Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävin iltapäivällä ongella. Siinä ei ole mitään uutta. Eikä siinäkään, että ahvenet eivät olleet liikkeellä veneeni läheisyydessä. Jos olivat, ne eivät olleet kiinnostuneet antimistani. Totta - ajellessani Hahtisaaresta tutulle vesialueelle Selkäsaaren pohjoispäätyyn havaitsin rannan läheisyydessä juotsenparin. Tuttu ekokalastusta - ei mitään. Ankkuroiduin. Selkäni takaa kuului joutsenten "mekastusta", sillä paikalle saapui muutama joutsen lisää... Juuri kun olin aikeissa pistää pyyntivälineet kasaan, toiseen jigionkeen tarttui hyvänkokoinen ahven. Ajattelin, että nyt se kalantulo alkaa. Ei alkanut. Muuta en saanut ja senkin kaadoin ämpäristä takaisin mereen. Iso harmaalokki seurasi touhujani. Kyllä merellä alkaa olla jo lämpimälläkin ilmalla kylmä. Veden lämpötila oli 13 astetta Celsiusta, kevyt etelätuuli ja puolipilvinen ilma. Kävi jo takaraivossa ajatus, kannattaako tuonne enää lähteä. Tyhjän saa pyytämättäkin... Katsotaan nyt sitten jatkossa.

Mitä tänään tänään asti...

Aamun lehteä postilaatikosta hakiessani aistin kauniin syyspäivän käynnistymistä. Saneeraustyö Kainuunkadulla lähestyy tonttiamme - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän saaripuut päärakennuksen takkapesään ja suoritan tarvittavaa puuhuoltoa. Pistän työasun päälle ja lähden kärräämään hiukan maata, pari pientä kasaa yhteen paikkan ja siistimää maakaivuun jäljiltä vielä pihaa - lähinnä orapihlaja-aidan vierustaa. Kukaties hiukan tiukkaan pystyttämiäni pyykinkuivaustelineiden pystytolppien kohtia. Iltapäivällä harkitsen kalastamassa käymistä lähivesillä.

Sightseeing-ajelu Paavonkari-Rytikari alueella ohi Kemin ainoan suihkulähteen - kyllä...

