Myönteisen palautteen antaminen...

Myönteisen palautteen antaminen on suomalaiselle perinteisesti äärimmäisentuskallisen vaikeaa. Olen asiasta kirjoittanut monesti aikaisemminkin. Muun muassa omaan työuraani liittyvänä olen todennut, että lähes viisikymmentä vuotta työelämässä olleena, sain jotakuinkin kerran kymmenessä vuodessa myönteistä palautetta. Vaikka painoin hommia - omasta mielestäni vähintäänkin 100, välillä 110 lasissa. Siis sellaista palautetta, että sen aisti aidoksi palautteeksi eikä miksikään sananhelinäksi... Jo kauan sitten päätin itse, että annan myönteistä palautetta aina, kun se on vähääkään mahdollista ja aiheellista. Näin 70+ -ikäisenä olen useinkin mietiskellyt, olenko itse lähimmäsilleni - rajattuna vaimooni ja aikuisiin poikiimme - antanut riittävästi myönteistä palautetta. Siihen olen jäävi sanomaan yhtään mitään mutta... Poikiimme liittyvänä minulla on tunne, että me - minä ja vaimoni - olemme ylpeitä heidän ammattitaidoistaan omilla osa-alueillaan, jonka olemme avoimesti tuoneet kyllä esiin.

Se on taas viikonloppu...

Se on taas viikonloppu - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen kävi mielessä, että on tämäkin marraskuuta - ei yhtään lunta maassa. Työhuoneeni ikkunasta katselen lumetonta Kainuunkatua, jossa liikenne on aikamoista. Muistuu mieleeni viime viikkoinen lautakuntakokous, jossa eräs kaupunginvaltuutettu pohdiskeli Kemin keskustaalueen hiljaisuutta iltasella - autoja ei liiku juuri ollenkaan. En malttanut olla kommentoimatta, että Haukkarin Kainuunkadulla - minun havaintojeni mukaan - liikkeellä on kuorma-autoja, pienkaivinkoneita, pakettiautoja, henkilöautoja, moottoripyöriä, kevytmoottoripyöriä, mopoja, pölkupyöräilijöitä, rollaattoreilla-liikkuvia, hölkkääjiä, kävelijöitä, koirantaluttajia, jne. melkein minuutin välein... Onneksi sitä kevytmoottoripyörällä liikkuvaa älypäätä, "keulijaa" ei ole ollut viime aikoina liikenteessä. Pakoputkiremonttia kaipaavia autoja tuossa tuntuu liikkuvan. No oli niin tai näin, taitaa tämä lauantaipäivä mennä pelkässä oleskelussa. Ei se sekään ole hassumpaa.

Mitä tänään tähän asti...

Olin pistänyt höyrykännykän (NOKIA LUMIA 800) hälytyksen päälle vähän jälkeen sianpieremän. Miksi? Siksi, että olin lähdössä viemään Land Roverin kytkinlevyn vaihtoon Keminmaahan Paakkarille/Auto Patulle. Perinteisten aamutoimien jälkeen näin teinkin. Olihan outo ajella aamun pimeydessä. Paljon oli autoja liikenteessä tänään sateentihkuisena aamuna. Ajattelin ensin seurata remontin edistymistä. Kuultuani remontin vaatiman ajan päätin ottaa tarjotun asiakasauton käyttöön ja ajella kotikulmille. Menin You Tubesta katselemaan videonpätkiä em. kytkinlevynvaihdon vaiheista... Sitä tehdessäni menivät sähköt poikki. Ilmeisesti Haukkarissa toteutettavan vesi- ja viemäriuusimisen yhteydessä sähkökaapeli oli tarttunut kaivinkoneen kauhannokkaan - mene ja tiedä. Viitisentoista minuuttia ja sähköt tulivat takaisin. Niin - kuuluiko em. tapahtuma - perjantai ja kolmastoista päivä - otsikon alle. Lähden iltapäivällä hakemaan auton remontista. Jos vaihdettu kytkinlevy kestää saman kuin edeltäjänsä - 160.000 km ja 20 vuotta - niin ei sovi moittia.

