Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukututun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin tuulise talviaamun läsnäolon. Mittarissa -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Lehteä - Kotikulmilta - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen ja kevytlumisateisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamulla oli tullut sähköposti Kemin seurakunnalta. Tiedusteltiin, onko minulla mahdollisuus osallistua tänään kirkkovaltuuston kokoukseen varajäsenenä. Ilmoitin, että tulen paikalle. Liitteinä sähköpostissa oli kolme isoa ainaistoa, joista erityisesti Toimintasuunnitelma 2024 on kiinnostava. Oikeastaan ensimmäistä kertaa tutustun kyseiseen aineistoon laajemmin... Kohtapuolin lähden pihalle vähiä lumia kolailemaan. Vaimoni lähtee kaupoille. Katsotaan, miten muutoin tämä päivä etenee...

Itsenäisyyspäivän mietteitä: Joka vanhoja muistelee, sitä...

Itsenäisyyspäivän mietteitä: Joka vanhoja muistelee, sitä... Näin televisiosta vilaukselta kuvan Gaussin kellokäyrästä. Väitetään, että maailman kaikki toiminnot liittyvät tai ainakin on liitettävissä siihen. Oli niin tai näin, mutta tuo kuva palautti mieleeni tapahtumat Tallinnassa 1990-luvun alkupuolella. Osallistuin Ammatillisten Oppilaitosten Insinöörit (AOI) ry:n opintopäiville. Erinomaiset opintopäivät. Eräs pääluennoitsija oli silloisen Nokian IT-ammattilainen Markus Westerlund. Mielenkiintoinen ja erittäin lennokas luento, jossa hän muun muassa eräällä piirtoheitinkalvolla esitteli, minkälaisia me ihmiset loppujen lopuksi olemme. En ala siitä esitelmää pitämään, mutta Gaussin kellokäyrällä hän jakoi meidät erilaisiin ryhmiin. Erityisesti kalvolla myönteisessä päässä olivat niin sanotut soihdunkantajat. Markuksen mukaan he ovat niitä ihmisiä, tulisieluisia ihmisiä, jotka eivät juuri koskaan sano ei uusille asioille vaan kyllä. Kyllä, mietitään, yritetään, kokeillaan, eiköhän me löydetä ratkaisu. He toiminnallaan ja vakuuttavalla olemuksellaan saavat usein muut - niin sanotut vastarannankiisket, epäilijät ei tästä tule mitään tai suuren passiivisen enemmistön - liikkeelle. Näitä soihdunkantajia on 5-10% prosenttia meistä. Niin - tuo soihdunkantaja-käsite liittyy myös Kemin umpisurkeaan taloudelliseen tilanteesen ja lähivuosien päätöksentekoprosesseihin. Kunta- ja aluevaalit lähestyvät, kunhan saadaan muutamat muut vaalit kunnialla hoidetuksi. Tosiaan, mistä löytyy Kemin päätöksentekoon - edes muutama - soihdunkantaja... Muuten - pyysin Markukselta tuon piirtoheitinkalvon. Sain sen häneltä nimikirjoituksella varustettuna. Se on jossakin aineistoissani. En ole sitä viime aikoina nähnyt...

Se on Suomen itsenäisyyspäivä - kyllä...

Se on Suomen itsenäisyyspäivä - kyllä. Mittarissa -16 astetta pakkasta. Niin ja edessä ovat tuttuakin tutummat toimenpiteet. Kodinhoitohuoneessa odottaa tolkun annos piparkakkutaikinaa ja vaimoni alkaa aamutoimien jälkeen varustautumaan niiden prosessointiin. Minun roolini on hoitaa paistaminen - "väritarkkailu". Olemme monena vuonna aikoneet puolittaa piparkakkutaikinaannoksen, mutta toistaiseksi ei näin ole tapahtunut. On ollut myös puhetta siirtyä kaupan ostopipareihin, mutta sekin on jäänyt puheen tasolle. Resepti, jolla piparkakkutaikina syntyy on erinomainen ja lopputuotteet tosi maittavia - meidän mielestämme. Edessä on siis monen tunnin työrupeama, mieluinen työrupeama. Illansuussa on tuttu ohjelmanumero television ääressä eli Itsenäisyyspäivän juhlat Presidentinlinnassa. Katseltavaa ja kuunneltavaa riittää myöhäiseen iltaan saakka. Eiköhän tämä tästä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

