Politiikan kovaa peliä eri tasoilla - kyllä...

Politiikan kovaa peliä eri tasoilla - kyllä... Olen uteliaisuuttani seurannut Yhdysvaltojen politiikkaa Ylen sivuilta. Tänään Yhdysvaltain politiikassa on tiedossa tapahtumarikas päivä. Alkuillasta Suomen aikaa maan kongressi avaa istuntokautensa viime marraskuun vaalitulosten luomassa uudessa tilanteessa. Demokraateilla on pieni enemmistö kongressin ylähuoneessa senaatissa. Republikaaneilla on puolestaan niukka enemmistö kongressin alahuoneessa edustajainhuoneessa. Katseet kohdistuvat edustajainhuoneeseen, joka aloittaa istuntokautensa uuden puhemiehen valinnan jälkeen. Näyttää siltä, että puhemiehen valinta ei olekaan ihan läpihuutojuttu. Peli on äärimmäisen kovaa... Sain amerikkalaisten politiikantekoon tuntumaa kirjasta Luvattu maa, jossa entinen presidentti Barack Obama kuvaa sitä mielestäni ansiokkaasti. Ostin kyseisen - kerran luetun - kirjan edullisesti pari vuotta sitten Keskustan Kemin ryhmäkaverilta Eero Tuokilalta. Peli oli silloinkin kirjoittajan mukaan äärimmäisen kovaa ja monisäikeistä... Kovaa se on Suomessakin, Kemissäkin. Kuntavaalien jälkeen eri poliittiset ryhmät käyvät keskenään ja oman ryhmän sisällä vääntöä tärkeimmistä vaikuttamispaikoista. Kaikki eivät ole valintoihin tyytyväisiä. Omat toiveet eivät välttämättä mene aina läpi. Tänä vuonna saavumme vaalikauden "puolenmatkan krouviin". Silloin on mahdollisuus tehtäväjakoa tarkistaa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen, talvisen pakkaspäivän tulon. Postilaatikossa oli Lapin Kansan lisäksi Työkansa Sanomat - tilaamatta ja pyytämättä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Nyt ollaan vaan. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Itse asiassa kuultuna: Timo Airaksinen - kyllä...

Itse asiassa kuultuna: Timo Airaksinen - kyllä... Vaimoni huikkasi minua katselemaan alla olevan ohjelman TV 1:stä. Mielenkiintoinen haastattelu. Rento tyyppi, kohta liiankin rento, alkaa uskottavuutta jo horjuttamaan. Oli niin tai näin, kannatti katsoa. 56 min Timo Airaksinen, filosofi, kyyninen realisti, tietokirjailija. Maailmalla Airaksinen tunnetaan merkittävänä filosofian tutkijana. Arvofilosofin tärkein arvo on vapaus. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala. julkaistu ma 26.12.2022 katselukerrat 16475 Näytä lisää

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta olen päivityttänyt atk-liikkeessä vanhan lähes käyttämättömän läppärin. Hain sen loppuiltapäivästä ja samalla reissulla käväisin Hahtisaaressa ja sisäsatamassa. Molemmista pääsee merenjäälle niin halutessaan. Ensimmäinen käynti talvella Selkäsaaressa on aikaisempina vuosina toteutunut näihin aikoihin. Pientä kertausta: Selkäsaaren pohjoispäätyyn ympärivuotiseen käyttöön soveltuva saarimökki rakennettiin pääasiassa vuosina 2011-2013. Kotipoukamaan tulevaa väylää on ruoppautettu kevättalvella 2013 ja 2020. Alkukesästä 2020 tehtiin perunapelto ja kesällä siistittiin rannimmaista tonttia risukoista. Alkaneen vuoden alkukesästä toteutetaan tehostettu polttopuuoperaatio. Siinäpä sitä alkukesäksi on takuuvarmaa hommaa. Olihan se tänään pakko ottaa yksi kuva sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäädyn suuntaan...

Vuoden 2023 ensimmäinen arkimaanantai - kyllä...

Vuoden 2023 ensimmäinen arkimaanantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan tuntuisen kevytpakkasaamun läsnäolon - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän päärakennuksen takkapesään tulet ja alan valmistella uusien kalentereiden käyttöön ottoa. Vanhaa taskukalenteriani purkaessa tuli sivuilta vastaan merkintöjä eräästä viime vuoden valtuustoseminaarista, jossa olin läsnä. Olin merkinnyt: "Kemi<2.0" Kohti tasapainoista taloutta 2025 mennessä - kasvamme kokoiseksemme! Taisivat olla konsultin tekstejä mutta siltikin... Tuo on hyvä tavoite, ei kahta sanaa. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan.

