Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan pienet tulet. Tietokoneen ääreen istahdettuani muistelin viime yönä näkemääni unta. Ilmoitin Lapin ammattikorkeakoulun Kemin tekun konepuolen insinööriopiskelijoille, että annan/lahjoitan heidän käyttöönsä meidän projektiveneemme - merikelpoinen avovene klassikkomoottoreineen - mikäli he saattavat veneen käyttökuntoon. Tiedän, että opiskelijoissa on monenlaisia värkkääjiä, pellepelottomia. Kyseisen veneen kuntoonsaattaminen ja käyttöön otto olisi mielestäni eräänlainen historiallinen uroteko. Olisi mukava nähdä ja nimenomaan kuunnella "kakspyttysen wiken" putputusta/säkätystä lähivesillä. Olen asiasta em. opiskelijoille kertonut aikaisemminkin ihan oikeasti - pariinkin kertaan. Asia ei ole ottanut vielä tuulta purjeisiin. Ensi viikon kalenteria katsellessani näyttäisi olevan kaksi tapaamista - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet, mitäpä muuta. Oikeastaan tänään ei ole mitään ennalta tiedossa olevaa tekemistä. Siksipä on havillista aikaa seurata hiukan aluevaaleihin liittyvää uutisointia, Suomen Nato-keskustelua ja nimenomaan globaalimediasta Itä-Ukrainan tilannetta sekä uutta häiriöpesäkettä Kazakstania. Minullekin on joskus sanottu:"Mitä sinä noista maailmanmurheista huolta kannat?" En toki huolta kanna, en yöuniani menetä, mutta kyllä tunnustan seuraavani aika aktiivisesti. Miksi? Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Nyt on vuorossa Kazakstan...

Olen seurannut netissä jonkin verran, mitä Kazakstanissa tällä hetkellä tapahtuu. Toki olen ainoastaan mediatietojen ja monista eri lähteistä saatujen/katsottujen videopätkien varassa. Venäläiset saapuivat Almatyyn Presidentti Tokajev on syyttänyt levottomuuksista ulkomaisia terroristiryhmiä ja pyytänyt apua Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön CSTO:n mailta. Venäjä sanoo lähettäneensä entiseen neuvostotasavaltaan joukkoja "rauhanturvaustehtävään" vakauttamaan tilannetta. Eilen torstaina mielenosoittajat ja Kazakstanin armeija ottivat yhteen Almatyssa. Uutistoimisto Reutersin mukaan perjantaiaamuna venäläisjoukkoja on nähty Almatyn keskusaukiolla, jossa yhteenotot tapahtuivat. Kazakstanin presidentti Tokajev sanoi antaneensa armeijalle luvan ampua mielenosoittajia ilman varoitusta. Aika tutun näköistä tuo mielenosoittajien kuriin ja nuhteeseen saattaminen näyttää olevan, samanlaista kuin Venäjällä esim. Moskovan mielenosoitusten yhteydessä samoin kuin taannoin Valko-Venäjällä Minskissä. Murheellista, että mielenosoittajia ja vallanpitäjiä/järjestyksen pitäjiä on kymmeniä kuollut. Videokuvien perusteella Kazakstanissa on täysi kaaos: Tuhotaan kiinteistöjä, ryöstellään kauppoja, poltetaan autoja, jne. ... Tuskinpa tuolla ulkomaisia terroristiryhmiä kaduilla on, kuvista päätellen tavallisia nuoria, joukossa naisia ja vanhuksiakin. Venäjä on sutena paikalla, kun Ukrainan kulmilla kirves on lyöty pahasti kiveen. Kävi takaraivossa ajatus: Tilaustyö pikku kahinasta Kazakstanissa, että pääsee medianäyttävästi siirtelemään sotakalustoaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana sain puhelun kännykkääni. Meillä oli tavoitteena tänään illansuussa istua iltaa tuttaviemme kanssa. Soittaja esitti toivomuksen, että siirrämme asian myöhäisemmäksi. Sitkeä nuha, yskä ja kurkkukipu eivät ole hellittäneet. Koronatestaukset tehty, ne ovat olleet negatiiviset - hyvä niin. Siirsimme ajankohdan viikon päähän... Tänään ei ole oikeastaan muuta kuin Pikkupuolen puuhuoltoa. Todennäköisesti vien sinne ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Näin tein. Istuskelimme hetken aikaa Pikkupuolella vaimoni riisuttua Joulukoristeet/-valot ulkotiloista. Sanoin, että minäpä soitan pojillemme, miten vuosi 2022 on käynnistynyt. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että en käytä puhelinta kovinkaan paljon puhumiseen. Siitä oli jo tovi, kun olen pojillemme soitellut. Toki sähköpostia ja Messengeriä olemme käyttäneet silloin tällöin...

