Se on Helluntaipäivä - kyllä...

Se on Helluntaipäivä - kyllä... Pieni pätkä Wikipediatekstiä: Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Läntisten kirkkojen pääsiäissäännön mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta (kuten vuosina 1818 ja 2285) ja viimeistään 13. kesäkuuta. Suomeen sana helluntai on tullut muinaisruotsin sanoista hælgho dagher ’pyhät päivät’. Alkuperältään ja ajankohdaltaan helluntai liittyy myös juutalaisten šavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan, jota vietetään seitsemän viikkoa juutalaisten pääsiäisen eli pesahin jälkeen toisaalta sadonkorjuujuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muisto­juhlana. Uudessa testamentissa tästä juhlasta käytetään nimitystä helluntai. Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla pääsiäisen ja joulun jälkeen. Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä. Koska se on aina sunnuntai, se ei useimmilla työ­paikoilla kuitenkaan vaikuta työaikajärjestelyihin. Helluntaipäivä on seitsemäs sunnuntai pääsiäisestä, joka taas määräytyy vanhojen pääsiäissääntöjen mukaan. Joissakin maissa helluntai on kaksipäiväinen juhla. Niinpä. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen oli taas todettavissa, että säätiedotukset pitävät paikkansa - sateinen aamu. Mittarissa +8 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän päärakennuksen takkapesään tulet. Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani aistin kauniin/viileän alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +7 astetta lämmintä, päivällä varmaan toistakymmentä astetta lämpimämpää. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdemme Selkäsaareen. Olemme päättäneet, että emme rehki kohtuuttomasti. Touhutaan hissun kissun. Voi olla, että tontin tulistelupaikan lisäksi polttelen risuja rannassa ison kiven juuressa olevassa toisessa tulistelupaikassa. Menomatkalla vilkaisemme uuteen paikkaan edellisellä kerralla jättämämme katiskan, jota virittelimme turoilla. Jos ei ole kalaa, siirrämme sen entisille pyyntipaikoille. Katsotaan, mitä päivä muutoin tuo tullessaan...

Niin - se on taas perjantai - kyllä...

