Valokuituverkkoa pukkaa - kyllä...

Valokuituverkkoa pukkaa - kyllä... Syksyllä tuttu nuorimies kävi kertomassa edustamansa Valokuitunen-yrityksen lähiaikojen valokuituverkon rakentamisesta/asentamisesta. Kahteenkin kertaan. Kerroin hänelle, että tällä hetkellä taidamme tyytyä nykyiseen varustukseemme. Toisin myöhemmin pistin kyseiselle yritykselle tiedustelun liittyen tuohon meidän Pikkupuoleemme, jonne menee perinteisen päärakennuksen kattoantennin kautta kaapeli. Toistaiseksi en ole saanut vastausta. Pyysin heidän edustajaa tulemaan asiasta keskustelemaan. Valoukuitunen-yrityksen alustavia varausviittoja on Kainuunkadulla muutama. Eilen päivällä ovikello soi. Päärakennuksen oven avattuani paikalla oli nuorimies, joka sanoi edustavansa Valoo-yritystä. Heiltä oli aikaisemmin tullut jo tarjousmateriaalia. Hän esitteli asiallisesti heidän erikoistarjouksensa valokuituverkostosta omakotitalon asukkaille. Se on voimassa 31.12.2023 saakka. Sain esitteen, jossa asia esitellään. Tiedän Kemin kaupungin hierovan kauppoja kyseisen yrityksen kanssa aikanaan rakennetusta Kemin kaupungin valokuituverkosta. Lähetin kyseisen yrityksen myyntineuvottelijalle sähköpostin välityksellä pyynnön tulla juttelemaan asiasta "keittiönpöydän ääreen". Nimenomaan hänellekin esitän kysymyksiä tuosta meidän Pikkupuolesta. Arvelen saavani vastauksen sähköpostiviestiini. Katsotaan, miten asia etenee. Yleisesti ottaen on mielenkiintoista nähdä, minkälaista myllerryksestä muun muassa vasta saneerattu Kainuunkatu ja tontit kärsivät. Molemmat yritykset vakuuttavat, että ei mitenkään, kaikki kaivuujäljet siistitään.

Mitä tänään tähän asti...

Lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin tuulisen ja pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -11 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä lauantaipäivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempaa, mutta luin hetki sitten Aira Samulin siunaustilaisuudessa piispa Teemu Laajasalon pitämän puheen. En tunne edesmenneen henkilön elämänkaarta muutoin kuin mediasta, mutta pidetty puhe oli koskettava, laaja, erinomainen, ei kahta sanaa... Aivan puheen loppuosasta irrotan seuraavaa: Risti piirretään elämän merkiksi, ei kuoleman merkiksi. Todistukseksi siitä, että kuolema ei ole piste, vaan pilkku. Totta tosiaan: Se ei ole . vaan , minun tekee kyllä vielä sitä tuunata, kuolema onkin , ...

"Epäillään häiriösoittajaksi" tuli kännykän näytölle teksti, en vastannut mutta...

"Epäillään häiriösoittajaksi" tuli kännykän näytölle teksti, en vastannut mutta... Kyseinen soittaja - myyntitykki - oli soittanut sen jälkeen vaimolleni, joka oli työhuoneella piharakennuksen päädyssä. Vaimoni tuli päärakennukseemme ja ojensi kännykkänsä minulle. Tämä tapahtui viime viikon keskiviikkona 22.11.2023 päivällä... Niin - itsensä esiteltyään nuorimies esitti asiansa. "Langan päässä" oli Suomen Vesitekniikka Oy:n edustaja ja kysymyksessä oli omakotitalon ilmastointikanavien puhdistus, tarkistus ja säätö. Kertojan mukaan ovat liikkeellä alueellamme. Kerroin kyseiselle henkilölle talomme historian ja em. asiaan liittyvät laitteet. Tällä hetkellä vuonna 1982 rakennettu putkisto ja myöhemmin asennettu kanavapuhallin. On ollut mielessä, että tarvetta olisi em. toimenpiteille. Asiasta muutaman minuutin keskusteltuamme sovimme, että asentaja saapuu meille maanantaina 04.12.2023 klo 8-9 ja homma hoidetaan. Pääseepä tuota vielä voimassa olevaa kotitalousvähennys-järjestelmää myös samalla testaamaan. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen ilmastointikanavien puhdistus, tarkistus ja säätö tehtiin paikallisen yrittäjän toimesta. Kyllä - hetki sitten kyseinen myyntitykki varmisti vielä ensi viikon maanantain asian. Asentaja tulee Kemin Haukkarin Kainuunkatu 3:een noin klo 8.30. Asia ok...