Hyökkäys USA:n kongressiin...

Katselimme hetki sitten alla olevan dokumentin Ylen Areenalta. Järjetöntä, kertakaikkiaan järjetöntä. Toivottavasti vastaavaa ei tapahdu enää koskaan... Hyökkäys USA:n kongressiin 1 h 27 min ma 3.1.2022 2 v 11 kk 33206 katselua Donald Trumpin kannattajat hyökkäsivät vuosi sitten väkivalloin Yhdysvaltojen demokratian ytimeen, kongressitaloon. Vaalitulokseen pettyneiden rynnäkössä menehtyi neljä ihmistä ja 140 poliisia sai vakavia vammoja. Dokumentti seuraa mellakan etenemistä hetkestä toiseen sisältä päin. Eri toimijat kertovat omin sanoin mitä tapahtui. Herää kysymys, voiko tämä tapahtua uudestaan, elääkö valtaajien ideologia edelleen? (Four hours at the Capitol, Yhdysvallat, 2021).

Mitä tänään tähän asti...

Se on Loppiainen. Pätkä Wikipediatekstiä: Loppiainen (myös teofania, kreik. Θεοφάνια tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa. Suomessa loppiainen oli vuosina 1973–1991 työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta aina lauantaina, aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta. Joissakin maissa loppiaista on vietetty 1970-luvulta alkaen tammikuun ensimmäistä päivää seuraavana sunnuntaina. Juhlan merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Todennäköisesti käyn pistämässä myös tulet Pikkupuolen takkaan iltapäivällä. Tänään ei ole oikeastaan mitään ennalta tiedossa olevaa tekemistä. Ollaan vaan kaikessa rauhassa. Voi olla, että seurailen netistä maailmanmenoa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päivemmällä on edessä kevyttä hyötyliikuntaa. Käyn kävelemässä lumikolan perässä lähinnä takapihalla. Lumilingolle ei ole vielä käyttöä. Aamun Lapin Kansa-lehden hakiessani sen mukana oli ensimmäistä kertaa myös Lounai-Lappi-lehti. Viimeksi mainittu on tähän saakka jaettu iltajakeluna. Illalla tulee ilmeisesti edelleen Kotikulmilta-lehti. Näyttää siltä, että lehtien sivut täyttyvät noin kolmen viikon ajalta aluevaalimainoksilla ja ehdokkaiden mielipidekirjoituksilla. Ehdokkaat tekevät itseään tykö, hyvä niin. Todettakoon kertauksena, että 425 ehdokkaasta valitaan aluevaltuustoon 59 henkilöä Lapin hyvinvointialueella. He päättäävät aikanaan yli 800 miljoonan euron rahapotista... Lumityöt takapihalla tehty ja Pikkupuolelle ensimmäinen pesällinen takassa palamassa. Lämmitämme takkaa ja samalla korkean - noin kuuden metrin piipun - hiukan peruslämpötilaa korkeammaksi. Miksi? Siksi, että viikonvaihteessa saamme vieraita, oikeastaan hyvin tuttuja henkilöitä vieraaksemme. Pikkupuolen lattialämmitys, peruslämpö on pidetty noin 16-18 asteessa...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani aistin kylmän vinkan, lumentulon ja aura-auton käynnin Kainuunkadulla, joten talonmieshommia eli hyötyliikuntaa on tällekin päivälle odotettavissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tietokoneen aukaistuani totesin Ylen aluevaalikoneen auenneen. Testasin sen välittömästi. Olen tähän mennessä testannut Lapin Kansan, Helsingin Sanomien ja nyt Ylen aluevaalikoneen. Vaikka mielestäni olen vastaillut jotakuinkin samalla tavalla, tulokset ovat yllätyksellisiä. Tämä viimeinen aluevaalikone heitti minut reippaasti oikealle ei kuitenkaan äärioikealle. No eiköhän 425 ehdokkaan joukosta löydy aikanaan joku tolkun henkilö... Kertausta Lapin osalta: Ehdolle on asetettu yhteensä 425 henkilöä. Ehdokasasettajia on 14. Lapin hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 valtuutettua.