"Mikä se Kemin kaupunginvaltuuston paikkajakauma tällä hetkellä on, ei meinaa perässä pysyä?" minulta kysyttiin. "Totta - kovin on ollut rauhatonta." sanoin kysyjälle... SDP ja Vasemmistoliitto ovat pysyneet valtuustokauden 2021-25 alun tilanteessa - ainakin toistaiseksi Keskustasta irtaantui Minna Laitila Vapauden liitto-ryhmään, joten Keskustan valtuutettujen määrä on tällä hetkellä kuusi. Paavo Väyrynen pyyhki Kemin pölyt jaloistaan ja muutti Helsinkiin, hänen tilalleen nousi Antti Pasanen. Vihreiden Kimmo Hirvenmäki erosi valtuustosta asuinpaikkaa perheensä kanssa vaihtaen. Hänen tilalleen nousi Tuula Mäkinen. Perussuomalaisten valtuutettujen määrä on pudonnut kahdella - viidestä kolmeen. Perussuomalaisista eronneen valtuutetun Hannu Heleniuksen tilalle noussut Harri Pullola, on hänkin perustanut oman valtuustoryhmän. Eilisen valtuuskokouksen päätteeksi Päivi Heiskanen ilmoitti siirtyvänsä Kokoomuksen ryhmään. Kokoomuksen valtuutettujen määrä nousee siten viidestä kuuteen. Kuluvaa valtuustokautta on jäljellä vajaa puolitoista vuotta. Mielenkiintoista seurata, pysyvätkö edellä olevat asetelmat voimassa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta olihan mukavanasiallinen juttutuokio hetki sitten työhuoneessani Voloo-yrityksen myyntineuvottelijan Jere Perttusen kanssa. Kävimme läpi hänen aiemmin esittämää tarjousta, oikeastaan erikoistarjousta. Asia jalostui ihan hyvään suuntaan tiettyjen varausten suhteen Pikkupuolelle. Tästä on hyvä jatkaa siten, että saan häneltä sähköpostin välityksellä - mustaa valkoisella - eli tarjouksen, jonka voin sähköisesti allekirjoittaa, jos asia edelleen kiinnostaa. Tällä hetkellä on vahva tunne, että Valoon mennään täällä Kemin Haukkarin Kainuunkatu 3:ssa...

Mitä tänään tähän asti...

Kylläpä hyvin nukutti eilisen Kemin valtuustokokouksen jälkeen, vaikka osallistuin siihen kotoa työhuoneeni tietokoneen ääressä - nettikatselijana. Meitä katselijoita oli parhaimmillaan viitisenkymmentä. Tärkeimpänä asiakohtana oli Talousarvio vuodelle 2024 ja Taloussuunnitelma vuosille 2024-2927. Valtuutetuilla raskas tämän vuoden viimeinen kokous. Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavantuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -12 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Aamupäivällä alan orientoitua Kemin keskustaan City Marketin kulmille Olli Rehnin presidentinvaalikampanjan tilaisuuteen klo 12-14 jakamaan Olli-infoa. Tiedon lisäksi on glögiä ja piparia tarjolla. Iltapäivällä tapaamme Kainuunkatu 3:ssa valokuituverkon rakentajan Valoo-edustajan, jota pyysin käymään esittääkseni muutamia tarkentavia kysymyksiä mahdollisesta lähitulevaisuudesta... Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen talviaamun läsnäolon. Lunta hiukan ilmassa. Mittarissa -7 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen odottelemme päärakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän, putkiston Suomen Vesitekniikka Oy:n asentajaa paikalle. Omakotitalomme ilmastointikanavien puhdistus, tarkistus ja säätö on tarkoitus teetättää. Katsotaan, miten homma käynnistyy ja etenee. Mielenkiintoista. Kyllä - asentaja saapui paikalle klo 8 tuntumassa hiukan etuajassa - hyvä niin... Homma hoidettu. Puolitoista tuntia aktiivista työskentelyä. Virtaamat viritelty. Pöytäkirja laadittu. Seurataan tilannetta. Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous, jota kukaties seurailen netistä klo 14 alkaen. Meitä nettiseuraajia on kukaties viitisenkymmentä tietokoneen äärellä. Jotakuinkin koko ajan olin tietokoneella ja näytössä oli mielenkiintoisia keskusteluja, äänestyksiä ja mikäli oikein ymmärsin valtuustokokouksen aivan loppumetreillä Perussuomalaisten valtuutettu Päivi Heiskanen ilmoitti perustavansa oman valtuustoryhmän. Odotettu ja looginen ratkaisu. Harri Pullola oli aikaisemmin ilmoittanut perustavansa oman valtuustoryhmän. Ensi vuoden alussa Perussuomalaisten ryhmä on supistunut kolmeen henkilöön. Siinä ei ole enää paljoa "särkymävaraa". Tarkennus edelliseen: Sain tänään tiistaina kuulla, että Päivi Heiskanen on siirtynyt Kokoomuksen valtuustoryhmään. Valtuusto siirtyi ansaitsemalleen Joulutauolle, kova, repaleinen vuosi takana... Katsotaan, mitä muuta päivä/ilta tuo tullessaan...

