maanantai 11. huhtikuuta 2016

Lipponen haluaa Suomen aktivoituvan arktisessa politiikassa...

Kerrankin Paavo Lipponen on oikeassa, juuri näin, lisää aktiviteettia. Kuinka paljon alla olevasta Pohjoinen ulottuvuus-käsitteestä onkaa puhuttu ja kirjoitettu? Tulokset ovat olleet aika mitättömät, mutta jospa se nyt avautuisi...  

Pätkä Wikipediatekstiä:

Pohjoinen ulottuvuus

Pohjoinen ulottuvuus (PU) on yhteistyötä neljän tasavertaisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Maantieteellisesti pohjoisen ulottuvuuden alue kattaa Luoteis-Venäjän, Itämeren ja Euroopan arktiset alueet, mukaan lukien Barentsin alue. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena on käytännön yhteistyön avulla tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella. Hallitustenvälisen yhteistyön lisäksi pohjoinen ulottuvuus on laajentunut myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä liike-elämän väliseksi yhteistyöksi.
Pohjoinen ulottuvuus oli ensimmäisen kerran EU-laajuisesti esillä joulukuussa 1997 Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa, jossa Suomi teki asiaa koskevan aloitteen. FeiranEurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2000 hyväksyttiin pohjoisen ulottuvuuden ensimmäinen toimintasuunnitelma. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka uudistettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2006. EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin kesken neuvotellut uudet PU-asiakirjat astuivat voimaan vuoden 2007 alussa ja toimivat nykyisen pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön perustana.
Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyömuotona on kumppanuusmalli. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet pohjautuvat avoimelle, tasavertaiselle ja laajapohjaiselle osallistumiselle. Kumppanuudet ovat luonteeltaan erilaisia, mutta niissä kaikissa pyritään yhdistämään poliittinen linjanveto, asiantuntijatyö ja käytännön tason hanketoiminta. Kumppanuuksia on kaikkiaan neljä:
  1. ympäristökumppanuus
  2. sosiaali- ja terveyskumppanuus
  3. liikenne- ja logistiikkakumppanuus
  4. kulttuurikumppanuus
Muita toimintamuotoja ovat Pohjoisen ulottuvuuden instituutti ja Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto. Pohjoiset alueneuvostot (Itämeren valtioiden neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto, Arktinen neuvosto sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto) osallistuvat pohjoisen ulottuvuuden toimintaan tuomalla omia kehityskohteitaan PU-politiikan piiriin sekä tukemalla PU-hankkeiden toimeenpanoa eri tavoin.
Pohjoisen ulottuvuuden politiikalla on omat toimielimet, jotka kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä. Myös kumppanimaiden parlamentaarikot kokoontuvat joka toinen vuosi Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarikkofoorumiin edistämään toimintaa.
Pohjoinen ulottuvuus saa rahoituksensa yhteisrahoituksen periaatteella. Rahoitus tulee osallistuvien maiden lisäksi EU:n rahoitusinstrumenteista ja -ohjelmista sekä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Lipponen haluaa Suomen aktivoituvan arktisessa politiikassa

PEKKA AHO
Paavo Lipponen kehottaa Suomea tavoittelemaan johtavaa asemaa arktisessa politiikassa.
Kotimaa 11.04.2016 klo 13:28 STT

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kehottaa Suomea tavoittelemaan johtavaa asemaa arktisessa politiikassa. Avoimessa kirjeessä pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) Lipponen arvioi, että Suomella on nyt erinomainen mahdollisuus hyödyntää kasvava kansainvälinen mielenkiinto arktisia alueita kohtaan.
Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta vuosiksi 2017–2019.
Suomen kannattaa Lipposen mielestä nyt toisaalta tukea Yhdysvaltojen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa ja hakea Yhdysvaltojen tukea Suomen puheenjohtajakauden tavoitteille.
Suomalainen elinkeinoelämä voisi myös olla aktiivisempi hyödyntämään arktisen alueen potentiaalia. Suomalaisyritykset eivät ole lähteneet tarjouskisoihin mukaan.
– Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kuukausittaiset tarjouspyynnöt saattavat nousta miljardiin euroon kuukaudessa, mutta suomalaisilla yrityksillä on ollut vaikeuksia tarjousten tekemisessä tai kiinnostus on puuttunut. Ruotsi vie Norjaan kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi, Lipponen huomauttaa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Suomalaiset lentävät kuvaamaan Venäjän sotilas­kohteita – ”Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”

Alla olevassa artikkelissa todetaan: ”Rajoitteena on käytettävän lentokoneen toimintasäde. Tarkoitus on lentää Venäjän Euroopan puoleisella alueella.”