Tammikuun 2022 täysi viikko käynnistyy - kyllä...

Tammikuun 2022 täysi viikko käynnistyy - kyllä... Aamun lehteä hakiessani aistin kevyen lumisateen/lähestyvän hyötyliikunnan. Perinteisten aamutoimien jälkeen katselin vuoden ensimmäisen täyden viikon pöytäkalenteriaukeamaa. Ei merkintöjä, hyvä niin. Mitä päivä tuo tullessaan, se on asia erikseen. No ainakin perinteistä: Klapit päärakennuksen takkapesään ja korillisen klapihaku puu- ja varastorakennuksesta. Voi olla, että lähden ajelemaan hiukan sightseeing-ajelua Kemin keskustaan... Kyllä - lähdimme vaimoni kanssa liikkeelle. Ajelimme Tervahrjun ja Karjalahden kautta keskustaan. Vaimoni ollessa kaupassa soitin eräälle Facebook-kaverilleni tiedustellakseni, miten vuosi on käynnistynyt. Kuulemma ihan hyvin. Hän toi avoimesti esiin tyytyväisyytensä yhteiskunnan terveydenhuoltopalveluihin. Olin hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Tulihan nuo lähestyvät aluevaalitkin puheeksi. Pohdiskelimme yleisellä tasolla, että jotkut ehdokkaat näyttävät ajelevan "pimennetyin/sammutetuin lyhdyin" ja hämäävät äänestäjiä. Tämä ei ole uutta. Kerroin omista tämän vuoden suunnitelmistani. Täyttä luottamustoimityötä ainakin vuoden ensimmäinen puolisko... Ajelimme Hahtisaaren, sisäsataman ja Lumilinna-alueen kautta. Uusi "ulkolumilinna" alkaa hahmottua. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava tulla ja pistää kahvit tippumaan.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään. Aamukahvia juodessamme tuli puheeksi lähestyvät aluevaalit. Pohdiskelimme, että odottelemme Ylen vaalikoneen avautumista, josko sieltä saisi uskonvahvistusta valinnoilleen. Voi olla, että menen hetken päästä fiilistelemään lumikolan kanssa kakkosliittymään. Raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa. Kyllä - näin tein. Kolasin lumet kakkosliittymän peräkärry-moottorikelkka-yhdistelman ympäriltä. Miksi? Siksi, että josko Tommilla on tarvetta "kakkoskelkalla" käydä Selkäsaaressa katselemassa heidän mökkiään ja samalla kukaties ajella meidänkin mökille menourat... Kävin samalla Pikkupuolella pistämässä takkapesään puut ja vein sinne ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Sen tehtyäni jatkan uuden Jatuli-julkaisun lueskelemista ja seurailen netistä maailmanmenoa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tämä veispuukki muistutti, että kirjoitin 2 vuotta sitten seuraavaa: Näin vuoden ensimmäisenä päivänä kävi mielessä muistella, missä olen kaiken kaikkiaan tähän asti asunut... Synnyin Kemissä 20.09.1944. Olin vanhempieni kolmas lapsi, kuopus. He asuivat siihen aikaan "Lemmenlaaksossa" Kivikolla ostamassaan pienessä talossa, joka on vieläkin tuunattuna paikoillaan. Sieltä muutimme isäni kotitaloon Etu-Ritikkaan vuonna 1946. Asuin vanhassa kotitalossamme ajanjakson 1946-1968. Menimme - minä ja vaimoni Tuula - naimisiin heinäkuussa vuonna 1968 ja muutimme Tampereelle. Onnistuimme saamaan vuokralle juuri valmistuneesta kerrostalosta/opiskelija-asuntolasta soluasunnon Peltolammilta, Tampereen keskustasta rapiat kymmen kilometriä etelään. Siinä asuimme vuosina 1968-1970. Saimme vuokratuksi "tutunkauppaa" Tampereen keskustasta tilavan, hyvintoimivan yksiön, jossa asuimme vuosina 1971-1972. Tommi syntyi Tampereella keväällä 1971. Kesän 1972 asuimme osittain Euran Kauttualla pienessä omakotitalossa, työsuhdeasunnossa. Muutimme loppukesällä 1972 Kemiin. Asuimme väliaikaisesti Haukkarissa ja Maksniemessä. Saimme vuokratuksi kaksion Kemin keskustasta Sauvosaarenkadulta. Muutimme syksyllä 1973 Imatralle. Minä meni "etujoukoissa" ja tavarat tulivat junakuljetuksena perässä. Sain vuokratuksi tilavan asunnon Imatrankoskelta. Se ei osoittautunut toimivaksi, oli kalliskin. Onneksi sain vuokratuksi Imatran keskustasta, juuri valmistumisvaiheessa olevasta kerrostalosta kaksion. Siihen muuttaminen oli rankka. Perheeni - vaimoni ja poikamme Tommi - saapuivat Imatralle pari, kolme viikkoa myöhemmin - hyvä niin. Timo syntyi Imatralla joulukuussa 1973. Ostimme Imatralta tontin aikeissa rakentaa omakotitalo. Suunnitelmat muuttuivat. Ostimme ensimmäisen oman asunnon, arava-asunnon - 3h+k - Imatran uudelta asuinalueelta Mansikkalasta juuri valmistuvasta kerrostalosta. Muutimme Lappeenrantaan syksyllä 1979 tai oikeastaan Taipalsaaren Saimaanharjulle, josta olimme ostaneet persoonallisen omakotitalon. Sen saimme myydyksi seuraajalleni Lappeenrannan ammattikoulussa muuttaessamme Kemiin loppukesällä 1981. Asetuimme asumaan vanhaan kotitalooni. Vanhempani olivat kuolleet vuosina 1974-75. Kotitalo oli tyhjillään. Aloimme suunnitella uuden talon rakentamista. Se valmistui vuonna 1982, omakotitalo, jossa tälläkin hetkellä asumme. Samalle tontille on sittemmin rakennettu varastorakennus ja Pikkupuoli... Niin - asumme siis edelleen alueella, jossa isoisäni viljeli maata...

