Gallupit johtavat harhaan – pian meno muuttuu, näin kirjoitettavan...

Gallupit johtavat harhaan – pian meno muuttuu, näin kirjoitettavan... Kyllä. Sdp:n nimettyä Jutta Urpilaisen presidentinvaaliehdokkaakseen tähänastiset gallupit saa unohtaa ja meno muuttuu. Kuvioihin tuli aitoa punavihreyttä. Minulla on lisäksi aavistus, että kohta lentää pyyhkeitä kehään. Yksi ehdokas ei saa riittävästi kerättyä pätäkkää, vaalirahaa varteenotettavan kampanjan toteuttamiseksi ja toinen ehdokas ei saa kerättyä riittävää määrää ehdokaskortteja määräaikaan mennessä. Voi olla, että lisäksi tähänastisten mielipidemittausten 0-kerholaiset luopuvat myös jatkosta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tammikuun 2024 ensimmäisen kierroksen neljä varteenotettavinta ehdokasta ovat aakkosjärjestyksessä: Haavisto, Rehn, Stubb ja Urpilainen. Arvelen, että prosenttiluvut ovat tasaisia noin 20 tuntumassa ja toiselle kierrokselle menevät - myös aakkosjärjestyksessä - Rehn ja Stubb. Se on sitten kovaa vääntöä. Eiköhän tuo Olli tämän kisan voita, on hän niin kova...

Sunnuntai 19.11.2023 ja kaikki hyvin - ainakin toistaiseksi - kyllä...

Sunnuntai 19.11.2023 ja kaikki hyvin - ainakin toistaiseksi - kyllä... Ulos keittiön ikkunasta katsellessani aistin mukavan tuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -12 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Tänään ei oikeastaan ole mitään kummempaa tekemistä. Taidanpa seurata SDP:n presidenttiehdokaskuvioita, tosin siinä ei mitään yllättävää ilmeisesti tapahdu, Jutta Urpilainen "huudetaan" yksimielisesti tehtävään. Silloin todellinen presidenttipeli vasta alkaa. Mielenkiintoista. Varmaan muutakin kotimaan ja maailmanmenoakin tulee tänään seuratuksi. Katsotaan, miten tämäkin päivä etenee. Uteliaisuuttani käänsin seuraavan viikon esiin pöytäkalenteristani. Yksi kokous keskiviikkona alkuillasta, ei muuta ja hyvä niin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Vaalikoneita pukkaa. Olen aika monien vallien yhteydessä uteliaisuuttani täyttänyt niitä. Itsekin olen vuoden 2000 jälkeen kuntavaalien yhteydessä omien näkemyksieni osalta täyttänyt erilaisia vaalikoneita. Lähestyviin presidentinvaaleihin liittyvänä en näe minkäänlaista tarvetta tutkiskella ehdokkaiden näkemyksiä. Jätän ne väliin. Miksi? Siksi, että näissä vaaleissa on mielestäni yksi ylitse muiden, vaikka ennakkokannatusluvut eivät vielä sitä osoitakaan. Tällä hetkellä keskustalaisten ei ole syytä painaa paniikkinappulaa. Presidenttipeli ei ole vielä edes alkanut. Tämä on takakentän kevyttä lämmittelyä. Kun huomenna sunnuntaina 19.11.2023 oletettavasti SDP nimeää virallisesti Jutta Urpilaisen omaksi ehdokkaakseen, ennakkoasetelma muuttuu olennaisesti. Se merkitsee em. henkilön kannatuslukujen nousu, mutta erityisesti Olli Rehnin kannatuslukujen voimakasta nousua. Näin arvelen tapahtuvan. Lähestyvän joulukuun kannatusmittausluvut alkavat näyttää presidentinvaalien todellisen asetelman. Oletettavasti siellä on neljän tasainen kärki. Katsotaan, miten asia etenee. Ken elää, hän näkee...