Varmaan tuo meidän yhteinen itärajamme tulee tarkkaan kuvatuksi. Onko em. tyyppisillä kuvauksilla kovinkaan suurta merkitystä nykyaikana, kun kalustoa voidaan aika rivakasti siirrellä nykyaikana tarpeen tullen. Open Skies-lennoilla on symboliarvoa joka tapauksessa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomalaiset lentävät kuvaamaan Venäjän sotilas­kohteita – ”Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”

Suomi suorittaa Open Skies -lennon ruotsalaisella kuvauskoneella maanantain ja perjantain välisenä aikana.

KOTIMAA 

Jarmo Huhtanen
HELSINGIN SANOMAT
OSCE / MIKHAIL EVSTAFIEV
Ruotsin Open Skies -lentoihin sertifioitu Saab 340B -lentokone, jota Suomi käyttää.
Ruotsin Open Skies -lentoihin sertifioitu Saab 340B -lentokone, jota Suomi käyttää.

SUOMI tekee Open Skies -tarkkailulennon Venäjälle tällä viikolla. Lento suoritetaan Ruotsin puolustusvoimien kuvaustoimintaa varten sertifioidulla Saab 340B -tarkkailukoneella maanantain ja perjantain välisenä aikana.
Open Skies (avoimet taivaat) on sopimusjärjestely, jossa allekirjoittajamaat sallivat vastavuoroisesti toisten maiden lentokoneiden tekemät kuvaus- ja tarkkailulennot omassa ilmatilassaan. Tavoitteena on vähentää sotilaallista jännitettä ja lisätä avoimuutta. Sopimuksen allekirjoittajamaita on yli 30.
Advertisement
Tarkkailukoneessa on kuuden hengen ruotsalainen miehistö. Suomesta lennolle osallistuu seitsemän henkeä. Suomalaisryhmää johtaa majuri Timo Heinäaho. Lennolla on lisäksi yksi tarkkailija Latviasta. Venäjällä on myös oikeus asettaa koneeseen neljä ihmistä.
KONEEN reittiä ei vielä maanantaina kerrottu. Tarkka reitti ilmoitetaan 24 tuntia ennen kuin lentokone nousee Venäjällä ilmaan kuvaamaan.
”Tarkka reitti ilmoitetaan venäläisillekin vasta tiistaina aamulla. Varmaankin lennämme läntisellä Venäjän alueella. Kaukoitään ei tietenkään ole tarkoitus lähteä”, sanoo komentajakapteeni Kari Ahrnberg Pääesikunnasta.
”Rajoitteena on käytettävän lentokoneen toimintasäde. Tarkoitus on lentää Venäjän Euroopan puoleisella alueella.”
Onko tarkoitus lentää Baltian itäpuolella, koska mukana on latvialainen tarkkailija?
”Kyllä meillä on erilaisia suunnitelmia, mutta katsomme vähän sään mukaan. Ei ole tarkoituksemukaista lentää alueella, jossa on huono näkyvyys ja missä ei voi kuvata. Jos sää on hyvä, niin voimme myös lentää Baltian alueen itäpuolella Venäjän alueella”, Ahrnberg kertoo.
”Lennämme aika laajalla alueella ja kuvaamme oikeastaan kaikkea siellä. Siellä on myös sotilaskohteita.”
Suomalaiset lentävät tarkkailulentoja Venäjän yllä vähintään kerran vuodessa. Tänä vuonna aiotaan tehdä kaksi Open Skies -lentoa. Tällä kertaa suunnitelmissa on tehdä perjantaihin mennessä 2–4 erillistä kuvauslentoa.
OPEN SKIES -LENNOISTA ilmoitetaan kuvauksen kohteelle 3–5 vuorokautta aikaisemmin. Itse kuvaustapahtuma on tarkkaan säädelty. Esimerkiksi koneen pitää olla kuvatessa vaakatasossa. Se ei saa olla nousemassa, laskeutumassa tai kääntymässä.
Open Skies -kuvauskoneeksi ei kelpaa mikä kone tahansa, vaan sen pitää olla sertifioitu eli kaikkien maiden kuvauskäyttöön hyväksymä. Suomi käyttää ruotsalaista konetta, koska Suomella ei ole omaa sertifioitua konetta.
Kuvauskaluston pitää olla myös sopimusten mukainen.
”Kuvan erottelukyvyn raja on määritelty sopimuksissa. Resoluution raja on 30 senttimetriä. Se on ihan riittävä raja siihen, mihin se on tarkoitettu eli toteuttamaan asevalvontaa”, Ahrnberg sanoo.
Ruotsalaiskoneessa on vielä perinteinen filmikamera, jolla voidaan ottaa mustavalkoisia tai värillisiä kuvia. Ruotsilla on kuitenkin suunnitelma siirtyä digikameroihin.
”Venäläiset ovat siirtyneet itse digitaaliseen järjestelmään. Noin kahden vuoden päästä ollaan täysin digitaalisessa järjestelmässä. Se ei ole ongelma, että vaihdetaan digitaalinen kamera vaan se, että se pitää sertifioida, mikä kestää oman aikansa.”
SUOMALAISET kehittävät filmit yhdessä venäläisten kanssa.
”Kehityksen jälkeen muokkaamme kuvat yleensä vielä itse helpommin käsiteltäväksi digitaaliseen muotoon. Sen jälkeen niillä voidaan todentaa esimerkiksi se, ettei ole käynnissä mitään sellaista sotilaallista aktiviteettia, mistä olisi pitänyt ilmoittaa tai mikä herättäisi huolta. Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”, Ahrnberg sanoo.
Analysoinnin jälkeen kuvat menevät Puolustusvoimien arkistoon. Muut sopimusmaat voivat myös tilata kopioita toisten maiden ottamista kuvista, ja näin tekee Suomikin joskus.
Open Skies -sopimuksen mukaan kuvia ei anneta julkisuuteen.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