Se on perjantai ja joulukuun 1. päivä - kyllä...

Se on perjantai ja joulukuun 1. päivä - kyllä... Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden hiukan fiilistelemään pihalle lumikolan kanssa. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten tämä päivä etenee... Niin - käväisin pihalla kolailemassa vähiä lumia. Siinä kolaillessa kävi mielessä taannoiset lastenlasten kysymykset Joulupukista. He kysyivät useana vuonna:"Pappa, uskotko sinä Joulupukkiin?" Vastasin yksiselitteisesti:"Kyllä. Odotan lisäksi aina jännittyneenä sitä hetkeä, kun Joulupukki lähtee Korvatunturilta poron vetämässä reessä liikkeelle." Aivan viime vuosina he eivät ole enää kyselleet, sillä he tietävät vastaukseni. Edelleenkin uskon Joulupukkiin ja Jouluun, vaikka sen vietämme - minä ja vaimoni - perinteisen vaatimattomissa merkeissä...

"Ketä kemiläistä kuntapoliitikkoa arvostat eniten?" minulta kysyttiin, kun juttelin kuntapolitiikasta erään tuttavani kanssa...

"Ketä kemiläistä kuntapoliitikkoa arvostat eniten?" minulta kysyttiin, kun juttelin kuntapolitiikasta erään tuttavani kanssa. "Luottamushenkilö ja/tai virkamies? Elossa oleva ja/tai kuollut" kysyin tarkennuksena. "Kaikki käy." sanoi juttukaverini. "Jos olisit kysynyt keitä, niin se olisi hiukan helpompaa." totesin. Lähestyin asiaa aluksi monikkomuodossa. Sanoin, että en ole koskaan ollut niin sanotussa kuntapolitiikan vallan ytimessä, enkä ole siten päässyt seuraamaan vallankäytön negatiivisia puolia, suhmurointia, joten näkemykseni ovat aika lailla mutu-pohjalta. Kyllä näistä edesmenneistä henkilöistä käy mielessä ainakin kolme henkilöä, joitten kanssa vähin olen ollut tekemisissä: Juhani Leino, Mikko Ekorre ja Pentti Ilvesluoto. Heillä kaikilla mielestäni oli asioihin näkemystä, kokonaisnäkemystä, mutta varmaan usein - omienkin taholta - tulivat väärinymmärretyksi. Takavuosien toimijoista on pakko nostaa esiin Ritva Sonntag, joka oli monessa - monien mielestä liiankin monessa mukana - ja kovassa paineessa. Mielestäni Risto Myyry on taannoin jäänyt mieleen asioihin paneutuneesta kuntapoliitikosta. Runsaan kahden vuoden aikana olen päässyt seuraamaan Marja-Leena Laitista Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitustyöskentelyssä. Kyllä hänellä on edellä olevien edesmenneiden henkilöiden tavalla kokonaisnäkemys hallinnassa. Kovin monessa hänkin on mukana. Nuorista ja keski-ikäisistä kuntapoliitikoista Joni Määttä on tehnyt minuun vaikutuksen. Olen puhutellut häntä tulevaisuuden tähtenä. Samoin kuin Kari Hanhisuanto... Toki onhan niitä monia muitakin. Jos yksi pitäisi nimetä niin kyllä tuo Ilvesluodon Pentti nousee ykköseksi. Ehkä siihen vaikuttaa myös se, että hän ensimmäisenä pyysi minua vuoden 1996 kuntavaaleihin ehdokkaaksi. Tosin silloin en vielä lähtenyt mukaan.