Niin - se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun, mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavantuntuisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +9 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen alan tekemään lähtöä Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille näyttömalliksi. Tuttu juttu: Miesten klassinen hiustenleikkuu mahdollisesti juhlakampauskin. Voi olla, että kokopartaakin rapsutellaan kesälookkiin = tasalyhyeksi. Siinäpä sitä aamupäivälle ohjelmaa. Niin - elämme muuttuvassa maailmassa. En ollut näyttömallina, mutta em. toimenpiteet tehtiin normaalisuorituksena. Kaikki - oppilas, opettaja ja nimenomaan asiakas eli minä olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Nyt saa näiltä osin kesä tulla... Kotiin ajettuani totesin, että päärakennuksen kattotuunaus oli meneillään - hyvä niin. AJ-katteen kaksi nuorta miestä isäntänsä johdolla saivat työn päätökseen. Hyvää jälkeä. Eiköhän tuolla seuraavat 40 vuotta päärakennus ole siltä osin kopillaan... Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen ja mukavantuntuisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa auringossa +23 astetta lämmistä. Perinteisten aamutoimien jälkeen valmistaudumme Selkäsaareen lähtöön - kyllä. Risujen polttoa, kuusikannon alustavaa "esiinottoa" ja tärkeimpänä tehtävänä pistää siemenperunat maahan. Kolmea lajiketta: Timoa, Siikliä ja Puikulaa. Kukaties pois lähtiessämme otamme yhden katiskan - sitä hiukan tuunattuani - mukaan ja jätämme sen pyytämään. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin, aurinkoisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta aamuauringossa. Nyt jos koskaan on erinomainen tiilikaton maalausilma - odotellaan, mitä tuleman pitää. Perinteisten aamutoimien jälkeen käväisen aidan takana olevassa pienkerrostalossa tarkistamassa vuokrattavaksi jääneen/olevan siistin yksiön tilanteen. Lorisuttelemassa hajulukkoihin ainakin vettä. Niin - edelliseen liittyvänä, jos Sinulla tai tuttavallasi on vuokrayksiön tarvetta, ota Messengerin kautta yhteyttä minuun tai OP Koti Kemi-organisaatioon - kiitos. Pihalle ilmeisesti menen kohtapuolin työasu päällä, josko jotain järkevää saisi aikaiseksi tänäkin päivänä... Kyllä - touhusin tontin kulmalla. Tein muun muassa yhden uuden painekyllästetyn 75x75 aitatolpan, asensin sen AITAKI-tolppajalustaan ja hiukan seppäsin kahta aitaelementtiä. Apuammattilaiseni Vincent saapui paikalle. Olimme aikaisemmin sopineet, että harjoittelemme mahdollista terassikäsittelyä hiomalla ja maalaamalla Pikkupuolen portaat. Se homma käynnistyi. Itse aloin orientoitua lähestyvään kokoukseen. Loppuiltapäivästä on kokous Peurasaaressa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Istuskelimme loppuiltapäivästä varastorakennuksen lipan alla ja osan aikaa keskellä pihaa olevassa pihakeinussa. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole eikä siinäkään, että juhlimme ensimmäisen Selkäsaaressa käynnin myönteisiä näkymiä jälkikäteen ja päärakennuksemme tiilikattotuunauksen loppuun saattamista etukäteen. Katto odottaa vielä 2-3 kertaan maalausta. Sitten se on siinä... Nautiskelimme. Kuuntelimme etäältä ukkosen jyrinää. Katselimme pihakeinusta raparperipuskien nopeaa kasvua tontin kulmalla. Melkein kuuli niiden kasvavan. On se kevätluonto mahtava voima. Pihan linnut ovat töpinöissään. Voi olla, että raja-aitaelementtien lautajämistä teen vielä linnunpönttöjä, jos oikein aktiviteettipuuska yllättää. Katsotaan nyt sitten.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen aamun läsnäolon. Toivottavasti ei ala kovasti satamaan päivällä. Mittarissa +14 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen virittelemme pihatöitä. Ainakin tontinkulman aitatolpan uusista, aitaoikaisua, matopellon muokkausta ja Pikkupuolen portaikkojen hiomista/mahdollista käsittelyä... AJ-Katteen kattoammattilaiset tulevat maalaamaan ensimmäisen kerroksen päärakennuksemme tiilikatolle. Niin - sade ilmaantui niin kuin säätiedotuksesta oli ounasteltavissa. Kattomaalaus ainakin tältä päivältä ei tule toteutumaan enkä minäkään viitsi itseäni turhaan kastella. Ehtiipä nuo myöhemminkin. Eilen istutetut siemenperunat saavat penkeissä sopivasti vettä - hyvä niin. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että testin - omasta mielestä hyvän tekstin - kirjoittaminen käy työstä. Tuntuu välistä, että mieluummin kaivaisi sata metriä ojaa... Varsinkin silloin väsymys iskee jälkikäteen pintaan, kun omakirjoittaman tekstin sanoma ei mene perille, vaan aiheuttaa epäilyjä tarkoitusperistä. Epäilyjä ja jankkaamista omasta mielestä "päivänselvistä" asiakokonaisuuksista. Silloin käy vahvasti mielessä, että käynpä illansuussa - pulssin tasaannuttua - kaveriporukkani täällä Veispuukissa taas läpi ajatuksen kanssa. Onneksi näitä hetkiä on kuitenkin aika harvoin...

Uusi viikko käynnistyy - kyllä...

Uusi viikko käynnistyy - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa auringossa +23 astetta lämmintä. Uutta pöytäkalenterin sivua katsellessani totean, että tällä viikolla on yksi pakollinen kokous ja kaksi muuta, joihin voisin - niin halutessani - osallistua. Toinen niistä - Keskustan Peräpohjolan piirin vuosikokous lauantaina 27.05.2023 Kemin Digipoliksessa on varmaan mielenkiintoinen käytyjen eduskuntavaalien ja lähestyvien presidentinvaalien vuoksi. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidamme pitää kevyttä pihapäivää. Makustelemme vielä eilistä ensimmäistä Selkäsaaripäivää tälle alkukesälle. Saimme pääosin raivatuksi myrskynkaataman ison pihakuusen jäänteet. Seuraavalla kerralla homma vielä osin jatkuu ja silloin pistämme myös siemenperunat maahan. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tulleessaan... Niin - AJ-Katteen työpari käväisi hetki sitten ja jatkavat tiilikaton tuunausta. Vaihtavat viottuneet tiilet ja ajavat parista jiiritiilestä palat pois rälläkällä. Homma jatkuu... Niin - me istutimme tontin kulmalle tämän vuoden siemenperunat: Timoa, Siikliä ja Puikulaa. Niistä saamme aikanaan, loppukesästä syömäperunaa = uutta perunaa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun, mutta aikaisten herätyn yön jälkeen oli aistittavissa kauniin alkukesän päivän tulo. Mittarissa varjossa +7 astetta lämmintä. Keittiön ikkunasta nähtynä linnut kirmailevat kahdella linnnunpöntöllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen olemme tekemässä lähtöä Selkäsaareen. Tuulet suotuisat ja vedenpinta mukavan korkealla - hyvä niin. Viemme saareen viisi säkillistä puutarhamultaa ja kolme lajiketta perunansiemeniä: Timoa, Siikliä ja Puikulaa. Muokkaamme runsas vuosi sitten ruoppaushiekoista tehtyä peltoa, johon olemme jo aikaisemminkin pistäneet monia säkillisiä puutarhamultaa. Viime kesän perunasato oli ihan hyvä. Mielenkiintoista nähdä, miten "tuotanto" lähtee tänä kesänä käyntiin. Tärkein tämän päivän tehtävistä on tutkia taannoin myrskyn kaataman ison pihakuusen oksien aikaansaannokset mökin huopakatteelle. Toivottavasti ne ovat vähäiset. Saaressa täytyy edetä rauhallisesti. Nyt ei hötkyillä. Kukaties otan yhden katiskan ja lasken sen paluumatkalla pyytämään lähivesille. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

