"Oletko käyttänyt koskaan korua?" minulta taannoin kysyttiin...

"Oletko käyttänyt koskaan korua?" minulta taannoin kysyttiin... Vastasin:"Olen kerran." Kyllä. Olimme - minä ja vaimoni Tuula - kuvataideystävämme Anatoly Sergienkon 50-vuotispäivillä hiukan jälkijättöisesti Luoteis-Venäjällä, Barentsin meren rannalla Severomorskissa. Elettiin vuoden 1996 alkukesää. Minulla oli kaulassani iso Kalevala-koru niin sanottu Hannunvaakuna. Annoin Anatolylle vastaavan korun syntymäpäivälahjaksi. Mikäli oiekin muistan, juhlapuheessani mainitsin, että rohkeat miehet voivat tällaistakin korua pitää kaulassaan. Muistan Anatolyn ilmeen. Taisipa hän mainita, että nämä ovat naisten juttuja. Muistaakseni hän kohteliaisuuttaan kuitenkin ripusti korun muodon vuoksi kaulaansa. Oli niin tai näin, itsekään en ole sen jälkeen Hannunvaakunaa pitänyt kaulassani. Kyllä se tallessa toki on vieläkin. Ehkä sen vielä voi jossakin sopivassa tilaisuudessa kaulaansa ripustaa...

Jäljellä olevan elämän pohdiskelua - kyllä...

Jäljellä olevan elämän pohdiskelua - kyllä... Näinkö vai kuulinko jossain pohdiskeltavan:"Mitä Sauli Niinistö aikoo jäljellä olevalla elämällään tehdä?" Viimeiset 12 vuotta ovat olleet lähes minuuttiaikataulun mukaista elämää. Arvelen hänellä ja hänen aviopuolisollaan olevan suunnitelmia vähintäänkin totutella tavalliseen perhe-elämään. Sauli Niinistö on 75-vuotias ja hänen elinajanodote - riippuu hiukan tietolähteestä - lienee tilastollisesti kymmenisen vuotta. Hyvällä huolenpidolla hän elänee huomattavasti pitempään - siinä ehtii touhuta yhtä ja toista. Niin - kyllähän tuo edellä oleva pistää vakavasti miettimään omaakin elämää - taas kerran. En millään halua uskoa/tunnustaa, että itse täytän seuraavan kerran 80 vuotta. Oma elinajanodote on tilastollisesti alle kymmenen vuotta. Järkevästi ajatellen, sen pitemmälle ei ainakaan minunkaan kannattaisi suunnitella mitään isoja, merkittäviä asioita. Järkevästi ajatellen - se ei vaan aina mene niin. Taaksepäin elämääni kelatessani, se olisi ollut varsin tylsää, jos olisin aina järkevästi ajatellut/toiminut. Toisaalta tunnepohjalta eräät toiminnot olisi kannattanut jättää tekemättä. Olisi säästynyt iso tukku riihikuivaa rahaa... Pakostakin tällaisen pohdiskelun jälkeen takaraivoon hiipii ajatus lähestyvistä kunta- ja aluevaaleista keväällä 2025. Moni lukijoista muistaa useat aikaisemmat kirjoitukseni kuntavaaleista. Minulle on ainakin kaksien edellisten kuntavaalien alla sanottu - välikäsien kautta:"Ei kai se Aki enää ole lähdössä ehdokkaaksi? Eikö se jo hänellekin riitä?" On myös muistutettu, että olen jo viimeisellä kvartaalilla ja että minun äänestäjäni ovat pääosin jo haudassa. Molemmat edellä mainitut ovat täyttä, raakaa faktaa mutta... Olen viime vuosina psyykannut itseäni ajatukseen/uskomukseen, että kyllä minua on loppujen lopuksi tarvittu - kuntapäätöksen teossakin. Katsotaan, riittääkö ajatus/uskomus jatkossa. Ken elää, hän näkee.

Perjantai ja uusi kuukausi - kyllä...