Kannatusmittausta pukkaa - eduskuntavaalien kannatusmittausta - voi järjen valo toteaisi edesmennyt oppikouluopettajani - ei painella paniikkinappuloita - kiitos!

Kannatusmittausta pukkaa - eduskuntavaalien kannatusmittausta - voi järjen valo toteaisi edesmennyt oppikouluopettajani - ei painella paniikkinappuloita - kiitos! Ylen tohinaa: Näin kannatusmittaus tehtiin Taloustutkimus haastatteli 2 535 ihmistä. Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Haastattelut tehtiin puhelimella ja internetpaneelissa 1.11.–28.11.2023. Puoluekantansa kertoi 1 959 haastateltavaa. Virhemarginaali on suurimmillaan 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen aineisto löytyy tästä linkistä. Niin - nyt on edelleen syytä keskittyä tuohon alkuvuoden 2024 presidentinvaaliasiaan. Jos ja kun se hoidetaan asiallisesti, tulevaisuuden kannatusmittauksetkin saavat uuden käänteen. Olli aluksi toiselle kierrokselle. Siinä on edelleen työsarkaa ihan nokko...

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis, pilvinen ja tyven pakkasaamu - kyllä. Lehtiä -Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani luminen talviaamu oli aistittavissa. Mittarissa -5 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Kukaties päivemmällä käyn fiilistelemässä lumikolan kanssa siirrellen lähinnä kakkosliittymässä vähiä lumia. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Kuvataiteen hinta - mystinen asia, jota ei välttämättä aina ymmärrä eikä tarvitse ymmärtääkään - näin on...

Kuvataiteen hinta - mystinen asia, jota ei välttämättä aina ymmärrä eikä tarvitse ymmärtääkään - näin on... Olen pohdiskellut usein ennenkin kuvataiteen hintaa. Asia tuli vastikään esiin eräässä käymässäni sähköpostiviestinnässä. Otan erään esimerkin mahdollisimman kaukaa. Meidän haltuumme joutui alla oleva taulu vuosia sitten. Se on öljyvärimaalaus. Edellinen omistaja on ostanut sen Ruotsin puolelta Luulajasta huutokaupasta. Taulun raamit, varsinkin taustalta katsottuna ovat vanhan näköiset. Takana lukee: Paris Place du Tertre, lisäksi taiteilijan signeeraus on edessä vasemmassa alanurkassa. On tällä hetkellä epätietoisuus, onko taiteilija kuuluisa vai jotain muuta. En ole toistaiseksi asiaa selvittänyt. Wikipedia-teksti: Place du Tertre on aukio Pariisin Montmartren kaupunginosassa. Sen yhteydessä on paljon kahviloita ja ravintoloita, ja se on Montmartren turismin keskus. Aukio sijaitsee Montmartren kukkulan laella, Pariisin korkeimmalla maastonkohdalla, vain parin korttelin päässä Sacré-Coeur-kirkosta. Nimi Tertre tarkoittaa kumpua. Kävimme - minä ja vaimoni Tuula - heinäkuussa 2019 kyseisellä alueella, ihmisvilinässä. Upea tapahtuma. Kovassa helteessä olimme kävelleet sinne hotelliltamme muutaman kilometrin matkan. Niin - tämäkin taulu sai aivan uuden ulottuvaisuuden. Mikä on sen hinta? Mitä Sinä olisit siitä valmis maksamaan? Maksaisitko 10€ vai 100€ vai 500€ vai 1000€ vai... . Tosin emme ole sitä myymässä.

Mitä tänään tähän asti...

Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin puuskittaista tuulta ja yöllä sen verran lunta sataneen, että aamupäivällä on käytävä pihalla lumitöissä. Mittarissa -3 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään loppuiltapäivästä on tähänastisen elämäni ensimmäinen Teams-kokous kotoa toteutettuna. Kerran olen ollut vastaavassa Kemin kaupungintalolla toteutettuna. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.

"No nythän se helepon lykkäs Kemin Keskustalle!" totesi tuttu juttukaveri...

"No nythän se helepon lykkäs Kemin Keskustalle!" totesi tuttu juttukaveri.. Hän toi esiin aikaisemmat kirjoitukseni kuntapolitiikasta ja viimeaikaisen lehtiartikkelin Kemin kuntapolitiikasta - luottamushenkilöiden työsuojeluasioista. "Ei ole millään poliittisella ryhmittymällä helppoa Kemissä. Ei nyt eikä lähitulevaisuudessakaan. Vaikka tiettyä selkiintymistä onkin tapahtunut." totesin. Kyllä avoimesti on todettava, että kulunut valtuustokausi on ollut repaleinen. Kohta päivittäin näkee mediassa Kemin kuntatalouteen liittyviä uhkatekijöitä - tänäänkin tiistaina 28.11.2023 - uutisointi valtionosuusjärjestelmävuoden 2024 muutoksista, vähennyksistä Kemin osalta. On menossa "valtionosuushässäkkä", joka iskee korkealta ja kovaa Kemin kuntatalouteen. Se saattaa merkitä taas lisää supistuksia Kemin tarjoamista palveluista. Kyllä vuoden 2025 kunta- ja aluevaalit ovat tärkeät Kemissä(kin). Se poliittinen ryhmittymä, joka ei jatkuvista taloudellisista takaiskuista huolimatta ala painella paniikkinappuloita, onnistuu ehdokashankinnassa ja pitää rivit ojennuksessa - menestyy. Voi vaan kysyä: Onko tilaa uudelle ryhmittymälle?

Mitä tänään tähän asti...

Puuskittainen tuuli ja pilvinen taivas oli hetki sitten ensihavaintoni lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani. Mittarissa -8 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan päivällä puuhuoltoa. Kukaties päivällä, mikäli sääennusteet pitävät paikkansa, sataa lunta ja saattaa tietää lumenkolausta = hyötyliikuntaa. Muutoin ei tänä päivänä ole erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Marraskuun viimeinen viikko alkoi - kyllä...

Marraskuun viimeinen viikko alkoi - kyllä... Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -15 astetta pakkasta. Aamupäivän aikana odotettavissa pakkaslumen kolaamista. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Luottamushenkilön vastuu omasta toiminnasta - se on tärkeä asia - kyllä...

Luottamushenkilön vastuu omasta toiminnasta - se on tärkeä asia - kyllä... Valtuustokausi 2021-2025 on jo yli puolenvälin. Kemissäkin. Eri poliittiset ryhmittymät virittelevät jo verkkojaan uusien kuntavaaliehdokkaiden hakemiseksi lähestyviin kunta- ja aluevaaleihin. Olen tuonut useissa teksteissäni esiin tämän - kuluvan valtuustokauden - erityispiirteen. Mielestäni koskaan ei luottamustehtävistä ole ollut niin paljon eropyyntöjä kuin nyt. Kunnalliset luottamustehtävät on koettu raskaiksi. Oletettavasti pääsyyt ovat olleet paikkakunnalta muutto ja/tai henkilökohtaiset syyt. Varmaan moni "pyyhkeen kehään heittänyt" on kokenut panoksensa luottamustehtävään olleen riittämätön ja täten pettynyt omaan toimintaansa. Kuitenkin syitä löytynee myös eri ryhmittymien ryhmädynamiikassa. Valtuustoryhmän puheenjohtajalla on mielestäni äärimmäisen suuri kokonaisvastuu omasta ryhmästään. Kun ihmisistä on kysymys, erilaisia persoonia ja erilaisia kuppikuntia on osattava ohjeistaa kokonaisuuden kannalta oikeaan suuntaan. Avoin ja reipaskin asiakeskustelu tulee sietää. Tällä hetkellä ei ole helppo olla kuntapäättäjä. Ei ole helppo olla kunnan virkamiehenäkään. Jatkuva taloudellinen painajainen on koko ajan uhkana. Kaikesta huolimatta toivon, että seuraaviin kuntavaaleihin löytyy täyspäisiä, tolkun henkilöitä - tässä tapauksessa kemiläisiä - yhteisistä asioista aikanaan päättämään.

