keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Kerää kuusenkerkät nyt – mutta ole tarkkana, kerkkäily ei ole jokamiehenoikeus...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Luonto 

Kerää kuusenkerkät nyt – mutta ole tarkkana, kerkkäily ei ole jokamiehenoikeus

Kuusenkerkkäsesonki on kuumimmillaan, ja nuorista taipuisista vuosikasvaimista voi taikoa niin juhlavat juomat kuin karamelliset siirapitkin. Kuusenkerkät on helppo kerätä, mutta niitä ei saa hakea mistä sattuu.



Audio: Irja Mäkitalo ja kuusenkerkät
Audio
spaceplay / pause
 
qunload | stop
 
ffullscreen
shift + slower / faster (latest Chrome and Safari)
volume
 
mmute
seek
 
 . seek to previous
126 seek to 10%, 20%, …60%
Irja Mäkitalolle luonnonyrtit ovat tuttuja lapsuudesta saakka. Kuvassa on myös vaaleanvihreitä kuusenkerkkiä, joiden sesonkiaikaa nyt eletään. Haastattelu ja kuva: Bikka Puoskari / Yle
Kesän kuusenkerkkäkausi on pohjoisessa nyt parhaimmillaan. Kuuset pursuilevat vaaleanvihreitä, taipuisia vuosikasvaimia, jotka ovat luonnonyrttejä arvostavien mieleen.
Rovaniemeläiselle Irja Mäkitalolle luonnonyrtit ovat tuttuja lapsuudesta saakka.
– Varsinaista kouluahan tähän luonnonkasvien tuntemuksen ja kansanperinteen alalle ei ole, sanoo luonnonyrttiasioihin vuosikymmeniä perehtynyt Mäkitalo.

Kuusenkerkästä kuplivaa

Kuusenkerkistä valmistetaan muun muassa siirappia, sokereita, suoloja ja kuplivia kuohuviinin kilpailijoita.
Juhlavatkin kuusenkerkkäjuomat on näppärä valmistaa kotona.
– Se on vesiuutto: eli kuuma kiehuva vesi kerättyjen kuusenkerkkien päälle ja siitä laimennellaan. Käytetään sitruuna- tai viinihappoa ja sokeria tai hunajaa. Maustetaan oman mielen ja oman maun mukaan. Ja jos se pullotetaan ja siihen lisätään hiilihappoa, niin siitä saadaan kupliva juoma. 

Yskän häätäjä

Vanhastaan kuusenkerkkää on kuitenkin käytetty ennen kaikkea yskänlääkkeenä.
Kuusenkerkkähän on elintarvike. Sitä saa todella käyttää elintarvikkeissa ihan vapaasti.
– Irja Mäkitalo
– Kuusenkerkät avaavat hengitysteitä ja torjuvat yskää. Se on myös erittäin C-vitamiinipitoinen ja hyvänmakuinen, Mäkitalo kertoo.
Yskänlääkkeen valmistus aloitetaan kuten juhlajuomankin, mutta kerkkäliemi uutetaan puurona.
– Eli ei laiteta kiehuvaa vettä kerkkien päälle yhtään enempää kuin että tarvitaan että kerkät peittyvät. Uutoksen annetaan hautua vuorokausi huoneenlämmössä. Sitten siivilöidään kuusenkerkät pois ja saatu neste voidaan pakastaa sopivina annoksina vaikkapa jääpalapusseissa.
Jääpalapusseista kerkkänesteen saa näppärästi käyttöön keskellä talveakin vaikkapa totiin tai lapsille teehen, Mäkitalo vinkkaa.
Kuusenkerkän käyttöä ravinnossa ei Mäkitalon mukaan tarvitse arastella.
– Kuusenkerkkähän on elintarvike. Eli sitä saa todella käyttää elintarvikkeissa ihan vapaasti.

Ei pörröisiä, vaan pieniä ja tiiviitä

Kerkkien keruu on helppoa, ja juuri nyt luonto tarjoaa siihen mainiot puitteet. Sopivia kuusenkerkkiä valitessa on syytä kiinnittää huomiota vuosikasvainten kokoon ja muotoon.
– Kannattaa katsoa vuosikasvaimen pituus. Jos se menee aukinaiseksi ja pörröiseksi ja alkaa olla jo yli viisisenttinen, niin se alkaa olla jo aika mieto. Mitä pienempi ja tiiviimpi se vuosikasvain on, niin sen enemmän siinä näitä ytyaineita on.
Isojakaan kuusenkerkkiä ei tarvitse kokonaan hylätä.
– Ja tämä iso kerkkä sopii sitten vaikkapa kylpytarkoitukseen todella hyvin.
Monin paikoin kuusenkerkkiä on voinut kerätä jo hyvän aikaa, mutta osa kerkistä erityisesti viileämmillä pohjoisrinteillä on vielä nupuillaan.
Kuusenkerkät
Kuva: Bikka Puoskari / Yle