Ikuistetut hetket...

Katselimme hetki sitten Ylen Areenasta alla olevan ruotsalaisen elokuvan. Kyllä herätti voimakkaita tunteita... Ikuistetut hetket (12) 2 h 5 min la 7.11.2020 26 h 10447 katselua (Maria Larssons eviga ögönblick, Ruotsi 2008) 1900-luvun alussa työläisnainen voittaa arpajaisissa kameran, joka mullistaa hänen elämänsä. Perustuu tositapahtumiin. O: Jan Troell. N: Maria Heiskanen, Mikael Persbrandt. LINKIT JA ARTIKKELIT Yle Teema: Naisia kameran takana -teemalauantain 05.04.2014 esittely Naisia kameran takana: Vivian Maier ja Maria Larsson Teemalauantain tähtinä Näytä lisätiedot

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen laadin ensimmäisen sormiharjoitelman henkilökohtaisesta kuntavaalimainoksesta > Kuva ja teksti. Kyllä - tiedän, että kuntavaalit ovat vasta sunnuntaina 18.04.2021 ja ennakkoäänestys vähän sitä ennen. Niinkuin aikaisemmin olen todennut, kuntavaalien mainosbudjettini on ollut vuodesta 2000 alkaen maksimissaan 100 euroa. Siitä on mennyt puolet Keskustan Kemin kunnallisjärjestön yhteismainontaan, kukaties nyt poikkeusoloissa vähän enemmänkin... Olen tosiaan hyvissä ajoin liikkeellä. Tavoitteeni on nimenomaan ostaa paikallisen ilmaisjakelulehden Lounais-Lapin mainostilaa. Todennäköisesti mainosbudjettini moninkertaistuu. Eiköhän tästä löydy ihan kelpo ratkaisumalli.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aanutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Sitä viritellessäni pohdiskelin, kuinka pitkälle puukatoksessa olevat puuklapit riittävät. Ne on tehty pääasiassa pihapuista. Samalla muistelin eilistä päivää, jolloin aamupäivällä Land Roveriin vaihdettiin Tommin toimesta takaäänenvaimennin. Kytkimen luistaminen on ollut jonkin aikaa havaittavissa, joten Tommi varasi ajan Keminmaan Paakkarille. Heli on tilannut uuden kytkinlevyn, joka vaihdetaan perjantaina aamusella - hyvä niin. Kytkinlevy kesti parikymmentä vuotta... Niin - seurailinhan minä eilen myös Finnairin pörssiosakkeen hurjaa nousukiitoa - mielenkiintoista. Niin - teinhän minä Fortumin kanssa sähköön liittyvän jatkosopimuksenkin, sähköä on tulossa ainakin seuraavat rapiat kaksi vuotta... Aamukahvittelun yhteydessä lueskelin Kaleva-lehteä, jossa oli muun muassa mielenkiintoinen kirjoitun Oulun kaupunginvaltuuston etäkokouksesta - pitkästä esityslistasta, tunteita kuohuttavista asioista ja kielenkäytöstä. Onko "Rääväsuu-Trump-sikailukielenkäyttö" rantautunut Ouluun - mene ja tiedä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua tarkastuslautakunnan kokoukseen. Se pidetään iltapäivällä Kemin kaupungintalon valtuustosalissa - väljästi.Kukaties osa kokoukseen osallistuvista on etänä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Kävi hetki sitten mielessä - erään lehtiartikkelin ja siihen liittyvän yllättävän infon luettuani - että ihmisellä on tavallaan monta elämää: Lapsuus, nuoruus, aikuisikä ja eläkeikä... Itse olen ollut - mielestäni täysin ansaitsemallani eläkkeellä - vuodesta 2008 alkaen. Kirjoituksissani tuon usein esiin: Edellisessä elämässäni, jolla luonnollisesti tarkoitan aikuisikää = työelämä- ja ammattijärjestöaikaa. Tuo lehtiartikkeli oli Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren info, jonka mukaan hän on ottamassa irtiottoa politiikasta. Se on kova isku pääkaupunkiseudun Kokoomukselle, edessä kuntavaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit, jne. ... Oletettavasti tuo viimeksi mainittu kuitenkin Jan Vapaavuorta saattaa kiinnostaa, jos pyytäjiä on ihan jonoksi saakka... Niin - lehtiartikkelissa Jan Vapaavuori toteaa, että ihmisellä on yksi elämä, tarkoittaen koko elinkaarta, joten olisi aika tehdä vielä jotain muutakin kuin politikoida. Oletettavasti hänet nähdään vielä yritysmaailman ja kukaties urheilumaailmankin huipulla.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet ja lähdin käväisemään Kemin entisen kaatopaikan kupeessa Holstinharjulla. Miksi ihmeessä? Siksi, että siellä alkoi klo 9 Savaterran tuotantolaitoksen katselmus. Paikalle saavuttuani totesin paikalla olevan parikymmentä asiasta kiinnostunutta - pääasiassa lähialueen asukkaita - yrityksen ja median edustajia. Katselimme, kuuntelimme ja haistelimmekin tuotantolaitoksen toimintaa turvallisen välimatkan päästä. Yrityksen edustaja selosti pääpiirteittäin tuotantolaitoksen toimintaa. Pääosa prosessista selostetaan Kemin keskustassa Scandic-hotellissa, jossa läsnäolevilla on mahdollisuus esittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Viimeksi mainitun mahdollisuuden jätin itse väliin. Sen asemesta printtasin netistä kyseisen yrityksen aineistoa: Ympäristö - ja laatujärjestelmät. Täytyypä tutustua.