Kaunis talviaamu - kyllä...

Kaunis talviaamu - kyllä... Lunta harvakseltaan satelee ja mittarissa on -8- astetta pakkasta. Voi olla, että iltapäivällä joutuu/pääsee käymään ainakin etupihalla lumihommissa. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Nyt ollaan vaan kaikessa rauhassa. On havillista aikaa seurata maailmanmenoa. Päällimmäisenä tuo Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuston kokous Lahdessa. Katsotaan, mitä muuta tämä sunnuntaipäivä tuo tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -5 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole oikeastaan mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä lauantaipäivä tuo tullessaan... Niin - sen verran on aivan pakko mainita, että olipa mielenkiintoinen, laaja artikkeli Luppo-viikkoliitteestä hyvin tuntemastani kemiläisestä kuntapoliitikosta otsikolla Luottamus vaakalaudalla, ei erityisen mairittelevaa mutta tutun tuntuista. Artikkeli oli eräänlainen aasinsilta luottamushenkilöiden työsuojeluasioihin. Hyvä, että niistäkin puhutaan/kirjoitetaan. Itse olen ollut mukana kemiläisessä kuntapolitiikassa vuodesta 2000 lähtien. Olen viime aikoina kirjoittanut, että kuluva valtuustokausi on ollut poikkeuksellinen. Koskaan ei ole niin paljon henkilöitä pyytänyt eroa luottamustehtävistä kuin nyt...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Niin - "aarrematkalaukku" sisälsi loppujen lopuksi aivan muuta kuin ajattelin siellä olevan. Aiemmin mainitsemani taitavat olla pääosin päärakennuksemme autotallissa isossa säilytyslaatikossa. Yllätyin, että olin säilyttänyt muun muassa vuosilta 1966-68 Kemin teknillisen koulun opetusmateriaalia - omia muistiinpanoja useista eri oppiaineista. Putkessa rullalla oli myös teknillisen piirustuksen tussiharjoitustöitä, useita kuvia. Niitä katsellessani kävi mielessä, että tuskin pystyisin tällä hetkellä tekemään/piirtämään vastaavia... Mutta löytyihän sieltä myös vuosilta 1972-73 pitämiäni ammattiaineiden kokeita silloiselle valmistuvalle paperitekniikan luokalle. Ainakin yksi koe paperiteknologiasta, selluloosateknologiasta ja paperin ja kartongin jalostuksesta. Spriikopioita - vähän haalistuneita, mutta kyllä niistä vielä selvän sai. Sen muistan, että käytin siihen aikaan paljon niin sanottuja monivalintatehtäviä. Sen verran niitä selailin, että kerrata pitäisi, jos noihin saisi asialliset vastaukset itse aikaiseksi. Myös keväällä 1973 valmistuneiden paperiteknikoiden vuosijulkaisu oli tallella nimikirjoituksineen. Hauskoja, kuvaavia motto-tekstejä. Murheellista, että kyseisestä ryhmästä niin moni on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Matkalaukussa oli lisäksi haja-aineistoa Oy Tampella Ab:n vedenkäsittelyosastolta Tampereelta , Oy A. Ahlström Ab:n Kauttuan hienopaperitehtaalta, historia-aineistoa Kemi Oy:stä, jne. ... lisäksi muutamia vanhoja sanomalehtiä. Esimerkiksi Pohjolan Sanomat, kun Kemi täytti 100 vuotta. Se oli lähetetty meille opiskelija-asuntolaan Tampereen Peltolammille... Kaikki edellä mainittu: Mukavia muistoja ja ikävätkin muistot on aika sopivasti kullannut.