Kerätä saa vain maanomistajan siunauksella

Kuusenkerkkien keruu on helppoa, mutta mistä sattuu kerkkiä ei saa kerätä.
– Jokamiehenoikeudella ei saa puusta ottaa mitään. Eli maanomistajan lupa täytyy olla, Irja Mäkitalo sanoo.
Oikeaoppinen keruu ei aiheuta puille vahinkoa.
– Iso kuusi ei kärsi siitä mitenkään, jos kerkkiä kerätään kuusista alaoksilta siltä korkeudelta, jolle ihminen yltää. Ja latvakasvaimiahan me emme ota koskaan.

Kärsivällisyys palkittiin...

Kirjoitin viikko toista sitten seuraavaa:

Seurasimme hetki sitten kotikuusitaistelua elämästä. Yhdessä ns. logokuusistamme on linnunpönttö, jossa on talitiasilla pesä. On ollut mukava seurata talitiaispariskunnan kiihkeää ruokkimislenähtelyä pönttöön ja taas ruokaan hakemaan poikasilleen.

Hetki sitten pöntön läheisyyteen ilmaantui orava, joka aiheutti ruokkimislennähtelyjen loppumisen. Talitiaiset ärhentelivät reviirilleen tunkeutuneelle oravalle. Ilmeisesti poikkeukselliset ärhentelyäänet ja -eleet houkuttelivat kaksi harakkaa paikalle, jotka alkoivat ahdistella, jäljittää oravaa. Tuntui siltä, että harakat tulivat talitiaisten avuksi - mene ja tiedä.

Taistelu jatkui pitkään. Monien vaiheiden päätteeksi harakat ajoivat oravan pois. Se jäi lähikuoivuun tarkkailemaan tilannetta. Orava siirtyi ilmeisesti lähellä oleviin kuusiin, koska harakoiden räkätysäänet alkoivat kuulua sieltä.

Talitiaiset olivat myös hetken aikaa liikkumattomina pöntön lähettyvillä. Sitten ruokkimislennähtelyt jatkuivat. Todennäköisesti kyseinen orava palaa häirintäretkelleen uudestaan.  

Oravia monet pitävät herttaisina, pikku lemmikkeinä. Ne ovat kaukana siitä. Ne ovat petoja, suoranaisia riiviöitä nimenomaan pikkulintujen pesimisaikaan.

________________________________________________________________________

Tänään keskiviikona 15.06.2016 aamulla vaimoni huikkasi päärakennuksen terassilta: "Tulehan katsomaan, pöntöstä tehdään lähtöä!"

Pöntön aukossa oli tiaisenpoikanen, jota emolinnut houkuttelivat ulos. Näytti siltä, että emolinnut edelleen kantoivat suussaan poikaselle herkkuja, mutta välillä oli pitkiä pausseja.
Ilmeisesti aikaisemmin oli jo poikanen, mahdollisesti poikasia jo tullut ulos pöntöstä, sillä kuusiryppäästä oli kuultavissa sen tyyppistä ääntä.

Pitkään kyseinen poikanen sinnitteli pesäaukossa, mutta sitten pudottautui pehmeälle, uutta kasvustoa (kuusenkerkkää) olevalle kuusenoksalle. Eikä aikaakaan, kun se oli jo toisen kuusen oksilla touhuamassa. Emolinnut tuntuivat seuraavan tilannetta...

Niin tuo artikkelin otsikko: Kärsivällisyys palkittiin: Ensimmäistä kertaa näin livenä em. tyyppisen tapahtuman eli linnunpoikasen pesästä lähdön. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, että aikaisemmin en ole näin kärsivällisesti  ja intensiivisesti asiaa seurannutkaan.

Tällä hetkellä pöntön läheisyydessä on täysin hiljaista. Tiaiset ovat siirtyneet lähipuihin ja pensaisiin.

Meillä on kaksi pönttöä toisistaan noin 15 metrin etäisyydellä olevissa koivuissa. Toisessa ovat sinitiaiset asukkaina ja toisessa kirjosieppopariskunta. Liikehdintä niissäkin on aika vilkasta.
Pihanperällä pienessä pihlajassa oleva pönttö ei havaintojemme mukaan ole saanut asukkaita. 

