Hmmmmm - vai niin - eipä hyvältä näytä, USA:n hallinnon turbulenssi voimistuu. Pitääkö paikkansa, että mediatietojen mukaan "ainoa aikuinen" hallinnosta täten poistuu ennenaikaisesti...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
USA:n puolustusministeri Jim Mattis jättää pestinsä kaksi kuukautta aiottua aiemmin
Varapuolustusministeri Patrick Shanahan nousee hoitamaan tehtävää toistaiseksi.
Nimitysuutisen tviitannut presidentti kirjoittaa, että virkaa tekevänä puolustusministerinä tammikuun 1. päivänä aloittava Shanahan on "erittäin lahjakas".
I am pleased to announce that our very talented Deputy Secretary of Defense, Patrick Shanahan, will assume the title of Acting Secretary of Defense starting January 1, 2019. Patrick has a long list of accomplishments while serving as Deputy, & previously Boeing. He will be great!
Kokenut Mattis tunnetaan muun muassa Yhdysvaltojen ja Venäjän vuoropuhelun ylläpitäjänä.
Yhdysvaltain Isisin-vastaista taistelua johtanut diplomaatti, erityislähettiläs Brett McGurk puolestaan erosi tehtävästään eilen lauantaina. McGurk imoitti erostaan vastalauseena presidentti Trumpin päätökselle vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta.
Sain eilen illansuussa tekstiviestin > mediasisällön vanhalta tutulta. Yritin avata sen, mutta "höyryälykännykkäni" ei siihen suostunut. Ilmeisesti puhelimeni asetukset/päivitykset eivät ole kohdallaan, joten kukaties soitan viestin lähettäneelle pikapuolin...
Käydessäni päärakennuksemme pesuhuoneessa silmiini osuu valkoinen muoviämpäri, jossa on Suomen Keskusta rp:n vihreä logo. Siinä on hallistsevana elementtinä neliapilan kuva.
Kyseinen muoviämpäri on edellisten kuntavaalien (huhtikuu 2017) Keskustan Kemin kunnallisjärjestön sihteerin ja Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron ideoima käytännönläheinen vaalimainostuote.
Se kävi hyvin kaupaksi alkuvuodesta 2017 järjestetyissä vaalitilaisuuksissa. Lisukkeena ämpärissä oli sopivasti luonnollisesti myös kuntavaalimainoksia...
Alkusyksystä mediassa alkoi hätäisimmille muodostua mielikuva, että huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja ei tarvitse pitää, koska pääministeripuolue ja pääministerikin oli jo gallupeissa tiedossa.
Se oli sitä aikaa, kun vasemmistojohtoinen ay-liike masinoi alkuun vaalikampanjan = mielenilmausrähinöitä, joita jotkut saattoivat nimitellä lakoiksikin ja joilla oli selkeä valtaanpyrkimystavoite. Oli vahva nykyhallitus/vaemmisto-oppositio-asetelma.
Olen useissa kirjoituksissa yrittänyt toppuutella, että eduskuntavaaleihin on vielä aikaa vaikka kuinka - edelleenkin.
Silmiini sattui tänään lauantaina 22.12.2018 Alma-gallup.
Siinä todetaan, että puolueiden - viisi suurinta - kannatusluvut ovat seuraavat: SDP 20,7 %, Kokoomus 19,6 %, Keskusta 15,5 %, Vihreät 12,9 %, Perussuomalaiset 9,7%...
Näin maallikon silmin ainakin kaksi suurinta on selkeästi virhemarginaalin sisällä ja Keskustakin kannatus saattaa ottaa vielä "kannatusloikan", mene ja tiedä...
Tosiaan tänään lauantaina päivä on "himpun verran" pitempi meillä täällä pohjoisessa kuin eilinen. Tavalliseen elämänmenoon sillä ei ole kuin symbolinen merkitys. Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut, olen irtaantumassa Facebook-foorumista monista eri syistä. Olen kavereilleni esittänyt toivomuksen siirtyä seuraamaan tätä Blogisivuani. Voi olla, että he ovat vahvasti sitoutuneet entiseen, enkä saa heitä syttymään - myös kommentoimaan tätä kirjoittamistani omalla Blogisivullani. Siksipä näin joulun ja uudenvuoden alla on syytä testata asiaa. Jokainen viettää joulua omalla tavallaan/tahollaan.