Elokuva: Jali ja suklaatehdas...

Katselin eilen toistamiseen alla olevan elokuvan. Jali ja suklaatehdas (Charlie and the Chocolate Factory) on vuonna 2005 ensi-iltansa saanut Tim Burtonin ohjaama draamaelokuva. Se perustuu Roald Dahlin samannimiseen romaaniin vuodelta 1964. Elokuvan pääosissa ovat Johnny Depp ja Freddie Highmore. Olen aikaisemmin kirjoittanut, että pidän tarinoista, hyvistä tarinoista. Muun muassa tämä elokuva on mielestäni ehdottomasti sellainen.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua - meille poikkeukselliseen aikaiseen - operaatioon, tapahtumaan, josta kirjoitan sitten aikanaan lisää... On aivan pakko kirjoittaa vielä tuosta USA:n presidentinvaalista, jonka lopputulosveikkauksesta sain eilen Facebook/Messengerin kautta onnittelut. Sen verran vilkaisin tuota Bidenin pitämää puhetta, että se sisältää juuri oikeita elementtejä jatkon suhteen. Voitto on niin selvä, että tällä hetkellä näyttää siltä, että pelätyt levottomuudet, rähinät jäänevät taka-alalle. Kahtia jakautuneessa USA:ssa toivottavasti lähdetään hakemaan yhteistyötä, jota nyt kipeästi tarvitaan. Jossakin julisteessa vilahti teksti: MAKE AMERICA NORMAL AGAIN