Mitä tänään tähän asti...

Poikkeuksellisen pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tästäpä se vuoden 2022 ensimmäinen päivä käynnistyy. Saattaa olla, että katselen kohtapuolin Kemin asuntomarkkinoita - uteliaisuuttani. Vaimoni sanoi menevänsä potkukelkalla käväisemään Kalkkinokalla kaupassa... Jatkan Jatulin lukemista. Siinä näyttää olevan - taas kerran - mielenkiintoisia artikkeleita.

Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918...

Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918... Olen lueskellut joutessani Jatulia XXXVI Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisua. Etenen artikkeli kerralla järjestyksessä. Luin hetki sitten Timo Hietalan toimittaman Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918. Mielenkiintoinen artikkeli, joka perustuu Kalle Kurkelan päiväkirjoihin vuosilta 2017-18. Ikävä todeta, että Kalle Kurkela kuoli Helsingissä kirurgisessa sairaalassa 8. helmikuuta 1918 juuri 20 vuotta täytettyään. Sukutarina kertoo kuolinsyyksi tuberkuloosin. Päiväkirjamerkinnät ovat mukavaa kerrontaa sen ajan nuoren kauppiaan pojan toiminnasta. Itseäni päiväkirjamerkinnöissä kiinnostaa em. ajanjakson Kemin tapahtumat. Elettiin sisällissodan/veljessodan/vapaussodan aikoja eli vastakkainasettelu valkoiset/punaiset. Punaisten teloitukset kiinnittivät huomiota. Miksi? Siksi, että teloitukset toteutettiin pääasiassa Selkäsaaren pohjoispäädyssä kivirakalla/pirunpellolla, jonne on asiaan liittyvänä Kemin vasemmiston toimesta pystytetty muistomerkki pari vuotta sitten. Muistomerkille on matkaa saarimökiltämme vajaa 200 metriä. Toivottavasti Suomessa ei koeta enää koskaan samaa järjettömyyttä. Muistomerkillä tulee käytyä melkein joka kerta, kun käyn upeita lähikuusia halailemassa lähimaastossa...