Siksipä toivotan tällä Blogisivullani kaikille tutuilleni ja Facebook-kavereilleni Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019.
Fennovoiman laitos Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla valmistuu näillä näkymin neljä vuotta arvioitua hitaammin. Vielä kesäkuussa voimayhtiö Fennovoima piti kiinni siitä, että laitos valmistuu vuonna 2024.
Laitostoimittaja, venäläinen Rosatom, arvioi nyt, että laitos tuottaa sähköä vasta vuonna 2028. Rosatom on antanut nyt uuden arvion aikataulusta laitoksen tilanneelle Fennovoimalle.
Alkuperäisen arvion mukaan laitoksen rakentamisen pitäisi olla jo käynnissä. Uuden arvion mukaan ydinvoimalan rakentaminen alkaa vasta vuonna 2021.
Fennovoiman ja Rosatomin hanke on takunnut pahoin suunnitteluvaiheessa. Säteilyturvakeskus on odottanut jo vuosia voimalaa koskevia suunnitelmia voidakseen tehdä laitosta koskevan turvallisuusarvion. Sen jälkeen valtioneuvosto voi myöntää rakentamisluvan laitokselle.
– Suomalaiset turvallisuusmääräykset ovat yksi tiukimpia koko maailmassa ja suunnittelu on kestänyt siksi oletettua kauemmin, Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki perustelee myöhästymistä.
Fennovoiman ydinvoimala on tulossa Pyhäjoen Hanhikivenniemeen, Raahen lähettyville. Laitosalueella on tehty jo valmistelevia töitä. Itse ydinvoimalan rakentaminen voi alkaa vasta valtioneuvoston myöntämän rakentamisluvan jälkeen.
Pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisaus merkitsee vuoden lyhintä päivää. Helsingissä joulukuun 21. päivä kesti vain 5 tuntia, 49 minuuttia ja 4 sekuntia.
Hyvä uutinen on, että lauantain vastaisena yönä olemme kello 0.23 jälkeen matkalla kohti valoa ja kevättä.
Talvipäivän seisaus tarkoittaa Suomen näkökulmasta tarkasteltuna sitä, että maapallon pohjoinen pallonpuolisko on kääntynyt äärimmilleen pois päin Auringosta.
”Kun Maa jatkaa kulkua radallaan ja mennään kohti kevättä, niin hiljalleen tämä meidän pohjoinen poskemmekin kääntyy aina vaan enemmän Aurinkoa kohti. Sen seurauksena päivä pitenee ja alkaa myös tulla lämpimämpää”, selittää Ursan tiedottaja Anne Liljeström.
Toisin sanoen lauantaina päivä on jo muutaman sekunnin pidempi kuin perjantaina.
TALVIPÄIVÄNSEISAUKSEN hetki vaihtelee eri vuosina. Vuonna 2017 talvipäivänseisauksen hetki oli esimerkiksi monta tuntia aiemmin, joulukuun 21. päivänä kello 18.28 Suomen aikaa. Vuonna 2016 se oli kello 12.44 keskipäivällä ja 2015 kello 6.48 aamulla joulukuun 22. päivänä.
Asiaan vaikuttaa ensisijaisesti se, ettei Maa kulje radallaan täysin orjallisesti.
”Maapallon retki Auringon ympäri ei kestä tasan tiettyä määrää vuorokausia vaan se on pikkuisen yli sen kalenterivuoden mukaisen 365:n”, sanoo Liljeström.
Tätä ajanlaskullista heittoa korjaamaan on kalentereihin merkitty joka neljäs vuosi yksi ylimääräinen päivä, joka tunnetaan myös nimellä karkauspäivä.
Myös sijainti pituuspiirillä vaikuttaa siihen, minä päivänä vuoden lyhin päivä missäkin päin maapalloa on. Meillä Suomessa talvipäivänseisaus osuu vuonna 2018 joulukuun 22:nnelle päivän puolelle, Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sen ajankohta on jo 21. päivänä.
Talvipäivänseisauksesta eteenpäin päivä siis pitenee kevättä ja kesää kohti. Vuonna 2019 vuoden pisin päivä, kesäpäivänseisaus, on kesäkuun 21. päivänä.
