perjantai 6. helmikuuta 2015

Mielenkiintoisia otsikoita, aktiivinen ja aito informaatiosota on käynnissä...

Pieniä irrotteluja Helsingin Sanomista:

USA:n selvitys: Putinilla oireyhtymä, joka "vaikuttaa kaikkiin päätöksiin"

ULKOMAAT  
MAXIM ŠIPENKOV / REUTERS
Vladimir Putin
Vladimir Putin
Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on todennäköisesti Aspergerin oireyhtymäksi kutsuttu neurobiologinen kehityshäiriö, joka "vaikuttaa kaikkiin hänen päätöksiinsä", todetaan Yhdysvalloissa julki tulleessa puolustusministeriön käyttöön laaditussa selvityksessä.
USA Today -lehden haltuun saamassa selvityksessä vuodelta 2008 kerrotaan, että Putinilla on autistisia piirteitä, kuten yliherkkyyttä ja vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Kyseisiä vaikeuksiaan hän kompensoi – etenkin kriisitilanteissa – yrittämällä päästä kaikissa asioissa "äärimmäiseen kontrolliin".

Naton ex-pääsihteeri: Putin voi hyökätä Baltian maihin

Rasmussen ennakoi hybridisotaa: "Putin haluaa palauttaa Venäjän suurvalta-aseman"

ULKOMAAT 
NIKOLAI JAKOBSEN
Anders Fogh Rasmussen.
Anders Fogh Rasmussen.
Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on tavoitteita, jotka ulottuvat Ukrainaa kauemmaksi. Hän aikoo koetella lännen tukea Baltian maiden suhteen, läntisen puolustusliitto Naton edellinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen arvioi brittiläisen The Telegraph -lehden haastattelussa perjantaina.
Rasmussenin mukaan Putinin hyökkäys Baltian maihin toteutuisi mahdollisesti hybridisodan keinoin, ilman venäläisiä sotilaita.

Ammattilehtiasiaa, lieviä vieroitusoireita...

Kirjoitin muutama vuosi sitten ollessani vielä työelämässä Ammattikasvatuksen aikakauskirja-julkaisuun artikkelin nimeltä: VOIKO ILMAN AMMATTI- JA AMMATTIJÄRJESTÖLEHTIÄ ELÄÄ…

Minulle oli tullut vuosikymmeniä ammatti- ja ammattijärjestölehtiä viikoittain, osittain vähintäänkin kerran kuukaudessa.
Mainostamatta isommasti em. lehtiä, ne olivat: Insinööriuutiset, joka on nykyään nimeltään Tekniikka&Talous, Paperi ja Puu-lehti ja Opettaja-lehti. Kaikki edellä mainitut lehdet ovat mielestäni tälläkin hetkellä maamme huipputasoa niin asiasisällöltään kuin ulkoasultaan.
Paperi ja Puu-lehti on myös globaalisesti erittäin arvostettu julkaisu, tosin viime aikoina aika mainospitoinen.

Jäätyäni syksyllä 2008 eläkkeelle minulle edelleenkin tulee vain ensiksi mainitsemani lehti, koska olen maksanut toistaiseksi ammatillisaatteellisen Tekniikan Opettaja TOP ry:n eläkeläisjäsenmaksun. Lehti tulee tavallaan "eläkeläisetuna".

Työssä ollessani toimin monta kautta Opettaja-lehden toimitusneuvostossa ammatillisten opettajien mandaatilla, jolloin kyseinen lehti tuli aika lailla tutuksi. Sitä tuli luetuksi aika ajoin ”suurennuslasin kanssa”, jotta pystyi omalta osaltaan toimitusneuvoston kokouksissa käydyissä lehden kehittämiskeskusteluissa jotain järkevää, lehteä eteenpäin vievää sanomaan. Mahdollisesti joskus tuli asiaakin puhutuksi/esitetyksi…

Todettakoon näin jälkikäteenkin, että kyseinen lehti tehtiin ja ilmeisesti tehdään edelleenkin pienellä, ammattitaitoisella ryhmällä – lähes joka viikko ympäri vuoden kesäkeskeytys pois luettuna.
Käväisen silloin tällöin Opettaja-lehden nettisivuja "vanhasta muistista" katselemassa...