SAK:n ja STTK:n yhdistymistä uhkaa aikalisä...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

SAK:n ja STTK:n yhdistymistä uhkaa aikalisä

Ohjausryhmää vetävä JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että SAK:n ja STTK:n yhdistyminen ei ole kariutumassa.


infografiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Palkansaajien uuden suurjärjestön syntyminen voi viivästyä. Hankkeen ohjausryhmä linjasi kokouksessaan maanantai-iltana uuden keskusjärjestön etenemistä.
Ammattiliitot voivat päättää kantansa mukanaolosta uudessa järjestössä käytännössä vasta syksyllä, kun alunperin takaraja oli kesäkuussa.
Hankkeen ohjausryhmää vetävän ammattiliitto JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan uuden palkansaajakeskusjärjestön etenemiselle olisi tärkeää, että liitot ottaisivat viimeistään kesäkuun alussa kannan järjestön perustamiseen tai valmistelun jatkamiseen niin, että se olisi mahdollista myöhästetyssä aikataulussa.
Eloranta puhuu pienen aikalisän mahdollisuudesta.
– Ajatus oli, että kaikki olisi valmista päätöksentekoon, mutta koska epävarmuuksia on sen verran, liittoja pyydetään myös kommentoimaan sisällöllisesti valmisteltua aineistoa, Eloranta muotoili.
Hänen mukaansa mahdollinen aikalisä olisi neljästä kuuteen kuukautta, jos liitot ottavat lopullisen kannan uuteen keskusjärjestöön syksyllä.
Eloranta kiisti, että SAK:n ja STTK:n yhdistymistä uhkaisi kariutuminen. Hanke on ollut vastatuulessa, kun STTK:n suurin liitto Tehy irtautui siitä.
Elorannan mukaan Tehyn ulosjäänti voi merkitä, että keskusjärjestön hallinto ja talous pitää käydä uudelleen lävitse, mutta käytännön vaikutukset selviävät hänen mukaansa vasta kun kaikkien liittojen päätökset ovat tiedossa.
Uuden keskusjärjestön on ollut määrä aloittaa vuodenvaihteessa.
– Se voi olla 1.1.2017 tai 30.6.2017, sitä emme voi nyt tarkkaan sanoa. Jos päästään eteenpäin, niin kovin kauaa jatkovalmistelua ei tarvita, mutta liittojen päätöksenteko vie syksyllä oman aikansa, Eloranta sanoo.