Se on sitten vuoden viimeinen päivä ja Uuden Vuoden Aatto - kyllä...

Se on sitten vuoden viimeinen päivä ja Uuden Vuoden Aatto - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen puut päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa. Aamun lehden hakiessani totesin edessä olevan kunnon hyötyliikuntaa. Lumiaura oli vauhdilla käynyt Kainuunkadulla ja heittänyt liittymiin kunnon lumipalteet. Taannoin edesmenneen katunaapurin kanssa pohdiskelimme, että vähempikin riittäisi. Taisimme päätyä lopputulokseen, että urakkahommissa on urakkavauhti. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että muun muassa Kainuunkatu kuuluu Kemin pyörätieverkostoon, joten se pidetään kohtalaisen hyvin puhtaana, raavitaan talvellakin lähes tienpintaa myöten. No - onhan siinä mukava ohikulkijoiden mukava kävellä, koiria talutella, pyöräillä, jne. toki autoilijallekin se kyllä kelpaa... Niin - kahden tunnin hyötyliikuntakävely/lapio- ja lumikolatyöntelyt on tällä erää tehty. Sitä tehdessäni kävin osittain vuoden 2021 tapahtumat läpi. Ei loppujen lopuksi hassumpi vuosi. Itseeni liittyen varmaan vähempikin touhuaminen/kirjoittaminenkin riittäisi. Luonnollisesti saa olla tyytyväinen, että on jotakuinkin kopillaan. Kyllä tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusongelma saisi jo hellittää...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen viime päivien aikana uteliaisuuttani seurannut tämän Facebook-foorumin Watch-painikkeen alla olevia videoita. Siellä on monenlaista tavaraa. Olen poistanut niistä kymmeniä, lähinnä "sapelinkalisteluun" liittyviä videoita ja saanut vastaukseksi alla olevan: Olet piilottanut tämän videon. Sinulle näytetään jatkossa vähemmän vastaavia videoita. Kyllä niitä näyttää riittävän... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että tuolla käydään eräänlaisena kuivaharjoitteluna, ainakin varjonyrkkeilynä sotaa. Siellä esitellään ylpeänä viimeisintä huutoa olevaa sotakalustoa. Niin - lähinnä Venäjä ja Ukraina, vähin Valko-Venäjä näyttää olevan liikkeellä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Aamun lehteä hakiessani totesin sen verran vähän sataneen yön aikana lunta, että taitaa jäädä hyötyliikunta ainakin aamupäivältä tekemättä. Eilen tulivat postilaatikkoon jokaviikkoiset ilmaisjakelulehdet Lounais Lappi ja Kotikulmilta. Aluevaalimainokset valtaavat kohta muun muassa edellä mainitut lehdet. Viimeksi mainitussa näytti jo olevan aluevaalimainoksia. Esimerkiksi takasivulla kaksi isoa ryhmämainosta. Keskustan Kemin kuntayhdistyksen ehdokkaat liputtivat selkeästi näkemyksiään Keskustan neliapilan alla. Sen sijaan toisessa mainoksessa ei ollut lainkaan omaan ryhmittymään viittaavaa aineistoa. Oliko kysymyksessä tarkkaan harkittu "tunnuksemattomuuslinja" vai vahinko. Todettakoon, että viimeksi pidetyissä kuntavaaleissa esiintyi hiukan samantyyppistä piirrettä. Ei uskallettu/haluttu tunnustaa omaa taustaryhmittymää. Em. tyyppinen toiminta on äänestäjien hämäämistä, aliarviointia...

Mielenkiintoista luettavaa - kyllä ...