Autotallissani on kaksi korkeaa peltistä vaatekaappia täynnä Opettaja-lehtiä. Lehtiä on satoja, vähintäänkin kymmenen vuoden ajalta, ei välttämättä joka numeroa vuositasolla. Olen jossakin vaiheessa päättänyt lukea lehdet ”hiukan tarkemmin, sitten kun on aikaa”- hengessä. Voi olla, että edellä mainittu jää tekemättä ja vien lehdet paperinkeräykseen kevätsiivouksen yhteydessä…
Usein totean: ”Aika tavaran kaupittee!” Rehellisesti sanottuna näin on usein käynytkin ja monesti olen päässyt sanomaan, että olipa onni, ettei tuotakaan tullut heti hävitetyksi…

Kävin hetki sitten alustavasti kartoittamassa mahdollisia kevätsiivouksen kohteita ja ensimmäisestä kaapista avautui näkökenttään tasan 1,75 m korkuinen Opettaja-lehti nippu ja seuraavassa kaapissa toinen mokoma. Tuntuu siltä, että kyseinen peltinen pukukaappi on mitoitettu Opettaja-lehtien säilytykseen!
Tosin on tunnustettava, että joukossa näytti olevan, tarkemmin asiaa tarkasteltuani, muutamia takavuosikymmenien INSÖÖRI OPETTAJA- ja Ammattikasvatus-lehtiä sekä Tekniikan Maailma-julkaisuja myös edellä mainittuja Paperi ja Puu-lehtiä.

Kohta tulee eteen tiukka paikka: Pistänkö lehdet paperinkeräykseen vai käytänkö lähestyvästä kesästä muutaman päivän ”hiukan tarkemmin, sitten kun on aikaa”- hengessä lehtien lukemiseen.
Jos näin päätän tehdä, olen ehdottoman vakuuttunut, että joitakin kultahippuja sieltä löytyy näin jälkijunassakin. Vähintäänkin seuraavien juttujen aiheita tai sitten ei…

Voiko siis ilman ammatti- ja ammattijärjestölehtiä elää?

Yllätyksekseni en ole kokenut suuriakaan vieroitusoireita, vaikka lehtiä ei entiseen tyyliin postilaatikkoon tulekaan.
Vastaus on, kyllä voi elää, syy lienee se, että asiat eivät tunnu välttämättä niin akuuteilta kuin aikaisemmin. 

torstai 5. helmikuuta 2015

Nyt lähti iso pyörä pyörimään - vihdoinkin...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Ulkomaat  | 

Kanerva rauhanaloitteesta: Onnistuminen riippuu Venäjästä

Kansanedustaja Ilkka Kanerva on matkustanut Kiovaan Etyjin edustajana. Ranskan ja Saksan ehdotuksen menestyksen mahdollisuudet selviävät hänen mukaansa vasta perjantaina Moskovassa.