Muutaman maailman suurkaupungin rakennukset vs. Kemin kaupungin rakennukset...

Muutaman maailman suurkaupungin rakennukset vs. Kemin kaupungin rakennukset... Olemme - minä ja vaimoni - käyneet taannoin muutamissa maailman suurkaupungissa: Moskovassa, Leningradissa/Pieterissa, Budapestissa, Prahassa, Roomassa, Milanossa, Monacossa, Pariisissa, Lontoossa, Liverpoolissa, Edinburghissa, Tukholmassa, jne. joissa olemme saaneet livenä ihailla upeita rakennuksia. Niitä riittää. Usein on tullut mieleen, että olisipa tuollainen rakennus täällä Perämeren pohjukassa Meri-Lapin Kemissä. Hienoja rakennuksia on myös Helsingissä, joita katsellessa käyvät samantyyppiset ajatukset mielessä. Kemin kaupunki on perustettu Venäjän vallan aikana vuonna 1869. Kaupunkimainen rakentaminen lähti liikkeelle Sauvosaaren kaupunginosasta. Taannoin puhuttiin käsitteestä "laho-Kemi", jolla tuotiin esiin rakentamiseen käytetyn puun ongelmallisuus. Sittemmin on rakennettu myös tiilestä/kivestä/betonista. Näiden rakennusten osalta tietty kestävyys, pysyvyys on taattu, kunhan rakenteita jälkihuolletaan. Nykyisin puusta on opittu rakentamaan kestäviä, julkisiakin rakennuksia. Hetki sitten kävi mielessä, mitkä julkiset rakennukset olisi syytä Kemissä säilyttää. Kaupungin nyky-keskustassa eli Sauvosaaressa. Kemin kaupunkikuvaan kuuluvat olennaisesti Kemin kaupungintalo, se on eräänlainen maamerkki, entinen työväentalo eli nykyinen Sauvotalo, Sauvosaaren kansakoulu/keskuskoulu, entinen ammattikoulu, sitemmin teknillinen koulu ja nykyisin Ammattiopisto Lappian hyvinvointialan yksikkö kirkkoa vastapäätä. Luonnollisesti kirkko, Kemin lyseon lukio, entinen tyttölyseo ja uimahalli. Kahta viimeksi mainittua uhkaa pahimmassa tapauksessa jopa purkaminen. Vanhan eli oikean kauppatorin reunalla on Kemin kulttuurikeskus. Murheellinen nykykiinteistökokonaisuus, jonka yhteydessä on rakentamisvaiheessa oletettavasti tehty jotakuinkin kaikki mahdolliset virheet, mitkä rakentamisessa voidaan tehdä. Luonnollisesti torin läheisyydessä oleva sairaalakiinteistökokonaisuus on ja pysyy varsinkin, kun sen kylkeen on vasta rakennettu uutta. Tässäpä aluksi kevyttä raskaampaa sunnuntaipohdiskeluna. Niin - kyllä minä rakentaisin Kemiin uuttakin, joka ajatuksena/toteutuessaan vie meidät Kemin kaupungin alkuvuosiin.

Se on 1. adventtisunnuntai - kyllä...

