Soini ja Lavrov tapaavat Moskovassa: Ainakin nämä viisi teemaa ovat esillä
Suomen ja Venäjän välien mainitaan olevan kummassakin maassa hyvät ja vakaat. Silti ulkoministerieiden Timo Soinin ja Sergei Lavrovin keskustelut Moskovassa saattavat olla melko vakavia – on nimittäin monta asiaa, joista Suomella EU-maana on erilainen näkemys kuin Venäjällä.
Kahdenväliset asiat
Perinteisesti on tapana keskustella taloudesta ja yhteisistä hankkeista, ja näin tapahtuu varmasti myös maanantain tapaamisella.
Presidentti Vladimir Putinin mahdollisesta vierailusta Suomeen tänä kesänä keskustellaan varmasti myös.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toteaa todennäköisesti, että kauppa maidemme välillä on hiipunut sanktioista ja vastasanktioista johtuen. Hän mainitsee varmasti Hanhikiven ydinvoimahankkeen todisteena, että kauppaa voi tehdä pakotteista huolimatta.
Timo Soinin rooliksi tulee todeta, että pakotteet johtuvat Krimin valtauksesta ja sodan jatkumisesta Itä-Ukrainassa.
Tapaamisesta on Suomen ulkoministeriön verkkosivuilla kerrottu melko lyhyesti. Venäjän ulkoministeriön sivuilla julkaistiin sen sijaan iso haastattelu, jonka Venäjän kansainvälinen äänitorvi Russia Today teki vierailun alla. Siinä ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova kehuu maidemme välisiä suhteita tasa-arvoisiksi, vakaiksi ja molemmin puolin kannattaviksi.
Baltops ja Anakonda
Kesäkuun kaksi suurta sotaharjoitusta, Baltops 2016 Itämerellä ja Anakonda Puolassa, ovat isona kivenä kengässä Venäjän länsisuhteissa juuri nyt.
Harjoitukset koetaan Venäjällä Naton vihamielisinä provokaatioina ja ulkoministeri Lavrov on monta kertaa sanonut, että Venäjä ryhtyy tilanteen vaatimiin vastatoimiin. Hän ei ole tarkentanut, mitkä vastatoimet voisivat olla. Suomen mahdollinen liittyminen Natoon noussee sekin keskusteluihin.
Turvallisuuspolitiikkaan liittyen ministerit puhuvat myös Barentsin alueesta.
Eu ja Brexit
Venäjän ulkopolitiikan keskeisiä teesejä on se, että Euroopan Unioni on hauras, huonosti toimiva ja hajoamistilassa. Tuleva kansanäänestys Isossa-Britanniassa mahdollisesta eroamisesta EU:sta on siksi varmasti yksi ulkoministereiden puheenaiheista.
Venäjä on hyvin kiinnostunut rakentamaan kahdenvälisiä suhteita eri EU-maihin. Suomi on siitä hyvä esimerkki.
Venäjän ulkopoliittisessa keskustelussa on viime aikoina puhuttu paljon talousalueesta, joka ulottuisi Lissabonista Vladivostokiin. Tämän päivän kireässä kansainvälisessä tilanteessa ajatus on utopistinen.
Venäjän mielestä EU on joka tapauksessa epäonnistunut niin monella alalla, ettei se tulevaisuudessa pärjää ilman Venäjää.
Tähän keskusteluun tuli lisää pontta, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel manistsi samanlaisen mahdollisuuden. Venäjällä tosin jätettiin vähemmälle huomiolle, että Merkel näkee sellaisen mahdollisena vasta kun Minskin sopimus on toteutunut ja Ukraina taas hallitsee maansa itärajaa.
Sodat
Kesän alla kiihtynyt sota Itä-Ukrainassa ja Minskin sopimuksen täydellinen alennustila on tärkeä aihe, josta Venäjällä ja Suomella on erilaiset näkökannat. Venäjä antaa ymmärtää, että sillä ei ole roolia sodassa kun Suomessa arvioidaan, että Venäjä on hyvinkin aktiivinen osapuoli.
EU:n ja siksi myös Suomen mielestä Venäjän kuuluu vetää kaikki sotilaansa ja aseensa pois Itä-Ukrainasta.
Syyrian tilanne on sekin aihe, josta ei voi välttyä niin kauan, kun sota ja siviilien hirvittävät kärsimykset jatkuvat. Vaikka Venäjä keväällä ilmoitti armeijansa jättävän Syyrian, näin ei ole tapahtunut.
Kansalaisjärjestöt
Ulkoministeri Timo Soini jää Moskovaan vielä tavattuaan virkaveljensä. Korkean tason tapaamisen jälkeen Soini tapaa nimittäin kansalaisjärjestöjen edustajia.
Hän ei ole kertonut, mitkä järjestöt ovat kyseessä, mutta Ylen saamien tietojen mukaan Soini tapaa ainakin tunnettujen ihmisoikeusjärjestöjen edustajia.
On oletettavaa, että ministeri Lavrovia kiinnostaa, ketä Soini tapaa. Voi olla, ettei hän kokeneena diplomaattina kysy tästä, vaan odottaa, että Soini itse kertoo asiasta.
