Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Lehden kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin kirpeän pakkasaamun läsnäolon - kyllä. Sisällä tarkistin asian - 16 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Käväisin hetki sitten vilkaisemassa Pikkupuolen lämpötilan, se on +16 astetta. Ihan riittävä lämpötila. Lämmitetään massiivista, varaavaa takkaa tai leivinuunia, jos tulee yövieraita... Tänään on loppuiltapäivästä perusturvalautakunnan viimeinen kokous. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, tehtävät siirtyvät 01.01.2023 Lapin hyvinvointialueelle.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Katselin ja kuuntelin Kemin kaupunginvaltuuston kokouksen kaupungintalon 9. kerroksen valtuustosalista tänään maanantaina 12.12.2022 klo 14-18.55 välisenä aikana. Pari pientä neuvottelutaukoa, joista toinen tosin kesti lähes tunnin... Ihan asiallinen kokous, joka sisälsi vuoden 2023 talousarvion osalta historian havinaa, kun osa kaupungin palveluista siirtyy Lapin hyvinvointialueelle 01.01.2023 alkaen. Kaupungin perusturvalautakunnan ja sen alaisen yksilöasian jaoston toiminta päättyy tämän viikon kokouksiin. Toivottavasti Kemin kaupungin talouskuri kestää jatkossakin. Suunta on nyt oikea... Meitä nettiseuraajia näytti parhaimmillaan olevan viitisenkymmentä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kirpeän pakkasen ja vinkan läsnäolon. Nyt alkaa olla talven tuntua - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Voi olla, että käväisen kaupungilla kaupoilla, josko löytyisi jotain järkevää heräteostosta pukinkonttiin tai sitten ei. Illalla on kaupunginvaltuuston tämän vuoden viimeinen kokous. Kukaties katselen/kuuntelen sitä netin kautta. Huomenna käväisemme hakemassa ämpärillisen - aina niin herkullista riistakeittoa - Ammattiopisto Lappian Aurinko-ravintolasta Kivikankaalta. Keitto purkitetaan pääosin pakastimeen myöhempää käyttöä varten. Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen makustelimme aamukahvia juodessamme eilistä tapahtumaa Kemin Lumilinnassa. Mukava juhlahetki, ei kahta sanaa. Lähetän tänään Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n sihteerille historiikkitekstin sähköisessä muodossa. Jääpähän siitä jonkinlainen "täplä" myöhemmille sukupolville muistoksi. Seuraavan kerran historiikki esitetään täydennettynä, kukaties aivan uusimuotoisena viiden vuoden kuluttua vuonna 2027 yhdistyksen 80-vuotisjuhlan yhteydessä. Ken elää, hän näkee ja kuulee... Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen kahvitellessamme pohdiskelimme illan ohjelmaa. Olemme lähdössä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhliin ja yhdistettyyn Pikkujouluun Kemin Lumilinnan kabinettiin - kyllä. Mukava lähteä tapahtumaan tapaamaan tuttuja ja oletettavasti uusiakin tuttavuuksia. Itselläni on kovanluokan Stand-Up-koomikon jälkeen yhdistyksen historiikki ja juhlapuhe - tavallisen kova paikka... Iltaa odotellessa.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko mennä vilahti taas silmissä. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen hakiessani lehden kadunvarren postilaatikosta aistin kevyen pakkaslumen satamisen ja tarpeen lumenkolaustöihin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen ja Pikkupuolen takkapesään tulet. Vaimolleni tulee iltapäivällä vieras = lapsuudentuttu kyläilemään Pikkupuolelle. Tontin kevytkolausta. Saapa nähdä, maltanko tänäkään talvena aukaista lumista aivan vaan välttämättömän vaan intoudunko taas ajelemaan leveitä väyliä... Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kauan sitten eli edellisen elämäni=työelämäni aikaan olin aktiivisesti mukana myös ammattijärjetökuvioissa - insinööri- ja opettajakuvioissa. Kävin aika useasti - Kemiin takaisin muutettuamme - pääkaupunkiseudulla Finnairin sinivalkoisin siivin. Aika usein minulta kysyttiin - kerrottuani asuinpaikkani: "Minkälaista on asua punaisessa Kemissä?" "Mikäpä kotona on asuskella. Eipä tuo punaisuus juurikaan haittaa asumista. Takavuosikymmeninä harjoitettu tonttipolitiikka on ollut murheellisen typerää." saatoin todeta. 2000-luvun alkupuolella kerrottuani olevani mukana kuntapolitiikassa sitoutumattomana Kemin Keskustan ryhmässä kysymys oli muotoa:"Minkälaista on olla keskustalaisena punaisessa Kemissä?" Siihen maailman aikaan keskustalaisia valtuutettuja oli seitsemän niin kuin tälläkin hetkellä. Vapaasti muisteltuna taisin todeta:"Eipä se niin kummallista ole, tavallisten rivikemiläisten asioitahan sitä pyritään yhdessä hoitamaan parhaan kykymme mukaan." Erityisesti lautakuntatyöskentelyssä eivät poliittiset värit tule juurikaan näkyviin. Toki kipupisteitä aina silloin tällöin löytyy. Aivan viime aikoina niitä kipupisteitä on ollut kohta häiriöksi saakka.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Onko syytä painaa jo paniikkinappia? Ei ole, sillä gallupeissa kysytään tavanomaiseen tyyliin: Mitä puoluetta äänestäisit, jos vaalit olisivat nyt... Eduskuntavaalit ovat vasta Aprillipäivän jälkeisenä päivänä 02.04.2023 ja siihen mennessä tapahtuu jos vaikka mitä. Hyvin toteutetulla vaalityöllä Keskusta saavuttaa kevyesti vähintään 15%:n kannatuksen. Kuulen selkeästi monen lukijan tuskailevan: Ylioptimistista haihattelua! Ei ole, sillä Keskusta on sen toteuttanut aikaisemminkin. Ei se sen kummempaa ole tälläkään kerralla. Toki onhan se rehellisesti tunnustettava, että alle 10%:n kannatusluku on murheellisen alhainen, luvattoman alhainen, ei sitä voi hyväksyä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin, sain pari tuntia lisäaikaa päivän touhuihin. Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin talvisen kevytvinkan läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Ennen puuhuoltoa keskityin hetkeksi aamun lehtien kotimaiseen uutisantiin. Ylen tuorein gallup povaa Keskustalle alle kymmenen prosentin kannatusta kysymykseen: Mitä puoluetta äänestäisit, jos eduskuntavaalit olisivat nyt... Niin - eduskuntavaalit ovat vasta 02.04.2023, siihen mennessä ehtii tapahtua paljon - jos vaikka mitä. Talousalueen lehtien vakikirjoittaja näyttää toivottavan Paavo Väyrysen tervetulleeksi eduskuntavaaleihin, vaikka ei itse häntä fanitakkaan. Arvelen monen myös ajattelevan - Keskustan kannatuslukuja katsellessaan - tuota se Väyrynen teetättää. Mene ja tiedä. Katselen kohtapuolin Kemin kaupunginvaltuuston maanantain 12.12.2022 esityslistaa. Todennäköisesti seuraan kokouksen työhuoneessani netistä illansuussa. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Kuolemaan ei totu, ei kertakaikkiaan...