Ilkka Kanerva.
Ilkka Kanerva. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva laskeutui Kiovan lentokentälle torstai-iltana pari tuntia Ranskan presidentin ja Saksan liittokanslerin koneiden jälkeen.
Kanervalla ei ollut heti saapumisensa jälkeen tarkkaa tietoa François Hollanden ja Angela Merkelin tuoman rauhanehdotuksen sisällöstä. Odotukset ovat kuitenkin korkealla.
– Ei sinne nyt mennä kuulumisia vaihtamaan. Tämä yritys on nyt viritetty tositarkoituksessa, Kanerva sanoi.
Rauhanehdotuksen onnistuminen ratkeaa Kanervan mukaan kuitenkin vasta huomenna perjantaina, kun Merkel ja Hollande tapaavat Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin.
– Ehdotuksen täytyy luonnollisesti olla sellainen, että myös Venäjä kokee sen niin, että heitä ei ole niin sanotusti vedetty kölin alta, Kanerva sanoo.
– Myös Putinille on osaltaan tärkeää se, että omat kasvot säilyvät.
Kanerva arvioi, että rauhanaloitteen ajoitus saattaa liittyä Münchenissä huomenna alkavaan korkean tason turvallisuuskokoukseen, johon Merkel, Hollande ja Ukrainan presidentti Petro Poroshenko ovat osallistumassa.
Kanervan mukaan tulitaukopyrkimykset ovat viime aikoina kokeneet takaiskuja ja ilmassa on ollut enemmän epätoivoa kuin toiveikkuutta. Taistelut ovat kiihtyneet, ja viime viikolla Minskin aseleponeuvottelut peruuntuivat.
– Keliolosuhteet ovat olleet aika hankalat, Kanerva sanoo.
Kanerva tapaa vielä illalla Ukrainan ulkoministerin Pavlo Klimkinin. Huomenna perjantaina hän vierailee Ukrainan parlamentissa.

Elämässä kiinni-kirjan lukeminen...

Olen muutamissa aikaisemmissa blogiteksteissäni todennut, että en ole erityisen kova lukumies. Lähinnä asia koskee kirjojen lukemista. Lehtiartikkeleita ja yleisesti ottaen nykymediaa seuraan kyllä aktiivisesti päivittäin - ainakin toistaiseksi.

Mikäli saan kimmokkeen - yleensä ulkopuolisen tahon kehoituksesta - lukea jokin tietty kirja, teen sen nopeasti. Vaimoni on ollut vuosikymmeniä ahkera lukija käyttäen Kemin kaupunginkirjaston palveluja aktiivisesti hyväksi.

Hän mainitsi minulle lainaamastaan/lukemastaan otsikon kirjasta lähinnä siksi, että olen julkisestikin maininnut mm. seuraavaa: Yksi ikävä piirre minussa on. Tapanani on joskus nostaa oikean käden etusormi pystyyn aivan kuin aikanaan edesmennyt pilapiirtäjä, todella luova persoona Kari Suomalainen ja sanoa: ”Olen aina oikeassa ja kaksikymmentä vuotta aikaani edellä!” 

Olen parin päivän aikana lukenut Lippe Suomalaisen vuonna 2009 kirjoittaman kirjan nimeltään Elämässä kiinni...
Edellä mainittu kirja kertoo elävästi ja mielenkiintoisesti aviovaimon silmin Kari Suomalaisen perheen elämästä. Kirjaan mahtuu em. perheen taustoihin liittyviä monimuotoisia tapahtumia, tapahtumasarjoja. Monia traagisia tapahtumia, jotka ainakin minulle ovat olleet täysin tuntemattomia.

Kieltämättä mielikuva edellä mainitusta arvostetusta pilapiirtäjästä, persoonasta Kari Suomalaiseta saa aivan uusia ulottuvaisuuksia. Ulottuvaisuudet ovat luetun perusteella eletyn arkielämän osalta pääosin negatiivisia.

Ehkä minunkin on syytä ajoittain toteuttamaani lievää uhoa hiukan loiventaa...























Luonteva, kukaties paras Talvivaaran ostajakanditaatti...

Torstai 05.02.2015 

Otsikko = ajantasatietoa Kauppalehden sivuilta - hyvä niin...


Hyvä blogikirjoitus!



Blogi  | 

Jari Korkki: Sata päivää ilman päätöksiä

Päätöksenteko on joillekin kuin huumetta, mutta siitäkin on mahdollista pyristellä eroon – tai ainakin yrittää, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.