Perjantai ja uusi kuukausi - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja tuulisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa +1 aste lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden hiukan kakkosliittymää sekä takapihan kulkuväyliä enimmistä lumista lapioimaan. Enpä minä juurikaan kulkuväyliä tuunannut, mutta tyhjensin trailerin päällä olevan pulpettiveneen lumista. Eipä aikaakaan kun olin päärakennuksen terassilla "kesää tekemässä" > lumia poistamassa ja terassikalusteita siirtelemässä. Alkoi mennä jo stahanovilaisen urakkatouhun puolelle. Ymmärsin onneksi lopettaa. Niin - tänään sitten Suomen presidentti vaihtuu. Kyllä kovaan paikkaan Stubb tuli valituksi. Onnea ja menestystä. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta kävin alkuiltapäivästä Kemin Kevätmarkkinoilla. Vaimoni vei minut ennen puolta päivää paikan päälle. Ehdin hätnäppää Keskustan Kemin kunnallisjärjestön teltan pystytykseen, viimeistelyyn. Siinä me olimme sulassa sovussa vierekkäin SKP:n aktiivijoukon pystyttämän teltan kupeessa. He olivat paikalla liput hulmuten. Kuten aina ennenkin markkinoilla kuin markkinoilla. Meillä ja heillä on yhteistä ainakin se, että kannatussuuntaa kipeästi kaipaamme ylöspäin. Vaikka sijainti oli hiukan sivussa, yllättävän paljon ihmisiä pysähtyi juttelemaan. Niin - yksi jututettava oli takavuosikymmenien kovanluokan kemiläinen kuntapoliitikko - Risto Myyry - kyllä hänellä on edelleen niin sanotusti sana ja ajatus hallussa. Juuri pois lähtiessäni paikalle tuli tuttu eläkeläispariskunta. Aviovaimo kysäisi: "Vieläkö se Keskusta on elossa?" "Kyllä kovasti, suunta on ylöspäin." totesin. Vaikka ilma oli kevätmarkkinailmaksi lämmin, niin kyllä rapiat kahden tunnin seisoskeluhetki alkoi tuntua luissa ja ytimissä - alkoi paleltaa. Pari kuvaa varmemmaksi vakuudeksi...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin nuoskalumisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin työasussa lapioimassa/kolaamassa etupihan enimmistä lumista. Kemin Kevätmarkkinat ovat Täiköntorilla to-la (29.02. - 02.03.2024) to-pe klo 12-18 ja la 10-15 välisenä aikana. Olen Keskustan Kemin kuntayhdistyksen porukan mukana tänään torstaina ainakin pari tuntia päivällä. Kukaties myös lauantaina. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja kevytlumisateisen aamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään tulet. Päivällä käväisen keskustassa asioilla ja alan orientoitua loppuiltapäivän kokoukseen. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan... Niin - Kemin talvimarkkinat ovat Täiköntorilla to-la (29.02. - 02.03.) välisenä aikana. Olen menossa paikalle ainakin torstaina, kukaties myös lauantaina.

"Kyllä on järjen köyhyyttä tässä taloudellisessa tilanteessa rakentaa Mansikkanokan puistoon tienpätkä." totesi hetki sitten katujututtamani...

