Näyttää siltä, että Ruben Stillerin siirtymistä syrjään Pressiklubista pidetään korvaamattomana menetyksenä. Hän oli ja on laisensa - eräänlainen ärhäkkä rakkikoira - jolle mielestäni sattui useitakin ylilyöntejä. Hänen valitsemansa keskustelijat, kommentoijat onnistuivat minua ärsyttämään enemmän kuin itse ohjelman isäntä.
Syksyllä ilmeisesti nähdään erilainen Pressiklubi. Aika näyttää, jaksaako sitä(kään) katsoa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kulttuuri
Sanna Ukkola tulee Ruben Stillerin tilalle Pressiklubin ruoriin
Tieto kerrottiin kevään viimeisen Pressiklubin lopuksi. Ukkola on tuurannut Stilleriä ohjelmassa jo aiemmin.
Uusi juontaja kerrottiin keskusteluohjelman kevään viimeisen jakson lopuksi. Ukkola aloittaa Pressiklubin juontajana syksyllä.
Helmikuussa Yleisradio kertoi Stillerin jättävän ohjelman mutta jatkavan kuitenkin talossa. Ukkola on tuurannut Stilleriä aiemminkin, muun muassa Stillerin sairausloman aikana joulukuussa.
Vuodesta 2009 Pressiklubia juontanut Stiller sai ennen sairauslomalle jäämistään kirjallisen varoituksen kieltäydyttyään noudattamasta Ylen johdon vaatimusta olla käsittelemättä pääministeri Juha Sipilää ja tämän suvun liikeyhteyksiä Talvivaaran kaivokseen.
VAROITUS peruttiin myöhemmin ja Stiller palasi juontamaan Pressiklubia tammikuussa.
Helmikuussa Stiller sanoi tilanteen kuitenkin vaikuttaneen hänen terveydentilaansa. Hän toivoi voivansa jatkaa radiossa.
”Etsimme syksyyn uuden vetäjän. Viikoittaisen suoran ohjelman tekeminen on rankkaa ja vaatii sitoutunutta tekijää,” sanoi A-studion toimituksen päällikkö Riitta Pihlajamäki helmikuussa tiedon Stillerin lähdöstä tultua julki.
Sanna Ukkola on työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 2009. Tällä hetkellä hän toimii Ylen aamu-tv:n juontajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ilta-Sanomissa.
Melkein jokaisen suomalaisen taskusta ja laukusta löytyy litiumia, nimittäin matkapuhelimen akusta. Jos mukana kulkee kannettava tietokone ja tabletti, niin omistat jo leikkelepaketin verran litiumia.
Deutsche Bankin mukaan hopeanvalkoisen metallin tarve ainakin kolminkertaistuu kymmenen vuoden sisään. Tämäkin on tosin vain varovainen arvio, joka voi mennä pahasti pieleen. Litiumia tarvitaan nykyistä enemmän, koska sähköautot sekä tuuli- ja aurinkoenergian varastointi lisäävät litiumioni-akkujen (Li-ion) kysyntää.
Sähköauton hankinta ja halpa puhdas energia kiinnostavat tutkitusti kuluttajia. Sähköakkujen tekniikka ei vain ole tukenut uusiutuvan energian laajamittaista käyttöä kuin vasta nyt. Tuuli- ja aurinkoenergian varastointi akkuihin helpottaisi elämää myös kehittyvissä maissa ja syrjäseuduilla, koska se vähentää riippuvuutta perinteisistä sähköverkoista.
Kukaan ei voi tietää, kuinka paljon sähköautoja tullaan myymään tai miten uusiutuvan energian varastointi akkuihin ottaa tuulta alleen. Perussähköauton akku tarvitsee litiumia viisi tuhatta kertaa enemmän kuin matkapuhelimen akku, joten metallin tarve tulee joka tapauksessa moninkertaistumaan nykyisestä.
– Kansainvälisissä konferensseissa puhutaan litiumin tarpeen tuplaantuvan tai triplaantuvan vuosittain, kertoo Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi.