Tiesimme katunaapurimme vakavasti sairastaneen tämän vuoden aikana. Tiesimme hänen olleen sairaalassa useaan otteeseen. Näimme hänet kotosalla, jututimmekin häntä jotakuinkin aina, kun sattui kohdalle. Viimeisestä juttutuokiosta on jo muutama viikko. Toimeliaan miehen olemus oli riutuneen oloinen, sanoikin, että ei enää jaksa juuri mitään. Lunta hetki sitten kolatessani jututin hänen jälkikasvuaan, tytärtä, joka sanoi isänsä nukkuneen rauhallisesti ikuiseen uneen viime viikon perjantaina. Hyvä naapuri on poissa, rauha hänen sielulleen ja lähiomaisille jaksamista. Laskeskelin hetki sitten, että tultuamme takaisin Kemiin loppukesästä vuonna 1981 on Kainuunkadun varrelta poistunut ajasta iäisyyteen yli kaksikymmentä henkilöä. Lisäksi muutama perhe on muuttanut muualle asumaan. Toki uusia perheitä on tullut myös katumme varrelle asumaan, uusia rakennuksiakin on rakennettu. Tällä hetkellä kadun varrella on neljä asumatonta taloa, yksi täysin purkukuntoinen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsoessani aistin kevytlumisateisen aamun, joten lumenkolausta on tiedossa päivemmällä. Perinteisten aamtoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Poikkeuksellisesti heti aamutuimaan istahdin katselemaan norjalaista televisio-ohjelmaa etsijäkoirista ja niiden koulutuksesta. Tärkeää ja vaativaa työtä. Pistän kohta työasun päälle ja lähden pihalle lunta kolailemaan. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin jostain syystä poikkeuksellisen aikaisin. Aamun lehden kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli aistittavissa nollakelinen aamu. Itsenäisyyspäivä käynnistyy - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Vaimoni alkoi valmistella piparkakkuleivonnan/paistamisen urakkaa niin kuin monena aikaisempanakin itsenäisyyspäivänä. Illalla todennäköisesti tulee katseltua Presidentinlinnan juhlahumua Helsingistä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Kävipä tuossa hetki sitten mielessä muutaman viikon takainen puhelinkeskusteluni erään Facebook-kaverini kanssa. Asia liittyy MTV3:n ohjelmaan Suomen presidenttien suosituimmuusjärjestyksestä. Istuva presidentti Sauli Niinistä näytti olevan kärkipaikalla, sitten Kekkonen ja Koivisto... Niin kaverini paljasti minulle pohdintojaan. Hän oli päätynyt lopputulemaan, että Sauli Niinistö pitäisi poikkeuslailla valita kolmannelle kaudelle, jos hän siihen suostuu. Lupasin olla puhumatta asiasta eteenpäin, mutta kirjoittaahan siitä toki voi. Kerroin, että vastaavan tyyppisiä pohdintoja on ollut silloin tällöin esillä muun muassa yleisönosastokirjoituksissa. Tällä hetkellä ei Suomessa - minunkaan mielestä - ole potentiaalisia, suvereeneja henkilöitä nostettavaksi esiin presidentiksi. Kyllä Sauli Niinistö on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti erityisesti viimeisen vuoden aikana. Jatkokausi olisi näissä epävarmoissa poikkeusoloissa perusteltu.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Hiukan historiaa ettei totuus unohtuisi. Pätkä Wikipediatekstiä: Historia Suomen suuriruhtinaskunta itsenäistyi Venäjästä omaksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917. Bolševikit olivat kaapanneet Venäjällä vallan lokakuun vallankumouksessa 7.–8. marraskuuta 1917, ja joulukuun 4. päivänä 1917 P. E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen joulukuun 6. päivänä äänin 100–88. Itsenäisyyden alkuvaiheessa itsenäisyyspäivästä oli eri mielipiteitä. Oikeisto ajatteli, että Suomi irrottautui Venäjästä kokonaan vasta sisällissodan päätyttyä, ja halusi juhlia itsenäisyyttä valkoisen armeijan voitonparaatin päivänä 16. toukokuuta. Vasemmisto puolestaan ajoi itsenäisyyspäiväksi marraskuun 15. päivää, koska kansanvaltaa edustanut Suomen eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan käyttäjäksi 15. marraskuuta 1917. Kun itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä oli kulunut vuosi 6. joulukuuta 1918, akateemiset piirit juhlistivat vuosipäivää. Laajemmin joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Valtioneuvosto määräsi päivän tuolloin vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä tai siitä on maksettava korotettua palkkaa, kuten sunnuntaityöstä, jos ei ole mahdollista antaa vapaapäivää. Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Liputus päättyy muista talven liputuspäivistä poikkeavasti vasta kello 20. Niin - Hyvää Itsenäisyyspäivää...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen kävin hakemassa aamun lehden kadunvarren postilaatikosta. Mukavan tuntuinen Itsenäisyyspäivä aatto tulossa - kyllä. Vaimoni oli myös aikaisen lähdössä asioiden toimittamiseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen klapeja sisälle lämpenemään. Vaimoni alkoi valmistella piparkakkutaikinan tekoa. Huomenna on taas se perinteinen piparkakkupäivä ja tietty: Itsenäisyyspäivä. Aamupäivällä käyn auton tankkaamassa. Edellinen kerta - vajaatankkaus - näyttää pöytäkalenterini mukaan olleen perjantaina 21.10.2022. Ajokilometrejä vajaa 400 km eli vähänlaisesti olemme nykyisin liikkeellä... Kyllä - tankilla kävin, alle 2 euroa litra, täytin hiukan yli 45 litraa, sillä ajelee yli vuodenvaihteen, vaikka pistäytyisi Ruotsin Haaparannallakin ennen Joulua. Kotiin ajelin sisäsataman kautta. Jäät vahvistuvat, hyvä niin... Katsotaan muutoin, miten päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että ihan uteliaisuuttani katselin pitkästä aikaa Kemin asuntotarjontaa Etuovi.com -sivustolta, jossa on parisataa erilaista asuntoa tarjolla. Todellinen lukumäärä on on vielä suurempi. Omakotitaloja 60 kpl, rivitaloja 29 kpl ja kerrostalohuoneistoja 101 kpl. On asuntoa joka lähtöön. Kemiin muuttavalla on kyllä kerta kaikkiaan ostajan markkinat, hintataso on erittäin edullinen. Myös asuntosijoittajaa tuntuisi asia kiinnostavan. Kuulen selvästi jonkun lukijoista jupisevan:" Kuka tänne nyt sitten muuttaisi tai asuntoon sijoittaisi?" Sekin aika saattaa vielä tulla, jos ja kun Veitsiluodon saarelle uutta tuotantoa alkaa käynnistyä, Ensi vuonna käynnistyvän Metsä Fibren biotuotetehtaan kylkeen kukaties löytyy myös "jotain uutta" aktiviteettia, jne. ... Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Kaiken maailman asiat olivat heti aamusta mielen päällä. Onneksi on näitä arkirutiineja, joita voi lähteä heti aamusta toteuttamaan. Yksi niistä on päärakennuksen takan lämmitys. Juuri tälläkin hetkellä takkapesässä on tulet - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen aamukahvittelun yhteydessä eiliset lehdet ja sanaristikko ovat luettavana/teon alla. Samalla alustavasti pohdiskelimme lähestyvää Itsenäisyyspäivän "piparkakkusavottaa". Oikeastaan tänään 2. adventtisunnuntaina ei ole mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että vien pari ahkiollista koivuklapeja Pikkupuolelle lämpenemään päivemmällä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja lehtien - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakemisen kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen talvipakkasaamun läsnäolon - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään, mitäpä muuta... Katselin jo etuajassa ensi viikon ohjelmaa pöytäkalenteristani. Perinteiseen tapaan piparkakkuleivontaurakka Itsenäisyyspäivänä - minun osuuteni on vain paisto-osuus, vaimoni hoitaa totuttuun tapaan muut. Monena vuonna on ollut puhetta annoksen puolittamisesta, mutta sitä ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Torstaina on Lappian eläkeläisten jouluateria Torniossa. Sinne olen lähdössä kalakaverini kyydissä, samalla saan istuskella hänen uudenkarhean autonsa etupenkillä "pelkääjän paikalla". Ilmeisesti samalla reissulla käväisemme Haaparannalla ostoksilla... Lauantaina on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhla ja pikkujoulu Lumilinnan kabinetissa. Tilaisuudessa pidän yhdistyksen historiikin/juhlapuheen. Tuttu juttu - sen olen tehnyt 65- ja 70-vuotisjuhlien yhteydessä. Olen yltiöpäisyydessäni kesällä Selkä-Sarvessa Jähti-risteilyllä vuonna 2019 luvannut pitää juhlapuheet viiden vuoden välein, mikäli kulloinenkin hallitus niin päättää. Ken elää, hän näkee ja kuulee. Nyt on hyvää aikaa seurata maailmantilannetta. Voi olla myös, että tänään tulee katsottua jalkapallon MM-kisoja, jos ei muuta tekemistä siunaannu...

