lauantai 3. kesäkuuta 2017

Trump väitti ilmastosopimuksen tärvelevän Yhdysvaltojen talouden – asiantuntijat tyrmäävät presidentin luvut ja perustelut...


Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Trump väitti ilmastosopimuksen tärvelevän Yhdysvaltojen talouden – asiantuntijat tyrmäävät presidentin luvut ja perustelut

Yhdysvaltojen presidentti haluaa kynsin hampain pitää kiinni nuutuneista teollisuusyrityksistä, jotka eivät ole onnistuneet uudistumaan riittävän nopeasti. Pariisin sopimuksesta irtautuminen on vain yksi esimerkki Trumpin 1980-luvulta peräisin olevista talousnäkemyksistä.


Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti torstaina, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Hän väläytti sopimuksen uudelleen neuvottelua, mutta muut YK-maat ovat suhtautuneet ajatukseen torjuvasti.
YHDYSVALTOJEN presidentti Donald Trump perusteli torstaina Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumista lähes pelkästään taloudellisin argumentein. Tuttuun tapaan Trump tulkitsi maailmantaloutta nollasummapelinä, jossa muiden maiden hyödyt tarkoittavat väistämättä Yhdysvaltojen tappiota.

”Rakastamani amerikkalaiset työläiset ja veronmaksajat joutuisivat vastaamaan [Pariisin ilmastosopimuksen] kustannuksista menetettyinä työpaikkoina, matalampina palkkoina, suljettuina tehtaina ja valtavasti kutistuneena tuottavuutena”, hän maalaili puheessaan.

Trumpin mukaan sopimus aiheuttaa ”säälimättömän taloudellisen taakan”, josta vapauduttuaan Yhdysvallat alkaa kukoistaa. Pariisin sopimuksen syntyä tarkkaan seurannut ilmastoasiantuntija Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta myöntää, että Trump ei ole täysin väärässä.

Muita verrokkimaita keveämpi ympäristösääntely ja edullisempi energianhinta voivat hyvinkin tukea Yhdysvaltojen taloutta Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana. Hiiliteollisuuteenkin syntynee Trumpin toiveiden mukaisesti uusia työpaikkoja – hetkellisesti.

”Pitkällä aikavälillä vaikutus on kuitenkin todennäköisesti päinvastainen. Kun päästöjä aletaan kunnolla vähentää globaalisti, fossiilisella energialla tuotetuille tuotteille tulee imagotappio. Samalla uusiutuvan energian hinta muuttuu fossiilisia kilpailukykyisemmäksi”, Ohlström sanoo.

Virallisesti Trump ei pääse Pariisin sopimuksesta eroon kuin vasta marraskuussa 2020, uusien vaalien kynnyksellä, mutta hän on jo nyt alkanut harjoittaa vapaaehtoisuuteen pohjautuvan sopimuksen hengen vastaista politiikkaa.

ERITYISEN paljon Trumpia vaikuttaa pännivän YK:n vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund), jonka tarkoituksena on kerätä rahaa lähinnä vaurailta mailta ja käyttää varat ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin kehittyvissä maissa.

Rahasto ei tosin ole sadan miljardin dollarin kokoinen, kuten Trump väitti torstaisessa puheessaan, vaan tällä hetkellä noin kymmenen miljardia dollaria.

Osana YK:n ilmastoneuvotteluja on sovittu, että kehittyviin maihin kanavoidaan vuosittain sata miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Vauraiden maiden vastuulla on jollain tavoin mahdollistaa tämä summa, mutta todennäköisesti vain osa hoidetaan suorin tulonsiirroin. Rahasto toimii pohjana hankkeille, joihin rahaa voi tulla myös yksityiseltä sektorilta.

Trumpin mukaan rahastoon osallistuminen maksaa Yhdysvalloille ”valtavan omaisuuden”. Tosiasiassa Yhdysvallat on sitoutunut maksamaan rahastoon kolme miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä.

EK:n Ohlström arvioi, että Yhdysvaltojen lipeäminen rahaston rahoittamisesta voi ärsyttää etenkin kehittyviä valtioita.

”Ne voivat boikotoida jopa ilmastosopimusta, mutta ennemmin uskon boikottien kohdistuvan Yhdysvaltoihin ja yhdysvaltalaisiin tuotteisiin.”

TRUMP väitti puheessaan, että Pariisin ilmastosopimus voi tuhota Yhdysvalloista 6,5 miljoonaa teollisuustyöpaikkaa ja syödä vuotuisesta bruttokansantuotteen tasosta noin 3 000 miljardia dollaria vuoteen 2040 mennessä. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on nykyisin karkeasti 19 000 miljardia dollaria.