"Kyllä on järjen köyhyyttä tässä taloudellisessa tilanteessa rakentaa Mansikkanokan puistoon tienpätkä." totesi hetki sitten katujututtamani... Olin hiekoittamassa takapihan kulkureittejä, kun näin tutun katukävelijän ohittamassa meidän kakkosliittymäämme. En oikeastaan ehtinyt kuin tervehtiä häntä, kun hän latasi jotakuinkin täyslaidallisen Kemin kaupungin taloudenhoidosta. Hän lähti liikkeelle kaukaa vuosikymmenien takaa. Ajoista, jolloin Kemin kaupunki ajoi järjettömällä tonttipolitiikalla hyväpalkkaisia perheitä Simoon/Maksniemeen ja Keminmaalle. "Siitä alkoi Kemin tuho, joka näyttää vaan jatkuvan ja pahenevan." hän totesi. "Vasemmistoliitossa ja SDP:ssa ei ole ensimmäistäkään talousihmistä." hän jatkoi. Totesin hänelle, että kuntavaalit ovat noin vuoden päästä, asiaan voi vaikuttaa. Mikäli oikein ymmärsin, hän totesi:"Turha vaiva. Ei täällä mikään muutu. Kusessa ollaan." Kun hän mainitsi tuon Mansikkanokan puiston tienpätkän rakentamisen, kerroin, että olin eilen paikan päällä asiaan osallisena. Kerroin, että voit vilkaista netistä valtuustokokouksen nauhoituksen ja katsoa, kuka äänesti mitäkin. Hän sanoi, että hän ei käytä nettiä. Totesin hänelle, että oletettavasti tiedot löytyvät kohta myös sanomalehdestä paperiversiona. Niin - kyllä kemiläisenä kuntapäättäjänä ei ole näinä aikoina helppo olla. On vaikeita ja vielä sitäkin vaikeampia päätöksiä edessä. Kaikesta synkkyydestä huolimatta päädyimme yhteiseen näkemykseen, että tästäkin selvitään, kun muuta mahdollisuutta ei ole...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja menen hakkaamaan pihapolkuja jäistä ja hiukan hiekottamaan ohutsepelillä pahimpia liukastumisvaaran paikkoja. Iltapäivällä on asioilla käyntiä keskustassa. Katsotaan, miten muuten päivä etenee...

Eräs Facebook-tekstini tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta tulin runsas tunti sitten Kemin kaupunginvaltuuston kokouksesta. Rapiat kaksi ja puoli tuntia pitkä kokous, johon sisältyi yksi - "ylipitkä" - neuvottelutauko. Käytännössä kokouksessa oli oikeastaan yksi asia, jota muun muassa Kemin Keskustan ryhmäkokouksessa klo 16-18 käsiteltiin perusteellisesti eri näkökohdista lähtien. Keskustelu oli perinteiseen tapaan avointa ja vilkasta. Voi jopa sanoa, että aika ajoin reipasta irrottelua vakavista asioista. Se asia oli esityslistan Asianro 15 Talousarvion päivittäminen ja talouden lisäsopeutus. Loppujen lopuksi valtuustosaliin mentyämme em. asiakohtaan oli ilmestynyt täydentäviä/hämääviä lukuja - mene ja tiedä. Joka tapauksessa em. asiakohtaan tehtiin vilkkaan keskustelun yhteydessä kolme muutosesitystä, joista kaksi neuvottelutauon jälkeen vedettiin pois. Mansikkanokan puiston tienpätkä hiersi kengässä monilla. Minullakin. Tässä taloudellisessa tilanteessa sen rakentamista olisi pitänyt siirtää. Enpä muista, että olisin aikaisemmin äänestänyt Vasemmistoliiton, Vapauden liiton ja Vihreiden kanssa Keskustan ryhmässä samassa rintamassa. Tätä on mukava sitten aikanaan vanhana muistella. Takkiin tuli äänin 24-18 ja yksi tyhjää. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että en ole aikaisemmin nähnyt äänestyspäätöstä "tuuletettavan" - tosin vaisusti pöytätason suojassa. Tällaista se demokratia on pahimmillaan/parhaimmillaan.

Helmikuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä...

Helmikuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa +1 aste lämmintä. Nyt on liukasta, kerta kaikkiaan liukasta. Täytyy liikkua varovaisesti. Perinteisten aamutoimien jälkeen selailen netistä maailmanmenon lisäksi illan Kemin kaupunginvaltuuston esityslistaa. Menen varajäsenen roolissa paikalle. Oikeastaan tänään ei ole muuta erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen ulos vilkaistuani aistin tyvenen ja pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa 0 asteteen lämpötila. Ulkona on paikkapaikoin liukasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen harkitsen tulen sytyttämistä päärakennuksen takkapesään. Pikkupuolen talvilomavieraamme Lauri viedään loppuiltapäivästä reppunsa ja suksipussinsa kanssa Kemin rautatieasemalle. Kotimatka pääkaupunkiseudulle alkaa. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan. Käänsin uteliaisuuttani työhuoneeni pöytäkalenterista seuraavan viikon esiin. Enpä muista, onko koskaan ollut niin paljon erilaista aktiviteettia kuin viikolla 9 näyttää olevan. Kaksi kokousta ja kolme mielenkiintoista tapahtumaa. Eiköhän niistäkin selvitä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen ja tuulisen talviaamun läsnäolon. Kainuunkatu on jäisen liukas. Osittain pihakin. Mittarissa +2 astetta lämmintä. Voi olla, että pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä. Kukaties Pikkupuolen vieraamme Laurin kuskaamista hiihtoladun päähän, mikäli hän käy päivällä hiihtelemässä. Kemissä on tänään hiihtotapahtumiakin. Katsotaan, mitä päivä tuo muuta tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen ollut mukana kemiläisessä kuntapolitiikassa vuodesta 2000 alkaen, vaikka sitä aikaisemmin olin päättänyt, että en koske politiikkaan, edes kuntapolitiikkaan pitkällä kepilläkään. Tietyt tapahtumat ujuttivat takaraivooni ajatuksen, että kyllä minua kuntapolitiikassa kuitenkin tarvitaan. Olen ollut siitä lähtien varavaltuutettuna ja lukuisten lautakuntien varsinaisena jäsenenä/varajäsenenä - tälläkin hetkellä ja lisäksi Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitusjäsenenä. Olen tällä hetkellä Takarivin Taavina kuntapoliittisen urani huipulla. Joudun/pääsen tämän tästä "vilttiketjusta" varajäsenen roolissa palokuntahengessä tosi toimeen. Muun muassa seuraavaan Kemin kaupunginvaltuuston kokoukseen maanantaina 26.02.2024 klo 18 alkaen... Olen odottanut vuodesta 2000 sitä hetkeä, että Kemin kuntataloudessa olisi jotain myönteisiä elementtejä esillä/esitettävä. Jotakuinkin turhaan. Takavuosina, silloin kun vielä kirjoittelin tekstejä paikallislehtiin, kirjoitin, että nyt on syytä kaikki uudet investoinnit pistää jähin ja hoitaa vain ja ainoastaan keskeneräiset työt päätökseen. Mutta ei... Aina kun tulee pelottavan hyvä tunne, että nyt on jotain valoa putken päässä, niin johan kolahtaa. Tulee takapakkia, jonkin valtiontalouden ketjureaktion vuoksi ja taas on tarvetta > talousarvion päivittämiseen ja talouden lisäsopeutukseen. Takavuosina kunnan johtavia talousvirkamiehiä saattoivat rivivaltuutetut pitää lähes "Jumalasta seuraavana". Toki kyllä heillä oli ammattitaitoa ja tietoa, mutta nykymaailma on mennyt niin monimutkaiseksi, että asioihin vaikuttavia tekijöitä on aivan liikaa. Liikaa ennalta arvaamattomia tekijöitä, joihin - tuntuu siltä - kenenkään taidot enää riitä. Takavuosina/-vuosikymmeninä toin usein julkisestikin esiin, että maksan mielelläni veroja, jos olen varma, että ne varmistavat tietyt peruspalvelut. Nyt jo pitkään eläkkeellä oltuani ajatukseni ovat hiukan muuttuneet. Mikään ei tunnu riittävän ja henkilökohtainen veroprosenttini on kohtuuttoman suuri. Katsotaan, miten asia etenee. Välillä tuntuu, että ylioptimistiset "vaalilupaustyyppiset" tekstit alkavat olla ilmassa...

Tuttu toteamus: Se on taas perjantai - kyllä...