Lauantai 18.11.2023 - kyllä...

Lauantai 18.11.2023 - kyllä... Lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen ja tyvenen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -14 astetta pakkasta. Eilen kauppareissulla keskustelimme, että menneenä syksynä ei oluut kunnon syysmyrskyjä Perämeren pohjukassa. Ennen oli aina puhetta kolmesta syysmyrskystä ennen kuin ilmanala talveksi muuttui, rauhoittui. Onko tämä sitä ilmastomuutosta, mene ja tiedä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole muuta kuin pitkästä aikaa kulttuuria teatterin muodossa myöhäisiltana. Katsotaan, miten muutoin tämä päivä etenee...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin valoisan ja tyvenen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -9 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Käymme päivällä hakemassa Kivikankaalta Ammattiopisto Lappian Ravintola Auringosta tilaamamme ruoat. Hyvä palvelu niin kuin aikaisemminkin. Illansuussa on Keskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokous. Olen aikeissa mennä paikan päälle pitkästä aikaa, jos ei mitään pakottavaa estettä ilmaannu. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... "Jos sinun ei ole pakko juosta - kävele. Jos sinun ei ole pakko kävellä - istu. Jos sinun ei ole pakko istua - makaa." totesi 1960-luvun puolen välin jälkeen suuresti kunnioittamani, silloisen Kemin teknillisen koulun rehtori Olli Ingman hänen opettaessa fysiikan tunnilla energian kulutusta ja nimenomaan energian säästämistä. Edellä mainittu asia kävi hetki sitten mielessäni pohtiessani, milloin olen viimeksi juossut. Siitä on on jo tovi. Ilmeisesti pystyisin/osaisin vielä juosta, jos olisi pakko. Niin - todettakoon lisäksi, että Olli Ingman ja hänen seuraajansa Valdemar Rantonen vaikuttivat olennaisesti siihen, että minusta tuli opettaja. Miten? Se on tarina erikseen...

Torstai 16.11.2023 ja toistaiseksi kaikki hyvin - kyllä...

Torstai 16.11.2023 ja toistaiseksi kaikki hyvin - kyllä... Lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin talviaamun läsnäolon. Mittarissa -13 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen sytytin päärakennuksen takkapesä klapit. Saamme "massiiviseen kivikasaan" varastoiduksi hiukan lämpöä. Tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Presidentinvaalit lähestyvät - oletko valmis...