Onko pakko ... jos ei taho - lauleskeli edesmennyt viihdetaiteilija Jope aikanaan - kyllä...

Onko pakko ... jos ei taho - lauleskeli edesmennyt viihdetaiteilija Jope aikanaan - kyllä... Edellinen käväisi ajatuksissani muistellessani viime vuoden tapahtumia, lähinnä läpi vuoden seuraamiani blogitekstejä. Olen päättänyt olla seuraamatta, samalla provosoitumatta ja kommentoimatta sellaisia tekstejä, jotka toistavat samaa kalkkeutunutta kaavaansa. Luokittelen ne tästä lähtien otsikon: Toivottomat tapaukset - otsikon alle. Itänaapurin nykyhallinnossa on suuri joukko patologisia valehtelijoita, jotka suoltavat "kotimarkkinoille" estottomasti täyttä valetta, jota täällä länsimaissa ei ole uskottu vuosikausiin. Tai oikeastaan meillä Suomessa näyttää löytyvän muutamia henkilöitä, jotka yrittävät vääntää mustankin valkoiseksi uskomalla ja yrittäen uskottella muillekin muun muassa Ukrainassa käytävän sodan todellisen luonteen. Milloin virheellisen tiedon jakamisesta, toistuvasta, systemaattisesta jakamisesta alkaa rapsahdella rangaistuksia?

Uusi vuosi 2023 on alkanut - kyllä...

Uusi vuosi 2023 on alkanut - kyllä... Pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen pohdiskelimme aamukahvittelun yhteydessä, mitä mahtaa alkanut vuosi tuoda tullessaan. Toivottavasti maailmanlaajuisesti rauha palautuu eri sotapesäkkeissä, lähinnä Ukrainassa ja toivottavasti henkilökohtaisella tasolla pysyy jotakuinkin kopillaan. Niin - vähäiset ovat omat uudenvuoden odotukset. Katsotaan, mitä tämä 01.01.2023 päivä tuo tullessaan...

Vuoden viimeinen päivä nollakelissä - kyllä...

Vuoden viimeinen päivä nollakelissä - kyllä... Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin nollakelin = nuoskalumen läsnäolon. Se tietää perinteisten aamutoimien jälkeen rauhallista lumilapiointia. Lumikolan kanssa teloo itsensä eikä lumilingolla kannata lähteä elvistelemään, sillä poistoputki mitä suuremmalla todennäköisyydellä tukkeutuu aika-ajoin. Se on nyt tätä säävaihtelua. Pistin tulet päärakennuksen takkapesään ja lähden kohtapuolin etupihalle. Vuoden viimeisen päivän aamupäivä menee siis lapiohommissa. Niin - ensimmäinen käynti pihalla toteutettu. Lapiohommia ja vähin kuitenkin myös kolaushommia. Kyllä sen huomaa, että sitä ei aivan kaksi-eikä nelikymppinenkään ole, sillä 75+ -ikä alkaa tuntua lapion ja kolanvarressa. Oli pakko tulla välillä sisälle lepäämään ja kuinka ollakaan - syömään... Katsotaan, mitä muutoin päivä tuo tullessaan.

Vuoden 2022 viimeinen perjantai - kyllä...

Vuoden 2022 viimeinen perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin lumimyräkän läsnaolon. Se merkitsee aamupäivällä perinteistä hyötyliikuntaa. Voi olla, että kolailen rauhallisesti ainoastaan pääliittymän puhtaaksi lumista. Totta tosiaan vuosi 2022 alkaa olla lopuillaan ja olen poikkeuksellisen aikaisin tehnyt oman henkilökohtaisen tilinpäätöksen menneestä vuodesta. Yleensä en tee niin sanottuja uudenvuoden lupauksia. Ehkä kuitenkin yksi yleisluonteinen lupaus olisi paikallaan: Yritän elää ihmisiksi niin kuin tähänkin saakka. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään, puen työasun päälle ja lähden pihalle. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo muutoin tullessaan...

Hyvä henkilökohtainen päätös - kyllä...