LUE MYÖS

Uuden jättikeskusjärjestön jatko linjataan illalla – kesällä vaihtunee SAK:n puheenjohtaja 

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Kanerva: Lisäkeskustelu Natosta on tarpeen...

Ilkka Kanera aukoo suuria ovia - hyvä niin...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kanerva: Lisäkeskustelu Natosta on tarpeen

MAURI RATILAINEN
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on mielissään ulkoministeriön Nato-selvityksestä, joka valmistuu kevään aikana.
 Kotimaa 11.04.2016 klo 06:00 Juha Vainio

Lisäkeskustelu Suomen turvallisuustilanteesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tarpeen, näkee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
– Ei tässä kenenkään kannata mitään salakuljetusyritystä tehdä, että vaikenemalla asiat hoituisivat. Vain avoin keskustelu lisää ymmärrystä sekä puolesta että vastaan.
Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoi Lännen Median sunnuntain lehdissä, ettei Nato auta Suomea eikä muita Naton kumppanimaita sotilaallisessa kriisissä, koska se vaarantaisi varsinaisten Nato-maiden turvallisuuden.

Turvatakuut edellyttävät siis Naton täysjäsenyyttä. Nato-lähteen mukaan tätä realiteettia on myös korostettu Suomen hallitukselle.
Kanervan mukaan on ollut kaiken aikaa täysin selvää, ettei Natolla ole mitään velvoitteita auttaa Suomea tosipaikan tullen.
Kansalaiskeskustelussa kuitenkin elää sitkeästi ajatus, että Nato auttaisi Suomea sotatilanteessa, koska Suomi on osa länsimaista arvoyhteisöä.
Kanervan mukaan Nato-realiteeteista täytyy puhua kansalaisille mahdollisimman avoimesti.
– Olen pyrkinyt kertomaan, että Nato on Euroopan turvallisuusjärjestelmän kova ydin. Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa.
Suomessa on myös aika ajoin pohdittu, antavatko EU:n turvalausekkeet riittävän suojan. Kanervan mukaan EU antaa turvallisuuslisän lähinnä laajan turvallisuuskäsitteen uhkia vastaan.
Näitä ovat esimerkiksi terrorisminvastainen sota, kybersota ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Kanerva kuitenkin muistuttaa, että kovan sotilaallisen uhan tullen EU:lla ei ole komentorakenteita, suunnittelujärjestelmiä eikä itsenäistä asevoimaa.
– Ne ovat Nato-varaisia.
Turvallisuuskeskustelu ottaa pian uusia kierroksia, kun ulkoministeriön Nato-selvitys valmistuu kevään aikana. Kanerva on mielissään selvityksestä, sillä se lisää tarpeellista julkista keskustelua.
– Se on auktorisoitu, harkittu puheenvuoro.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi veisi nopeimmillaankin vuosia ja vaatisi pitkän lobbausurakan Washingtonissa ja eri Nato-pääkaupungeissa.
Ilkka Kanerva kuitenkin arvioi, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi kävisi erittäin ripeästi, jos sellainen poliittinen tahtotila muodostuisi.
Joka tapauksessa Suomen Nato-hakemus tulehduttaisi välit Venäjään ja loisi epätoivottavan välitilan, jossa Suomi olisi Venäjän vastatoimien kohteena ilman Naton antamaa turvaa.
– Natoon hakeminen vaatisi paljon poliittista johtajuutta ja riskinottoa. Tällä hetkellä ajatellaan, että tilanne ei ole niin kärjistynyt, että tällaiseen riskinottoon olisi tarvetta, Aaltola sanoo.
Pitkällä aikavälillä Nato-jäsenyys kuitenkin laskisi Suomeen kohdistuvia paineita.
Suomen ilmatila nähdään Mika Aaltolan mukaan Baltian alueen puolustuksen kannalta niin tärkeänä, että apua voisi lopulta tulla Natolta tai joiltain Nato-mailta ilman jäsenyyttäkin, jos esimerkiksi Venäjä käyttäisi Suomen ilmatilaa uhkana Baltian alueelle.
Hän kuitenkin painottaa pitävänsä Ukrainan kaltaista tilannetta hyvin epätodennäköisenä Itämeren alueella, sillä Venäjä on hyvin Itämeri-riippuvainen maa eikä halua epätasapainottaa aluetta.
"Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa."
Ilkka Kanerva