Sightseeing-ajelu Paavonkari-Rytikari alueella ohi Kemin ainoan suihkulähteen - kyllä... Kävin pitkästä aikaa katsomassa Veitsiluodon vanhan kansakoulun opettajien asuinrakennusta. Olimme siitä kohta parikymmentä vuotta sitten kohtalaisen kiinnostuneita. Työnimi oli Talo Meren Rannalla. Ennen Selkäsaari-projektiamme - kyllä. Kävimme silloin katsomassa rakennusta sisältä. Innostuin asiasta sen verran, että tein alustavan suunnitelman rakennuksen pelastamiseksi ja ehdotuksen Museovirastolle toimenpiteistä. Jopa hehtaarihaarukassa suuntaa antavan talousarvionkin. Asia ei johtanut silloin toimenpiteisiin, koska koko alueesta oli kiinnostunut yrittäjä, jonka tavoitteena oli alueella/rakennuksissa valmistaa kännykän antenneja. Kyseinen tuotanto ei lähtenyt käyntiin ja kaupunki on lunastanut kaiken takasin. Väitetään, että Kemin kaupunki ei huolehdi omistamistaan rakennuksista erityisen hyvin. Rakennusten korjausrakentaminen/kunnossapito on nihkeää. Kyllä siinä on vinhasti perää. Kyselin em. opettajien asuinrakennuksesta Kemin kaupungingeodeetilta Paulus Rantajärveltä. Hän lähetti asemakaavapiirustuksen ja nykyisestä suojelumerkinnästä SR-1 tietoja... Käväisin tosiaan hetki sitten paikan päällä. Rakennukseen sisälle en uskaltanut mennä, ainoastaan yhdestä portaikosta eteiseen. Kaiken kaikkiaan ryhdikäs rakennus, jonka katto on ilmeisesti ollut koko elinkaaren ehjä. Kyllähän se olisi mahtava kulttuuriteko, joka tuon rakennuksen saattaa jälleen elämään. Minulla on edelleenkin - omasta mielestä - erinomainen suunnitelma asialle... Otin muutaman kuvan rakennuksesta varmemmaksi vakuudeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Pikkupuolella lvi-asentajat ja katunaapuri ovat täydessä työn touhussa. Tulee uusi ilme, kun kompostoiva puucee muuttuu wc:ksi. Käyttöön se saadaan loppukuusta tai lokakuun alussa. Itse alan orientoitua työasussa saariperunoiden kuivatteluun/maakellariin siirtämiseen ja pyykinkuivaustelineiden loppupystytykseen. Saariperunat ovat kellarissa ja pyykinkuivausteline lähes kohdallaan. Pikkupuolen wc alkaa olla kohtapuolin asennusten osalta valmis - hyvä niin. Eiköhän tuossa ole ihan nokko tai sitten ei...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että olihan mielenkiintoinen saarikäynti tänään... Heti Hahtisaaressa totesimme, että vedenpinta oli poikkeuksellisen alhaalla ja tuuli "väärästä" suunnasta. Kotipoukamaan pääsimme ihan hyvin, vaikka veneen pohja eräässä kohtaa raapi hiekkaa... Nousimme mökkitontille ja istahdimme mökin pääsisäänkäynnin lipan alle kuuntelemaan hiljaisuutta. Viinilasillinen maistui ihan hyvältä. Tämän saarikäynnin päätavoite oli uuden perunapeltomme tuotannon ylös kuokkiminen. Sen teimme. Olimme tyytyväisiä. Kokeilumme tuotti tulosta, saimme satoa huomattavasti enemmän kuin alkukesästä käytimme siemenperunoita. Jotakuinkin tiedämme, mitä ensi kesänä teemme. Perunamaahan lannoitusta ja hyvin itäneiden siemenperunoiden käyttö. Arvelen, että tuotanto on ensi kesänä ainakin kolmanneksen suurempi. Päätimme lähteä aikaisin kotiin. Yritykseksi jäi. Emme siinä vastatuuliaallokossa kerta kaikkiaan päässeet matalan "hiekkapankin" yli. Vene jäi kiinni hiekkaan... Palasimme rantaan ja nousimme mökille. Kevytateriointi ja iltapäiväunet eli jäimme odottelemaan tuulen tyyntymistä. Illansuussa pääsimme pois saaresta, sillä tuuli oli tyyntynyt joskin vedenpinta entistäkin matalammalla, mutta jaksoimme soutaa/työntää airoilla venettä matalan kohdan yli... Että kävikö mielessä Pohjoislaituri ja kunnon väylä rantaan? Kaikesta huolimatta hyvä saaressakäynti. Korpitkin tulivat ihmettelemään touhujamme ensimmäistä kertaa koko kesänä. Pois ajellessamme näimme matalan hiekkasärkän takana joutsenpariskunnan.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin Kainuunkadun vesi-, hulevesi- ja viemärisaneerauksen lähestyvän vähitellen tonttiamme - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tehdä lähtöä Selkäsaareen - kyllä. Voi olla, että perunannoston lisäksi pistämme jo mökkiä alustavasti talvikuntoon. Tällä kerralla en aio tehdä risusavottaa...

Uusi viikko, pöytäkalenteri tyhjää täynnä mutta...

Uusi viikko, pöytäkalenteri tyhjää täynnä mutta... Tiedän, että tälle viikolle saattaa "siunaantua" työn touhua paljonkin, kohtapa sen näkee. Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin viileän syyssään olemassaolon. Se merkitsee päärakennuksen takkapesän saaripuiden sytyttämistä. Kainuunkadun saneeraustyöt olivat jo täydessä käynnissä - hyvä niin. Niin - itse pistän kohta työasun päälle ja lähden mittomaan/kaivamaan pyykkitelineelle uudet asennuskolot - pienmontut. Tästä se päivä käynnistyy... Kyllä - päivällä kaivoin pienmontut. Lapiointi ja rautakangen käyttö on kovaa hommaa. Yhden montun kohdalla oli taannoisten mäntyjen juuria ja toisessa aika "ärhäkästi" kivi jumissa. Pientä kikkailua tarvittiin, kaksi monttua sujui jotakuinkin suunnitelmien mukaan. Niitä täytyy vielä kymmenisen senttimetriä syventää. Hoidan homman loppuun keskiviikkona. Pystytän samalla pyykkitelineet, jotka ovat jo "huulilla". Huomenna on ajatus lähteä aamulla Selkäsaareen - perunannostoon. Perunannosto on nostalginen sana. Minulle tulee mielikuva 1950-60-luvuista. Meillä oli sen verran perunapeltoa, että perunoita riitti ihan myytäväksikin. Perunankuokkijoitakin - tuttuja vieraskuokkijoita olivat ainakin Ylitalon Anna ja Nykäsen Tilda. Muistikuvani mukaan vieraskuokkija sai joka kymmenennen ämpärillisen itselleen palkaksi - eräänlainen kymmenykset...