Hyvä henkilökohtainen päätös - kyllä... Käväisin hetki sitten kaupungilla asioilla. Sieltä pois rauhallisesti ajellessani kävi takaraivossa voimakas ajatus, jonka kerroin kevytaterian yhteydessä Pikkupuolen vieraillemme - Veeralle ja Eelikselle - sekä vaimolleni Tuulalle. Kerroin heille, että lopetan tällä päivämäärällä kuvainnollisesti kirjoitettuna pään seinään hakkaamisen. Minun on pakko lopettaa puhuminen ja kirjoittaminen asioista, joita olen kymmenen jopa kaksikymmentä vuotta tuonut esiin ja jotka eivät liikahda minnekään. Jos en saa ajatuksiani perille jollekin henkilölle tai henkilöryhmälle niin olkoon. Toki se merkitsee luopumista monista tutuista kuvioista. Ovien sulkemista, mutta väitetään, että samalla saattaa uusiakin ovia aueta, mene ja tiedä...

Työhuoneen kirjahyllykkö on "aarreaitta" - kyllä...

Työhuoneen kirjahyllykkö on "aarreaitta" - kyllä... Niin - minun mielestäni. Siellä on muun muassa Puuta ja Metallia lahjaesine. Tunnustan, että vaimoni on pyytänyt aina silloin tällöin, että hän voisi hiuken siistiä sitä. Olen todennut, että minä järjestelen sitä taas jossakin vaiheessa. Näin olen tehnytkin, mutta kyllä se kiistatta tarvitsee kunnon tuunauksen - jossakin vaiheessa. Edellinen olkoon eräänlainen "aasinsilta" seuraavaan... Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallitus julisti jäsenilleen kauan sitten kilpailun lahjaesineestä. Lahjaesineestä, jota oli tarkoitus luovuttaa muun muassa yrityskäyntien yhteydessä muistoksi yhdistyksestä. Minäkin pistin asian myssyn alle mietintään. Kuinka ollakaan, voitin kilpailun ajatuksellani/piirroksellani nimellä Puuta ja Metallia. Puu kuvasi talousalueemme puunjalostusteollisuutta ja metalli terästeollisuutta. Lisäksi lahjaesineeseen kirjoitettiin teksti: Me yhdessä pidämme pyörät pyörimässä. Yhteistyöstä kiittäen Länsi-Pohjan Insinöörit ry. Vierailun yhteydessä läsnä olleet yhdistyksen jäsenet kirjoittivat nimensä "puurullaan"... Aluksi lahjaesinettä tehtiin Kemin ammattioppilaitoksella. Myöhemmin Ammattiopisto Lappialla. Kyllä niitä löytyy talousalueemme muutamissa yrityksissä. Lahjaesine jalostui myöhemmin siten, että puurullaan kiinnitettiin yhdistyksen logo ja tuo edellä mainittu teksti painotyönä. Kolmisen vuotta on kärvistelty kirotun Koronaviruksen varjossa, joten yhdistyksen nykyhallitus ei ole päässyt yritysvierailujen yhteydessä lahjaesinettä luovuttamaan. Arvelen kuitenkin, että sitä jatkossa käytetään. Ken elää, hän näkee. Otin lahjaesineestä kuvan keittiömme pöydällä varmemmaksi vakuudeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Mukavan tuntuinen pilvinen talviaamu - kyllä. Kukaties päivemmällä puuhuoltoa. Oikeastaan tänään ei ole mitään kummempaa takemistä, jos ei sitten loppujen lopuksi intoudu fiilistelemään lumikolan kanssa vähäisten kevytlumien kanssa. Tämän aamun lehtiartikkelit - Lapin Kansa - pistävät mietityttämään. Kemin muuttotappio yli 400 henkilöä, se on aivan liikaa. Kemin kuntataloudessa näyttäisi olevan uusi suunta, heijastuuko se aikanaan muuttovoitoksi, mene ja tiedä. Ainakin Veitsiluodon saaren mahdollinen "uusi teollinen nousu", uusien työpaikkojen synty olisi merkittävä. Ensi vuoden loppupuolella käynnistyvän uuden Metsä Fibren biotuotetehtaan merkitys on suuri. Jospa sen "kylkiäisinä" tulee vielä jotain muutakin. Kemissä lähivuodet ovat ratkaisevan tärkeitä. Niin - katsotaan nyt aluksi, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

"Jo se helepon lykkäs!" kävi mielessä, kun otin uuden pötäkalenterin esille...