Se on 1. adventtisunnuntai - kyllä... Asiaan liittyvä tekstinpätkä netistä: Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista alkaa jouluun valmistautumisen aika, adventtipaasto. Johannes Kastaja valmisti ihmiset ottamaan vastaan Kristuksen. Parannus ja syntien anteeksianto valmistavat meitä ottamaan vastaan joulun Herran. Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos vilkaistessani aistin pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -9 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Haen taas korillisen klapeja (kuusi- ja koivuklapeja) puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan... Käänsin uteliaisuuttani jo ensi viikon esiin pöytäkalenteristani. Maanantaina heti aamulla kiinteistöömme saapuu asentaja ilmastointikanavien puhdistukseen, tarkistukseeen ja säätöön. Hyvä niin, sillä asia on ollut mielen päällä jo tovin. Maanantaina iltapäivällä: Kaupunginvaltuusto 04.12.2023 klo 14:00 - Kaupungintalo, 9. kerros, valtuustosali Tärkeitä asioita: Muun muassa talousarvio vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2027. Todennäköisesti seurailen kokousta netistä. Tiistaina on Olli Rehnin presidentinvaalikampanja City-Marketin edessä klo 12-14. Sunnuntaina on Keskustan Peräpohjolan piirin syyskokous Torniossa. Sen jätän väliin...

Valokuituverkkoa pukkaa - kyllä...

Valokuituverkkoa pukkaa - kyllä... Syksyllä tuttu nuorimies kävi kertomassa edustamansa Valokuitunen-yrityksen lähiaikojen valokuituverkon rakentamisesta/asentamisesta. Kahteenkin kertaan. Kerroin hänelle, että tällä hetkellä taidamme tyytyä nykyiseen varustukseemme. Toisin myöhemmin pistin kyseiselle yritykselle tiedustelun liittyen tuohon meidän Pikkupuoleemme, jonne menee perinteisen päärakennuksen kattoantennin kautta kaapeli. Toistaiseksi en ole saanut vastausta. Pyysin heidän edustajaa tulemaan asiasta keskustelemaan. Valoukuitunen-yrityksen alustavia varausviittoja on Kainuunkadulla muutama. Eilen päivällä ovikello soi. Päärakennuksen oven avattuani paikalla oli nuorimies, joka sanoi edustavansa Valoo-yritystä. Heiltä oli aikaisemmin tullut jo tarjousmateriaalia. Hän esitteli asiallisesti heidän erikoistarjouksensa valokuituverkostosta omakotitalon asukkaille. Se on voimassa 31.12.2023 saakka. Sain esitteen, jossa asia esitellään. Tiedän Kemin kaupungin hierovan kauppoja kyseisen yrityksen kanssa aikanaan rakennetusta Kemin kaupungin valokuituverkosta. Lähetin kyseisen yrityksen myyntineuvottelijalle sähköpostin välityksellä pyynnön tulla juttelemaan asiasta "keittiönpöydän ääreen". Nimenomaan hänellekin esitän kysymyksiä tuosta meidän Pikkupuolesta. Arvelen saavani vastauksen sähköpostiviestiini. Katsotaan, miten asia etenee. Yleisesti ottaen on mielenkiintoista nähdä, minkälaista myllerryksestä muun muassa vasta saneerattu Kainuunkatu ja tontit kärsivät. Molemmat yritykset vakuuttavat, että ei mitenkään, kaikki kaivuujäljet siistitään.

Mitä tänään tähän asti...

Lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin tuulisen ja pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -11 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä lauantaipäivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempaa, mutta luin hetki sitten Aira Samulin siunaustilaisuudessa piispa Teemu Laajasalon pitämän puheen. En tunne edesmenneen henkilön elämänkaarta muutoin kuin mediasta, mutta pidetty puhe oli koskettava, laaja, erinomainen, ei kahta sanaa... Aivan puheen loppuosasta irrotan seuraavaa: Risti piirretään elämän merkiksi, ei kuoleman merkiksi. Todistukseksi siitä, että kuolema ei ole piste, vaan pilkku. Totta tosiaan: Se ei ole . vaan , minun tekee kyllä vielä sitä tuunata, kuolema onkin , ...

"Epäillään häiriösoittajaksi" tuli kännykän näytölle teksti, en vastannut mutta...