Yllättäen ja pyytämättä - kyllä...

Yllättäen ja pyytämättä - kyllä... Viime keväänä Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vuosikokouksessa minulle luovutettiin puheenjohtajan toimesta Keskustan nykylogoinen standaari, jonka jalustalaatassa lukee: Aki Pyykkö Kiitos Keskustan Kemin kuntayhdistys. Tilaisuudessa vapaasti muisteltuna totesin:"Tämä nyt kyllä tuli yllättäen ja pyytämättä." Olin luonnollisesti asiasta otettu... Sittemmin minut oli kutsuttu Keskustan Peräpohjolan piirin kokoukseen Simoon, jossa olisi ollut minuunkin liittyvää asiaa, johon en osallistunut. Vastikään oli Keskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokous, johon siihenkään en loppujen lopuksi osallistunut. Näin netistä, että muun muassa viimeksi mainitussa kokouksessa oli jaettu Keskustan kunniamerkkejä. Kuinka ollakaan, tänään postin mukana tuli paksu kirjekuori, joka sisälsi Keskustavihreän kunniakirjan, jossa lukee: Kiitollisuuden osoituksena suuriarvoisestatyöstänne keskusta-aatteen hyväksi on Teille Aki Pyykkö myönnetty Keskustan hopeinen ansiomerkki nro 13940 Suomen Keskusta r.p:n hallitus Kaunis, numeroitu merkki - kyllä. Luonnollisesti olen tästäkin erityisen otettu ja lausun asiaan vaikuttaneille kiitokseni. Tosin minun roolini on ollut tässä Keskusta-asiassa varsin vaatimaton. Olenpa tainnut aikaisemmin mainita/kirjoittaa, että olen ollut eräänlainen takarivin-Taavi, taustavaikuttaja, joka minulle on kyllä omasta mielestäni hyvin sopinut.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen aistin aamun lehteä hakiessani mukavan, lunta kevyesti satavan pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Syy pitkiin uniini oli alla oleva TV 3:n dokumenttifilmi: Mariupolin kukoistava kaupunki muuttui nopeasti painajaisten näyttämöksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Naisia ja lapsia kuoli synnytyssairaalaan tehdyssä iskussa, ja kaduille jäi makaamaan siviilien ruumiita. Mariupolin asukkaiden kuvaama BBC:n Panorama-dokumentti kertoo tuhansista uhreista, uskaliaista paoista, menetyksistä, rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Kategoria Dokumentit Ulkomaiset Vuosi 2022 Niin Venäjän raaàn hyökkäyksen kohteeksi joutui muun muassa 430.000 asukkaan satamakaupunki/merenrantakaupunki, joka on täysin tuhottu. Siviileitä kaupungissa on kuollut ja haavoittunut tuhansia. Ei tämäntyyppinen ole sotaa, vaan se on järjetöntä tuhoamista, teurastusta, nöyryyttämistä. Ei tätä voi ymmärtää, käsittää. Katsotaan, miten tämä perjantaipäivä täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla etenee...