Tuttu toteamus: Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin lauhan talviaamun läsnäolon. Mittarissa +2 astella lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Pikkupuolle käyn viemässä ahkiollisen puita, pääasiassa saaripuiden loppuja. Täytyy alkaa orientoitua polttopuiden hankintaan. Alustavia toimenpiteitä on jo toki tehtykin... Käväisen kohtapuolin kaupungilla. Samalla reissulla sisäsatamassa vilkaisemassa, onko latukone liikkeellä. Pikkupuolen nuorenmiehen - Laurin - varusteet ovat päärakennuksen autotallin nurkassa odottamassa käyttöä. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -1 aste pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Pistän työasun päälle ja lähden pihalle ajelemaan lumilingolla paikkoja puhtaaksi. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olin Insinööriliiton hallituksessa 1990-luvun puolenvälin tuntumassa. Puheenjohtajana oli Matti Viljanen. Matti oli myöhemmin myös Akavan puheenjohtaja. Insinööriliiton hallitus teki tutustumismatkan EU-Brysseliin niin kuin silloin oli kaikilla itseään kunnioittavilla järjestöillä tapana. Ihan asiallinen matka. Ryhmämme oli ruokailemassa - kohtalaisen arvokkaan/tasokkaan - tuntuisessa ravintolassa. Jälkiruokailun ja kahvittelun yhteydessä vaistomaisesti join kahvini tassilta eli aluslautaselta. Tarjoilijoitten ilmeet olivat näkemisen arvoiset, ei kahta sanaa. Tuntui siltä, että he eivät aikaisemmin olleet nähneet vastaavaa... Tekstikaappaus Helsingin Sanomista: Hyvinvointi| Juomat ”Vuosisatojen suomalaisrahvas” ehkä sen tiesi: Kahvi kannattaa sittenkin juoda aluslautaselta Kahvi kannattaa ryystää tassilta eli aluslautaselta, sanoo kahviasiantuntija – ja paremmalta se tosiaan maistuukin niin. Kahvikattaus vanhan kansan tyyliin: kahvi aluslautaselta ja sokeri huulien väliin. Kira Gronow HS MUISTATTEKO vanhan ajan tavan juoda kahvia, jossa kuuma kahvi kaadettiin tassille eli aluslautaselle – ja nautittiin vieläpä niin, että sokeripalaa pidettiin suussa. Se muoti olikin pitkään vallalla.

Olipa alkuiltapäivästä mielenkiintoinen reissu - kyllä...

Olipa alkuiltapäivästä mielenkiintoinen reissu - kyllä... Ajelin Haukkarista keskustaan ajatuksena käydä nostamassa hiukan käteistä. Ajatuksen tasolle jäi, sillä kassapalvelu toimii klo 12 saakka. Huomenna sitten aamupäivällä uudestaan. Ajelin Karjalahdelle ja tankkasin auton ABC-kylmäasemalla. Vieressä Biltema-tontilla iskettiin lisää paaluja maahan. Siirryin Prisman parkkipaikalle ajatuksena viedä pulloja ja tölkkejä kierrätyspisteeseen. Ajatuksen tasolle jäi. Vanhahko karvalakkipäinen mieshenkilö seisoi kärryn ja useiden pullo-tölkkipussien kanssa. Kaikki kolme palautuslinjaa tukossa. Mieshenkilö koputteli "näyttöruutua" ja kurkisteli hihna-aukosta sisään. Painoin kutsupainiketta toistamiseen. Ei löytynyt "padon purkajaa". Kävin asiasta sanomassakin. Jonkin ajan kuluttua nuori neitonen tuli paikalle. Hän sai yhden linjan auki/toimimaan. Edellä mainittu mieshenkilö onnistui tukkimaan sen melkein välittömästi. Näytti siltä, että hän työnteli tölkkejä sisään miten sattui ja osaa kone ei hyväksynyt. Mieshenkilö työnteli tölkkejä eteenpäin käsi melkein kainaloita myöten hihnan suunnassa. Kone näyttöruudulle tuli "herjauksia" ja hihna pysähtyi. En jäänyt asiaa seuraamaan, vaan siirryin rakennuksen toiseen päähän ja ostin perinteistä valkoista ja punaista. Takaisin tullessani keski-ikäinen mieshenkilö oli purkamassa sumaa. Näytti siltä, että hän ohjeisti kyseistä karvalakkipäistä vanhahkoa mieshenkilöä. En jäänyt asiaa seuraamaan, sillä silloinkaan ei ollut kuin yksi palautuslinja käytössä. Ajelin kaupungintalon parkkipaikalle ja nousin kaupungintalon 9. kerrokseen valtuustosaliin. Osallistuin elinkeinolautakunnan kokoukseen varajäsenen ominaisuudessa. Jotakuinkin puolet osallistujista oli etänä. Ihan hyvä ja asiallinen kokous. Eri asiakohdista ei juurikaan mitään syvällistä keskustelua päässyt syntymään. Ilmeisen hyvää virkamiesvalmistelua. Pois hissillä ajellessani ja takaseinän peiliin katsellessani kävi taas kerran mielessä, että tuo peili olisi syytä kyllä vaihtaa. Ainakin minä näytän siinä aina vaan rähjäisemmältä... Oli mukava ajella kotiin Haukkarin Kainuunkadulle lumisateessa. Ainakin huomenna tietää mitä tekee. Lunta tuntuu satavan sen verran paljon...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kevytlumisateisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -12 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Talvilomavieraamme - Timo ja Anna - Pikkupuolelta tekevät aamupäivällä lähtöä takaisin Helsinkiin. Ajokeli ei ainakaan alkumatkassa ole paras mahdollinen. Toivottavasti matka sujuu turvallisesti. Itse alan orientoitua varajäsenen roolissa Elinvoimalautakunnan kokoukseen Kemin kaupungintalolle. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

