maanantai 4. marraskuuta 2024

Ensimmäinen marraskuun viikko käynnistynyt - kyllä...

Ensimmäinen marraskuun viikko käynnistynyt - kyllä... Hyvin mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen aistin aamuhämärässä pilvettömän ja tyynen alkutalven aamun läsnäolon. Kännykässä oli hälytys päällä, muuta sitä en tarvinnut. Mittarissa on -5 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään. Alamme odotella puunkaadon ja pensaskatkaisun asiantuntijaa tontille. Niin - kaadetut puut ovat takkapuumitassa kohta odottamassa uuden pressun alla kevään/alkukesän halkomista. Oksat on aamupäivällä viety pois ok. Työ jatkuu iltapäivällä tontinkulman syreenipensaiden ja kadunvarren orapihlaja-aiden katkaisulla ja niiden pois viemisellä. Itse käyn päivällä asioilla kaupungilla. Niin - käväisin asiani toimittamassa... Illansuussa on Kemin kaupunginvaltuuston kokous, jota todennäköisesti seuraan netistä. Kyllä - seurasin em. kokousta. Puheita jonkin verran,, kokoustaukoja, ei oikeastaan mitään yllätyksiä. Alkutilanne - tekniikka oikutteli ja äänentoistossa ongelmia jatkossakin. Puheenjohtaja lupasi seuraavassa kokouksessa parantaa asiaa. Meitä nettiseuraajia oli parhaimmillaan hiukan yli 50 henkilöä.... Tänään ei ole muuta tärkeämpää tekemistä. Katsotaan, miten tämä maanantaipäivä loppujen lopuksi etenee...

sunnuntai 3. marraskuuta 2024

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävimme hetki sitten Peurasaaren hautausmaalla kävelemässä systemaattisesti edeten noin kaksi tuntia. Jatkamme käyntejä sopivassa tilaisuudessa myöhemminkin. Paljon siellä oli tuttuja henkilöitä, perhekuntiakin, joiden kanssa on aikanaan ollut tekemisissä. Aika monta tarinaa tuli mieleen hitaasti edetessämme käytävillä. Toisaalta tuli henkisesti aika rankka olotila aistiessaan vastikään jututtamansa henkilön siirtyneen ajasta ikuisuuteen. Tuo termi vastikään sanavarastossani tarkoittaa viime vuosina, koska tuo aika tuntuu kuluvan niin kiivaasti. Jotenkin enteellisen myönteisenä koimme sen, että aurinko tuli pilvien takaa esiin hautausmaalla ollessamme...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin puolipilvisen ja lähes tyynen alkutalven aamun läsnäolon. Mittarissa -4 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Voi olla, että tänään käymme sauvakävelemässä pienen lenkin. Katsotaan, mitä tämä suununtaipävä tuo loppujenlopuksi tullessaan. Uteliaisuuttani käänsin ensi viikon pöytäkalenteristani esiin, aktiviteettia näyttää merkintöjen mukaan riittävän...

lauantai 2. marraskuuta 2024

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia tuo Pyhäinpäivä sen luonteen lisäksi pisti takaraivooni ajatuksen eräästä vanhasta päätöksestäni liittyen kuntavaaliasioihin. Olen kerran tehnyt päätöksen kuntavaaliin osallistumisestani Pyhäinpäivänä - noin puolitoista vuotta aikaisemmin varsinaista äänestyspäivää. Olen luvannut marraskuussa eli tässä kuussa ilmoittaa omasta osallistumisestani kuntavaaliin huhtikuussa 2025. Olen ottanut yhteyttä vajaaseen kahteenkymmeneen tuntemaani mielestäni potentiaaliseen kemiläiseen, joiden toivon lähtevän ehdokkaaksi lähestyviin kunta- tai aluevaaleihin. Itse olen ollut ehdokkaana vuodesta 2000 alkaen Kemissä Keskustan ryhmässä aluksi niin sanottuna poliittisesti sitoutumattomana ehdokkaana. Monissa kuntavaaleissa en ole käyttänyt euroja mainostamiseen oikeasta ollenkaan. Poikkeuksellisesti vuoden 2021 kuntavaaleissa käytin lehtimainoksiin muistaakseni noin 600 euroa. Kasvojani ei ole näkynyt erikseen valomainostauluilla paitsi oman ryhmittymän paperimainoksissa. Niin - Keskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokouksessa perjantaina 8. päivänä marraskuuta 2024 klo 18 alkaen Kemin toimistolla Valtakatu 25 perinteisten syyskokousasioiden lisäksi päätetään/hyväksytään ehdokkaaksi siihen mennessä suostumuksensa kuntavaaleihin antaneet henkilöt.