Kunnalliset luottamushenkilöt kovan paikan edessä, olleet jo pitkään...

Kunnalliset luottamushenkilöt kovan paikan edessä, olleet jo pitkään... Meneillään olevasta valtuustokaudesta on jo yli neljännes takana. Aikanaan eri luottamustehtäviin valitut henkilöt ovat päässeet aistimaan vaativien tehtävien arkitodellisuutta. Selailin hetki sitten Kemin kaupunginvaltuuston esityslistaa ensi viikon maanantailta: Kaupunginvaltuusto Esityslista 05.09.2022 klo 18:00 - Kaupungintalo, 9. kerros, valtuustosali Kiinnitin huomiota, että poikkeuksellisen monta luottamushenkilöä on esittänyt eroanomuksen tehtävistään. Perusteluina lähinnä paikkakunnalta muutto ja henkilökohtaiset syyt... Eroa pyytäneiden henkilöiden tilalle valitaan uudet, se on normaali käytäntö. Kukaties uusien joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat ensimmäistä kertaa kunnallisissa luottamustehtävissä - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Viileä, lähes tyven ja pilvinen syysaamu - kyllä. Säätiedotusten mukaan iltapäivällä kirkastuu/lämpenee. Perinteisten aamutoimien jälkeen päärakennuksen puuhuoltoa. Päivällä, jos aktiviteettipuuska pääsisi valloilleen, olisi neljän kuopan kaivaminen pyykinkuivaustelineelle tai sitten ei - ehtii kyllä ensi viikollakin. Selkäsaaressakin voisi käväistä, vaikka vedenpinta on vajaa puoli metriä normaalista alempana tai sitten ei - ehtii kyllä ensi viikollakin. Sahansaarenkadun tuntumassa voisi käydä pitkästä aikaa ajelemassa, aistimassa uuden Metsä Fibren biotuotetehtaan valmistumista ulkopuitteiltaan tai sitten ei - ehtii kyllä ensi viikollakin. Tarkemmin ajatellen voisin olla vaan ja nauttia sunnuntaipäivästä - lepopäivästä. Kukaties Helsingin Olympiastadionilla käytävää Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelua tulee jonkin verran seuratuksi televisiosta... Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen amun lehtiä hakiessani totesin sääennusteiden pitävän paikkansa. Kylmää tuulta pohjoisesta. Se merkitsee muun muassa sitä, että perinteisten aamutoimien jälkeen pistän päärakennuksen takkapesään puut - saaripuut. Selkäsaaren mökkitontilta kukaties tuomme vielä muutaman kassillisen kuivia kuusiklapeja. Perunasato täytyy myös lähiaikoina tuoda tonttimme maakellariin. Mielenkiintoinen tontin ja Pikkupuolen tuunausviikko takana. Tänään ei ole oikeastaan mitään aivan akuuttia tekemistä. Voi olla, että katselemme hiekkapuhalletun ja ruostesuojatun pyykinkuivaustelineen uutta paikkaa. Se tuntuu oudon suurelta osina varastorakennuksen päätyseinää vasten. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että minulta on kysytty:"Mistä ihmeen Pikkupuolesta sinä kirjoittelet?" Moni Facebook-kavereista sen tietää, mutta asia lyhyen kaavan mukaan... Meidän tontilla oleva Pikkupuoli (entinen Ekoateljee) on yli 20 vuotta sitten aloitettu ja yli 10 vuotta sitten lopputarkastettu, poikkeusluvalla rakennettu noin 80 m2 kokoinen, osittain 2-kerroksinen rakennus. Siinä on lattialämmitys ja massiivinen leivinuuni- takkatulisija. Yläkerrassa pieni kamiina. Rakennuksessa on käytetty paljon jo kerran käytössä ollutta, käyttökelpoista rakennusmateriaalia. Muun muassa seinä- ja kattotiilet sekä ikkunat. Myös väliseinätiilet. Osittain ovetkin. Tänä syksynä rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon, jolloin se on täysin erillinen asumisyksikkö. Otin hetki sitten muutaman kuvan varmemmaksi vakuudeksi...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kärräsin Pikkupuolelle hetki sitten neljä betonikärryllistä koivuklapeja. Koska puut ovat entiseen verrattuna lyhyempiä 50cm>30cm, ladoin ne massiivisen leivinuuni-takka-yhdistelmän viereen uudella tavalla. Vaimoni tuli katselemaan touhujani. Kävi mielessä rakennuksen alkuvaiheet. Meille ehdotettiin, että sitähän voi käyttää vierasmajoitukseen - maksulliseen vierasmajoitukseen - totta mutta nykymajoittujat vaativat luksusta, eivät toki kaikki. Kohtapuolin, kun saamme - omasta mielestämme persoonalliseen rakennukseen - vesi- ja viemäriliitännän, sen käyttömahdollisuudet lisääntyvät roimasti. Puita latoessani irrottelin vaimolleni:"Eiköhän aleta pitämään Peti&Eväs-palvelua." Oikeastaan tarkemmin ajateltuna, se voisi olla Pyykön Peti&Pulla- nimellä. Minä voisin hoitaa tuon pulla osuuden esim. K-Kaupan Pirkka esipaistetuilla vehnäpullilla - kanelipullia ja perinteisiä vehnäpullia. Niiden paistamiseen minulla on mielestäni erinomainen, vuosien kokemus. Lämmityshommat minulta kyllä myös "simahtaa"... Niin tuota edellä olevaa ei kannata ottaa ihan vakavasti mutta mistäpä sen tietää.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Ilma aamun lehteä hakiessani tuntui yllättävän viileältä. Se on syksy nyt. Lämmin kesä takana. Kulunut viikko on ollut mielenkiintoinen ja työntäyteinen. Meidän Pikkupuolen (entinen Ekoateljee) vesi- ja viemäriliitäntä on edistynyt merkittävästi. Asia on lopullisesti valmis, kun Kainuunkadun saneeraustyö edistyy meidän tonttimme kohdalle syyskuun loppupuolella... Olen joutunut/päässyt kertomaan muutamalle henkilölle rakennuksen syntyhistoriaa. Monet paikkakuntalaisetkaan eivät näemmä ole tienneet rakennuksen olemassaolosta tontin kulmalla. Se on ollut sen verran "piilossa". Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Kun näin kirjoitan, yleensä alkaa "siunaantua" yhtä ja toista. Katsotaan, miten päivä etenee...