Todettakoon lisäksi, että yhdessä kuusessa näyttää olevan harakanpesä. Siksi harakat olivat aikaisemmin niin tiitteriä oravaa hätyytellessään.











Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan armeijoille yhteinen taisteluasu – 20 sivua ominaisuusvaatimuksia...


Mikä ettei, yhteinen hanke ja yhteensopivuus asuasioissakin on tärkeä elementti.

Suora nettilainaus Yle uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan armeijoille yhteinen taisteluasu – 20 sivua ominaisuusvaatimuksia

Uusi taisteluasu on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Ensi viikolla asukokonaisuutta suunnitellaan suuressa tapaamisessa Tanskassa.




Maastopuku 05.
Armeijan nykyinen M05-maastopuku on tarkoitus korvata uudella taisteluasulla vuonna 2020. Uutta pukua vasta suunnitellaan. Kuva: Tommi Pesonen / Yle
Suomen Puolustusvoimat suunnittelee uutta taisteluasua Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusvoimien kanssa. Uuden taisteluasukokonaisuuden nimi on Nordic Combat Uniform (NCU).
– Asu suunnitellaan täysin taistelukentän ehdoilla. Kaksi edellistä pukua olivat kompromisseja kaikesta. Eli saman puvun piti toimia taistelukäytössä, kasarmilla, lomalla ja paraatissa. Se on aika haastavaa, kertoo Järjestelykeskuksen talousmateriaalisektorin johtaja, komentajakapteeni Jarkko Miettinen.
Nykyinen puku on otettu käyttöön vuonna 2005 eli yli kymmenen vuotta sitten.
Uuden taisteluasun pitää Miettisen mukaan olla mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen. Liikkumisen täytyy olla mahdollisimman helppoa.
– Sillä ei ole väliä kuinka tyylikäs, edustava ja hyvännäköinen se on. Vanha M05 jää edelleen esimerkiksi Suomessa loma- ja paraatipuvuksi, Miettinen kertoo.

Rahan säästäminen syynä

Miksi hanke aloitettiin yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa?
– Kustannussyistä, Miettinen vastaa yksiselitteisesti.
Yhteishanketta on Miettisen mukaan pohdittu muutaman vuoden ajan, mutta hanke käynnistyi lopulta tämän vuoden tammikuussa. Nyt on käynnissä käyttäjävaatimusten ja teknisten vaatimusten sekä hankinnan määrittely. Tavoitteena on, että uusi asu olisi käytössä vuonna 2020.
Juhannusviikolla eri maiden puolustusvoimien edustajat ja taisteluasun valmistamisesta kiinnostuneet yritykset tapaavat Tanskassa. Miettinen kertoo, että kiinnostus on suurta.
– Me emme kerro kaupallisille toimijoille, minkälainen puvun pitää olla. Kerromme, miten sen pitää toimia ja missä olosuhteissa. Näitä vaatimuksia meillä on noin 20 sivua.

Kuosi joka maassa omansa

Taisteluasulta vaaditaan paljon. Pukukokonaisuuden eri osien pitää toimia kaikkina vuodenaikoina esimerkiksi Suomen Lapissa, mutta myös Etelä-Suomessa ja kansainvälisissä operaatioissa.
– Esimerkiksi taisteluhousuja voi olla kahta erilaista: paksumpaa ja ohuempaa ja voi olla kahta erilaista väliasua ja alusasua. Me emme tiedä vielä, mitä sieltä tarjotaan. Saa nähdä, komentajakapteeni Miettinen pohtii.
Hän muistuttaa, että lopullista päätöstä uuden puvun hankinnasta ei ole vielä tehty.
– Nyt kartoitetaan markkinoita ja lopulliset päätökset tehdään tämän hetken suunnitelman mukaan vuoden 2016 lopussa.
Tavoitteena on, että pukukokonaisuus on muuten samanlainen kaikissa hankintaan osallistuvissa maissa, mutta kuosi on joka maassa omansa. Suomen kuosi on vuonna 2007 käyttöön otettu M05.
Kaartin jääkäri Niko Silvennoinen on testannut nykyistä Puolustusvoimien maastopukua useita kuukausia erilaisissa oloissa. Hän ehti tiistaina taisteluharjoituksen jälkeen Helsingin Santahaminassa kommentoida puvun toimivuutta.
– Muuten tämä on kyllä monipuolinen ja toimii kaikissa ympäristöissä, mutta kaupunkiympäristöön tämä väritys ei sulaudu. Ja hengittävämpi tämä voisi olla. Nytkin tuntuu, että läkähtyy, hän miettii kesäisessä metsässä.

Kanerva Ukrainassa: Minskin sopimuksen toteutus täysin jumissa...