Lähteenä väitteilleen presidentti käytti republikaaneja lähellä olevan konsulttiyhtiö Neran (National Economic Research Associates) maaliskuussa julkaisemaa selvitystä, jonka olivat tilanneet tiukkaa ympäristösääntelyä vastustavat tahot. Nera on laatinut aiemmin myötäkarvaan silittäviä selvityksiä muun muassa hiiliteollisuudelle.

Trumpin painajaisluvut perustuivat sitä paitsi vain yhteen Neran skenaarioon, eikä selvityksessä huomioitu uusiutuvan energian, ympäristöteknologian ja muiden ilmastonmuutosta torjuvien ratkaisujen luomia uusia työpaikkoja ja arvonlisää.

OECD:n ja Citibankin kaltaiset tahot ovat arvioineet, että maailmantaloudelle, Yhdysvallat mukaan lukien, lankeaa valtava lasku, jos ilmastonmuutokseen ei puututa.

AJATUSPAJA Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen torjuu Trumpin perustelut Pariisin kuoppaamiselle.

”On päivänselvää, että nämä argumentit eivät ole päteviä uuden teknologian näkökulmasta. Isot teknologiayhtiöt, rahoitusalan yhtiöt ja jopa öljyjätti Shell ovatkin ilmoittaneet, että tämä on huono päätös.”

Sarjayrittäjä ja sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ilmoitti pian Trumpin torstaisen puheen jälkeen luopuvansa Valkoisen talon neuvonantajan roolista. Samoin teki viihdetitaani Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger.

Am departing presidential councils. Climate change is real. Leaving Paris is not good for America or the world.

Applen toimitusjohtaja Tim Cook harmitteli Financial Times -lehden mukaan yhtiön sisäisessä tiedotteessa Trumpin päätöstä ja vakuutti, ettei sillä ole merkitystä Applen ympäristösitoumuksiin.

”Puhuin presidentti Trumpin kanssa tiistaina ja yritin taivutella hänet hänet pysymään sopimuksessa. Se ei riittänyt”, hän harmitteli.

Jopa investointipankki Goldman Sachsin toimitusjohtaja Lloyd Blankfein moitti presidenttiä nettiyhteisö Twitterissä ja ennusti Yhdysvaltojen aseman maailman johtavana valtiona murenevan.

Teollisuusyhtiö General Electricin Jeffrey Immelt puolestaan tviittasi, että yritysten täytyy nyt ottaa johtava asema ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa eikä nojata valtioon.

Disappointed with today’s decision on the Paris Agreement. Climate change is real. Industry must now lead and not depend on government.

TRUMPIN näkemys taloudesta on erittäin vanhanaikainen. Hänelle kansantalous tarkoittaa vain kolisevia tehtaita, miehistä uurastamista – ja ehkä silloin tällöin kiinteistökauppoja. Trumpin Yhdysvallat on rakennettu teräksestä, sementistä, hiilestä, öljystä ja paperista. Hänen äänestäjistään moni työskentelee juuri näillä toimialoilla.

Kaskinen myöntää, että joillakin edellisellä vuosisadalla kultakauttaan eläneillä yrityksillä on paljon menetettävää Pariisin sopimuksessa. Perinteisten toimialojen parhaat yhtiöt ovat kuitenkin osoittaneet muutoskykyä. Hän nostaa esimerkiksi saksalaisyhtiö BMW:n ja autovuokraamo Sixtin autojen Drive Now -yhteiskäyttöpalvelun, jonka OP-pankki toi toukokuussa Suomeen.

”Ilmastosopimus on pahin niiden yritysten kannalta, jotka eivät ole löytäneet uusia keinoja tai kanavia liiketoimintansa päivittämiseen. Tämä joukko on kuitenkin pienenevä eikä kansantalouden mittakaavassa edes kovin merkittävä.”

TRUMPIN päätös on häkellyttävä myös siksi, että amerikkalaiset ovat selvin luvuin sitä vastaan.

Yalen ja George Masonin yliopistojen marraskuun presidentinvaalien jälkeen toteuttaman kyselyn mukaan peräti 69 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä haluaa pysyä Pariisin ilmastosopimuksessa mukana. Jopa republikaaneista niukka enemmistö oli tätä mieltä.

Sopimuksesta irtautumista kannatti kaikkiaan vain 13 prosenttia äänestäjistä. Neljä viidesosaa halusi lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, eikä ihme – viime vuonna pelkästään aurinkovoiman parissa työskentelevien määrä kasvoi 25 prosentilla 374 000:een, Yhdysvaltojen energiaministeriö kertoo. Hiiliteollisuuden työntekijöiden määrä oli enää vain 53 000.