"Epäillään häiriösoittajaksi" tuli kännykän näytölle teksti, en vastannut mutta... Kyseinen soittaja - myyntitykki - oli soittanut sen jälkeen vaimolleni, joka oli työhuoneella piharakennuksen päädyssä. Vaimoni tuli päärakennukseemme ja ojensi kännykkänsä minulle. Tämä tapahtui viime viikon keskiviikkona 22.11.2023 päivällä... Niin - itsensä esiteltyään nuorimies esitti asiansa. "Langan päässä" oli Suomen Vesitekniikka Oy:n edustaja ja kysymyksessä oli omakotitalon ilmastointikanavien puhdistus, tarkistus ja säätö. Kertojan mukaan ovat liikkeellä alueellamme. Kerroin kyseiselle henkilölle talomme historian ja em. asiaan liittyvät laitteet. Tällä hetkellä vuonna 1982 rakennettu putkisto ja myöhemmin asennettu kanavapuhallin. On ollut mielessä, että tarvetta olisi em. toimenpiteille. Asiasta muutaman minuutin keskusteltuamme sovimme, että asentaja saapuu meille maanantaina 04.12.2023 klo 8-9 ja homma hoidetaan. Pääseepä tuota vielä voimassa olevaa kotitalousvähennys-järjestelmää myös samalla testaamaan. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen ilmastointikanavien puhdistus, tarkistus ja säätö tehtiin paikallisen yrittäjän toimesta. Kyllä - hetki sitten kyseinen myyntitykki varmisti vielä ensi viikon maanantain asian. Asentaja tulee Kemin Haukkarin Kainuunkatu 3:een noin klo 8.30. Asia ok...

Se on perjantai ja joulukuun 1. päivä - kyllä...

Se on perjantai ja joulukuun 1. päivä - kyllä... Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden hiukan fiilistelemään pihalle lumikolan kanssa. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten tämä päivä etenee... Niin - käväisin pihalla kolailemassa vähiä lumia. Siinä kolaillessa kävi mielessä taannoiset lastenlasten kysymykset Joulupukista. He kysyivät useana vuonna:"Pappa, uskotko sinä Joulupukkiin?" Vastasin yksiselitteisesti:"Kyllä. Odotan lisäksi aina jännittyneenä sitä hetkeä, kun Joulupukki lähtee Korvatunturilta poron vetämässä reessä liikkeelle." Aivan viime vuosina he eivät ole enää kyselleet, sillä he tietävät vastaukseni. Edelleenkin uskon Joulupukkiin ja Jouluun, vaikka sen vietämme - minä ja vaimoni - perinteisen vaatimattomissa merkeissä...

"Ketä kemiläistä kuntapoliitikkoa arvostat eniten?" minulta kysyttiin, kun juttelin kuntapolitiikasta erään tuttavani kanssa...

"Ketä kemiläistä kuntapoliitikkoa arvostat eniten?" minulta kysyttiin, kun juttelin kuntapolitiikasta erään tuttavani kanssa. "Luottamushenkilö ja/tai virkamies? Elossa oleva ja/tai kuollut" kysyin tarkennuksena. "Kaikki käy." sanoi juttukaverini. "Jos olisit kysynyt keitä, niin se olisi hiukan helpompaa." totesin. Lähestyin asiaa aluksi monikkomuodossa. Sanoin, että en ole koskaan ollut niin sanotussa kuntapolitiikan vallan ytimessä, enkä ole siten päässyt seuraamaan vallankäytön negatiivisia puolia, suhmurointia, joten näkemykseni ovat aika lailla mutu-pohjalta. Kyllä näistä edesmenneistä henkilöistä käy mielessä ainakin kolme henkilöä, joitten kanssa vähin olen ollut tekemisissä: Juhani Leino, Mikko Ekorre ja Pentti Ilvesluoto. Heillä kaikilla mielestäni oli asioihin näkemystä, kokonaisnäkemystä, mutta varmaan usein - omienkin taholta - tulivat väärinymmärretyksi. Takavuosien toimijoista on pakko nostaa esiin Ritva Sonntag, joka oli monessa - monien mielestä liiankin monessa mukana - ja kovassa paineessa. Mielestäni Risto Myyry on taannoin jäänyt mieleen asioihin paneutuneesta kuntapoliitikosta. Runsaan kahden vuoden aikana olen päässyt seuraamaan Marja-Leena Laitista Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitustyöskentelyssä. Kyllä hänellä on edellä olevien edesmenneiden henkilöiden tavalla kokonaisnäkemys hallinnassa. Kovin monessa hänkin on mukana. Nuorista ja keski-ikäisistä kuntapoliitikoista Joni Määttä on tehnyt minuun vaikutuksen. Olen puhutellut häntä tulevaisuuden tähtenä. Samoin kuin Kari Hanhisuanto... Toki onhan niitä monia muitakin. Jos yksi pitäisi nimetä niin kyllä tuo Ilvesluodon Pentti nousee ykköseksi. Ehkä siihen vaikuttaa myös se, että hän ensimmäisenä pyysi minua vuoden 1996 kuntavaaleihin ehdokkaaksi. Tosin silloin en vielä lähtenyt mukaan.

