarjotaan valmiita vaihtoehtoja, jotka vaihtelevat taktisesta iskusta laajamittaisen ydintuhoon. Presidentti Carter piti ohjeita monimutkaisina ja määräsi niihin lisättäväksi yksinkertaistetun tiivistelmän.
Tiivistelmän kerrotaan muistuttavan kuvallista ruokalistaa.