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Valtuutettu osallistui mielenosoitukseen konepistoolin kanssa – ”Minut tilattiin paikalle”

Suomi on vapaa maa niin kuin kuvista näkyy ja tekstistä on luettavissa. Kaikelle näyttää oleva tilausta...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Valtuutettu osallistui mielenosoitukseen konepistoolin kanssa – ”Minut tilattiin paikalle”

PEKKA AHO
Poliisi kävi pyytämässä, että Matti Henttunen veisi deaktivoidun konepistoolinsa pois. Henttunen sanoo käyttäneensä samaa asua erilaisissa tilaisuuksissa jo parin vuoden ajan.
 Lapin uutiset 10.04.2016 klo 16:24 Päivitetty 16:53

Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Matti Henttunen (kok.) esiintyi Rajat kiinni -mielenosoituksessa Lordinaukiolla lauantaina sodanaikaisessa luutnantin univormussa. Hänellä oli käsissään deaktivoitu konepistooli ja vyöllään puukko.
Saku Timonen ihmettelee Henttusen asustusta suositussa Uuninpankkopoika -blogissaan.
Henttunen kertoo tilanneensa puvun sotamuseosta jo pari vuotta sitten. Hän käyttää univormua usein jakaessaan hernekeittoa soppatykillä erilaisissa tapahtumissa Rovaniemellä.
– Käytän asua kirkollisissa ja isänmaallisissa tilaisuuksissa. En näe siinä mitään negatiivista.
Henttunen sanoo olevansa aktiivinen reserviläinen, joka pitää maanpuolustukseen liittyviä asioita arvossa. Hänen vuonna 1917 syntynyt isänsä oli aikoinaan mukana sodassa.
– Koen saaneeni näihin asioihin liittyen kotoa positiivisen kasvatuksen. Edellisen kerran käytin pukua itsenäisyyspäivänä, ja silloin lehdistö ja ohikulkijat suhtautuivat siihen hyvin myönteisesti.
Univormun rekvisiittana oleva konepistooli on peräisin Hämeenlinnan asevarastosta. Henttunen sai sen vaimoltaan 50-vuotislahjaksi. Myös asetta hän on kuljettanut tilaisuuksissa jo parin vuoden ajan.
PEKKA AHO
15484187.jpg
Kaupunginvaltuutettu Matti Henttunen jakoi Rajat kiinni -mielenosoituksessa ilmaista hernekeittoa.
Henttunen korostaa, että hänet ja soppatykki tilattiin paikalle mielenosoitukseen. Hän lähtee tilaisuuksiin pyydettäessä, oli kyseessä sitten vasemmistolainen tai oikeistolainen tapahtuma.
Hän sanoo kuitenkin suhtautuvansa maahanmuuttoon ”asteen verran kriittisesti”.
– On suuri vaara, että sotatoimialueelta tänne tuleva porukka radikalisoituu. Lisäksi meillä on Suomessa 400 000 omaakin työtöntä, joiden asiat pitäisi hoitaa ensin kuntoon.
Lauantain mielenosoituksessa poliisi kävi pyytämässä, että Henttunen laittaisi aseen pois.
– Poliisin mukaan ase ei sopinut tapahtuman luonteeseen. Vein sen sitten autoon, ja otin sieltä vain siksi aikaa jos joku halusi ottaa kuvan.
Lisää aiheesta

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Trendikkäät ruotsalaiset tekevät jo vauvoille kantoliinoja – kangaspuut saattavat olla seuraava ilmiö myös meillä...