Jari Korkki.
Jari Korkki. Kuva: Lassi Seppälä / Yle
Kuten kaikki tietävät, saattaa viaton lapsiparka altistua poliittiselle päätöksenteolle jo koulun pihalla. Eipä aikaakaan, kun vanhempien silmäterä istuu paikallisen puolueosaston päättävissä elimissä ja peli on pelattu. Heti, kun silmä välttää, ovat edessä kuntavaalit.
Tunnetun porttiteorian mukaan lavea tie viekoittelee helposti vallan käytäville ja kattokruunujen loisteeseen. Kunnanvaltuustoa seuraa liukkaasti eduskunta ja joku saattaa lopulta päätyä päättämään isänmaan tai jopa maanosan asioista valtioneuvostoa tai europarlamenttia myöten. Päivä ilman päätöksentekoa on pian kuin yhteistyötahon kustantama ilmainen lounas vailla tavanomaisia ruokajuomia.
Päätöksentekoriippuvuudesta on kuitenkin mahdollista pyristellä eroon. Joskus se onnistuu vain ammattiavulla, joskus tarvitaan vertaistukea. Uskoontulokin voi kuulemma auttaa. Lääkitystä ei suositella, sillä tokkurassa ja puolisalaa tehdyt päätökset saattavat sattua ja menevät joka tapauksessa muutenkin pieleen.
Myös esimerkki kannustaa.
Enää ei puutu kuin tv-ohjelma, jossa koko kansakunta pääsee olemaan päättämättä vapaasti valitsemiensa edustajien välityksellä.
– Jari Korkki
Hallituksen riveissä on jo pidempään kateellisena kyttäilty, miten keskustajohtaja Juha Sipilä porskuttaa mielipidekyselyiden kärjessä tekemättä juuri mitään. Sipilän hehkutellaan olleen jo täydet tuhat päivää päättämättä, siis käytännössä koko vaalikauden.
Sama pätee tietysti perussuomalaisiin, jotka luikkivat käpykaartiin heti jytkyn rääppiäisistä, etteivät vain vahingossakaan joutuisi päättämään yhtään mistään ja varsinkaan Kreikasta.
Sipilän esimerkki näyttää innostaneen hallituksen viime hetken ponnistukseen, mistä saatiin näyttävä osoitus viime viikonloppuna. Kuukausikaupalla kehuttu perhepaketti haudattiin yhdessä rysäyksessä, kun siitä ei äkkiä ollutkaan kirotun kestävyysvajeen kaatajaksi.
Sinänsä tässä ei ole mitään uutta. Lähtihän esimerkiksi kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) Eurooppaan juuri siinä kohtaa, kun kaikki suuret uudistukset oli saatu tehdyksi.
Paitsi tietysti kuntauudistus. Ja sote, jonka kohtalo on tosin yhteisestä sopimuksesta vielä myös opposition käsissä.
Myös metropolihanke ja vanhuspalvelumitoitus pitäisi ehtiä ennen vaaleja kaatamaan, mutta eiköhän sekin vielä onnistu.
Lisäbudjetin kanssa voi tehdä tiukempaa, koska siitä on ainakin demarileirissä kaavailtu valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) vaalityön kirkastajaa.
Toverillinen ohjaus hallituskumppaneilta edesauttanee pitämään sarakkeen puhtaana tältäkin osin.
Kuka olisi arvannut, että kun pääministeri taannoin hehkutti Twitterissä, että vaaleihin on jäljellä sata päivää, se tarkoittaa sataa päivää ilman päätöksiä?
Enää ei puutu kuin tv-ohjelma, jossa koko kansakunta pääsee olemaan päättämättä vapaasti valitsemiensa edustajien välityksellä.
Päivä vain ja hetki kerrallansa.
Mutta kai tästäkin selvitään.
Jari Korkki
Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Populistinen vaalinäytelmä...



Nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Politiikka  | 

Tulistunut Rinne heilutteli vakuuspapereita – katso video eduskunnan kiihkeästä Kreikka-väittelystä

Eduskunnan välikysymyskeskustelua leimasi jälleen kerran sanasota siitä, onko Suomella vakuuksia vai ei.