Suomikin haluaa osansa litiumin kysynnän kasvusta. Harva tietää, että Suomen maaperästä löytyy varsinainen litium-jättipotti. Keski-Pohjanmaalta Kaustisten ympäristössä sijaitsee Euroopan suurin spodumeeni-esiintymä. Kivestä jalostetaan litiumia tällä hetkellä Australiassa, joten miksi näin ei voisi tehdä parin vuoden päästä myös Pohjanmaalla. Keliber Oy haluaisi avata kaivoksen ja litiumin tuotantolaitoksen Kaustisille jo vuonna 2019.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sipoolainen Martti Virtanen omistaa Suomen 1000. sähköauton. Virtasen pihalla kiiltelee huhtikuussa hankittu musta Tesla S 60D. Auton keskikonsolissa on kosketusnäyttö, josta voi ohjata auton toimintoja. Lähde: Yle
Maailman teillä huristeli kaksi vuotta sitten noin 3,7 miljoonaa hybridiä, ladattavaa hybridiä tai täyssähköajoneuvoa. Deutsche Bank ennustaa litium-raportissaan(siirryt toiseen palveluun), että näiden autojen, bussien ja kuorma-autojen määrä kasvaa 16 miljoonaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana.
Pelkästään sähköllä liikkuvien autojen ja muiden ajoneuvojen osuus olisi kolme miljoonaa. Tämä tarkoittaa täyssähköajoneuvojen markkinoiden kuusinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Amerikkalainen sähköautovalmistaja Tesla puolestaan arvioi, että sen vuosituotanto kasvaa miljoonaan autoon jo 2020.
Suurin osa maailman ajoneuvoista kulkee edelleen bensalla tai dieselillä kahdeksan vuoden päästä. Hybridit ja täyssähköautot alkavat kuitenkin hätyytellä jo diesel-autojen lukuja. Niiden määrä pysyttelee noin 20 miljoonassa ajoneuvossa.
Suurin julkinen hypetys käy Teslan ympärillä, mutta vielä isommat vaikutukset litiumin tarpeelle tulevat Kiinasta, jossa valtio tukee voimakkaasti vähäpäästöisiä autoja. Pahoista ilmansaasteongelmista kärsivän Kiinan tavoite on kasvattaa sähköautojen määrä viiteen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.
Kiinassa myytiin pistokehybridejä ja sähköautoja vuonna 2014 alle 90 000 kappaletta, seuraavana vuonna niiden määrä kasvoi lähes 380 000 autoon. Tämä tarkoitti huikeaa 330 prosentin loikkaa vain vuodessa. Tälle ja ensi vuodelle ennustetaan hieman maltillisempia kasvulukuja, noin kolmannesta vuosittain. Kiina ohitti jo viime vuonna edelläkävijä Yhdysvallat sähköautojen määrässä.
Kiina antoi tammikuussa ensimmäistä kertaa punaisen hälytyksen ilmansaasteiden takia koko maahan. Savusumua pekingilaisellä moottoritiellä 4. tammikuuta 2017.EPA/ How Hwee Young
Monikäyttöinen metalli kelpaa myös lasiin ja lääkkeeksi
Litium-akut ovat keskeisessä roolissa uusiutuvan energian varastoinnissa. Aurinko- ja tuulienergian varastointi ei ole ollut aiemmin mahdollista suuressa mittakaavassa, mutta akkuteknologian kehitys mahdollistaa nyt myös tämän. Sähköautojen toimintasäde taas on saatu kasvamaan lyhyessä ajassa parista sadasta kilometristä jopa 500 kilometriin.
Tulevaisuudessa suurinta kasvua odotetaan sähköautojen akuista. Deutsche Bankin mukaan pelkästään akut kuluttavat jo 70 prosenttia litiumista vuonna 2025.
Litiumia tarvitaan edelleen myös kannettavan elektroniikan akuissa kuten matkapuhelimissa, tietokoneissa ja työkaluissa sekä lasi- ja keraamisessa teollisuudessa. Varsin yllättävä käyttökohde löytyy psyykenlääkkeenä. Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, koska sen tasoittaa sairauteen liittyviä mielialan vaihteluita.
Litiumioni-akkuteknologia on ottanut viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin. Tehnyt parannukset, kuten halvempien akkukemikaalien käyttö ovat laskeneet akkujen hintoja parissa vuodessa puoleen. Suurimpaan tuottajamaahan Kiinaan on myös rakennettu paljon uutta tuotantokapasiteettia, joten parantunut saatavuus on alentanut akkujen hintoja.
Akkujen hinta tulee tippumaan entisestään, arvioi Deutsche Bank. Suuret valmistajat Tesla, Panasonic, LG Chem, Foxconn ja BYD kasvattavat tuotantoaan sitä mukaa kun kysyntä kasvaa.