Ilmiöt  | 

Trendikkäät ruotsalaiset tekevät jo vauvoille kantoliinoja – kangaspuut saattavat olla seuraava ilmiö myös meillä

Perinteinen käsityöharrastus on nousemassa nyt nuortenkin suosioon. Kangaspuilla kudotaan muutakin kuin mattoja, muun muassa huiveja ja liinoja, ja ruotsalaisäitien uusin trendi on vauvojen kantoliinojen kutominen.



Räsymaton alku kangaspuissa
Kuva: Laura Valta / Yle

Lukemattomat kangaspuut ovat lojuneet hylättyinä kotien ja opistojen varastoissa vuosia, mutta nyt monille näyttäisi löytyvän jälleen käyttöä. Kutominen on nimittäin seuraava iso käsityötrendi.
Näin uskotaan Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:ssä eli Taitoliitossa.
– Viime aikoina on havaittu, että esimerkiksi käsityökeskuksissa on uusia nuoria tekijöitä, jotka eivät ole koskaan ennen tehneet kangaspuilla, toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen kertoo.

Ekologisuus ja kierrätys houkuttavat

Hyytiäisen mukaan kyseessä ei ole mikään pieni ja paikallinen ilmiö, vaan laajempi trendi, joka näkyy myös Norjassa ja Ruotsissa. Hänen mukaansa muun muassa kangaspuiden ekologisuus ja kierrätys kiehtovat.
– Ja kudonta on tekniikka, joka on nyt löydetty uudelleen.
Hyytiäinen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa näkyy juuri nyt selvänä trendinä vauvojen kantoliinojen kutominen kangaspuilla. Kantoliinakursseille on suorastaan jonoa.


Monta naista laittamassa lankoja kangaspuihin
Ennen kutomista on monta työvaihetta. Lankojen laittamiseen tarvitaan monet käsiparit. Kuvassa Kivalojen seutuopiston kudontakurssilaisia.Kuva: Laura Valta / Yle

– Meillä tämä ei ehkä vielä ole niin voimakas ilmiö. Ainahan nämä lähtevät paikallisesti, mutta isompaa ilmiötä on selvästi havaittavissa. Kudonta on nyt se iso juttu, Hyytiäinen uskoo.

Kutomalla liinoja, huiveja ja mattoja

Kangaspuilla kutominen on perinteinen harrastus, johon aloittelijan on hankala ryhtyä aivan yksin. Kangaspuut vaativat ison tilan, ja alkuun pääseminen vaatii vähintään kahdet käsiparit.
Kuitenkin kursseja järjestetään lukemattomissa kansalaisopistoissa ja käsityökeskuksissa kautta Suomen.
– Monella on se mielikuva, että tämä on vain sitä maton kutomista. Mutta kangaspuilla voi tehdä paljon muutakin, kertoo Kivalojen seutuopiston kudontakurssien vetäjä Leena Hietala esitellessään kudottuja villahuiveja, hartiahuiveja ja liinoja.


Villahuivin kutominen kangaspuissa
Villahuivinkin kutominen onnistuu kangaspuilla.Kuva: Laura Valta / Yle

Myös Hietala uskoo, että räsymattojen uusi suosio nostaa kangaspuilla kutomisen jälleen trendikkääksi. Mattojen kutominen kierrätysmateriaaleista kun sopii nykyiseen ekologiseen ajatteluun.
Ja kun hommaan kerran ryhtyy, se vie mennessään. Kutominen on parhaimmillaan terapeuttista.
– Itselläni on kotona kolmet kangaspuut. Kai se kertoo jostain sairaudesta, Hietala nauraa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)