Presidentinvaalit lähestyvät - oletko valmis... Olen vähin seurannut median kautta lähestyviin presidentinvaaleihin liittyviä uutisointeja ja kommentoinutkin niitä. Tähän saakka olen yksiselitteisesti todennut, että peli, tosi peli ei ole vielä alkanut, vaikka monet ehdokkaat on nimetty ja kampanjat ovat osittain käynnissä. Mielestäni todellinen asetelma paljastuu vasta siinä vaiheessa, kun SDP - tällä hetkellä puolueiden kannatusmittauksissa paalupaikailla oleva - nimeää presidentinvaaliin oman ehdokkaansa eli Jutta Urpilaisen. On mielenkiinoista nähdä, kuinka korkealle hänen kannatuslukunsa nousee. Joka tapauksessa hän "syö" Stubbin ja Haaviston kannatuslukuja. Kolmen kärki asettunee rapiat kahdenkymmenen prosentin tuntumaan ensimmäisellä äänestyskierroksella tammikuussa 2024. Keskustan ehdokkaalla Olli Rehnillä on edelleen hyvät mahdollisuudet nousta kahden joukkoon. Se on minimitavoite. Sen jälkeen se tosi peli vasta alkaa. Kyllä Olli on silloin vahvoilla...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin ihan mukavan tuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -7 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoiminen jälkeen päivemmällä teen tutut kuviot: Pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Todennäköisesti makustelen uusia, Suomen vuoden 2024 presidentinvaaleihin liittyviä kyselyjä ja seuraan tuota Suomen ja Venäjän välisen maarajan tapahtumia. Maailmalla jotain myönteistä: Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit tapaavat/neuvottelevat. Lähi-Idässä Gazan tilanne edelleen räjähdyspisteessä. Ukrainan sotatilanne lähes ennallaan - murheellista. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen katsellut televisiosta uusseelantilaisia Grand Designs - rakentamisohjelmia ja ruotsalaisia Unelmakoti-ohjelmia. Ohjelmia, joissa rakennetaan mielenkiintoisia, tasokkaita ja kalliita rakennuksia ja joissa kustannusarviot paukkuvat monista eri syistä. Kävi mielessä paluumuuttomme Kemiin vuonna 1981... Olimme myyneet Lappeenrannan pohjoispuolelta Taipalsaaren kuntaan kuuluvalta Saimaanharjulta omakotitalomme ja asetuimme täällä asumaan vanhaan kotitaloomme, jonka pihapiiristä oli pitkä varastorakennus sisareni aviomiehen toimesta purettu. Entisen perunapellon alue/tontti oli myyty kahdelle Veitsiluodon metsäosaston metsänhoitajalle. He olivat suunnitelleet ja rakennuttaneet tontille kytketyn paritalon Monikko-elementeistä. Varastoksi ja puuseeksi toimme mukanamme muuttokuormassa pienen kevythirsimökin, jonka pystytimme tontillemme. Aloimme suunnitella omakotitaloa, joka pääosin rakennutettiin/rakennettiin vuonna 1982. Niin - edellä mainituissa ohjelmissa kiinteistöjen kustannusarviot liikkuvat miljoonissa euroissa/punnissa. Meidän omakotitalomme kustannusarvio oli muutaman satatuhatta - markkaa. Toki jonkin verran täytyi neuvotella pankkilainaa, korkotaso taisi siihen maailman aikaan olla 12-15%. Näin jälkikäteen ajatellen aivan liian vähän sitä lainaa tuli otetuksi. Perusrakenteet ja ratkaisut tässä rakennuttamassamme/rakentamassamme omakotitalossa ovat asialliset ja hyvät, oikeastaan erinomaiset. Pröystäilyyn ei ole ollut tarvetta. Myöhemmin tontille on rakennettu varastorakennus, puu- ja varastokatos sekä poikkeusluvalla Pikkupuoli (entinen Ekoateljee) tontin kulmalle. Niin pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että kemiläisten pankkien kierroksella eräs edesmennyt pankinjohtaja edesmenneestä pankkikonsernista rakentamislainaa hakiessani kaatoi niskaani maailman taloudelliset vaikeudet, maailmankaupan ongelmat ja maailman muutoinkin epävakaiset olosuhteet. Tunsin itseni lähes kaikkiin niihin syypääksi, syylliseksi. Mikä mahtaisi olla tilanne tällä hetkellä lainaa hakiessani. Maailman ongelmat ovat moninkertaiset silloiseen verrattuna. Onneksi lainaa ei ainakaan tällä hetkellä ole tarvetta hakea...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten tämä päivä loppujen lopuksi etenee...

Uusi marraskuun viikko käynnistyi - kyllä...

