lauantai 27. joulukuuta 2014

Kirjeenvaihtajan höpinää(kö)...

Alla on mielenkiintoinen artikkeli, jonka todenköisesti moni lukija noteeraa kyseisen kirjeenvaihtajan höpinäksi. Kirjoitellut ajan kuluksi, joutessaan...

Usein sanotaan, että kirjoittaapa kuka tahansa mitä tahansa, on siinä siteeksi aina tottakin.

No alla olevaa täytyy tarkemmin mietiskellä, fundeerata...

Etuajassa tuo päiväys ainakin näyttää olevan. Mitä lie Pekka pohdiskellut.



Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Putin on tehnyt omasta jätti­sala­liitostaan virallisen totuuden

SUNNUNTAI 
Pekka Hakala HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtaja.
Onkohan salaliittoteorioiden suosiolla ja taikauskolla jokin yhteys? Tuli vain mieleen, koska Venäjä on salaliittoteorioiden luvattu maa ja taikauskoisempaa väkeä saa Afrikan ulkopuolelta etsiä.
Perustaikauskosetti on Venäjällä sama kuin Suomessakin: tikapuiden alta ei pidä kävellä, kynnyksen yli ei kätellä, mustan kissan mennessä tien yli sylkäistään olkapään yli. Mutta lisäksi tulee sitten vaikka mitä, kuten että unohtunutta kännykkää on jotenkin kaameaa palata hakemaan kotoa. Ja kaikki tämä otetaan jollain tapaa lähes vakavasti.
Neuvostoliitto julisti toteuttavansa tieteellistä sosialismia. Vastareaktiona kaikenlaiset uskomukset purskahtivat paratiisin romahduksen jälkeen silmille. Vladimir Guzinski, yksi 90-luvun rikkaimmista, loi alkupääomansa takomalla pöllitystä kuparikaapelista onnea tuottavia amuletteja.
Salaliittoteorioilla on Venäjällä pitkät perinteet, kuuluisimpana kautta aikainSiionin viisaiden pöytäkirjat 1900-luvun alusta. Niiden tarkoitus oli osoittaa, että juutalaiset suunnittelevat maailmanvallankaappausta. "Pöytäkirjoja" on väitetty tsaarin salaisen poliisin laatimiksi, eli Venäjän salaliittolaiset olivat keksineet juutalaissalaliiton eli kyseessä oli tuplasalaliitto.
Tämän päivän salaliittoteoriat leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Osa niistä vaikuttaa periaatteessa mahdollisilta, osa todennäköisiltä. Että Vladimir Putin räjäytti Venäjän kerrostalot itse 1999 päästäkseen valtaan, on periaatteessa mahdollinen kuvitelma. Että Venäjä solutti Georgian asevoimat ampumaan itse omat Mainilan laukauksensa 2008, on mahdollista.
Sitten ovat nämä teoriat, joiden edessä menee sanattomaksi. Kuten että Kiovan Maidanilla ei viime helmikuussa kuollut kymmeniä vaan satoja ihmisiä – omaiset eivät ole vaatineet selitystä, koska uhrit olivat orpoja. Tai että malesialaiskoneesta itäukrainalaiselle pellolle pudonneet vainajat oli koottu hollantilaisilta ruumishuoneilta – koko tapaus oli siis valtava lavastus.
Osa venäläisyleisöstä näyttää nielaisevan älyttömätkin teoriat, ja tässä on tapahtunut 15 vuodessa muutos. Kun ydinsukellusvene Kursk upposi elokuussa 2000, oli merivoimien ensi teoria, että Kursk oli törmännyt Naton sukellusveneeseen.
Kansaan selitys ei osunut eikä uponnut. Kun Ostankinon televisiotorni syttyi vähän myöhemmin tuleen, oli sutkautus valmiina: "Lähistöllä ei ollut amerikkalaisia televisiotorneja."
Nyt on huumori kuihtunut, ja syyllinen löytyy Kremlistä. Putin on tehnyt omasta jättisalaliitostaan virallisen totuuden. Joka puskassa piileksii Obama, joka on tehnyt diilin arabien kanssa, että painetaan öljyn hinta alas ihan Venäjän kiusaksi. Obama sanelee Euroopalle, mitä tehdään. Ja maksaa venäläisille toisinajattelijoille, jotta saadaan Putin nurin.
Eihän tämä ihan perätöntä ole. Talouspakotteiden julkilausumaton tavoite voi hyvinkin olla, että Venäjällä tulisi valtaan joku vähemmän änkyrä kuin Putin. Ähkäisinkin keittiökeskustelussa venäläiselle ystävälle, että vallankumous täällä olisi tarpeen.
"Häh?" ystävä äimisteli.
"Anteeksi, lipsahti", vastasin vähän nolona. Enhän minä miksikään Leniniksi rupea, valitkaa vain itse omat pomonne.
"Hyy-vin mielenkiintoinen lipsahdus."
Ymmärrän, olen yksi heistä.
Pekka Hakala pekka.hakala@hs.fi
Leninin sanotaan nimittäneen läntisiä kommunisteja hyödyllisiksi idiooteiksi. HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja ei ole sellainen.