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Vaimoni järjesteli päärakennuksen varastotilaa, teknistä laitetilaa, johon tulee päävesiputki ja jossa on muun muassa lämminvesivaraaja, ilmanvaihtojärjestelmään liittyvä kanavapuhallin. Tilaan on rakennettu hyllystö ja siirretty yksi vanha, korkea kaappi. Kun on tilaa, se pyrkii täyttymään. Siellä oli - on ollut kymmeniä vuosia - muun muassa minun opiskeluaikainen salkku, ammattijärjestöaikainen laukku/salkku ja salaperäinen vanha matkalaukku. Kaksi edellistä olivat tyhjiä, mutta matkalaukku - sen varastotilasta pois kantaessani - tuntui aika painavalta. Yritän muistella, mitä olen sinne aikanaan varastoinut talteen. Kaukaisilta oppikouluajoilta en ole säilyttänyt muuta kuin kasviston. Se sieltä saattaa löytyä. Kemin teknillisen koulun ajoilta en muistaakseni ole säilyttänyt muuta kuin fysiikan laboraatiotyöt ja deskriptiivisen geometrian harjoitustyöt - molemmat edellä mainitut olivat aikaavieviä ja työläitä. Ne sieltä saattavat löytyä. Tampereen Teknillisen Opiston ajoilta en ole säilyttänyt muuta kuin matematiikan, kemian ja fysiikan aineistoja, mappeja. Osa niistä saattaa matkalaukusta löytyä. Tuossa työhuoneeni kirjahyllyssä näyttää olevan matematiikan mappi. Olen aikonut sitä - jossakin vaiheessa - selailla. Tunnustan, se on jäänyt viime vuosina taka-alalle. On ollut niin paljon muuta mielenkiintoista aktiviteettia. Niin - saattaa tuosta matkalaukusta löytyä myös ammattiaineiden harjoitustöitä - suunnittelutöitä. Nekään eivät ihan "vasemmalla kädellä" syntyneet. Jos matkalaukusta löytyy edellisten lisäksi jotain muuta - se on yllätys...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavantuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -7 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Pistän kohtapuolin työasun päälle ja lähden vähien lumien kolaamiseen. Vilkas aamu, puheluja ja sähköpostiliikennettä poikkeuksellisen paljon. Katsotaan, miten muutoin tämä perjantaipäivä etenee... Pihalla käväisin. Päätin etupihan lisäksi kolata kakkosliittymän auki. Hyvin onnistui, kun ei ole vielä reunoilla kinoksia. Kun kinokset nousevat, lienee järkevintä ottaa lumilinko esille/käyttöön varastorakennuksen autotallista. Täytyy tunnustaa, että kolaaminen alkaa käydä työstä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Muistelin hetki sitten eilistä iltakokousta ja kokouksen yhteydessä pitkästä aikaa tapaamaani henkilöä. Jokaiseen kotitalouteen Kemissä jaetussa Meidän Energia&Vesi-julkaisussa oli artikkeli otsikolla: Pitkäaikainen talousjohtaja jää eläkkeelle - Tähtinen astuu remmiin. Totta - Jarmo Nousiainen oli viimeistä kertaa Kemin Energia ja Vesi hallituksen sihteerinä ja Maria Tähtinen oli kokouksessa "kuunteluoppilaana". Marian muistan hänen tyttönimellä - Puro - vuosikymmenien takaa. Hän kävi meillä silloin tällöin moottoripyöräänsä huollattamassa Tommin "pajalla" meidän varastorakennuksemme autotallissa. Silloin elettiin 1980-luvun loppupuolta ja 1990-luvun alkua. Näin ne vuosikymmenet vilahtavat...