Pelkona on, että Trumpin hallinnon päätökset hidastavat ympäristöratkaisujen kehittämistä Yhdysvalloissa. Hiilestä maa ei saa korvaavaa vientituotetta.

”Jos Trump ei usko päästöjen vähentämiseen, tutkimus- ja tuotekehitystuet esimerkiksi cleantechille vähenevät. Jos Yhdysvalloilla ei ole tarjota globaaleille markkinoille toimivia ratkaisuja, tuotteiden kysyntä ja samalla työpaikkojen määrä vähenee”, EK:n Ohlström arvioi.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa – "Joissain pitäjissä kuoli yli puolet väestöstä"

Kerta kaikkiaan mielenkiintoinen, murheellisenvaikuttava artikkeli, kannattaa ehdottomasti lukea.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa – "Joissain pitäjissä kuoli yli puolet väestöstä"

Suvivirren juuret löytyvät keskiaikaisesta eroottisesta runosta. Kun virttä suomennettiin 1600-luvun lopussa, suomalaisista kolmannes oli juuri kuollut nälkään ja tauteihin.
Tavat ja perinteet

Mustavalkoinen kuva Robert Wilhelm Ekmanin maalauksesta Kerjäläisperhe maantiellä (1860).
Kerjäläisperhe oli Robert Wilhelm Ekmanin maalauksen aiheena vuonna 1860.Wikimedia Commons / Zacharias Topelius: Finlands krönika 1860-1878. Helsingfors 2004.


Matti Arvidinpoika Rönty kuoli nälkään maaliskuussa 1697. Samasta talosta kuoli seitsemän muutakin henkilöä kuukauden sisällä samasta syystä.
Jäljelle jääneet lapset sinnittelivät hengissä syömällä kuolleitten ruumiita.
Asian muistiin kirjannut lääninkirjuri ei kerro, jäikö talosta lopulta ketään eloon, mutta talo Suomussalmen Kiannalla autioitui.
Aikaa 1690-luvun lopulla kutsutaan suuriksi kuolonvuosiksi. Vajaa kolmannes Suomen, silloisen Ruotsin Itämaan asukkaista menehtyi.
– Sadot tuhoutuivat, viljaa ei ollut riittävästi ja ihmiset näkivät nälkää, sairastuivat lavantautiin, pilkkukuumeeseen ja punatautiin, professori Reijo Heikkinen kertoo.
Suhteutettuna nykyiseen väkilukuun kuolleita olisi yli 1,5 miljoonaa.
Kainuussa, Suvivirren suomentajaksi sanotun, sotkamolaissyntyisen Erik Cajanuksen kotimaakunnassa tilanne oli vielä hurjempi, sanoo professori Reijo Heikkinen.
– Täällä joissain pitäjissä kuoli yli puolet väestöstä, kuolleisuus oli suurinta Sotkamossa ja Paltamon pohjoisosissa. Käytännössä säätyläiset yleensä selvisivät. Vaikka kirkkoherrat ja papitkin näkivät nälkää, he selvisivät. Nimenomaan köyhempi kansanosa menehtyi, Heikkinen sanoo.

Mies ja nainen tarkastekevat järveen vyöryneen hatuausmaan paljastamia pääkalloja kannon päällä hiekkarannalla.
Vanhan hautausmaan vyöryminen Oulujärveen on paljastanut vainajia. Kuva 1930-luvulta Paltaniemen vanhan hautausmaan reunalta. Kansatieteen kuvakokoelma - Uuno Peltoniemen kokoelma / Museovirasto - Musketti

Ankarat vuodet johtuivat niin sanotusta pienestä jääkaudesta – ilmasto oli pitkään selvästi aiempaa kylmempää. Tuhon täydentäjäksi arvioidaan useista suuria tulivuorenpurkauksia Indonesiassa ja purkauksia Japanissa ja Islannissa, joiden ilmaan heittämä pöly ja rikkihappo heijastivat huomattavan osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Se sotki maaviljelyksen ja lyhyen kesän varassa olleen kansan ruokahuollon useiksi vuosiksi peräkkäin Pohjoismaissa ja osin Euroopassakin.