Uusi marraskuun viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin talviaamun läsnäolon. Mittarissa -7 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen tutut kuviot: Klapit päärakennuksen takkapesään odottamaan sytyttämistä - kukaties vasta huomenna. Aamukahvittelun yhteydessä lehteä - Lapin Kansa - lukiessani havaitsin taas, että tuttuja yleisönosastokirjoittajia oli oikein kasapäin liikkeellä - minun arvomaailmani perusteella oikeita teksti-inhokkeja. Olen aikaisemminkin havainnut, että tässä kyseisessä lehdessä on kohtuuttoman paljon vanhaa hapatusta esillä. Takaraivoon alkaa hiipiä taas ajatus pistää lehti "jäähylle" toistaiseksi. Onhan tuo jo pari-kolme vuotta tullutkin aamuluettavaksi. Sitä ilmankin kyllä selviää. Katsotaan nyt... Niin - tiedustelin asiaa Lapin Kansan asiakaspalvelusta sähköpostin välityksellä. Sain välittömästi vastauksen, että tilaus on jatkuva tilaus ja että olen/olemme maksaneet lehden 22.12.2023 saakka. Ainakin siihen saakka noita "juoksuhautoihin jääneitä" yleisönosastokirjoittajia on pakko vielä sietää. Tänään ei ilmeisesti ole mitään tärkeää tekemistä. Antaapa ajan kulua ja seurataan, mitä tämä päivä tuo tullessaan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Olen käynyt elämääni läpi Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- osa-alueella vuosien 1994-2014 aikana. Olen osittain päivittämässä noin kaksikymmentä sivuista aineistoa lukuisista erillisistä tapahtumista, matkoista, tapaamisista, jne. pääasiassa ne liittyvät taidenäyttelyihin Kemissä, Oulussa, Virroilla, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä.... Näin jälkikäteen tulee miettineeksi, miten ihmeessä olen pystynyt kaikki hoitamaan, kun kuitenkin kuvioissa on ollut tärkeimpänä opetustyö ja siihen liittyvä ammattiyhdistystoiminta. Niin ja vielä yhdistystoiminta insinöörikuvioissa. Eikä minulla ole ollut koskaan kiirettä. Ei nykyäänkään... Näin isänpäivänä luonnollisesti takaraivoon hiipii ajatus, kuinka paljon perheeni on on tästä kaikesta "sauhuamisesta" kärsinyt. Ehkä ei kuitenkaan kohtuuttomasti, sillä onnittelut isänpäivästä ovat tulleet perille...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Selailen silloin tällöin vanhoja tekstejäni vuosien varrelta. Niitä on paljon. Tässä yksi, jossa on kaksi hyvin tuntemaani henkilöä... Hyvä Seppo! Osuit taas kerran asian ytimeen. Harmi, että en ole päässyt toteuttamaan taiteilija Seppo Mikkasen kanssa vuosikymmeniä hahmottelemaamme kuvataidekokonaisuutta työnimeltään Elämä paketissa - toistaiseksi... Kemin taidemuseon uudessa Kabinetti-teoksessa kuukkeli on kuuntelija. Kemin taidemuseo sai uuden Kabinetti-teoksen lahjoituksena taiteilija Seppo Mikkaselta. Seppo Mikkanen käytti "Kuukkeli on onnenlintu" -teoksensa materiaaleina pronssia, kuparia ja puuta.Seppo Mikkasen uunituore “Kuukkeli on onnenlintu”, jossa kohtaavat kaksi varsin lappilaista aihetta: kuukkeli ja kullankaivuu. Kabinetti on Kemin taidemuseon ja kirjaston yhteinen yhden tai useamman teoksen vaihtuva näyttely. Mikkanen lahjoitti teoksensa Kemin taidemuseon kokoelmaan ja se on esillä kulttuurikeskuksen aulassa kuukauden verran. Mikkanen kertoo halunneensa teoksellaan pohtia nykyajan yksinäisyyttä. – Kuukkeli on sosiaalinen lintu, kullankaivajan kaveri. Karu ukkokin saattaa nuotiolla kertoa kuukkelille ihan mitä vaan. – Tänä päivänä taas ihmisillä ei tahdo olla juttukaveria. Moni on yksinäinen, kun muilla ei ole aikaa kuunnella. Kuukkeleita ja kullankaivajia yhdistävät myös monet tarinat ja uskomukset, joita Kemin sarjakuvakeskuksen tuottaja Petri Kittilä muisteli julkistustilaisuuden puheenvuorossaan. Kuukkelia on perinteisesti pidetty onnenlintuna. Joskus niiden on jopa kerrottu johdattaneen ihmisiä kultaesiintymien luo. Myös henkevämpiä uskomuksia kuukkeliin liitetään. – Usein on sanottu, että kun poromies kuolee, hän muuttuu poroksi. Metsämiesten sielun taas uskotaan siirtyvän kuukkeliin. Niin - mene ja tiedä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsottuani aistin kirkkaan ja tyvenen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -12 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Vaimoni valmistautuu leivonnaisten - torttujen - tekoon. Niin - kalenterissa lukee Isänpäivä. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Ollaan nyt sitten vaan ja katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan. Käänsin uteliaisuuttani työhuoneeni pöytäkalenterista uuden viikon esiin. Ainoastaan loppuviikosta on hiukan aktiviteettia...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että katselimme illansuussa Ylen Areenalta alla olevan 2-osaisen tuoreen dokumentin: Katya Adler tours the borderlands of Russia in Living Next Door to Putin on BBC1 — review In a two-part documentary, the journalist investigates how neighbouring nations have reacted to troops invading Ukraine Katya Adler is a restrained reporter in ‘Living Next Door to Putin’ © BBC/Séamas McCracken Suosittelemme!