Se on sitten jo syyskuu - kyllä...

Se on sitten jo syyskuu - kyllä... Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa kolea syysaamu. Kainuunkadun vesi-, hulevesi- ja viemärisaneeraus jatkuu. Myös ennakoivat toimenpiteet meidän kiinteistömme/tonttimme osalta. Tänään Kemin Energia ja Vesi Oy:n mittariasentaja tulee Pikkupuolelle. Samoin paikallinen lvi-yrittäjä käynee aamulla paikalla hahmottaakseen vesikalusteasennuksia. Katunaapuri jatkanee kirvesmieshommia Pikkupuolen seinään eristyssuojakotelon tekemiseksi. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee. Lähdemme - minä ja vaimoni - käymään Kemin Energia ja Vesi Oy:n Avoimet ovet-tapahtumassa Karjalahden uudella kaukolämpölaitoksella jossakin vaiheessa. Tapahtuma on klo 10-18 välisenä aikana. Niin - illansuussa olisi kukaties havillista aikaa käväistä ongellakin lähivesillä...

Kuolemaan ei totu, se koskettaa aina - kyllä...

Kuolemaan ei totu, se koskettaa aina - kyllä... Kuinka monta kertaa olenkaan aidan takan olevan pienkerrostalon toisen kerroksen asukkaan kanssa jutellut niitä näitä viimeisen yli kahden vuosikymmenen aikana. Juttelumme ovat liittyneet kemiläiseen elämänmenoon. Politiikkaankin ja Kemin lyseon lukion, "lyskan" historiaan... Olisipa ollut mukava, jos hän olisi saanut seurannut parvekkeeltaan muun muassa meidän viime päivien Pikkupuolen vesi- ja viemäriliitännän kaivuutouhuja. Mutta ei, sen sijaan saimme tänään lukea hänen kuolinilmoituksen Lounais-Lappi-lehdestä. Rauha hänen sielulleen...