Video: Pääministeri Alexander Stubb ja valtiovarainministeri Antti Rinne eduskunnassa Kreikkaa koskevan välikysymyksen käsittelyn aikana.
03:25

Keskustelu eduskunnassa kävi kuumana perussuomalaisten Kreikkaa koskevan välikysymyksen käsittelyssä. Video: Yle

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) puolusti odotetusti hallituksen välikysymysvastauksessa ratkaisuja, joilla Kreikkaa on yritetty pelastaa talouskriisissä. Stubb torjui väitteet, että suomalaisten veronmaksajien rahoja olisi menetetty Kreikkaan.
– Lainat maksetaan aikanaan takaisin. Tästä periaatteesta hallitus pitää kiinni, Stubb totesi.
Stubbin mukaan Suomi ei ole kärsinyt rahoitustukiohjelmista luottotappioita.
– Veronmaksajien rahoja ei ole menetetty. Ei sentin senttiä, Stubb sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinia ei puolestaan uskonut hallituksen vakuutteluja.
– Sanotaan, että Suomesta ei ole lapioitu rahaa kriisimaihin. Kyllä on, Soini vastasi.
Soini ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ottivat vielä tiukasti yhteen siitä, onko Suomella Kreikasta vakuuksia vai ei. Rinteellä oli käsissään tiliote maksetuista vakuuksista.
– Edustaja Soini, tervetuloa hakemaan. Tässä on vakuudet, Rinne huusi ministeriaitiosta.
Tiliote ei saanut Soinia liikkeelle. Soinin mukaan kyseessä on tuottojenvaihtosopimus, josta ei ole mitään hyötyä, jos Kreikan laina-aikoja pidennetään tai korkoa lasketaan.

tiistai 3. helmikuuta 2015

Talviajo-ohjeistusta - olkaa hyvä...

Tämä on sarjastamme pieniä henkilökohtaisia havaintoja ja tällä kertaa hiukan talviajo-ohjeistustakin.
Viime päivinä mm. Pohjois-Suomessa on satanut aika lailla pakkaslunta. Lunta aurataan ja kasataan esimerkiksi Kemissä yötä päivää ja ajetaan kuorma-autoilla lumenkaatopaikalle korotetuilla lavoilla.

Käväisin tänään iltahämärissä katsomassa Lumilinnan purjehdusseurojen puoleisessa päässä, onko Kemin kaupungin toimesta ajettu jo latukoneella perinteiset ladut merenjäälle. Ajelin autollamme rauhallisesti laiturinjatkeelle, jonne hämärästi näin johtavan jonkinlaiset jäljet Lumilinnan päädystä.

Eipähän tarvinnut ajaa kuin muutaman kymmenen metriä, kun havaitisin, että nyt taisi tulla tehdyksi paha virhearvio.
Lunta olikin aika lailla ja havaitsemani jäljet olivat joko kauhakuormaajan, traktorin ja/tai mönkijän jälkiä...

Mutta ei hätää, allani oli jatkuvalla nelivedolla varustettu maastoauto, jonka tiesin kokemuksesta varmasti liikkuvan, mikäli ei pohjasta jää kiinni. Ajoin eteenpäin ja laiturin päässä käänsin auton tulosuuntaan, toki pari kertaa oli pakko pakittaa.
Ajelin tuloreittiä pitkin rauhallisesti takaisin sutimiseneston merkkiäänen/-valon välillä vilahdellessa kojelaudassa. Hätä ei ollut tämän näköinen, sillä minun ei tarvinnut edes kytkeä ryömintävaihdetta päälle...

Niin se talviajo-ohjeistus: Älä aja talviaikaan tuntemattomaan paksunlumenalueeseen tasaisellakaan maalla, mikäli Sinulle ei ole nelivetoautoa käytettävissä. Taka- tai etuvetoautolla olet erittäin suurella todennäköisyydellä kiinni lumihangessa.

Tosin yksi automerkki tekee poikkeuksen. Se on vanha Lada, sillä voi tarinan mukaan ajaa vaikka lumihangenkin päällä. Ja tämä on taivahan tosi...





Mielenkiintoinen kokeilu mutta...