Synti ja Suvivirsi

"Ann Askeles tiucku raswast/ Meit ruoki sanallas /Suo maistam sit’ ain makiast /Nijn Sielu on autuas"
Suvivirsi sanoitettiin ruotsiksi juuri ennen kuolonvuosia, 1695. Suomenkieliseen virsikirjaan vuotta aiemmin tehty käännös tuli vuonna 1701. Suomentajaksi sanottu Erik Cajanus oli tuolloin nuori mies, 25-vuotias ja juuri kokenut kuolonvuosien ruumisröykkiöt.
– Se on heleän suven toivotus, siinä toivotaan kukkia, auringonpaistetta ja lämpöä. Mutta kun tietää, millaisissa olosuhteissa se on syntynyt, niin osaa antaa sille arvon, Reijo Heikkinen sanoo.


Vaikka Cajanuksen osuus virren suomentajana on kiistanalainen, on suomennos tehty uskollisesti ruotsinkielisen alkutekstin mukaan.
Kuolonvuosien järkyttävät kokemukset ovat rajussa ristiriidassa virren sanojen kanssa.
Suvivirren alkuperäiset suomalaiset sanat pursusivat makeaa ja rasvaa, sanoo suomalaisen kirjallisuuden seuran pääsihteeri Tuomas Lehtonen.
– Kaikki hengelliseen elämään liittyvät vertauskuvat ovat niin aineellisia ja niin ruokaisia kun voi vain kuvitella. Hengellisen ja ruumiillisen ravinnon vertautumisen on hyvin väkevä.
Vaikka alkuperäiset ruotsinkieliset sanat eivät suoraan syntyneet kuolonvuosien kokemuksesta, kerjäläislaumojen ja kuolleiden ruumiskasojen näkeminen on varmasti vahvistanut kokemusta Suomessa.
– Äärimmäinen tilanne hengissä säilymiselle oli joka tapauksessa tuttua enemmistölle näillä leveysasteilla, riippumatta siitä, oliko poikkeuksellisen huonokaan vuosi. Mutta varmasti virrellä 1600–1700-luvun taitteessa on ollut erityisen voimakas vaikutus, Lehtonen arvio.

Suvivirsi
Suwi Wirsi painettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1701 virsikirjaan. Sanoja muokattiin vuosina 1867 ja 1937. Yle

Virressä näkyy 1600-luvun rahvaan maailmankuva. Koettelemukset olivat Jumalan työtä ja seurausta tehdyistä synneistä, sanoo historiantutkija Tiina Miettinen Tampereen yliopistosta.
– Jumalan rankaisu ja armon rukoileminen näkyvät Suvivirren sanoissa ja itse asiassa parissa muussakin sen ajan virressä. Yritetään jollain tavalla hyvitellä Jumalaa tai rukoilla, että Jumala armahtaisi syntiset.
Maallinen armo ei käynyt oikeudesta talonpojan leskelle, joka tuomittiin kuolemaan lapsensa taposta Pielaveden käräjillä vuonna 1699. Margareta Pärttylintytär tunnusti, että oli kaksi vuotta aiemmin surmannut 6-vuotiaan tyttärensä rautakangilla. Muutamaa päivää aiemmin perheen vanhin poika oli surmannut vielä nuoremman sisaruksensa. Lapset syötiin. Kun Margaretan mies pian kuoli, joutuivat poika ja äiti lähtemään ruuanhakuun, kerjuulle. Matkalla tavattu, kerjuulla myös ollut poika surmattiin ja syötiin.
Professori Reijo Heikkinen muistuttaa, että kannibalismi oli kuitenkin äärimmäinen ilmiö, eikä millään tavalla yleinen.
– Siihen turvautuivat vain sellaiset ihmiset, jota eivät olleen jollain tavalla täysissä järjissään.

Juuret eroottisessa kevätrunossa

Tuomas Lehtonen sanoo osan Suvivirren juurista löytyvän syvältä keskiajalta, selibaattiin sitoutuneiden kirkonmiesten kokoamista eroottisista kevätrunoista.
– Suvivirsi alkaa johdanto-osalla, jossa ylistetään Luojan töitä ja kehotetaan ihmistä katsomaan ympärilleen, mitä kevään ja alkukesän aikana tapahtuu.