On Pyhäinpäivä - kyllä...

Wikipedia: Pyhäinpäivä, vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään nykyään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina. Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin kirkkaan, aurinkoisen ja lähes tyynen alkutalven aamupäivän läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Ensilumi on maassa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Vaimoni sanoi lähtevänsä kaupoille. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

perjantai 1. marraskuuta 2024

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta juttelin päivällä katunaapurin kanssa niitä näitä. Pääasiassa valokaapeliasioista. Hän yllättäen otti puheeksi kunta- ja aluepolitiikan todeten,, että Perussuolaiset ovat ulkona hänen äänestyskuvioista, mikäli hän yleensä menee äänestämään ensi keväänä. En kysellyt miksi enkä todennut muuta kuin sen, että itselläni on ehdokkuus vielä auki. Hän yllättäen totesi, että sinullahan on kyllä kokemusta asiassa. Pakkohan se oli myöntää. Arvelen, että mikäli ehdokkaaksi lähden, häneltä en ääntä saa, sillä oletan hänen olevan vasemmalle laidalle kallellaan. Niin - päivittelimme Kainuunkadun ojanpenkkojen mylläystä valokaapeliasioissa. Se on nyt rauhoittunut. Ensi alkukesästä vielä toteutetaan paikkomultausta ja heinänsiemennystä. Kerroin hänellekin, että tontillemme tulee vielä tämän vuoden puolella Piha Kympin Tapani Peurasaari kaatamaan, karsimaan ja katkomaan määrämittaan kolme puuta ja kadunpuolen orapihlaja-aidan ja tontin perältä syreenipensasaitaa. Vie oksat ja risut tontilta pois...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Käväisin hetki sitten päärakennuksemme varastossa. Käymme siellä poikkeuksetta joka päivä, sillä siellä on kannellisessa kehikossa muovinkierrätyssäkki, muovisäkki sekä pienet ämpärit metalli- ja lasitavaralle. Kiinnitin huomioita puisen varastohyllykön ylimmällä hyllyllä olevaan harmaaseen koteloon. Se on Remington-kirjoituskoneen, niin sanotun matkakirjoituskoneen kotelo. Kirjoituskone oli aikanaan kovassa käytössä. Sillä kirjoittelin erilaisia selostuksia puhtaaksi muun muassa Kemin teknillisen koulun aikaan vuosina 1966-68. Kävin siis kaksi vuotta teknillistä koulua Kemissä ja siirryin opiskelemaan Tampereen Teknillisen Oppilaitokseen neljäksi vuodeksi. Esimerkiksi fysiikan laboraatiot tekulaiset kävivät tekemässä entisestä kirkkoa vastapäätä olevalta ammattikoululta vasta valmistuneessa Kemin ammattikoulun työpajarakennuksessa. Laboraatioita ohjasi Parviaisen Vilho. Hän oli muistaakseni silloin rehtorina ja alun perin autopuolen ammattiaineiden opettaja. Villeksi häntä taidettiin nimitellä ja hänen koulutustaustansa oli insinööri. Paperipuolen tekulaisilla, ilmeisesti myös konepuolen tekulailla oli perinteisesti mahdollisuus - niin halutessaan - käydä Veitsiluoto Oy:ssä viikonloppuisin ja vapaapäivänä töissä. Sitä mahdollisuutta minäkin käytin hyväksi, tunsin jopa itseni tarpeeliseksi, koska viikonlopuksi oli aina töitä. Olin sen aikaisella vanhalla sulfiittisellutehtaalla siis viikonloppuisin töissä. Taisivat pääasiassa olla niin sanottuja hanttihommia tai joka tapauksessa vähän ammattitaitoa vaativia töitä. Osittain aika tympeitäkin, raskaita töitä mutta hengissä niistä selvittiin. Ehkä motiivina oli viikonlopussa maksettava korotettu palkka... Niin - kirjoituskoneesta vielä sen verran, että siinä vaiheessa, kun siirryimme Karjalahdelta Kivikankaalle, tein "heräteostoksen". Ostin erinomaisen pitkätelaisen toimistokirjoituskoneen. Se - Adler-merkkinen - on hupun alla päärakennuksen autotallin hyllyllä. Tarvitseekohan noita enää koskaan. Mene ja tiedä.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja lähes tyynen syysaamupäivän läsnäolon. Mittarissa -7 astetta pakkasta. Joko se tänään marraskuun ensimmäisenä päivänä lumi tulee maahan? Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään koivuklapit ja saman tien tulet. Tänään taidamme olla vaan. Ei ole mitään erityistä tekemistä. Voi olla, että itse hiukan tarkemmin seuraan, mitä maailmalla tapahtuu. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