Aamun Lapin Kansa-lehteä lueskellessani kiinnitin huomiota ansiokkaaseen artikkeliin liittyen Maria Zaharovaan, josta joissakin yhteyksissä käytetään nimeä tiedottaja. Lehdessä oikaistaan nimike > propagandisti. Itse olen hänestä käyttänyt termiä patologinen valehtelija. Hän on Venäjän nykyhallinnon "äänitorvi", joka ei kaihda mitään sanallisia keinoja parhaimmillaan/pahimmillaan. Viimeksi hänen uhkailuhampaissaan ovat olleet Ruotsi ja Suomi mahdollisine Nato-optioineen. Totta kai taustalla ovat Shoigu, Lavrov ja viime kädessä Putin, joilla ei ole niin sanotusti munaa tulla itse jämerästi esiin vaan huutelevat puskista em. "tiedottajan" turvin... On tämä käsittämättömän kummallista aikaa, ei kahta sanaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen klapit päärakennuksen takkapesään, puuhuoltoa ja kohta pihalle hyötyliikuntaan. Kyllä - noin tunnin lumenkolaus on tehty eikä tullut hikikään, sillä kevyttä pakkaslunta on kevyt pistää kasoihin liittymistä ja takapihan kulkureiteiltä. Josko tänä talvena pidämme aivan vaan pakollisen avoimena lumista... Tänään virittelen oman taskukalenterini ensimmäisen vuosineljänneksen osalta "iskuun" eli merkitsen kaikki tähän asti tiedossa olevat kokoukseni.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien ja aamun lehdenhakemisen jälkeen harkitsen päärakennuksen takan sytyttämistä, sillä pakkasta riittää. Kyllä näin tein. Lähdin kaupoille. Taskukalenterin osto ja hiukan viikonvaihteen juomahuoltoa - varmuuden vuoksi. Fiilistelin lenkin Wetterin pihalla ja ajelin Metsä Fibren biotuotetehtaan aluetta - päätieltä nähtynä - vilkaisemaan. Kyllä maisemat ovat taas muuttuneet - hyvä niin. Ajoin Hahtisaareen. Rannalla näytti olevan vettä. Ajoin sisäsatamaan. Jalokivigalleriassa ruudun takana Kittilän Petri "silmä tarkkana" näytti arvokiviä luetteloivan. Siirto kulttuurikeskukseen on hyvissä käsissä. Kotiin tultuani aloin valmistella uutta vuoden 2022 taskukalenteria käyttöön. Joka vuotinen rituaali. Vuoden 2021 kalenteri joutaa kohtapuolin roskiin. Se on tehnyt tehtävänsä...

Tuttu mies - kuka ...

Tuttu mies - kuka ... Havahduin tosiasiaan, että eräs henkilö alkaa tuntua kovin tutulta teksteissäni ja medialainauksissani. Kyllä - Venäjän presidentti Vladimir Putin. Olen seurannut miehen toimintaa, edesottamuksia koko 2000-luvun ja erityisesti vuoden 2014 jälkeen. Kulunut vuosi 2021 - varsinkin joulukuu - on ollut mielenkiintoinen. Kävin läpi kyseiseen henkilöön liittyvät tekstini ja medialainaukseni joulukuun ajalta. Yllätys, yllätys - hän on suoraan tai välillisesti esillä "tukkimiehen kirjanpitoni mukaan" 35 kertaa - kyllä! Se on paljon - ehkä liiankin paljon - se... Hänen nimensä liittyy pääasiassa Itä-Ukrainaan, Krimiin, Valko-Venäjään, EU:iin, Natoon, Yhdysvaltoihin, Bideniin, Niinistöön, jne. ... . Hän on näemmä monessa mukana. On erittäin huolestuttavaa, että hän on vanhemmuuttaan alkanut haikailla entisen Neuvostoliiton alueellista valta-asemaa/etupiirejä. On surullista, että hän yrittää kirjoittaa historiaa uusiksi ja "valkopestä" muun muassa Stalinin ajan hirmuteot, kansanmurhat unohduksiin. Hänen hallintonsa on päätöksillään sekaantunut myös Lähi-Idässä - lähinnä Syyriassa ja Irakissa - mitä ilmeisimmin sotarikoksiin pommituttamalla armottomasti kymmeniä kaupunkeja maan tasalle, raunioiksi ja aiheuttanut valtavat kuolonuhrimäärät ja inhimilliset kärsimykset sekä pakolaisaallot. Minulla on tunne, että hänellä ei taida olla juuri ollenkaan todellisia ystäviä. Ystäviä, jotka ilman aiheutettua pelkoa voivat häneen luottaa...