Saksalaispankki ennustaa, että sähköakkujen käyttö viisinkertaistuu alle kymmenessä vuodessa. Tämä taas luo paineita litiumin saatavuudelle ja akkujen sujuvalle tuotantoketjulle. Suuret aasialaiset ja yhdysvaltalaiset elektroniikkayritykset pyrkivätkin turvaamaan metallin saatavuuden. Monet ovat perustaneet yhteisyrityksiä kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden kanssa tai tekevät muuten yhteistyötä litiumin takaamiseksi.
Keliberin toimitusjohtaja Pertti LambergKeliber
Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg on huomannut rahoitustunnustelujen aikana, että osalla mahdollisista kumppaneista on myös investointihaluja. Kaivokseen ollaan valmiita sijoittamaan litiumin saatavuuden turvaamiseksi.
–Tähän liittyisi myös rikasteen ostosopimus. Akkuvalmistajat pyrkivät pitkäaikaisiin sopimuksiin litiumin hinnan turvaamiseksi, vaikka itse raaka-aine ei muodosta kovin suurta osaa litium-akussa, Lamberg kertoo.
Sama tapahtui, kun kansainvälinen raaka-ainekauppias Trafigura Group osti alkuvuonna osan Terrafamen Sotkamon nikkeli-kaivoksesta. Kauppaan liittyi myös seitsenvuotinen nikkelin ja sinkin toimitussopimus.
Salar de Atacaman suola-aavikko Chilessä on yksi litiumin päälähteistä.EPA/ Ariel Marinkovic
Litiumia löytyy suola-aavikolta ja maan uumenista
Litiumia tuotetaan haihduttamalla suolavedestä tai erottelemalla sitä kovasta kivestä, pääasiassa spodumeeni-malmista (litiumalumiinisilikaatti) ja jalostamalla se litiumoksidiksi. Litium ei esiinny luonnossa puhtaana metallina vaan aina yhdisteenä.
Haihduttaminen on tuotantoprosesseista halvempaa, mutta kestää pidempään. Suolavesi pumpataan aavikolle, ja aurinko hoitaa homman noin kahdessa vuodessa. Litiumin tuottaminen louhimalla voi olla jopa puolet kalliimpaa. Haihduttaminen taas on enemmän luonnon armoilla kuin louhiminen. Esimerkiksi litiumin suurimmassa tuottajamaassa Chilessä on satanut paljon parina viime vuotena, mikä on hidastanut haihdutusprosessia.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Litium-laitoksen avajaisissa on riehakas tunnelma. Bolivian presidentti Evo Morales vihkii käyttöön litiumin tuotantolaitoksen Salar de Uyunin suola-aavikolla. Muovisäkkiin pakataan hopeanvalkoista litiumkarbonaattia. Lähde: Reuters
Kolme Etelä-Amerikan maata muodostavat niin kutsutun litium-kolmion. Kaksi kolmasosaa maailman litiumista löytyy Chilestä, Argentiinasta, Boliviasta ja Kiinasta, pääasiassa suola-aavikoilta. Maailman suurimmat ja puhtaimmat litium-varannot löytyvät Chilestä Salar de Atacaman suola-aavikolta, jossa on puolet maailman litiumista.
Sähköautovalmistaja Tesla on ilmoittanut perustavansa Nevadan Gigafactorya vastaavan akkutehtaan Eurooppaan. Suomi havittelee eurooppalaiskaupunkien kisassa tätä suurtehdasta Vaasaan. Ehdokkaiden kilpailutus on parhaillaan käynnissä ja päätöstä tehtaan rakentamispaikasta odotetaan ensi vuoden aikana. Vielä ei ole tiedossa milloin tehtaan toiminta alkaisi.
Myös ruotsalainen energiayhtiö Northvolt suunnittelee Pohjoismaihin isoa akkutehdasta. Vaasan ja Kotka-Hamina seudun lisäksi laitoksen sijoituspaikaksi haluaa useita ruotsalaiskaupunkeja.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sukella litium-louhoksen uumeniin. Kokkolan Syväjärvellä on yksi Keliberin litium-esiintymistä. Koelouhoksen pohjalla kivessä näkyvät hopeiset viirut sisältävät spodumeenia, josta jalostetaan litiumia. Lähde: Yle
Akkutehtaat voivat vauhdittaa Keski-Pohjanmaan kaivosta. Keliberiltä puuttuu perustamiseen vaadittavat 170 miljoonaa euroa. Kaivoksen kannattavuustarkastelu valmistuu tämän vuoden aikana, jonka jälkeen jatketaan rahoitusneuvotteluja.