Suora netilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Kanerva Ukrainassa: Minskin sopimuksen toteutus täysin jumissa

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva tapaa Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon mahdollisesti keskiviikkona tai torstaina. Kanerva ei pidä pitävää tulitaukoa Itä-Ukrainassa todennäköisenä lähiaikoina.


Ilkka Kanerva.
Ilkka Kanerva Kuva: Yle

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on parhaillaan Ukrainassa tapaamassa maan johtoa. Kanervan mukaan Minskin tulitaukosopimuksen toteutus on nyt täysin jumissa.
Aseleposopimuksen rikkomukset ovat lisääntyneet voimakkaasti ja taistelut Itä-Ukrainassa ovat kiihtyneet. 
Vasta kun tulitaukosopimusta noudatetaan, voidaan alkaa tarkastella pöydällä olevia poliittisia asioita, Kanerva sanoi.
– Tällainen häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt dramaattisella tavalla. Uhrien lukumäärät ovat rumia. Nyt ollaan ehkä yhdessä pahimmista vaiheista sitten kylmän sodan päättymisen, Kanerva arvioi puhelimessa Kiovasta.
– Kaikki ovat antaneet lupauksensa Minskin sopimuksen toimeenpanosta, mutta toteutus on täysin jumissa.

Separatistit tulitaukoon vain Venäjän komentamina

Kanerva tapaa Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon mahdollisesti keskiviikkona tai torstaina. Kanerva ei usko, että pitävään tulitaukoon päästäisiin lyhyellä aikavälillä.
– Siihen tarvitaan tietenkin Ukrainan ja separatistien puolelta riittävän vahvat valtuudet. En oikein usko, että separatistit siihen kykenevät ilman Venäjän poikkeuksellisen vahvaa myötävaikutusta, Kanerva sanoi.
Kanerva perää Etyjille parempia toimintaolosuhteita ja mahdollisuutta valvoa uskottavasti ja mandaattinsa mukaisesti Itä-Ukrainan tilannetta.
– On selvää, että Etyjin pitäisi pystyä toimimaan koko Ukrainan alueella vapaasti. Nyt siihen ei kyetä. Separatistit eivät ole siihen suostuvaisia, ja näin ollen kuva kaikesta siitä, mitä kielteistä Itä-Ukrainan alueella tapahtuu jää vaillinaiseksi, hän muistutti.

Helsingin Vuosaaren keskusta mullistumassa – alueelle tornitaloja ja jopa pienen kunnan verran uusia asukkaita...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Korkeimpien talojen ja jo osittain valmiin Kahvikorttelin väliin suunnitellaan matalampia, 3–8-kerroksisia rakennuksia.

Muistan erittäin hyvin ensimmäisen käyntini Vuosaaren Aurinkolahdessa. Tuo Kahvikortteli tarkoittaa entistä Pauligin tehdasaluetta.
Tulin Vuosaareen metrolla, olin jollakin kokousmatkalla ja ajattelin pistäytyä nuorempaa poikaamme Timoa ja hänen perhettään tapaamassa. 

Huumaava paahdetun kahvin tuoksu oli aistittavissa kävellessäni metroasemalta Aurinkolahden suuntaan.

Alue oli aika lailla toisen näköinen kymmenisen vuotta sitten kuin tällä hetkellä. Näyttääpä tuo ilme muuttuvan edelleen olennaisesti.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Vuosaaren keskusta mullistumassa – alueelle tornitaloja ja jopa pienen kunnan verran uusia asukkaita

Metron pääteaseman välittömään läheisyyteen voi muuttaa pienen kunnan verran asukkaita, jos suunnitelmat toteutuvat

KAUPUNKI  
ARKKITEHTUURITOIMISTO B&M OY
Havainnekuva Vuosaaren keskustaan suunnitelluista torneista Bertha Pauligin kadulta.
Havainnekuva Vuosaaren keskustaan suunnitelluista torneista Bertha Pauligin kadulta.

Fakta

Pääkaupunkiseudun tornitalot

  Cirrus, Helsingin Vuosaari (26 kerrosta, 87,5 metriä)
  Fortumin pääkonttori, Espoon Keilaniemi (20 kerrosta, 83,6 metriä)
  Itäkeskuksen maamerkki, Helsingin Itäkeskus (19 kerrosta, 82 metriä)
  Redi, Helsingin Kalasatama (132 metriä, rakenteilla)
  Keski-Pasilan tornialue, Helsinki (Korkein rakennus yli 140-metrinen, suunnitteilla)
  Keilaniemen tornialue, Espoo (Korkein rakennus lähes 140-metrinen, suunnitteilla)
VUOSAARI
VUOSAAREN metroaseman ympäristö tulee mullistumaan, mikäli Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston visiot toteutuvat.
Alustavissa hahmotelmissa Vuosaaren uusi keskusta on kantakaupunkimaisen tiivis, ja suunnittelun painopiste on siirretty autoilusta kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevaksi.
Pisimmälle näkyvä muutos olisi se, että vielä toistaiseksi Suomen korkeimman asuinrakennuksen titteliä hallussaan pitävä Cirrus-tornitalo jää suunnitelmissa selvästi naapurirakennusta matalammaksi.