Ranskalaiskaupunki Angoulême Inter Rail-matkallamme...

Ranskalaiskaupunki Angoulême on saanut viime aikoina mediassa julkisuutta "metallihäkkijupakassa".

Alimpana oleva artikkeli herätti minussa muistikuvia Inter Rail-matkastamme Ranskaan kesällä 2001. Silloin kiertelimme junalla Ranskaa ristiin rastiin.
Olimme päättäneet pistäytyä mm. Cognac-nimisessä paikassa, kaupungissa. Paikassa, jossa on nimensä mukaisesti useita kuuluisia konjakinvalmistuslaitoksia, kuuluisia maailmanmerkkejä...

Lähdimme tällä kerralla Pariisista nopealla TGV-junalla ja päätimme yöpyä Angoulême-nimisessä pikkukaupungissa. Tuosta Angoulême-kaupungista kukaties vielä jossakin vaiheessa kirjoitan lisääkin.
Yövyimme todennäköisesti lähimpänä rautatieaemaa sijaitsevassa vaatimattomassa hotellissa. Jatkoimme aamulla matkaa täpötäydessä paikallisjunassa Cognacin kaupunkiin.

Kävelimme kaupungin keskustaan, joka vaikutti uneliaalta - taisi olla siestan aikaa. Toki turisteja oli liikkeellä lähes ruuhkaksi asti.
Päätimme ostaa muistoksi "konjakkia Konjakista", mutta Inter Rail-budjettimme ei riittänyt muuhun kuin muutamaan minipulloon, jotka päätimme kotiin Suomeen/Kemiin tultuamme käyttää=juoda "äärimmäisessä hädässä". Toki annoimme osan minipulloista lahjoiksi ystävillemme.

Pienenä yksityikohtana todettakoon, että Cognacin kaupungissa vaimoni kävi ostamassa kaksi herkullista - tosi pitkää - täyteleipää, jotka söimme upean patsaan lähettyvillä eräässä puistossa penkillä rennosti nautiskellen.
En muista sen jälkeen syöneeni niin herkullista täyteleipää. Monipuoliset täytteet oli laitettu tavallaan kahden patonginpuolikka väliin - oli se hyvää...



Tekstiä Wikipediasta:

Konjakki (ransk. cognac) on Ranskassa määräalueella viinistä tislattu rypäleviina.[1] Konjakki on brandyn alalaji. Se on nimetty Cognacin kaupungin mukaan. Konjakki-sana on suojattu maantieteellisenä merkintänä, ja sitä voivat käyttää vain Cognacin alueen tuottajat.[2]

Sisällysluettelo

Tuotanto

Konjakkia saa Ranskan lain valvoman[3] appellation d’origine contrôlée (AOC) -säädöstön mukaan tuottaa vain Cognacin AOC-alueella. Konjakin tuotantoaluetta on suurin osa Charenten ja Charente-Maritimen departamenteista Ranskan länsirannikolla, koko Charentejoen alue sekä osa Biskajanlahden saarista. Alueen maaperä on erittäin kalkkista ja ilmasto merellinen ja leuto. Nämä olosuhteet tuottavat ohutta ja hapanta mutta hyvin aromaattista viiniä, joka soveltuu erittäin hyvin brandyn valmistamiseen.[4]