Keliberillä on kunnianhimoisempi tavoite kuin esimerkiksi australialaisyhtiöillä, jotka vievät paljon spodumeeni-rikastetta jatkokäsiteltäväksi Kiinaan. Yhtiö aikoo jalostaa itse akku- ja patteriteollisuudessa käytettävää litiumkarbonaattia. Korkeampi laatuisella aineella olisi tietysti myös parempi myyntihinta.
Toimitusjohtaja Pertti Lambergin mielestä on hyvä, että Eurooppaan tulee akkuteollisuutta.
– Akkutehdashankkeet ja tieto litiumin tarpeesta ovat lisänneet myös meidän uskottavuutta. Asiakas olisi lähialueella, joten me tarjoaisimme heille hyvän toimitusvarmuuden ja logistiikan. Voisimme myös räätälöidä heille tuotteita, Lamberg toteaa.
Kokkolan satama on 50 kilometrin päässä Kaustisten tuotantolaitoksesta. Kaivoksen ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä, ja Keliber odottaa ympäristö- ja kaivoslupaa sekä rahoituspäätöksiä ensi vuoden aikana. Tavoitteena on, että tuotanto käynnistyisi vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaivoksesta tulee avolouhos, koska se on paljon halvempaa kuin maan sisällä louhiminen.
Litiumin jalostuksessa on tarkoitus käyttää rapsirasvahappoa ja soodaa sekä vähäisiä määriä rikkihappoa ja kalkkia. Lambergin mukaan tämän jalostusmenetelmän valinnalla pyritään mahdollisimman tehokkaaseen tuotantoon ja pieneen ympäristökuormitukseen.
Kaivos ja akkutehdas toisivat Suomeen kovasti kaivattuja työpaikkoja ja verotuloja. Kaustisten kaivoksen arvioidaan työllistävän rakennusaikana 300 ihmistä ja tuotannon pyöriessä sata ihmistä. Akkutehtaiden kohdalla puhutaan jo useista tuhansista työpaikoista. Jos tehtaat menevät muualle Eurooppaan, niin ainakin litiumin viennistä jäisi rahaa tänne.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Odotukset litiumin tarpeen kasvusta ovat saaneet litiumin hinnan nousemaan voimakkaasti muutaman vuoden sisään. Markkinoilla on ollut vajetta metallista kahden viime vuoden ajan, mikä on myös vaikuttanut hintojen nousukiitoon.
Suomalaisasiantuntijat arvioivat litiumin hinnan nousevan kysynnän ja tarjonnan epätasapainon takia jopa viidenneksen vuosittain. Pitkäaikaisten toimitussopimusten hinnannousu olisi maltillisempaa.
Litiumkarbonaatti maksaa tällä hetkellä noin 11 000 dollaria tonnilta. Litium muodostaa vain pienen osan akun tuotantokustannuksista, vaikka aine on muuten välttämätön. Matkapuhelimen akkuun tarvitaan kymmenen grammaa litiumia, joten nykyhinnoilla se maksaa vain kymmenen senttiä.
Suurimmassa akuntuottajamaassa Kiinassa litiumkarbonaatin spottihinta ylitti viime vuonna hetkellisesti 20 000 dollaria tonnilta spodumeenin tuontiongelmien takia, selviää Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen USGS:n raportista.(siirryt toiseen palveluun) Tämä tarkoittaa 300 prosentin hyppäystä hinnassa.
Benchmark Mineral Intelligence ennustaa akuissa käytettävän yleisimmän laadun (99,5%) hintahaarukan liikkuvan tänä vuonna 10 000–12 000 dollarissa. Puhtaimmasta litiumkarbonaatista (99,99%) ja litiumhydroksidista joutuu maksamaan useita tuhansia dollareita peruslitiumkarbonaattia enemmän.
“Neljän ysin” litiumia ja litiumhydroksidia voidaan käyttää suoraan akkujen elektrolyyttinä eli johdinaineena, kun taas alle 99,5 prosenttinen litium ei enää kelpaa akkuihin tai pattereihin.
Hintatietojen keräämistä ja ennusteiden tekemistä vaikeuttaa se, ettei litiumia noteerata raaka-ainepörsseissä, vaan tuottajat ja ostajat neuvottelevat sopimushinnat keskenään.
Kaustisten kaivoksen kannattavuus on laskettu sen varaan, että litiumin pitkäaikainen hinta pysyy 11 000 dollarin tuntumassa.
– Tällä hinnalla tuotanto olisi hyvinkin voitollista ja kannattavaa. Jos sen päälle tulee vielä jotain, se on meille vain bonusta, Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg painottaa.