Turun hiippakunnasta ja muualta Ruotsista koottuja latinankielisiä lauluja julkaistiin 1582 Piae Cantiones –kokoelmassa. Sen päättää kevätruno, jonka otsikko on Tempus adest floridum.
– Jo varhain 1700-luvulla ja myöhemmin eri tutkijat eri vaiheissa ovat todenneet, että tällä Tempus adest floridum -tekstillä ja Suvivirrellä on paljon silmiinpistäviä samankaltaisuuksia.
Samoilla sanoilla alkaa 1200 luvun alusta olevan, nykyisen Itävallan ja Italian rajatienoilla, ehkä Etelä-Tirolissa laaditun Carmina Burana –nimellä tunnetun kokoelman eräs teksti.
– Ensimmäinen säkeistö on jokseenkin sama kuin Piae Cantionesisissa julkaistun hengellisen laulun alkusäkeistö. Mutta sitten jatko menee hiukan eri tavalla, keskiaikaisessa versiossa käsitellään ihmisten välistä eroottista rakkautta.
Keskiaikaisessa tekstissä päähenkilö johdattelee naista niitylle rakastelemaan kanssaan.
Uudestisyntyminen ja siihen liittyvä eroottisuus tulee varmasti todella kaukaa ihmiskunnan historiasta.
TIINA MIETTINEN
Lehtosen tulkinnan mukaan yksi syy virren suosioon vuosisatojen kuluessa on juuri tässä.
– Maanviljelyksen varassa elävässä yhteiskunnassa kevään tulo ja luonnon elpyminen ja uudistumiskyky on jokavuotinen jonkin sortin ihme ja itse asiassa elämän välttämättömyys. Ihmiset kytkivät sen myös omaan lisääntymiseensä ja omaan eroottiseen elämäänsä.
Toisaalta Lehtosen mukaan ensisijainen syy nykyiseen suosioon on sen luonne siirtymäriittinä. Sillä on vakiintunut paikka koulujen kevätjuhlinnassa.
– Se on tullut sitä kautta merkitsemään siirtymää kesälomakauteen ja kesäkauteen ylipäänsä.

Syvimmät juuret kristinuskon tuolla puolella

Suvivirren riittiluonne yhdistää sen tuhansien vuosien taakse, aikaan ennen kristinuskoa.
Riittien(siirryt toiseen palveluun) tarkoitus on ollut kautta aikain uudistaa ihmisryhmän käsitystä itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan.

Nälkävuoden 1868 pitkänäperjantaina sadalle köyhälle tarjottu päivällinen.
Tampereella, nälkävuoden 1868 pitkänäperjantaina sadalle köyhälle tarjottiin päivällinen.Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma, Antellin kokoelmat

Kevät on vuosisatoja ja vuosituhansia ollut keskeinen erilaisten riittien suorittamisaika.
– Nimenomaan se aika, jolloin ruis tulee oraalle ja on kova pelko siitä, että halla vie vuodentulon. Uudestisyntyminen ja siihen liittyvä eroottisuus tulee varmasti todella kaukaa ihmiskunnan historiasta. Laitetaan uutta kasvua aloille, niin ihmiset kuin luontokin, tutkija Tiina Miettinen muistuttaa.
Miettinen toteaa, että vuosisatoja vanhat kristilliset perinteet rakentuvat näihin ikivanhoihin riitteihin ja aiempien uskontojen juhliin.
– Esimerkkinä Sääksmäen Ritvalan Helkajuhlat(siirryt toiseen palveluun), joissa nuoret naimattomat naiset laulavat tiettyjä virsiä. Siinä rinnastuu myös uudestisyntyminen ja muu tämän tyyppinen.
– Tavan tarkoitus oli turvata viljan kasvua ja se piti toistaa joka kevät.

Mies ja nainen niityllä piirroskuvassa.
Suvivirsi toisintaa luonnon uudistumista ja lisääntymistä, niin kasveilla, eläimillä kuin ihmisilläkin.Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto - Musketti

Myös Suvivirsi toistaa kristillisen uskonnon kuoren kautta ikivanhoja kevääseen liittyviä tapoja.
Eroottisuus väreilee myös Suvivirressä. Tuomas Lehtosen mukaan nykyihmisellä on edelleen ymmärrys luonnon uudistumisesta, vaikka luontosuhde on muuttunutkin 1700-luvun alkuajoista.
– Luonnon uudistumiseen kuuluu väistämättä myös eros ja lisääntyminen. Ihmiset ovat tuolloin sen ymmärtäneet ja itse olen taipuvainen ajattelemaan, että kyllä se siellä tekstissä välittyy edelleen. Se kulkee ikään kuin sellaisena tausta-ajatuksena myös Suvivirressä.
Suvivirttä voi laulaa kevään ja rakkauden kunniaksi nykyisin monilla eri sanoilla. Tarjolla ovat ainakin virsikirjan(siirryt toiseen palveluun) sanat, uskonnolliset, mutta stadin slangiksi muljautetut sanat(siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat) ja kristinuskosta puhdistetut sanat(siirryt toiseen palveluun) (Vapaa-ajattelijain liitto).

Suvivirren sanat vuodeta 1700
Suvivirren sanat vuoden 1701 virsikirjassa.Yle