torstai 31. lokakuuta 2024

Eräs Facebook-tekstini tänään illansuussa...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta hetki sitten Kainuunkatu 1 B 14 vuokralaisemme kävi tuomassa asunnon avaimen. Sanoi olleensa tyytyväinen siinä asuessaan ja siivonnut sen. Häntä uudet haasteet odottavat työrintamalla. Asia Ok, lupasin hänelle palauttaa takuusumman. Kerroin, että olen OP Koti toimistoon asiasta informoinut. Voivat vuokrata tai vaikka myydä em. siistin yksiön. Asiasta toiseen kevyttä ajantasaa: Tuossa keittiön pöydän ääressä itse tehtyä viiliä maistellessani kävi mielessä, miten visualisoida käsitteet - vallankahva, välikäsi ja päivä pulkassa. Tuon viimeisen olen oikeastaan jo tehnytkin, sillä sitä löytyy konkreettista historiatietoa. Kaksi edellistä kyllä pistää vakavasti miettimään. Täytynee pistä mietintämyssy päähän varmemmaksi vakuudeksi...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävin hetki sitten pienen perinteisen sightseeing-ajelun. Kyllä. Haukkarista ajelin Karjalahdelle - nykyinen Meriva näyttää olevan Asentajankadulla. Tankkasin Mersun Bilteman kupeessa olevalla ABC-kylmäasemalla ja ajelin kierrätyspisteeseen. Tällä kerralla pistin kontteihin poikkeuksellisesti lasia, metallia ja pääasiassa muovia. Ajelin Hatisaareen, jossa totesin koko laiturialueen olevan tyhjän. Otin kuvankin, jonka mahdollisesti julkaisen myöhemmin. Kuvaan tuli taustalle entinen Pohjolan Sanomat Oy:n rakennus. Siihen liittyvänä vilahti mielessä taannoisen päätoimittajan Reijo Alatörmäsen kanssa käymäni keskustelu hänen työhuoneessaan. Hän osoitti laiturialueelle, että tuossa on minun veneeni. Mikäli oikein muistan, se oli perinteinen keskimoottorivene, jossa ei ollut hyttiä. Puuvene. Perinteinen putputtaja, joita siihen maailman aikaan lähivesillä liikkui... Ajelin sisäsataman ohi, jossa näytti olevan onkijoita valmistautumassa. Jatkoin matkaa Meritähti-ravintolan ja ohi Mansikkanokalle. jossa viimeisteltiin kadunpätkän siyä päätä. Ajelin Lumilinna-alueelle, jossa oli todennäköisesti tienpätkään liittyvänä päällystyskalustoakin. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava ajella..

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja lähes tyynen syysaamun läsnäolon. Mittarissa -3 astetta pakkasta. Tänäänkö se ensilumi tulee maahan? Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään koivuklapit. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä torstaipäivä tuo tullessaan.