"Siinä on tainnut muurarilla jäädä työt kesken?" totesi minulle taannoin vaimoni ompeluasiakkaan aviomies...

"Siinä on tainnut muurarilla jäädä työt kesken?" totesi minulle taannoin vaimoni Ompelimoasiakkaan aviomies... Niin - kyseinen mieshenkilö katseli varastorakennuksemme tuntumasta Pikkupuolen (entinen Ekoateljee) suuntaan. Hän katseli hyvin poltetuista tummanpunaisista tiilistä muurattua seinää. "Ei ole jäänyt kesken. On sovittu, että seinä jää silleen." totesin. Kyseisen mieshenkilön mielestä seinä olisi pitänyt siistiä. Toki muutama muukin henkilö on näin todennut. En paljastunut, että itse muurasin kyseiset punatiiliseinät. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että pelastin taannoin 3600 tiiltä, kun Kemin ammattioppilaitoksen työpajarakennuksen - kohta purettavan Tervahallin - puoleista seinää tuunattiin: Valettiin levikeantura, asennettiin lisäeristettä ja vaihdettiin ikkunat. Suurin osa purkutilistä meni kaatopaikalle ja murskattiin tie- ja parkkialuepohjiksi. Kivelän Veikko toi tontillemme pari-kolme vaihtolavallista tiiliä. Taisinpa peräkärrylläkin niitä tuoda. Olihan niiden puhdistamisessa tavallisen kova työ. Eipä siinä mennyt kovinkaan kauan, kun koko työpajarakennus ja toimistorakennus purettiin > paikalle rakennettiin Kemin Prisma... Kohta puretaan Tervahalli, Tennis-Keila-halli ja alueella oleva autonpesuhalli. Paikalle aletaan rakentamaan Biltema-kauppapaikkaa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistetta veneen Hatisaareen vientiä. Se on tehty. Vene on Hahtisaaren 1. laiturissa paikalla nro 21. Veneenlaskuluiskaan peruuttaminen on aina samanlaista äheltämistä. Se ei tapahdu kuin kerran vuodessa ja toinen syksyllä venettä maihin haettaessa. Ilmeisesti olisi syytä harjoitella peruuttamista... Olen lähdössä hakemaan puutarhamultaa. Viimeksi otin Kemin Tokmannilta, nyt haen Kemin K-Raudasta viisi 40 litran säkkiä tasaraha 10 euroa Selkäsaareen vietäväksi ensimmäisen saarikäynnin yhteydessä. Katselen myös tänään hyviä siemenperunoita sekä tontin kulmalle että Selkäsaareen istutettaviksi. Jos tänään vielä aktiviteettia riittää, teen iltapäivällä yhden aitaelementin... Katsotaan, mitä päivä muutoin tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten ajellessamme kaupungin keskustasta takaisin kotiin Haukkarin Kainuundulle keskustelimme - minä ja vaimoni - josko sittenkin lähdemme omalla autolla ajelemaan Laurin ylioppilasjuhliin Helsingin Vuosaaren Aurinkolahteen. Tuli niin mukavan varma tunne, kun kesärenkaat ovat taas alla ja kulku lähes äänetöntä. Olisihan se nyt yksi pitempi reissu paikallaan tällekin autolle ja onhan meitä kaksi ajajaa... Esimerkiksi lähtö Kemistä perjantaina 02.06. heti aamulla ja paluu Helsingistä takaisin joko sunnuntaina 04.06. tai viimeistään maanantaina 05.06.2023.