Mitä tänään, elokuun viimeisenä päivänä tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja aikaisen herätyksen myötä aloin orientoitua pihalle lähtöön työhaalari päällä - kyllä. Kaivinkonemies ja katunaapuri tulivat paikan päälle viimeistelemään eilistä puserrusta. Itse aloin viritellä pois otetun pyykinkuivaustelineen irrottelua viedäkseni sen/osat hiekkapuhallettavaksi ja pohjamaalattavaksi Jyrkäksen Mikalle. Katsotaan, miten päivä etenee. Voi olla, että teen reissun Karjalahdelle Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentälle risu- ja kantokuorman kanssa.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikolta aistin kauniin, viileän alkusyksyn päivän olevan tulollaan. Kainuunkadun puolessa välissä olivat jo saneeraustyöt käynnissä ja juuri hetki saapui pienkaivinkoneensa puikkoihin Ari Nieppola, joka aloittaa poikansa Jonin kanssa meidän tontillamme vesi- ja viemäriliitäntään liittyvät työt Pikkupuolelle - hyvä niin. Tällaiseen ratkaisuun päädyimme, koska tonttikaivuut - saamamme tiedon mukaan - olisivat siirtyneet ensi keväälle. Tarvittaessa apuna on lupautunut olemaan katunaapurimme Toivo Taipale, jonka kanssa olemme vuosikymmenien aikana tehneet paljon erilaista rakentamiseen liittyvää yhteistyötä... Varmaan päivän aikana käyn pihalla työhaalarit päällä katselemassa työn edistymistä. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia puunjuuria maan alta paljastuu, toivottavasti ei isoja kiviä. Tästä se meidän Pikkupuolemme (entinen Ekoateljee) uusi elämä käynnistyy. Kun työ on valmis, ei tarvitse enää sanoa: "Vesi tulee ja menee, kunhan vaan jaksaa kantaa." Sen jälkeen vesi tulee uudesta liittymästä oman mittarin kautta ja jätevedet huilaavat kaupungin viemäriverkostoon uuden jakokaivon kautta... Seurataan tilannetta.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani tienvarren postilaatikosta aistin raikkaan ja aurinkoisen alkusyksyn päivän lähestymisen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työhaalarin päälle ja lähden pihalle touhuamaan. Kukaties iltapäivällä lähden käväisemään ongella. Katsotaan, miten päivä etenee... Totta tosiaan, olipa vauhdikas aamu. Kaivinkoneyrittäjä tuli naapurissa asuvan poikansa kanssa mittomaan vesi- ja viemäriromppeita eli pihalle tulevaa osuutta. Minä menin Karjalahdelle katunaapurin ja hänen peräkärrynsä kanssa hakemaan luettelon tarvikkeet. Ne ovat nyt tontilla. Tontilla on myös Volvo-merkkinen pienkaivinkone parkissa. Huomenna aloitellaan kaivaminen. Itse katkon vielä ruusupensasta ja mahdollisesti muualta syreenipensaita ja vien ne Karjalahdelle Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentälle.

Uusi sivu pöytäkalenteristani - syyskuu alkaa - kyllä...

Uusi sivu pöytäkalenteristani - syyskuu alkaa - kyllä... Ensi viikolla ei näytä olevan muuta merkintää kuin torstaina 01.09.2022 klo 09.00-18.00 Kemin Energia ja Vesi Oy:n Karjalahden uuden kaukolämpölaitoksen avoimet ovat-tapahtuma. Oletan, että kemiläisiä kiinnostaa em. tapahtuma. Varsinkin kun energian rooli nykypäivinä ja nimenomaan ensi talvana on erittäin tärkeä ja merkityksellinen. Kyllä tuolla on aivan pakko mennä käväisemään, mikäli asiaan ei ilmaannu kohtuuttomia esteitä...

Se on tämän vuoden elokuun viimeinen sunnuntai - kyllä ...

Se on tämän vuoden elokuun viimeinen sunnuntai - kyllä ... Pitkään ja rauhallisesti nukutun yön sekä perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Hetki sitten kahvipöydässä muistelimme eilistä saarikäyntiä ja seuraavan käynnin mahdollisia toimenpiteitä. Raivaamme perunapellon ympäriltä pienkasvustoa, lähinnä pienpuiden alkuja pois. Tuskin alamme isoja kuusia ympäristöstä kaatamaan. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä tontillamme. Huomenna yritän äheltää pyykinkuivaustelineet irti maasta ja jäämme odottamaan pienkaivinkoneen ilmestymistä kakkosliittymästä aloittamaan vesi- ja viemäriliitännän kaivannon kaivamista. Kainuunkadun puolesta välistä itäänpäin saneeraustyöt jatkuvat - hyvä niin...