Kannatusmittausta pukkaa - eduskuntavaalien kannatusmittausta - voi järjen valo toteaisi edesmennyt oppikouluopettajani - ei painella paniikkinappuloita - kiitos!

Kannatusmittausta pukkaa - eduskuntavaalien kannatusmittausta - voi järjen valo toteaisi edesmennyt oppikouluopettajani - ei painella paniikkinappuloita - kiitos! Ylen tohinaa: Näin kannatusmittaus tehtiin Taloustutkimus haastatteli 2 535 ihmistä. Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Haastattelut tehtiin puhelimella ja internetpaneelissa 1.11.–28.11.2023. Puoluekantansa kertoi 1 959 haastateltavaa. Virhemarginaali on suurimmillaan 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen aineisto löytyy tästä linkistä. Niin - nyt on edelleen syytä keskittyä tuohon alkuvuoden 2024 presidentinvaaliasiaan. Jos ja kun se hoidetaan asiallisesti, tulevaisuuden kannatusmittauksetkin saavat uuden käänteen. Olli aluksi toiselle kierrokselle. Siinä on edelleen työsarkaa ihan nokko...

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis, pilvinen ja tyven pakkasaamu - kyllä. Lehtiä -Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani luminen talviaamu oli aistittavissa. Mittarissa -5 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Kukaties päivemmällä käyn fiilistelemässä lumikolan kanssa siirrellen lähinnä kakkosliittymässä vähiä lumia. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Kuvataiteen hinta - mystinen asia, jota ei välttämättä aina ymmärrä eikä tarvitse ymmärtääkään - näin on...

Kuvataiteen hinta - mystinen asia, jota ei välttämättä aina ymmärrä eikä tarvitse ymmärtääkään - näin on... Olen pohdiskellut usein ennenkin kuvataiteen hintaa. Asia tuli vastikään esiin eräässä käymässäni sähköpostiviestinnässä. Otan erään esimerkin mahdollisimman kaukaa. Meidän haltuumme joutui alla oleva taulu vuosia sitten. Se on öljyvärimaalaus. Edellinen omistaja on ostanut sen Ruotsin puolelta Luulajasta huutokaupasta. Taulun raamit, varsinkin taustalta katsottuna ovat vanhan näköiset. Takana lukee: Paris Place du Tertre, lisäksi taiteilijan signeeraus on edessä vasemmassa alanurkassa. On tällä hetkellä epätietoisuus, onko taiteilija kuuluisa vai jotain muuta. En ole toistaiseksi asiaa selvittänyt. Wikipedia-teksti: Place du Tertre on aukio Pariisin Montmartren kaupunginosassa. Sen yhteydessä on paljon kahviloita ja ravintoloita, ja se on Montmartren turismin keskus. Aukio sijaitsee Montmartren kukkulan laella, Pariisin korkeimmalla maastonkohdalla, vain parin korttelin päässä Sacré-Coeur-kirkosta. Nimi Tertre tarkoittaa kumpua. Kävimme - minä ja vaimoni Tuula - heinäkuussa 2019 kyseisellä alueella, ihmisvilinässä. Upea tapahtuma. Kovassa helteessä olimme kävelleet sinne hotelliltamme muutaman kilometrin matkan. Niin - tämäkin taulu sai aivan uuden ulottuvaisuuden. Mikä on sen hinta? Mitä Sinä olisit siitä valmis maksamaan? Maksaisitko 10€ vai 100€ vai 500€ vai 1000€ vai... . Tosin emme ole sitä myymässä.

Mitä tänään tähän asti...

Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin puuskittaista tuulta ja yöllä sen verran lunta sataneen, että aamupäivällä on käytävä pihalla lumitöissä. Mittarissa -3 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään loppuiltapäivästä on tähänastisen elämäni ensimmäinen Teams-kokous kotoa toteutettuna. Kerran olen ollut vastaavassa Kemin kaupungintalolla toteutettuna. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.