Länsimaat sanoivat eilen ensimmäistä kertaa suoraan sen, joka on pitkään ollut yleisessä tiedossa kyberturvallisuusalalla: Kiinan keskushallinto harjoittaa laajamittaista kybervakoilua, joka ei rajoitu vain valtioiden väliseen urkintaan.
Yhdysvallat ja Britannia esittivät torstaina syytöksiä, joiden mukaan Kiina on vuosien ajan tehnyt tietomurtoja niin valtioiden kuin yritysten tietojärjestelmiin. Nyt esille nostetun kybervakoilun taustalla on APT10:ksi nimetty hakkeriryhmä, jonka uskotaan toimivan Kiinan valtion käskyjen mukaan.
Palveluntarjojiin kohdistetun hyökkäyksen kohteena oli virastoja ja yhtiöitä ainakin 12 maasta, myös Suomesta.
Yleinen syyttäjä Rod Rosenstein puhui lehdistötilaisuudessa, jossa kerrottiin hakkereita vastaan nostetuista syytteistä Washingtonissa, Yhdysvalloissa 20. joulukuuta.Erik S. Lesser / EPA
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset esittelevät kiinalaishakkerien kasvokuvia medialle. Neljä vuotta sitten Yhdysvallat syytti viittä kiinalaishakkeria teollisuusvakoilusta. Hakkerien uskottiin kuuluvan Kiinan vapautusarmeijan yksikköön 61398. Tämä yksikkö tunnetaan myös nimellä APT1.
Kiina on toistuvasti kiistänyt länsimaiden syytökset. Nyt länsimaat eivät kuitenkaan enää kiertele, vaan syyttävät suoraan Kiinaa osallisuudesta tietomurtoihin.
Hakkerit hyökkäävät, verkkolaitteet vakoilevat
Kiinan keskushallinnon rooli on viime vuosina noussut lähes poikkeuksetta esille, kun kiinalaisen hakkeriryhmän tekemä tietomurto on paljastunut. Epäilyt ovat koskeneet niin valtiollisiin kuin yksityisiin kohteisiin kohdistuneita hyökkäyksiä.
Kiinan on esimerkiksi epäilty osallistuneen australialaiseen kaivosjättiin Rio Tintoon kohdistuneeseen hyökkäykseen, jossa varastettujen kauppasalaisuuksien avulla kiinalaiset saivat etulyöntiaseman malmin hinnasta käytäviin neuvotteluihin(siirryt toiseen palveluun). Brittiläiset turvallisuusviranomaiset ovat arvioineet Rio Tinton menettäneen noin miljardi euroa kybervakoilun seurauksena.
Asetuttuaan taloksi Afrikan unionin tietopalvelu huomasi toistuvan piikin tietoliikenteessä aina puolen yön jälkeen. Paljastui, että Kiinan lahjoittamassa järjestelmässä oli takaportti, jota kautta dataa virtasi päämajasta Shanghaihin.
Kiina on lahjoittanut valmistamiaan verkkolaitteita ympäri maailmaa; muun muassa Valko-Venäjälle, Serbiaan, Togolle ja Sri Lankaan. Kyseessä on usein ollut osa Kiinan silkkitie-hanketta.
Kiinan kyberosaaminen nähdään Venäjää suurempana uhkana
Kiina ja Yhdysvallat ovat kybervakoilun suurmaita. Niiden suhtautuminen verkkovakoiluun eroaa kuitenkin huomattavasti toisistaan. Yhdysvallat katsoo, että tiedon kerääminen on normaalia valtioiden toimintaan, mutta yksittäisten yritysten etujen nimissä vakoilu ei ole sallittua. Kiinassa puolestaan suurimmat yritykset elävät symbioosissa keskusjohdon kanssa, jolloin valtion intressit ovat usein samansuuntaisia yritysten tavoitteiden kanssa.
Erilaisista näkökulmista huolimatta Kiina ja Yhdysvallat pääsivät syksyllä 2015 sopuun kybervakoilun säännöistä. Maat sopivat puuttuvansa verkossa tapahtuvaan yritysvakoiluun. Allekirjoitetussa sopimuksessa julistettiin, että kumpikaan maa ei "tietoisesti" salli kaupallista vakoilua.