Saksalaispankki katsoo analyysissään(siirryt toiseen palveluun), että litiumin kysynnän ja tarjonnan epätasapaino korjaantuu 2020-luvulla, koska tuottajat kasvattavat tuotantoaan vastaamaan kysyntää. Tasapainon saavuttamiseen menee kuitenkin vielä muutama vuosi. Lamberg uskoo, että yhtiö ehtii vielä mukaan markkinoiden imuun, jos kaivos saadaan toimintaan parissa vuodessa.
Pelko litiumin loppumisesta turhaa
Kovasta kysynnästä huolimatta litiumin loppuminen ei ole aivan heti näköpiirissä. Uusia esiintymiä löytyy koko ajan lisää tehostuneen etsinnän tuloksena.
Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus listaa uusia litium-hankkeita tai -laajennuksia ympäri maailmaa: Suolaveden haihdutukseen perustuvia laitoksia on suunnitteilla Argentiinassa, Boliviassa, Chilessä, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Uusia kaivoksia on vireillä Australiassa, Kanadassa, Kiinassa ja Suomessa.
USGS arvioi maailman litium-varantojen kooksi tällä hetkellä noin 14 miljoonaa tonnia. Osa esiintymistä ei tosin ole vielä hyödynnettävissä nykytekniikoilla kaupallisesti.
Hukkuuko maailma litium-akkuihin?
Piip, piip, virtaa enää 10 prosenttia, kytke laturi, muistuttaa älypuhelin. Kymmenet sovellukset ovat taas imeneet virran puhelimesta. Siinä vaiheessa kun etsiskelet jatkuvasti pistoketta on edessä uuden akun hankinta. Moni kantaa vielä lisäakkua mukanaan, jottei jäisi pulaan tärkeällä hetkellä.
Jos moottoriteilläkin rullaa tulevaisuudessa miljoonia sähkö- ja hydridiautoja, ja tätä myötä litium-akkujen määrä kasvaa räjähdysmäisesti, mitä tapahtuu kaikille loppuunkulutetuille akuille?
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Fortumin Järvenpään voimalassa kytkettiin maaliskuussa sähköverkkoon Pohjoismaiden suurin litium-ioni akku. Merikontissa olevaa akkua käytetään uusiutuvan energian varastointiin. Sen avulla voi myös säätää tarkemmin sähköntuontantojärjestelmää kysyntäpiikkien aikana. Akusta riittää sähköä 100 000 kännykälle. Lähde: Yle
Pienten elektroniikkalaitteiden kuten matkapuhelinten akut pystytään kierrättämään jo nyt. Sen sijaan sähköautoissa olevien suurten akkujen kierrätys tulee olemaan melkoinen haaste.
Akkukemikaalien kierrättämiseen löytyy varmasti ratkaisuja, kunhan ne vain saadaan ensin akuista ulos, sanoo Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi.
– Suurimmat ongelmat liittyvät akkujen erilaisen kokoon ja pakkaukseen. Miten eri osat irrotellaan mekaanisesti toisistaan? hän kertoo.
Akkujen kuljettamiseen liittyy myös turvallisuusriski, koska niihin jää aina varausta. Akkujen kuljettaminen pitkien matkojen päähän kierrätettäväksi ei välttämättä ole myöskään kannattavaa.
Ulla LassiOulun yliopisto
Akkukemikaalit ovat myrkyllisiä. Lassi ei kuitenkaan usko, että litium päätyisi ympäristöön, koska aine on pakattu hyvin akkujen kennoihin.
– Riskinä on lähinnä se, että kuluttajat hylkäävät akkuja luontoon, jos ne eivät kulkeudu asianmukaisesti kierrätykseen, professori sanoo.
Kierrätettyä litiumia voidaan käyttää uudestaan. Lassin mukaan litiumin kierrätyksessä on sama ongelma kuin muidenkin metallien kierrätyksessä.Saadut määrät ovat pieniä verrattuna neitseelliseen materiaaliin. Se määrä mikä kiertää, voidaan käyttää uudelleen, mutta akkutehdasta sillä ei pyöritetä, Lassi painottaa.
Lähteet:
Artikkeliin on haastateltu Pertti Lambergin ja Ulla Lassin lisäksi Isohanni Mining Consultingin toimitusjohtajaa Markku Isohannia. Hän on toiminut pitkään Outokummun päägeologina ja on nykyään Keliberin hallituksen jäsen. Ulla Lassi tekee yhteistyötä Keliberin kanssa Tekesin rahoittaman ADCHEM-projektin kautta.