Konjakin tuotantoalueet.
  Grande Champagne
  Petit Champagne
  Borderies
  Fins Bois
  Bons Bois
  Bois Ordinaires
Vuonna 1938 konjakin tuotantoalue jaettiin kuuteen kasvualueeseen, cruhun. Joka crulla on omat tyypilliset piirteensä sekä maaperässä että ilmastossa, mikä antaa rypäleille omanlaatuisensa luonteen.[5]
  1. Grande Champagne, arvostetuin ja kalkkipitoisin alue. Konjakit ovat kevyitä ja täyteläisiä. Kokonaispinta-ala 35 700 hehtaaria, konjakkiin käytettävien rypäleiden viljelypinta-ala 13 000 hehtaaria.[5]
  2. Petit Champagne, maaperän kalkki tiiviimpää ja hiukan heikkolaatuisempaa Grande Champagnen alueeseen verrattuna. Kokonaispinta-ala 68 400 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 16 000 hehtaaria.[5]
  3. Borderies, pienin kuudesta crusta. Maaperä on kalkin ja saven sekoitusta. Rypäleet kypsyvät aiemmin kuin muiden alueiden, ja sen konjakit ovat pehmeitä ja hienostuneita. Kokonaispinta-ala 13 440 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 4 000 hehtaaria.[5]
  4. Fins Bois, ympäröi kolmea edellä mainittua aluetta. Maaperä on kalkkia ja kalkkikiveä. Konjakki on pehmeää ja notkeaa. Kokonaispinta-ala 354 200 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 33 000 hehtaaria.[5]
  5. Bons Bois, ympäröi puolestaan Fins Bois'ta. Alue on entistä alttiimpi meri-ilmastolle, ja maaperä on etupäässä savea. Alueen konjakit kypsyvät nopeasti ja ne ovat maultaan voimakkaita. Kokonaispinta-ala 386 600 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 12 000 hehtaaria.[5]
  6. Bois Ordinaires, maaperä on hyvin hiekkaista ja meri-ilmaston vaikutuksen vuoksi konjakit ovat usein maultaan hyvin suolaisia. Alueen konjakkeja ei yleisesti pidetä kovinkaan laadukkaina. Kokonaispinta-ala 274 176 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 1 700 hehtaaria.[5]
Mikäli konjakkiin käytetyt tisleet on tuotettu ainoastaan Grande ja Petit Champagnen alueen rypäleistä ja vähintään 50 % tisleistä on Grande Champagnen alueelta, voidaan konjakin etikettiin lisätä merkintä ”Fine Champagne”.[5]
Neljä suurinta konjakintuottajaa ovat CourvoisierHennessyMartell ja Rémy Martin.[6]


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ranskalaiskaupunki asensi metallihäkit penkkien ympärille hätistääkseen kodittomia

ULKOMAAT 
Ranskalainen Angoulême pikkukaupunki on raivostuttanut monet asentamalla häkit julkisten penkkien ympärille.
Jouluaattona asennetuilla häkeillä kaupunki haluaa estää kodittomia istuskelemasta penkeillä.
Uutissivusto France24:n mukaan paikalliset kauppiaat olivat kyllästyneet penkeillä istuneisiin humalaisiin. Kauppiaiden mielestä humalaiset karkottivat heidän asiakkaitaan.
Monet kuitenkin kokivat häkit loukkaavaksi ja jouluhengen vastaisiksi. Muun muassa entinen kansanedustaja Guillaume Garotkutsui häkkejä häpeällisiksi.
"Tämä ei ole minun Ranskani", sanoi Garot France24:n mukaan.
Tapaus on aiheuttanut raivoa myös sosiaalisessa mediassa. Paikallislehti La Charente Libren mukaan Angoulêmen kaupunginhallinto on myöntänyt tiedostavansa häkkien ongelmallisuuden. Lehden mukaan kaupunki harkitsee häkkien poistamista väliaikaisesti.
Joukko teinejä oli onnistunut repimään yhden häkeistä irti joulupäivänä. Kaupungintalolla olleet häkit oli poistettu taas turvallisuussyistä. Tosin pormestarin edustaja oli sanonut uutistoimisto AFP:lle, että häkit aiotaan palauttaa.
Hänen mukaansa häkit on tarkoitus täyttää kivillä.