Niin - se on taas perjantai - kyllä...

Niin - se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn yön jälkeen aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa lähes +20 astetta auringossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Mersun renkaiden vaihtoon. Nostin kesärenkaat päärakennuksen autotallista kyytiin ja ajelen aamupäivällä klo 11 Karjalahdelle. AJ-katteen kaksi nuortamiestä saapui jatkamaan päärakennuksen kattotuunausta - hyvä niin. Tommi kävi hakemassa peräkärryn hakeakseen lautatavaraa Karihaaraan. En huomannut kysyä, mihin tarkoitukseen. Veera on Pikkupuolella vielä aamu-unilla... Kesäautomme perässä on venetraileri lähtövalmiina. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Se on Helatorstai - kyllä...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä, lähinnä mainoslehtiä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja hiukan sumuisen aamun läsnäolon. Mittarissa +7 astetta lämmintä. Säätiedotus on ennustanut tälle päivälle sateita. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Kukaties Pikkupuolelle vaimoni käy laittamassa tulet. Veera on tulossa yökylään viikonvaihteeksi. Kukaties valmistelen trailerin päällä olevan veneen Hahtisaareen vietäväksi päivemmällä... Hiukan Wikipediatekstiä: Helatorstai (< ruots. Helgetorsdag, ‘pyhä torstai’), toisinaan myös Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (lat. Dies sanctus ascensionis Domini), on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseen­astumisen muistoksi. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä. Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta. Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä'). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag. »Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta. Jeesus vei opetuslapset ulos kaupungista, lähelle Betaniaa, ja siellä hän kohotti kätensä ja siunasi heidät. Siunatessaan hän erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. He kumartuivat maahan asti ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja sitten he riemua täynnä palasivat Jerusalemiin. He olivat alati temppelissä ja ylistivät Jumalaa.» (Evankeliumi Luukkaan mukaan)

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun, mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kagunvarren postilaatikosta aistin sateisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +12 astetta lämmintä. Tänään saattaa olla päärakennuksemme tiilikaton osalta mielenkiintoiset hetket. Jo kaksi vuotta sitten teimme alustavia yhteydenottoja tiilikaton puhdistamiseksi ja pinnoittamiseksi. Monista eri syistä johtuen asia siirtyi. Tänä keväänä asia on otettu uudelleen esille. On alustavasti sovittu, että tiilikaton huoltoimenpiteet aloitetaan tänään painepesulla. Tänään vien Ekoasemalle vanhoja aitaelementin jäämiä. Todennäköisesti otan kesäautoomme lavallisen multaa samalla reissulla hengessä: Vie mennessä, tuo tullessa. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Eräs Facebook-tekstini tänään...

"Älä hullua yllytä!" ennen leikillisesti sanottiin. Sanonta kävi mielessä, kun olin takapihalla logokuusien alla tuunaamassa kahden metrin pituista aitaelementtiä ja aloitin toistakin... Aamupäivällä Vincentin kanssa kävimme "rajankäynnin" ja hahmotimme, kuinka monta aitaelementtiä on tuunattava tai kokonaan uusittava. Ei niitä onneksi kovin monta ole, mutta sen verran, että kävin hakemassa puutavaraa. Vincent aloitti maalaamisen ja minä jatkoin ja tuo "älä hullua yllytä" liittyy siihen, että tuunasin yhden elementin "malliksi". Kävi mielessä, että todennäköisesti emme huomenna tuunaile, vaan teemme kertalaakista uuden aitaelementin. Pääsee huomattavasti vähemmällä vaivannäöllä.. Olen kertonut, että tuo puuaita on lähes 40 vuotta vanha, olen myös kertonut, mistä nuo laudat ovat pääosin peräisin - vanhan kotitalomme ulkovuorilautoja. Puuaitamme on neljän tontin raja-aitaa. Se noudattaa AITAKI-Laatutuotteen ideaa, jossa kannattimet ovat tavallaan ensimmäisiä prototyyppejä. Tuossa hetki sitten, kun väsymys alkoi hiipiä puseroon mietiskelin:"Koittaako joskus sellainen hetki, että joku rajanaapureista tulee jututtamaan hengessä - voinko tulla auttamaan ja/tai sopiiko, että korvaan hiukan aidasta, kun olet rakentanut sen ja pitänyt sitä kunnossa vuosikymmeniä... ." "Älä unta näe." kuulin selkeästi valistuneen lukijan tupisevan. Näin se varmasti on. Oli niin tai näin, huomenna tuunattavia/uusittavia aitaelementtejä ei tarvitse neljäänkymmeneen vuoteen uusia. Toki takuuta en mene antamaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälken lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +10 astetta lämmintä, päivällä oletettavasti toinen mokoma lisää, hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden mullanlevitys hommiin. Vaimoni laittanee tontin kulman pienen peruna- ja kasvimaan "istutuskuntoon" niinkuin aikaisempinakin vuosina. On hyvä, että näinä hektisinä ja poukkoilevina aikoina on jotain tuttua ja turvallista - elämän vakaustekijöitä. Niitä kaivataan. Tarkistan päärakennuksen välikatolta aitalautatilanteen. Todennäköisesti siellä ei ole niitä "varastossa" liiemmälti, joten käynti puutavaraliikkeessä on välttämätön lähipäivinä. Todennäköisesti ajelen peräkärry kesäauton perässä Karjalahdelle Prismaan. Katsotaan, mitä tämä maanantaipäivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Toukokuun kolmas viikko käynnistyy - kyllä...