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Närän Merja muisteli 1980-luvun puolen välin jälkeistä - kemiläiseen jalkapalloiluun liittyvää - asiaa. Kannustusvälinepurkin tekstiä. Vastasinkin hänen muisteluunsa/muistamattomuuteensa, mutta lisäänpä asiaan vielä hiukan tekstiä. Totta - siihen maailman aikaan Innon Mimmit ja KePS pelasivat mestaruussarjassa. Olin opettajatyön ohessa kehitellyt AITAKI-laatutuotteen, jolle toivoin hiukan näkyvyyttä. Ehdotin em. jalkapalloseuroille yhteistyötä. Ehdotus hyväksyttiin ja sain SYP/Ahti Salmelan mukaan yhteistyökuvioon. Mikkasen Seppo suunnitteli ja toteutti tuon yhteisen mainostekstin. Muun muassa Innon Mimmit olivat mukana "mannekiineina" Kemin ammattikoulun piha-alueella toteutetussa Messutapahtumassa. Itse sain tapahtumaan aikamoisen määrän sponsoreita, joiden logot liimattiin höylättyihin, noin 1,5 metrin lautoihin, jotka ripustettiin päällekkäin erääseen Messu-nurkkaukseen. Se mainoskokonaisuus on minulla päärakennuksen autotallissa peltisessä varastokaapissa pystyssä. En ole raskinut sitä hävittää. Kiistatta sillä on tunnearvoa. Taisipa sitä mainosrahaa tulla sen verran, että silloinen Innon Mimmien valmentaja Ahon Pekka luovutti yhteistyön merkeissä minulle Innon Mimmien standaarin. Se on tuossa työhuoneeni kirjahyllyssä näköetäisyydellä tälläkin hetkellä. Pistänpä vielä tuosta kannustusvälienpurkista kolme kuvaa varmemmaksi vakuudeksi...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani aistin kirkkaan ja tyvenen talvisen pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -8 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan myöhemmin puuhuoltoa. Tänään ei minulla ole mitään erityistä tekemistä. Vaimoni sanoi lähtevänsä kaupungille asioille. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Se on perjantai - kyllä...

Se on perjantai - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pivisen, tyvenen ja kevytlumisateisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Selkäsaaresta kesällä tuodut kuusipuut iloisesti räiskyvät. Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Ollaan vaan, katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan. Voi olla, että Martti Ahtisaaren hautajaisseremoniaa Helsingistä tulee pätkittäin seurattua...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja puolipilvisen talviaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties laitan päärakennuksen takkapesään tulet tai vasta illansuussa. Tänään ei oikeastaan ole mitään kummempaa tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan. Seurailen kukaties hiukan entistä tarkempaa maailmanmenoa netistä...