"Jo se helepon lykkäs!" kävi mielessä, kun otin uuden pöytäkalenterin esille... Kyllä - merkkasin siihen tällä hetkellä tiedossa olevat - "pakolliset" - Kemin kaupungin luottamustoimiin liittyvät kevään 2023 kokoukset. Niitä on viime vuosiin verrattuna erittäin vähän. Ainoastaan kuusi (6) kokousta eli tammi-kesäkuun aikana yksi (1) kokous kuukaudessa. Kaupunginvaltuuston ja kahden lautakunnan varajäsenen ominaisuudessa mahdollisia kokouksia en merkitse. Jos niitä tulee, se on asia erikseen. Ne täytyy harkita kokous kerrallaan. Yllätin itseni pohdiskelemalla, että en oikeastaan kaipaakaan lisää kokouksia. Voi olla, että keväällä osallistun lisäksi erään yhdistyksen kevätkokoukseen. Toki voisin osallistua ainakin kahden muun yhdistyksen vuosikokoukseen sekä erään taloyhtiön kokoukseen, jos oikein alkaa hotsettaan. Tuskin. Näitä yhdistyskokouksiakin olen vähentänyt viime vuosina. Eiköhän oma kiintiöni ala olla täynnä. Niin - tiedän, että moni aktiivipäättäjä tuskailee oman kokousrumbansa kanssa. Kukaties pieni irtiotto - hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä - saattaisi olla paikallaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan talviaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Pikkupuolelle taidamme saada illalla yövieraita. Käväisin keskustassa atk-liikkeessä näyttämässä vajaa kymmenen vuotta vanhaa, käytätnnössä käyttämätöntä läppäriä, josko päivitetään se peruskäyttöön. Kyllä - näin tehdään. Samalla alustavasti katselin uutta perusprintteriä, värisellaista... Tätä vuotta on vielä muutama päivä jäljellä. Katsotaan, miten tämän päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani tiedän tarkalleen, mitä aamupäivän aikana on odotettavissa. Lumen lapioimista, kolausta ja/tai lumilngon käyttöä. Kyllä - sen verran on lunta satanut/tuiskuttanut edellisen illan ja yön aikana. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun yhteydessä kerroin vaimolleni viime yön unia. Oli vähän rauhaton yö ja olimme taas vanhassa kotitalossamme. Olen saattanut aikaisemminkin kirjoittaa, että tällä tontilla unet tapahtuvat poikkeuksetta vanhassa kotitalossamme, jonka pihapiiri kokonaisuudessaan purettiin 1980-luvulla. En ole - ainakaan toistaiseksi - nähnyt unia nykyisistä rakennuksista: Päärakennuksesta, varastorakennuksesta ja Pikkupuolesta. Kohtapuolin on siis todellisen hyötyliikunnan hetki. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Iltapohdiskelua risteilyasioista - kyllä...

Iltapohdiskelua risteilyasioista - kyllä... Lueskelin hetki sitten saamaani sähköpostitarjontaa. Suomen Keskusta rp:sta ja Keskustan Kemin kuntayhdistykseltä ry:ltä on tullut informaatiota Keskustan eduskuntavaaliristeilystä. Vastaavantyyppisiä risteilytapahtumia on ollut vuosikymmenien saatossa aina, kun on vaaleja läheisyydessä - hyvä niin. Olen ollut kuntapäätännässä mukana vuodesta 2000 alkaen, mutta kertaakaan en ole osallistunut vaaliristeilylle. Sen sijaan edellisessä elämässäni eli työelämäaikaan osallistuin aika monta kertaa erilaisiin koulutus-, opintomatka- ja risteilytapahtumiin. Ne liittyivät opetus- ja insinöörisektorin ammattijärjestökuvioihin, joissa olin aika aktiivisesti mukana. Liikkuminen oli siihen maailman aikaan helppoa: Esimerkiksi taksi haki minut Kemin Haukkarin Kainuunkadulta ja vei KEMI-TORNIO LENTOASEMALLE- lentokoneella pääkaupunkiseudulle - HELSINKI-VANTAA lentoasemalta taksilla/bussilla keskustaan tai satamaterminaaliin - itse tilaisuus - edelliset toiminnot päinvastaisessa järjestyksessä ja olin taas kotona. Nykyään kaikki on mennyt monimutkaiseksi ja epävarmaksi - mielestäni... Niin - katselin eduskuntavaaliristeilyn ohjelmarungon. Se on mielestäni erittäin hyvä, oikeastaan erinomainen. Asiasta lyhyen kaavan mukaan: Lähde kanssamme laineille - Keskustan eduskuntavaaliristeily tulee taas! Keskustalaiset kohtaavat laineilla 27.–28. tammikuuta. Matkalla kuulet asiantuntijoita ajankohtaisista polttavista aiheista, tapaat keskustalaisia ympäri Suomen sekä viihdyt ja virkistyt hyvässä seurassa. Tarjolla on asian lisäksi koulutusta ja keskusteluja sekä virkistäytymistä ja viihdettä. Eduskuntavaaliristeily kutsuu mukaan kaikki keskustalaiset. Risteily on avoin kaikille Keskustan toiminnasta kiinnostuneille, jäsenille, järjestötoimijoille, kunta- ja aluepäättäjille sekä eduskuntavaaliehdokkaille kampanjatiimeineen. Risteilyn ohjelma tarjoaa jokaiselle jotakin! Viking Linen Gabriella-laiva lähtee Helsingistä perjantaina 27.1. klo 17 ja palaa Tallinnasta lauantaina klo 13. Huomioithan, että risteilyllä ei ole maihinnousua. Liityntäkuljetuksia on laajalti käytössä, tutustu bussien reitteihin Matkapoikien sivulla, linkki alla. Ilmoittaudu mukaan 10.1. mennessä. Paikkoja on rajoitettu määrä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olemme tänään katselleet Ylen Teemalta kaksi Chaplinin klassikkoelokuvaa: Nykyaika ja Diktaattori. Molemmat elokuvat - useaankin kertaan katsottuina - kolahtavat aina vaan... Arvelen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on tuon jälkimmäisen eli Diktaattori salaisessa bunkkerissaan takavuosina katsellut useampaan kertaa. Miksi? Siksi, että hänen toimenpiteensä muistuttavat monilta osiltaan elokuvan juonta. Ainoastaan elokuvan viimeisiä minuutteja hän lienee sisimmässään kiroillut ja kukaties omassa nauhoitusversiossaan pyyhkinyt kokonaan pois ja/tai tuunannut mieleisekseen. Niin - molemmat elokuvat ovat aina vaan ajankohtaisia. On tämä kummaa aikaa...