Vähintäänkin laimeasta muotoilusta huolimatta sopimus näytti tehoavan. Amerikkalaisyrityksiin kohdistuneet tietomurtoyritykset eivät toki loppuneet, mutta ne vähenivät. Yhdysvaltalaisen tietoturvayhtiö FireEyen raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan kaksi vuotta ennen sopimusta sen asiakkaisiin kohdistuvia verkkohyökkäyksiä oli noin 70 kuukaudessa. Sopimuksen jälkeen hyökkäysten määrä putosi kymmeneen kuussa.
Hyökkäysten vähentyminen ei ollut vain sopimuksen ansiota. Jo ennen sopua Kiinasta peräisin olevien tietomurtojen määrä oli laskussa. Tämä taas johtui siitä, että ennen sopimusta Kiinan hallinto oli ottanut kybervakoilun tiiviimmin valvontaansa. Se siirtyi hienovaraisempiin ja tarkempiin menetelmiin. Samalla se kitki freelancer-hakkereiden sooloilua. Aiemmin villinä tapahtuvasta toiminnasta tuli koordinoitua. Näin hyökkäysten määrä väheni, mutta laatu parani.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaudella Kiinan ja Yhdysvaltain välit ovat viilentyneet. Samalla Kiinan harjoittama verkkovakoilu on lisääntynyt. Toiminta on kiihtynyt niin paljon, että Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden johtaja Dan Coatspitää Kiinan kasvavaa kyberosaamista Venäjän vaikutusyrityksiä suurempana uhkana.
Xi Jinping ja Donald Trump Pekingissä marraskuussa 2017.Roman Pilipey / EPA
Verkosta varastetaan liikesalaisuuksia ja etulyöntiasemia
Yhdysvaltain vastavakoilun ja turvallisuuden keskuksen mukaan kiinalainen kybervakoilu keskittyy lähinnä yrityksiin, jotka tekevät töitä puolustusvoimien kanssa. Myös teknologia- ja viestintäyritykset päätyvät usein kiinalaishakkereiden kohteiksi.
Nyt paljastunut tietomurto on tästä esimerkkitapaus. APT10-ryhmän kohteita olivat muun muassa Yhdysvaltojen merivoimat ja avaruushallintovirasto NASA, mutta myös puolustusteknologiaa valmistavat yritykset.
Hakkerit etsivät tietoja tutkakantamista ja uusista asejärjestelmistä, mutta myös tietoja yritysten tekemistä tarjouksista, kaupoista ja sopimuksista.
Varastettujen tietojen avulla kiinalaiset yritykset pyrkivät saamaan etulyöntiaseman kilpailussa kansainvälisistä sopimuksista. Tietämällä kilpailijan tarjouksen on helppo lyödä muutama juan lisää omaan tarjoukseensa.
Tietojen avulla kiinalaisyritys osaa myös tehdä juuri sopivan ostotarjouksen amerikkalaisesta kilpailijastaan. Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että yrittää suoraan varastaa yrityksen liikesalaisuudet. Tällä välttää myös laskemasta liikesalaisuuden arvoa, mikä tapahtuu aina tietojen varastamisen myötä.
Kybervakoilu tuo kopiot markkinoille ennen alkuperäisiä tuotteita
Amerikkalaisyhtiöiden muodostama immateriaalioikeuksia valvova komissio arvioi amerikkalaisten yritysten ja kansalaisten menettävän yli 300 miljardia dollaria vuosittain kybervakoilun vuoksi. Tästä kiinalaisten hakkereiden osuuden arvioidaan olevan jopa 80 prosenttia.
Näissä laskelmissa ei oteta huomioon markkinoille päätyvien tuoteväärennösten vaikutuksia. OECD arvioi(siirryt toiseen palveluun), että 2,5 prosenttia globaalista kaupasta tapahtuu väärennöksillä. Näistä väärennöksistä kaksi kolmasosaa on peräisin Kiinasta.
Tuoteväärennösten arvo on vuosittain yhteensä yli 400 miljardia euroa. Väärennöksiä tehdään niin design-laukuista kuin lääkkeistäkin.
Kybervakoilun avulla Kiina vie väärennösten tekemisen uudelle tasolle. Se kopioi tuotteet jo ennen kuin edes alkuperäinen valmistaja ehtii niitä valmistaa. Kopiot voivat olla markkinoilla ennen alkuperäistä.
Tämä kannattaa, koska hakkerointi on halvempaa kuin tuotekehitys. Länsimaiden eilisen ulostulon myötä hakkeroinnin hinta on kuitenkin kasvamassa.