Nyt se on korkattu...

Pidin pari päivää joululomaa kirjoittamiselta, mutta tästä se taas käynnistyy...

Että mikäkö korkattu? Tänään lauantaina 27.12.2014 ensimmäinen Selkäsaaressa-käynti tälle talvelle!

Köpöttelimme tavalliset hiihtosauvat tukenamme Hahtisaaresta suoraan Kojukallion (jossakin vanhassa aineistossa/kartassa/kirjassa puhuttiin Koivukalliosta) ohi Selkäsaaren pohjoiskärkeen.

Hivenen alkumatkasta jää jalkojen alla äännähteli, humahteli ja railoista näytti tulleen hiukan vettä muutaman senttimetrin lumipeitteen alle, muutoin ei mitään huolen aihetta. Pakkasta on ollut sen verran pitkän ajanjakson, että jään vahvuus tällä hetkellä lienee vähintään 20 cm...

Olipa mukava nähdä lumitykkien syöksevän Kemin Lumilinnan tekotarvetta - tykkilunta.

Torpalle polkua pitkin noustessamme totesimme taas hirvien liikkuneen lähettyvillä. Monien muidenkin eläinten jälkiä näkyi ristiin rastiin vähäisessä lumipeitteessä. Torpalla kaikki hyvin.

Takaisin tullessamme pohjoinen tuuli, vinkka tuntui kasvoissa tosi kipakalta. 

Eipä tuolla ruuhkaksi saakka ollut jäällä liikkujia. Todennäköisesti kaupungin rannan tuntumassa neljän hengen turistiryhmä kävi näppäilemessä talvisia kuvia muistoiksi...

Seuraavalla kerralla varmaan sukset ovat käyttökelpoiset jäällälikkumisvälineet.
Lunta varmaan on jo sen verran, että kävellen matka taittuu vaivalloisesti paitsi moottorikelkkajälkiä pitkin.

Varmaan tuo Mörckin Juksun Lapponia Safaris-porukka pistää kohta kymmenet moottorikelkat taas ajoon turistien ohjaamina merenjäälle Jäänmurtaja Sammolle ja takaisin - muuallekin...






tiistai 23. joulukuuta 2014

Merry Christmas and Happy New Year 2015 from Europe/Finland/Kemi...

This text is a test. I shall see how many persons will read these words:

Merry Christmas and Happy New Year 2015 from Europe/Finland/Kemi... 

I am thinking that if I would write in English, I had plenty of readers - perhaps ...

Elämä on matka...

Vanhoja laatikoita tutkiessani käteeni osui pinssi, joka oli visualisoitu Lontoon maanalaisen asemataulun muotoon - värit täsmälleen edellä mainittua/oikeat ja teksti keskellä: ELÄMÄ ON MATKA...

Mikä ihmeen pinssi?

Se on jostakin koulutustilaisuudesta "edellisestä elämästäni" eli työelämäajoilta, koska pienellä näyttää olevan printattu: www.kuntatyö.fi

Näin Joulun alla kyseinen teksti on mielenkintoinen ja aidosti pohdiskelemisen arvoinen...

maanantai 22. joulukuuta 2014

Miehen puhetta Lauri...

Eduskuntavaalit lähestyvät ja kannanotot hallituspuolueidenkin edustajien välillä terävöityvät.