keskiviikko 30. lokakuuta 2024

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta pitkästä aikaa kävin vilkaisemassa entisen konkaripoliitikon Paavo Väyrysen sivuja/tekstejä. Paavo oli käynyt Kirjamessuilla mainostamassa kirjojaan ja osallistunut samalla keskusteluun. Hän on julkaissut vuonna 1974 teoksen ”On muutoksen aika”. Siinä hän on arvostellut oikeistoa ja vasemmistoa liiallisesta materialismista, joka tuhosi luontoa. Niiden vaihtoehtona hän on nostanut - siihen maailman aikaan kovana keskustalaisena - esiin Santeri Alkion kehittämän ihmisyysaatteen mukaiset henkiset ja yhteisölliset arvot. Niille on tänäkin päivänä tilausta. Tuosta Paavon tekstistä kävi mielessä omat kirjoitukseni siihen maailman aikaan, kun vielä paikallislehtiin kirjoittelin ja tekstejäni julkaistiin. Muistaakseni kirjoitin usein otsikolla - On muutoksen aika - NYT! Taisinpa käyttää 2000-luvun alussa tuota samaa tekstiä kuntavaalimainoksessani... Minulle on usein sanottu, että Kemissä ei muutu mikään, olipa vallankahvassa ketkä tahansa. Olen yrittänyt vääntää rautalangasta, että eihän Kemissä ole ollut ketkä tahansa. Täällä on ollut vallankahvassa vuosikymmeniä vasemmisto - tällä hetkellä SDP ja Vasemmistoliitto. Taloudellinen tilanne on umpisurkea Kemissä.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Tosiaan eilen tiistaina 29.10.2024 siirryimme Kemin Haukkarin Kainuunkatu 3:ssa historiallisesti valokuitukaapeliverkostoaikaan, kun Valooo-yrityksen asintuntija Jeru Perttula kävi virittelemässä asian käyntikuntoon. Vielä siinä näyttää toki olevan pientä viilausta sähköpostin osalta, jotta näkymä näytöltä on samanlainen kuin ennenkin. Uusi elämä siis siltä osin on alkanut. Saa nähdä, miten se tästä eteenpäin etenee. Ken elää, hän näkee... Niin - tällä tontilla ei olla aikaisemmin hötkyilty uudistusten perässä. Ensimmäinen mustavalkoinen television vanhempani hankki aika myöhään 1960-luvulla. Lankapuhelin hankittiin vasta 1970-luvun puolen välin tuntumassa. Itse taisin hankkia ensimmäisen tietokoneeni 1980-luvun aivan loppupuolella, saattoi jo mennä 1990-luvun alkupuolelle. Sittemmin niitä on ollut aika monta. Ensimmäinen kännykkä tuli käyttööni samoihin aikoihin. Myöhemmin niitä on ollut työnantajan ja ammattijärjestön hankkimana/velvoittamana. Nykyinen eläkeläiskännykkä niin sanottu älypuhelin on hyvä laite, vaikka käytän sitä äärimmäisen vähän - vain lähes pakon sanelemana. Viimeisin tuossa työhuoneeni kirjoituspöydän päällä oleva HP-läppäri on taannoin Puron Kailta käytettynä ostettu, tuunattu laite. Se on toistaiseksi toiminut hyvin. Erinomaisesti. Nyt koputtelen maalaamatonta puuta... Päärakennuksemme katolla oleva, Impiön Sulon aikanaan virittelemä "harava" eli perinteinen antenni jäänee historiaan. Vai jääkö sittenkään? Sen kautta menee Pikkupuolelle kaapeliyhteys, joka käy mutkan varastorakennuksessankin. Päärakennuksen takkahuoneessa on myös televisio, jonka signaali tulee edelleen em. antennin kautta vahvistettuna. Kaikki ei edelleenkään toimi yhden napin painalluksena. Kukaties onneksi näin...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä - Lounais Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja kvyttuulisen syysaamupäivän läsnäolon. Mittarissa +5 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties päivemmällä pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole ainakaan minulla mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

tiistai 29. lokakuuta 2024

Eräs Facebook teksteistäni tänään...

Putin ja USA:n presidentit Katso 53 min · dokumentti · havainnollistava · kriittinen · Sisältää väkivaltaa Voi aiheuttaa ahdistusta Sallittu yli 12-vuotiaille Vladimir Putinin valtakaudella Yhdysvaltoja on johtanut kaikkiaan viisi presidenttiä. Heistä jokainen on epäonnistunut arvioidessaan Putinin toimia. He pyrkivät sitomaan Venäjää länteen yhteistyön avulla, mutta tukivat samalla tahtomattaan Venäjän laajentumissuunnitelmia rajojensa yli. (Frontline: Putin and the presidents, 2023, Yhdysvallat) julkaistu ma 26.6.2023 poistuu 30.4.2025 käynnistyskerrat 107 851 Näytä lisää Niin - USA:n ja samalla koko maailman olisi pitänyt herätä vuonna 2007 Putinin Saksassa pitämästä puheesta. Viimeistän vuonna 2014 Venäjän valloitettua Krimin niemimaan pienten vihreiden tunnuksettomien miesten avulla. Mutta ei - hänelle annettiin liikaa köyttä - tässä ollaan. Onneksi tulee kuitenkin aika, jolloin perseet tervataan. Toivottavasti pian...