"Jo se helepon lykkäs. Melkein kaikki tärkeät päätökset tehty." minulle sanottiin...

"Jo se helepon lykkäs. Melkein kaikki tärkeät päätökset tehty." minulle sanottiin taas kerran... Niin - keskustelumme liittyi Kemin kuntapolitikkaan. Nimenomaan kuluvan, loppusuoralla olevan valtuustokauden 2021-25 kuntapolitiikkaan. "Kyllä tuota - melkein kaikki - täytyy venyttää reippaasti." sanoin ja lisäsin:"Päätöksiä odottavat ainakin lopulliset ratkaisut kouluverkkokiinteistöistä, uimahallista ja nimenomaan uudesta jätevedenpuhdistamosta. Uusi jätevedenpuhdistamo on rakennettava vuoteen 2028 mennessä nykyisen viereen Peurasaareen." Keskustelukumppanini antoi ymmärtää, että lähestyviin kuntavaaleihin on helppo saada potentiaalisia ehdokkaita, kun on mediatietojen mukaan "niin hyvä meno päällä" - Kemissäkin. Kyllä häntä oli aivan pakko hiukan toppuutella. Paljon myönteistä toki on tapahtunut, mutta Kemin taloudellinen tilanne on vaikea. Kemi on kiistatta edelleen aivan liian velkainen kaupunki. Ei aivan umpisurkea, mutta ei paljon muutakaan. Mutta tästäkin selvitään, kun muuta vaihtoehtoa ei kerta kaikkiaan ole. Ken elää, hän näkee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Juttelin eilen pitkästä aikaa erään katunaapurin kanssa valokuituasioista ja puiden kaatamisesta tontillamme. Totesimme, että muun muassa Kainuunkadun kiinteistöille on kaksi valokuituyritystä markkinoinut liittymiä. Hän oli tehnyt sopimuksen Valokuitunen-yrityksen kanssa ja me teimme sopimuksen Valoo-yrityksen kanssa. Yleisellä tasolla oli puhetta, että tässä vaiheessa sopimus kannattaa tehdä. Katsotaan, miten asiat etenevät lumien sulaessa. Sovimme alustavasti, että alkukesästä kaadamme muutaman puun tontilta. Hän on kaatanut ja pätkinyt meille puita aikaisemminkin. Polttopuulle on tarvetta. Minä kuskaan risut kesäautollamme Karjalahdelle Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentälle. Kesää odotellessa...