Mielenkiintoinen kokeilu mutta lumen sulattaminen on taatusti kallista puuhaa, koska se vaatii valtavasti energiaa.

Varmaan mahdollisen kokeilun myötä päädytään toteamaan, että sulatuslaitteen polttoaineen pitäisi olla edullista, lähes ilmaista ja käyttöhenkilöstön eli työvoiman pitäisi talkoilla, jotta kadulla huriseva laite olisi taloudellisesti kannattava.

Ehkä joissakin strategisesti tärkeillä ja vaikeasti puhdistettavilla pienalueilla laite voisi olla käyttökelpoinen. Sellaisissa tapauksissa kustannukset eivät olisi ykkösasioita...

 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Helsinki kyllästyi talveen: Kaduilla hurisee pian dieselmoottorilla varustettu lumensulatuslaite

KAUPUNKI 
LEMMINKÄINEN
Helsingissä mahdollisesti kokeiltava Trecan-kone on Euroopan ensimmäinen. Laitteita on aiemmin käytetty Venäjällä.
Helsingissä mahdollisesti kokeiltava Trecan-kone on Euroopan ensimmäinen. Laitteita on aiemmin käytetty Venäjällä.
Helsingin kaduilla saatetaan kokeilla vielä helmikuussa lumen sulattamista tarkoitukseen suunnitellulla laitteella.
Jos kokeilu toteutuu, dieselmoottorilla varustettu, siirrettävä laite sulattaa kaupungin kaduilta lumen lämmön avulla. Laite erottelee sulamisvedestä hiekan ja roskat, joten sulamisvesi voidaan johtaa joko hulevesiviemäriin tai avo-ojaan.
Kokeilulla on tarkoitus selvittää, miten lumensulatuslaite soveltuu kaupunkiympäristöön, mitkä ovat sulattamisen kokonaiskustannukset ja millaisia ympäristövaikutuksia laitteen käytöllä on. Kokeilun aikana mitataan sulatetun lumen ja sulamisveden määrät, polttoaineen kulutus, melu ja päästöt. Laitteesta poistuvan sulamisveden ja  hiekoitushiekan koostumus analysoidaan laboratoriossa.
Laitteen käytön kokemuksia kartoitetaan myös haastattelemalla testipaikkojen lähellä asuvia ihmisiä.
Lumensulatuslaitetta kokeillaan, jos Helsingin yleisten töiden lautakunta hyväksyy testauksen kokouksessaan 10. helmikuuta. Tuloksia kokeilusta on mahdollista saada huhtikuun loppuun mennessä.



Viimeinen väri hiuksissa...

Juttelimme muutama päivä sitten keski-ikäisen, vanhan ystävämme kanssa kahvittelun yhteydessä erilaisista kokoustapahtumista. Tiesin hänen käyneen eräässä hiukan minuakin kiinnostaneessa kokoustapahtumassa. Kysäisin häneltä: "Oliko hyvä tapahtuma, entä oliko osallistujien joukossa uusia kokousedustajia, niin sanottuja tulevaisuuden tähtiä?"

"Ihan hyvä ja mielenkintoinen kokous, puheenvuorot/kannanotot olivat tutun tuntuisia, sillä kokousedustajilla oli viimeinen väri hiuksissa." hän totesi hiukan harmistuneena. Harmistuneena lähinnä siksi, että uusia, nimenomaan nuoria edustajia ei ollut paikalla. Hän arveli olleensa nuorin edustaja - hänkin jo rapiat viisikymppinen.

Tuo sanonta "viimeinen väri hiuksissa" tarkoitti hänen tulkinnassaan lähinnä iäkkäitä, harmaa-/valkohapsisia ja/tai kaljupäisiä mieshenkilöitä.
Naishenkilöillä hiustenväri on yleensä monipuolisempi.

Itse asia eli osallistujien ikä- ja sukupuolijakauma tuntui ystäväämme mietityttävän. "Millä ihmeen konstilla nuoria saisi mukaan toimintaan?" hän aidosti pohdiskeli...