Toukokuun kolmas viikko käynnistyy - kyllä... Käänsin hetki sitten - hiukan etuajassa - työhuoneeni pöytäkalenterista esiin uuden viikon. Ei kokouksia, mahdollisesti Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä käynti. Viime maanantaiksi varattu aika peruttiin. Syytä en tiedä, ilmeisesti näyttöä tekevä opiskelija oli sairastunut. Huomenna maanantaina päiväkahvittelun yhteydessä suunnittelemme Vincentin kanssa mahdollisia pieniä työkohteita tontillamme. Asiasta on alustavasti sovittu. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, Veera tulee jossakin vaiheessa yökylään Pikkupuolelle. Arvelen, että viikolle siunaantuu vielä jotakin muutakin. Näin se yleensä menee...

"On se sinnikko!" sano...

"On se sinnikko!" sano... Olen seurannut kemiläisen rivivaltuutetun Paavo Väyrysen blogikirjoituksia suurennuslasin kanssa vuodesta 2021 lähtien. Erityisesti viimeisen puolentoista vuoden ajan. On pakko tunnustaa, että hän erityisen taitavasti latoo faktoja ja "faktoja" pöytään teksteissään esiin tuoden kiistatta erinomaisen laajan kokemuksensa/näkemyksensä samalla vahvistaen kirjamyyntiään. Onneksi hän on ymmärtänyt vähitellen luopua (kirjoituksissaan) Venäjä-myönteisyydestään ja henkilökohtaisesti käymästään Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja tunnustanut tosiasiat Suomen Nato-jäsenyydestä. Viimeisimmässä blogikirjoituksessaan hän kirjoittaa muun muassa: Pohjanporttia kehitetään, Pohjantähti osoittaa suuntaa Olen yrittäjä, joka harrastaa politiikkaa. Pitkään olin poliitikko, joka harrasti yritystoimintaa. Henkilökohtaisia hillotolppia en ole itselleni koskaan hamunnut – en valtion viroissa enkä talouselämän piirissä. Tässä suhteessa olen ollut samanlainen kuin Johannes Virolainen, edeltäjäni Keskustan puheenjohtajana. Jne. ... Pari blogisivutekstiä sitten hän kirjoittaa: Harkitsen ehdokkuutta esivaalissa Sen jälkeen, kun Keskustan puoluevaltuusto oli päättänyt järjestää esivaalin puolueen presidenttiehdokkaasta, minultakin on kysytty, olenko käytettävissä. Viime vuosikymmeninä Keskustan presidenttiehdokkaan valinta on kytkeytynyt puolueen sisäiseen valtataisteluun. Kysymys on ollut myös puolueen linjasta. Näin on nytkin. Jne. ... Paavon Kemiin tulo kuntavaaleihin 2021 oli näyttävä mielenkiintoisen teeman ryydittämänä: Pelastaa entinen Kemin työväentalo, nykyinen Sauvotalo. Se elää tällä hetkellä hiljaiseloa. Paavo oli kuntavaalien Kemin äänikuningas. Valitettavasti hän jättäytyi rivivaltuutetun asemaan. Aluevaalitkin menivät hänen osaltaan ihan mukavasti. Hän on aluevaltuutettu. Sittemmin eduskuntavaalit eivät toteutuneet Keskustan eikä Paavonkaan osalta Lapin vaalipiirissä ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Takkiin tuli ja pahasti... Siksi tuo Paavon mahdollinen esilläolo vuoden 2024 presidentinvaalissa on enemmän kuin mielenkiintoinen. Ken elää, hän näkee.