Alla olevasta artikkelista olen irrottanut työministeri Lauri Ihalaisen sanomana seuraavaa: 
" Hänestä Suomi ei selviä vaikeasta tilanteesta ilman sopua ja kolmikantaa, hallituksen ja työmarkkinoiden yhteispeliä. Finanssi- ja budjettipolitiikka on tulevallakin hallituskaudella sovitettava yhteen työmarkkinapolitiikan kanssa. Palkkamaltti on avainasemassa.
Työmarkkinajärjestöille ei hänestä saisi välittää tunnetta, ettei niiden työllä ole arvoa."

Mitäpä tuohon muuta lisäisi...


Nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:


Päivitetty 22.12.2014 09:29, julkaistu 22.12.2014 09:27

Ihalainen: Sopimista pitää vartioida

Kuva: Joel Maisalmi


”Tätä venettä ei kannata kenenkään keikuttaa”, työministeri sanoo. ”Nyt tarvitaan lisää keskitettyjä palkkaratkaisuja.”

Työministeri Lauri Ihalaiseen (sd.) on osunut.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi viime viikolla Snellman-säätiön puheessaan, että konsensus uhkaa halvaannuttaa Suomen. Hänestä etujärjestöajattelu sementoi Suomen rapistuvat rakenteet.
Stubb vaati, että seuraavan hallituksen on oltava valmis päättämään asioista silloinkin, kun istuminen samassa pöydässä palkansaajakeskusjärjestöjen ja ja työnantajien EK:n kanssa ei tuota tulosta.
Ihalainen ei voisi olla Stubbin kanssa enempää eri mieltä. Hän puolustaa sopimista järkähtämättömästi.
Ihalaisen mielestä vaalien läheisyydestä huolimatta pitäisi miettiä, mihin iskuja kohdistaa.
Hänestä Suomi ei selviä vaikeasta tilanteesta ilman sopua ja kolmikantaa, hallituksen ja työmarkkinoiden yhteispeliä. Finanssi- ja budjettipolitiikka on tulevallakin hallituskaudella sovitettava yhteen työmarkkinapolitiikan kanssa. Palkkamaltti on avainasemassa.
Työmarkkinajärjestöille ei hänestä saisi välittää tunnetta, ettei niiden työllä ole arvoa.
Ministeri muistuttaa , että tällä vaalikaudella järjestöt ovat saaneet aikaan kattavia maltillisia työmarkkinaratkaisuja, työurasopimuksen ja ison eläkeuudistuksen.
Seuraavista palkankorotuksista niiden pitäisi sopia ensi kesäkuussa. Ihalainen sanoo, että silloin tarvitaan keskitetty maltillinen ratkaisu. Ja päälle vielä toinen pitkä kattava työmarkkinaratkaisu.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:ta johtanut Ihalainen ei kiellä, etteikö tausta kuuluisi ajattelussa.
– Jos olen vanhan liiton miehiä, sitten olen, mutta ajattelen oikeasti, että tätä venettä ei kannata kenenkään keikuttaa.
Ihalaisen  ajattelusta vaihtoehto, että hallitus valmistelisi yksin työlainsäädäntöön liittyviä esityksiä, puuttuu kokonaan.
Hallituksen piti siivota nollasopimukset, saada osa-aikaisille lisää työtunteja ja alipalkkaus korjattua. EK ei ole halunnut päästää irti tärkeinä pitämistään sopimuksista. Ihalainen on tyytynyt siihen, eikä ole vienyt asiaa eteenpäin.
– Pitäisikö tässä nyt muuttaa kanta, hän kysyy.
Periaatteellisuudesta on tullut Ihalaisellekin kolhuja. Hän ehdotti, että työntekijöiden koeaikaa olisi määräajaksi pidennetty kuuteen kuukauteen, kuten pienet ja keskisuuret yritykset ovat toivoneet. SAK tyrmäsi.
Ihalainen myöntää pettyneensä, mutta se ei muuta mitään.
– En vie hallitukseen työlainsäädäntöön liittyvää esitystä, jos siitä ei ole yhteisymmärrystä. En ole ikinä tehnyt sitä.
– Jos tätä konseptia muutetaan, sen saa tehdä joku muu kuin minä, Ihalainen sanoo.
Ihalainen uskoo, että vaikka päätökset kolmikannassa syntyisivät verkkaisesti, lopputulokset ovat uskottavia ja työpaikkojen arjessakin toimivia.
Entä pitäisikö vaikeina aikoina työntekijöiden eduista voida tinkiä, jos se toisi lisää työpaikkoja? Tätä mietitään, kun ennusteiden mukaan talouskasvu tulee vielä vuosia hiipimällä.
– Yleissitovuuden purkaminen, työttömyysturvan heikentäminen, lomarahojen poisto. Samat teemat joka kriisin keskellä, Ihalainen puuskahtaa.
Hänestä kriisi ei ratkea näitä sormeilemalla, vaan vienti ja investoinnit Suomeen on taas saatava vauhtiin.