HELSINGIN korkeita asuintaloja suosiva muoti laajenee siis myös kaupungin ulompiin osiin. Suunnittelualue levittäytyy molemmin puolin kaupunginosan pääkatua Vuotietä kauppakeskus Columbuksen tuntumaan.
Alueella on nykyisin parkkipaikkoja, nurmikenttiä sekä liike- ja toimistotiloille kaavoitettua maata. Asuntoja siellä ei ole ainuttakaan. Uusien rakennusten myötä Vuosaaren metroaseman välittömään läheisyyteen voisi muuttaa pienen kunnan verran ihmisiä.
”Asukasmäärän lisäys koko suunnitteluperiaatteiden alueella olisi noin 3 700 asukasta. Laskelma on tehty työpajojen tuloksena syntyneen idealuonnoksen pohjalta ja on siis suuntaa antava”, kertoo Vuosaaren keskustan uudistamista johtava arkkitehti Petri Leppälä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
HELSINKIIN laaditaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Yksi loppusuoralla olevan kaavatyön tavoitteista on se, että etenkin raideliikenteen varrella olevien kaupunginosien keskustoista voisi tulevaisuudessa muovata kantakaupungin kaltaisia. Vuosaaren metroaseman eteläpuolelle valmistellaan puolestaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa asuintalojen rakentamisen.
Kaavoitus tuli vireille alueen maanomistajien Paulig Groupin ja Cityconin hakemuksesta. Osa alueesta on Helsingin kaupungin omistuksessa.
VUOSAAREN nykyisessä keskustassa on kaupungin suunnittelijoiden kaksi keskeistä ongelmaa. Yksi on se, ettei liike- ja toimistotiloille ole tarpeeksi kysyntää, minkä vuoksi monet niille kaavoitetut tontit ovat rakentamattomina tai pysäköintialueina. Toinen ongelma liittyy siihen, että nykyisellään metroaseman ympäristössä on kätevintä liikkua autolla, vaikka kyse on joukkoliikenteen solmukohdasta.
”Kadulla kävellessä määränpää on kaiken aikaa näkyvissä, mutta tuskallisen saavuttamattomissa. Samoin rakennusten mittakaava ja katutason toimintojen puute saavat katutilan vaikuttamaan tyhjältä”, kuvaillaan kaupunkisuunnitteluviraston Vuosaaren keskustaa koskevassa valmisteluaineistossa.
”Tilanne on mielenkiintoinen. Koko Vuosaaren kaupunginosa on hyvin pitkälti rakentunut ja siihen voi olla myös ihan tyytyväinen – vain varsinainen keskusta puuttuu”, Leppälä sanoo.
SUUNNITELMASSA Uutelan ja Aurinkolahden suuntaan levittyvän kävelykeskustan kadut ja muut kulkureitit ovat rakennusten rajaamia. Katuverkon keskelle haetaan viihtyisyyttä ja vaihtelevuutta muun muassa pienistä aukioista ja puistikoista.
Hakijoiden viitesuunnitelmassa 33-kerroksinen tornitalo ja mahdolliset muut korkeat rakennukset sijaitsevat kauppakeskus Columbuksen itäpuolella Vuotien varressa. Korkeimpien talojen ja jo osittain valmiin Kahvikorttelin väliin suunnitellaan matalampia, 3–8-kerroksisia rakennuksia.
Myös Vuosaaren lukiolle sommitellaan uutta rakennusta metroaseman läheisyyteen, ja palvelukeskus Albatrossi on tarkoitus laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen monipalvelukeskukseksi. Lisäksi ruokakaupan sijoittamista alueelle pohditaan.
MITÄÄN salamannopeaa muutosta ei ole näköpiirissä. Käynnissä on vasta uutta asemakaavoitusta ohjaavien suunnitteluperiaatteiden laadinta, mihin asukkaat voivat osallistua palautetta antamalla.
Vuosaaren keskustan suunnittelun asukastilaisuus pidetään maanantaina 13. kesäkuuta kello 17 alkaen Vuosaaren peruskoululla.