Tapaninpäivä ja vuoden viimeinen viikko käynnistynyt - kyllä...

Tapaninpäivä ja vuoden viimeinen viikko käynnistynyt - kyllä... Mukava pakkasaamu ja tutut kuviot. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja haen kohtapuolin korillisen puita puu- ja varastorakennuksesta sisälle lämpenemään. Tänään ollaan vaan. Katsotaan, miten päivä etenee. Pöytäkalenterissa ei ole tälle viikolle mitään merkintöjä. Voi olla, että viikolla lähdemme moottorikelkkauraa pitkin Hahtisaaresta köpöttelemään Selkäsaaressa käväisemään...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun jälkeen aloimme työstämään erästä joulupukin pakettia. Ähellyksen, käsienvapinan ja viikon kiroilukiintiön päätteeksi päätin lähettää Joupukille reklamaation. Reklamaation siitä, että tulevina jouluina en ota vastaan lahjaa, jonka joutuu itse kotona kasaamaan. Tältä joululta se on nyt tehty ja tuote - työtuoli - tuntuu ihan hyvältä. Toivottavasti siinä istuskellessani syntyy joitakin uusia oivalluksia... Nyt alamme keskittymään Joulupäivän klassikkoon: Ihmeellinen on elämä. Sitä se totta tosiaan on...

On Jouluaatto ja Turussa julistetaan kohta koko maahan Joulurauha - kyllä...

On Jouluaatto ja Turussa julistetaan kohta koko maahan Joulurauha - kyllä... Olisipa Joulurauha julistettavissa koko maailmaan mahdollista. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani aistin mukavan pakkaspäivän läheisyyden. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun yhteydessä - edellisen yön unia muistellessamme - pohdiskelimme yksittäisen ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia ympäröivään maailmaan, lähipiiriinkin. Kyllä ne ovat vähäiset. Minullakin on ollut joskus vahva uhotunne: Olis maassa rivat niin nostais. Toisaalta olen julkisestikin todennut nostaen oikean käden etusormen pystyyn: Olen aina oikeassa ja kaksikymmentä vuotta aikaani edellä. Ne ajat ovat onneksi ohi. Oltuani omalla, vaatimattomalla panoksellani kuntapäättäjänä vuodesta 2000 alkaen, olen havainnut myös siellä yksittäisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet varsin vähäisiksi. Kuntapäätännässä loppujen lopuksi aika pieni piiri pyörittää rulettia. On tietty ydinjoukko, sisäpiiri, joka jonkin verran onneksi vaihtuu toteutettujen kuntavaalien myötä. Mutta nyt on Jouluaatto ja Joulupukki on jo poroineen liikkeellä. Seurataan tilannetta...