_______________

Seuraava hallitus joutuu tarkkaan miettimään, millaisia työllisyystavoitteita se uskaltaa kirjata ohjelmaansa.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) tekisi hallitusohjelmasta suuntaviivoja antavan strategiapaperin. Työllisyydelle hän ei asettaisi tavoitelukuja lainkaan.
Ihalainen huomauttaa, että Suomen työllisyysaste on seitsemänneksi paras EU:ssa.
– Tavoite voisi olla, että parannamme sijoitusta EU:ssa. Tai ettei ero Ruotsiin ainakaan kasvaisi nykyisestä, hän sanoo.
Ihalainen panisi työvoimapolitiikkaan merkittävästi lisää paukkuja. Nyt erilaisten toimenpiteiden piiriin saadaan 30 prosenttia työttömistä. Erityisesti hän laittaisi rahaa siihen, että vaikeimmin työllistyvien pääsyä työmarkkinoille helpotettaisiin.
Akava esitti joulukuun alussa, että pitkäaikaistyötön pitäisi voida palkata töihin perustelematta työn määräaikaisuutta. Esitys ammuttiin alas. Ihalaisen mielestä määräaikaisuudelle pitää olla jatkossakin perusteet, mutta Akavan esityksen mahdollisuudet hän perkaisi.
Hyvää tarkoittaviin ideoihin pitäisi hänestä suhtautua asiallisesti ja ennakkoluulottomasti.
Lauri Ihalainen näkee useita mahdollisuuksia osa-aikatyön käytön kehittämisessä – kunhan pelisäännöt ovat reilut. Työntekijöistä osa-aikaisia on nyt 15,2 prosenttia.
– Esimerkiksi teollisuudessa meillä ei ole lainkaan osa-aikatyömarkkinoita.
Tärkeintä olisi Ihalaisen mielestä lisätä peruskoulupohjalla töissä olevien mahdollisuuksia parantaa ammattipätevyyttään.
Hän korostaa, että vain koulutuksella ja osaamisella ihmiset selviävät työstä uuteen työhön, eivätkä jää työttömyyteen.

Kirsi Hölttä
Helsinki

Hyvää, Rauhallista Joulua!

Tänään maanantaina 22.12.2014 on talvipäivänseisaus.

Tekstinpätkä Wikipediasta:

Talvipäivänseisaus

Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se on ajankohta, jolloinAurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Silloin Auringon deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan. Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. joulukuuta.
Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus. 21.-22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella.
_______________________

Me täällä Suomessa/Lapissa/Meri-Lapissa/Kemissä/Haukkarissa/Kainuunkadulla olemme ottaneet tänä jouluna hiukan ennakkoa. 

Aito, oikea joulukuusi on jo sisällä koristeltuna, kinkku on sisällä sulamassa yöpaistamista odottamassa, laatikot ja joululimput paistamista vaille valmiit, jne. ...

Perinteiset kauppareissut on pääosin tehty, vielä kellarista puolukoita ja sieniä niin meidän puolesta Joulu ja Joulupukki saa tulla...

Niin ja tietysti jouluviikon takkapuut on haettu katoksesta sisälle lämpiämään.

Lisäksi odottelemme kovasti merijään vahvistumista, jotta pääsemme köpöttelemään, kelkkailemaan ja/tai hiihtelemään Selkäsaareen.