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin tarkistamaan, mitä USA:n presidentinvaalirintamalle kuuluu. Jo pari päivää on ollut selvää, että Joe Biden on Yhdysvaltain seuraava presidentti. Lopullista voittajaksi julistautumista hän ei ole kuitenkaan tehnyt, koska ääniä on vielä laskennassa. Kukaties on hyvä, että häviäjille ei heitetä bensiiniä liekkeihin, vaan annetaan totutella ajatusta vaalitappioon. Mediatietojen mukaan osa Trumpin takana olleista pintavaikuttajista on alkanut ottaa etäisyyttä nykyiseen presidenttiin - hyvä niin. Trumpin toilailut muun muassa äänetenlaskennan epärehellisyydestä on yleisesti tuomittu maailmalla myös Suomessa. Suomessa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on näemmä kommentoinut, että USA:ssa ei äänestetty "älykkäästi" - voi järjen valo... Oli niin tai näin Joe Biden saanee yli 300 valitsijamiestä/-naista, se on hänen kannalta erinomainen lopputulos. Toivottavasti selvääkin selvempi jakautuneisuus hiukan tasoittuu ja toivottavasti vaalitulokseen mahdollisesti liittyvät oikeustoimet eivät aiheuta ääriainesten rähinöintiä. Niin - tämä näyttää päättyvän lukemiin: Biden 306 - Trump 232 Ja jossittelu alkaa muun muassa suomalaisessa mediassa. Asiantuntijat ja "asiantuntijat" naama punaisena huutavat varmaan muutaman päivän ajan: "Jos pandemiaa ja sen tuomaa talouden heikkenemistä ei olisi tullut, Trump olisi valittu jatkokaudelle." Enpä menisi tuosta takuuseen. Minun käsitykseni mukaan amerikkalaiset olivat totaalisesti kypsyneet, kyllästyneet vajaan neljän vuoden uhosekoiluun...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana pistin päärakennuksen takkaan tulet. Tulia viritellessäni katselin ja kuuntelin televisiosta uutisantia USA:n presidentinvaaleista. Nehän ne ovat hallinneet uutisointia jo muutaman päivän. Kyllä on pakko taas todeta, että tunnen suurta myötähäpeää USA:n kansalaisia kohtaan, että heillä tällä hetkellä on totaaliarvaamaton ja supermäntti johtaja. Supermäntti, joka koko USA:n vaalijärjestelmän kyseenalaistaa vaalitappion häämöttäessä lähitunteina ääntenlaskennan edistyessä vielä laskematta olevissa osavaltioissa. Saattaa olla, että katselen em. asiaan liittyviä livelähetyksiä jonkin ajan kuluttua netistä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Ikärasismi-käsite on mielenkiintoinen - kyllä. Siihen törmää tämän tästä. Viimeksi tänään erään keskustelun yhteydessä se tuli esiin USA:n presidentinvaalien pääehdokkaiden osalta. Minulle annettiin selkeästi ymmärtää, että 74- ja 77-vuotiaat henkilöt ovat kertakaikkisen vanhoja em. tehtävään. Omana näkemyksenäni toin esiin, että kyseisillä henkilöillä on "suuri armeija" virkamiehiä ja asiantuntijoita heitä auttamassa. Olen vuosikymmenien saatossa oppinut lukemaan rivien/sanojen välistä. Arvelen, että kyseinen henkilö samalla ilmaisi voimakkaan näkemyksensä siitä, että 70+ ikäinen henkilö ei ole sovelias esim. kuntavaaliehdokkaaksi. Ikärasismiin törmäsin itse edellisten kuntavaalien yhteydessä vuonna 2017. Olin silloin jo 70+ ikäinen. Kukaties sen aikaiset tunnot aiheuttivat sen, että lähdin vielä kuntavaaliehdokkaaksi. Minulle ikä - ei muidenkaan ikä - ole ollut koskaan ongelma. Tärkeintä mielestäni on motivaatio, aktiviteetti ja kohtalaisen voimakas myötäelämisen kyky... Mutta - huomisesta päivästä emme tiedä mitään - onneksi niin.

USA:n presidentinvaalissa ratkaisun päivä ilmeisesti tänään...

USA:n presidentinvaalissa ratkaisun päivä ilmeisesti tänään - kyllä... Kyllä täytyy myöntää, että heti herättyään oli pakko pistää televisio auki ja vilkaista tekstiteeveeltä, joko ratkaisu on tapahtunut. Ei vielä, tilanne tällä hetkellä: Biden 253 - Trump 214 ja kuusi osavaltiota vielä laskematta. Kyllä Biden on nyt vahvoilla. Perinteisten aamutoimien jälkeen puuhuoltoa ja eläkeläisoloa, toistaiseksi kevyttä olemista vaan. Ilmeisesti päivän mittaan jotain aktiviteettia syntyy...