Mitä tänään tähän asti illansuussa...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia tai... Oikeastaan tämä on ikimuistettava päivä. Miksi? Siksi että klo 12 tuli Valoo-yrityksen asiantuntija Jere Perttula sisään ja lupauksensa mukaisesti kytki tietokoneeni ensimmäistä kertaa Valoo-yrityksen kuituverkostoon. Kyllä. Aikanaan kun tätä asiaa meille kahdenkin yrityksen kautta markkinoitiin, totesin, että minulle kyllä riittää nykyinenkin vauhti/nopeus. Molempien yritysten asiantuntijat, myyntitykit saivat minut vakuuttuneeksi, että valokuituverkkoon liittyminen lisää kiinteistömme arvoa. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa tämä kuulemma on nykyaikaa. Samalla saimme TV-jutut tähän samaan kytkentään, ne jotka ovat maksuttomia kaikille tarjottavia palveluja. Tämän foorumin sain entiseen kuosiin uusimalla uuden tilin. Sanoin juuri hetki sitten vaimolleni, joka on käynyt seuraamassa tätä ähellystäni, että tuo tili on mielestäni sana, jota olen aina vihannut. En mielelläni perusta uusia tilejä, koska se vaatii melkein aina uuden salasanan. Sähköposti, joka on minun tärkein työkaluni ollut jo vuosikymmeniä, vaatii vielä hiukan tuunausta, jotta se on entisen näköinen. Täytyy huomenna keskiviikkona irtisanoa Telian sopimus tietokoneen osalta. Siinä on 14 vuorokauden irtisanomisaika saamani tiedon mukaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja lähes tyynen syysaamun läsnäolon. Mittarissa +2 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään tulet. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä tiispaipäivä tuo tullessaan. Ammattiopisto Lappian puupuolelta tuli hetki sitten puhelu Yliniemen Matilta. Oppilaat Hakevat päärakennuksen varaston varaston oven käsiteltäväksi. Oven alaosan paneelit tuunataan. Kyllä -olimme iltapäivällä asioilla. Sillä aikaa oli ovi tuotu tuunattuna paikoilleen. Hyvä palvelu ja hyvä työn laatu. Päivällä on luvannut Valoo-asiantuntija saapua pistämään valokuitukaapeliyhteyden käyttökuntoon. Mielenkiintoista.

maanantai 28. lokakuuta 2024

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävin hetki sitten ajelemassa huvia. Kävin Karjalahdella. Seurasin hetken Priman uuden parkkialueen tekoa. Kävin ostamassa - valkoista ja punaista - varmuuden vuoksi. Jospa niille on jotain järkevää käyttöä. Ajelin Bilteman ympäri Wetterille. Jopa sisällä saakka nuuhkimassa uusien ja vähän käytettyjen autojen tuoksuja. Kyllä siellä oli hienoja menopelejä. Wetteriltä ajoin Prima Raudan ohi toteamuksella, että Projektiveneemme oli samassa paikassa pressun alla pihalla. Sieltä ajelin keskustaan Hahtisaaren kautta sisäsatamaan. Otin pari kuvaakin. Sisäsatamasta ajelin Mansikkanokalle ihailemaan maalle nostettuja venerivistöjä. Ovat ne upeita maallakin. En vaivautunut ottamaan kuvia, muuta kävi mielessä muutaman vuoden takaiset keskustelut veneiden talvisäilytyksestä, johon itsekin välillisesti jouduin mukaan. Siirsimme Kivelän Hannu kanssa Projektivenettämme Paavonkarista Mansikkanokalle. Veneen laskettuaan lavojen päälle muistelen Hannun käyttäneen termiä: Voi järjen valo! Ainakin hän reippaasti kiroili suunnitelmista siirtää veneet "jonnekin" muualle. Vaikka se autoilijoille tietäisi hyvää tienestiä. Kyllä veneet - talvellakin - kuuluvat olennaisesti Kemin rantamaisemaan. Kyllä - veneiden siirtämisajatus on tulkittava niin sanotuksi aivopieruksi. Niin järjetön se olisi ollut toteutettuna. Se lähti liikkeelle puhtaasta kateudesta. Sitä eivät näin kunta- ja aluevaalien alla kehtaa/uskalla esittäjätkään enää muistella. Onneksi siitä on luovuttu, vai onko lopullisesti? Ainakin nyt on Lumilinnan viereinen alue siistitty.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen ja kevyttuulisen aamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään koivuklapit. Mittarissa on +6 astetta lämmintä. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä maanantaipäivä ja kaiken kaikkiaan lokakuun viimeinen viikko tuo tullessaan.

sunnuntai 27. lokakuuta 2024

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen ja kevyttuulisen aamupäivän läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään tulet. Mittarissa on +5 astetta lämmintä. Kellot on taas siirretty talviaikaan. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä lauantaipäivä tuo tullessaan. Vaimoni käy päivällä kaupoilla. Voi olla, että käväisemme pienen lenkin sauvakävelyllä Mansikkanokalla.