Mitä tänään tähän asti...

Tänään keskiviikkona 04.11.2020 heräsin hyvin nukutun yön jälkeen toiveekkaana, että maailmalta tulisi jotain myönteisiä uutisia. Television avattuani havahduin realimaailmaan. Joka tapauksessa perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja aloin orientoitua Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön. Olin varannut ajan hiustenleikkuusta ja parran siistimisestä. Kyllä - hiuspysäkillä kävin. Olin tosiaan Leskion Leenan ja Appelgrennin Marjon ohjeistamana varannut ajan. Kittiläläislähtöinen Heidi hoiti varsinaisen työn erittäin jämäkin, varmoin ottein. Ei ihme, sillä ilmeisesti ammattiin valmistuminen alkaa olla jo näköpiirissä. Marjo ohjasi oppilastaan tutuntarkkaan tyyliinsä - hyvä niin. Tulihan nuo USA:n presidentinvaalitkin viimevaiheessa keskusteluissamme esiin. Mikäli oikein ymmärsin, olimme kaikki Bidenin faneja. En viitsinyt irrotella asialla enempää, tosin taisin todeta, että onhan tuo nyt aivan käsittämättömän sekava tilanne... Olimme kaikki varsinaiseen asiaan: Hiustenleikkaukseen ja parransiistimiseen tyytyväisiä. Pääsin taas sanomaan, että lopputulos on aivan liian siisti minulle, mutta äkkiähän tuo asia korjaantuu. Seuraavalla kerralla menen klassisen hiustenleikkuun/juhlakampauksen näyttömalliksi. Tuttuakin tutumpaa hommaa minulle ...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas tunne, että tänään ei taida olla mitään pakottavaa tarvetta tehdä yhtään mitään. Eilisestä sen verran, että lähetin Kalevan päätoimittajalle Sanna Keskiselle sähköpostiviestin, jossa tiedustelin lehden toimintakulttuuria liittyen Meri-Lapin vähäiseen uutisointiin. Sain häneltä alkuillasta asiallisen vastauksen esittämiini asiakokonaisuuksiin - hyvä niin. Tänään on julkaistu Suomessa verotietoja, joista on joidenkin "raharikkaiden" tietoja jäetty pois heidän esityksestään. Monet mediatahot boikotoivat nyt toteutettua menettelytapaa. Oli niin tai näin, tällaisina hetkinäkin on syytä muistuttaa:"Viimeisessä palttoossa ei ole taskuja." Itse olen tuonut useisn julkisestikin esiin, että ei rahan määrällä ole erityisen suurta merkitystä, kunhan sitä on kulloiseenkin tarpeeseen riittävästi...

Historian kalleimmat kampanjat: Anna-Sofia Berner, Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja

Anna-Sofia Berner, Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Historian kalleimmat kampanjat valmistautuvat siihen, että rahaa tarvitaan myös vaalipäivän jälkeen Vuoden 2020 vaalikampanjoista on tulossa kaikkien aikojen kalleimmat. Vaalirahoitusta seuraava The Center for Responsive Politics arvioi viime viikolla, että kampanjoiden yhteiseksi hintalapuksi on tulossa huimat 14 miljardia dollaria eli noin 12 miljardia euroa. Summalla voisi rahoittaa Suomen valtion opetus- ja kulttuurimenot sekä puolustusmenot koko ensi vuodeksi. Tämän vuoden vaaleista on tulossa yli kaksi kertaa niin kalliit kuin edellisistä vaaleista vuonna 2016. Kaikki raha ei mene presidentinvaaleihin vaan samaan aikaan vallasta taistellaan niin kongressissa, osavaltioissa kuin paikallisestikin. Open Secrets -sivuston mukaan pelkästään presidentinvaaleihin tuhlataan kuitenkin 6,6 miljardia dollaria, kun vuonna 2016 kisaan käytettiin 2,4 miljardia. Istuva presidentti Donald Trump lähti vaalivuoteen kampanjakirstut täynnä rahaa, mutta lopulta Joe Biden onnistui kasvattamaan kassansa suuremmaksi. Sivuston mukaan Bidenista on tulossa historian ensimmäinen ehdokas, joka on kerännyt yli miljardi dollaria kampanjaansa. Lokakuun puoliväliin mennessä Trump oli kerännyt 600 miljoonaa dollaria. Yhdysvaltain vaalikampanjat ovat aina olleet kalliita, mutta summat räjähtivät vuoden 2010 jälkeen. Silloin korkein oikeus rinnasti yritykset kansalaisiin ja totesi, että yritysten antaman vaalirahoituksen rajoittaminen rajoittaa sananvapautta. Yritysten ja miljardöörien lisäksi myös tavalliset kansalaiset lahjoittavat kampanjoihin entistä enemmän. Open Secretsin mukaan 22 prosenttia kaikesta kerätystä rahasta oli peräisin alle 200 dollarin lahjoituksista. Sekin on kaikkien aikojen ennätys. Rahankeruu ei näytä loppuvan vaalipäivään. Politico uutisoi maanantaina, että Joe Bidenin kampanja on siirtynyt pyytämään rahaa mahdollisiin oikeudenkäyntikustannuksiin siltä varalta, että vaalitulos ei selviä nopeasti. The New York Timesin mukaan myös Trump kerää rahaa samaan tarkoitukseen. Voi siis olla, että yhtä amerikkalaista ilmiötä eli kallista vaalikampanjointia seuraa toinen: kallis oikeustaistelu.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana istuskellessani kahvittelemassa keittiönpöydän ääressä havahduin auton suojapeitteiden "poiskääriytymiseen". Kyllä - talviparkissa olevan Mersun päältä oli yöllä tuuli repinyt suojapeiton pois. Kävin hakemassa peiton pesuhuoneen lattialle kuivumaan. Pyydän vaimoani kiinnittämään irronneen suojaremmin toisen pään uudelleen peittoon. Kun auto on nurkan takana framilla, käytän sitä hiukan samalla. Lueskelin hetki sitten uutta/uusiutunutta KEMILÄINEN 2-3/2020 Kemin kaupungin tiedotuslehteä. Mukavia juttuja. Varsinkin tuo artikkeli uudesta terveyskeskuksesta Täiköntorin reunalla...

Se on sitten jo marraskuu...

Se on sitten jo marraskuu - kyllä... Perinteisten aamutoimien aikana kävi mielessä, että käyn uteliaisuuttani netissä läpi 22.-31.10. välisen ajanjakson Kaleva-lehden näköislehdet. Sateisena päivänä en oikein muutakaan tekemistä äkkiseltään keksinyt. Niin - lähinnä minua luonnollisesti kiinnostaa, miten hyvin Meri-Lappi ja nimenomaan Kemi on edustettuna Kaleva-lehden uutistarjonnassa. Edellä mainitun ajanjakson aikana minun näkökenttääni osui kolme (3) artikkelia: Yksi Kemin teatterista, yksi Metsä-Fibrestä ja yksi käräjäoikeuden nikotiininuuskaoikeudenkäynnistä. Voi todeta, että tyhjää parempi, mutta on aivan pakko tunnustaa, että Kaleva on Oulu-painotteinen aivan samalla tavalla kuin Lapin Kansa Rovaniemi-painotteinen. Kemi-Tornion teollinen kokonaisuus on ainutlaatuinen koko Suomessa ja sen viennin arvo on noin 8 % koko Suomen viennistä ja Meri-Lapin bruttokansantuote on noin 2/3 koko Lapin bruttokansantuotteesta. En ymmärrä, että voimakas teollisuusalue on uutistarjonnassa/-palvelussa jäänyt niin vähälle huomiolle. Erikseen on pakko kirjoittaa, että paikalliset ilmaisjakelulehdet ja Yle Kemi paikkaavat kiitettävästi tätä vajetta...