Pistääkö naapurin sirkkelin laulanta vihaksi? Nesteen kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista ei usko, että ongelmat selviävät puhumalla.
Ruohonleikkuusesonki on taas alkamassa ja suomalaisissa naapurustoissa varaudutaan meluhaittoihin.
Nesteselvitti kyselyllä, mitkä asiat moottoroitujen pihavälineiden kanssa pelatessa vaatisivat pelisääntöjä ja kasasi etiketin pihatyökoneille.
Ruohonleikkureiden lisäksi näitä sääntöjä voi soveltaa muun muassa lehtipuhaltimiin ja oksasilppureihin.
1. Älä päristele sunnuntaiaamuna.
Suomalaisia ärsyttää pihatöissä eniten meteli ja koneilla päristely myöhään illalla tai varhain aamulla.
2. Laita bensankatku kuriin.
Pienkoneissa käytettävän polttoaineen katku vaikuttaa 78 prosentin vastaajista mielestä ainakin jonkin verran omaan vihtyvyyteen.
3. Muista ympäristö.
77 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pihakoneiden polttoaineen päästöt eivät saa olla haitallisia terveydelle, ympäristölle tai luonnolle.
4. Mieti miten säilytät koneesi ja polttoaineesi.
Valmistele koneillesi valmiiksi talvisäilytystila. Varmista myös polttoaineen säilyvyys talvitauon ajaksi.
5. Haistele ilmapiiriä.
Useimpia vastaajia melu ärsytti, mutta 15 prosentin mielestä kesällä nurmikkoa saa leikata vaikka keskellä yötä. Toisaalta 18 prosentin mielestä kovaäänisiä pihatöitä pitäisi tehdä vain silloin, kun naapurit eivät ole kotona.
6. Älä luota siihen, että asiat selviävät puhumalla.
Vain kolmasosa vastaajista kannatti yhteisistä pelisäännöistä keskustelua ja niistä sopimista muiden pihapiirissä asuvien kesken.
Cintin tekemään verkkokyselyyn vastasi noin tuhat 18-70-vuotiasta suomalaista.
Kirjoitin otsikolla Alea iacta est alla olevan tekstinpätkän. Viimeaikaiset tapahtumat Suomessa liittyen kilpailukykysopimukseen eli kiky-sopimukseen osoittavat, että noppa/arpa on heitetty ja kerrankin oikein.
Juuri tällä hetkellä on vahva tunne, että tulevat vuosikymmenet ovat vielä omissa käsissämme taloudellisesti - toivottavasti myös turvallisuuspoliittisesti.
Vanha teksti 31.12.2015:
Monet meistä, käytännössä varmaan jokainen meistä, joutuu joka päivä tekemään erilaisia päätöksiä, joilla on merkitystä lähitulemaan. Tavallisen matti ja maija meikäläisen päätökset ovat pääsääntöisesti minikokoa mutta sittenkin...
Päätöksiä kannattaa tehdä niin kauan kuin päätöksenteko on omissa käsissä.
Päätöksentekoprosessissa ajopuun asemaan joutuminen on kohtalokasta. Viimeksi mainittu tilanne on kohtalokasta nimenomaan kansakunnan tasolla. Vuonna 2016 Suomessa on tavallaan kohtalon hetket käsillä.
Vuonna 2016 meidän on ymmärrettävä - yhdessä - kääntää Suomi-nimisen laivan keula uuteen kurssiin. Sellaiseen kurssiin, että tulevat vuosikymmenet ovat vielä omissa käsissämme...
Pätkä Wikipediatekstiä:
Alea iacta est on latinankielinenlentävä lause. Se tarkoittaa sanantarkasti "Noppa on heitetty", mutta se suomennetaan yleisesti "Arpa on heitetty".
Roomalaisen kirjailijan Suetoniuksen mukaan Alea iacta est on Julius Caesarin lausumat sanat, kun hän ylitti joukkoineen Rubikonin ja lähti Roomaan ottaakseen kaiken vallan. Tämä tapahtui tammikuun kymmenentenä päivänä vuonna 49 eaa. Tarinan mukaan Caesar seisoi Rubikon-joen pohjoisrannalla joukkoineen, 5000 miestä, ja tämä oli viimeinen mahdollisuus kääntyä takaisin, sillä joen ylittäminen olisi sodanjulistus. Pohtiessaan seuraavaa siirtoa sanotaan paikalla olleen Caesarin armeijaan kuulumattoman hahmon ottaneen torven Caesarin armeijaan kuuluneelta mieheltä, ja puhaltaneen hyökkäysmerkin. Tämä käsitettiin korkeammilta voimilta tulleena merkkinä, jolloin Caesar lausui sanat kreikaksi, mutta historian kirjoihin merkittiin latinistettu muoto: "Alea iacta est" ja joen ylitys alkoi.
Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > harjoitus tekee mestarin, väitetään...
Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:
Venäjä jyrähti Suomen huomenna isännöimistä Nato-harjoituksista – ”Suunnattu Venäjää vastaan – aiheuttaa vastatoimia”
Julkaistu:
Venäjä ilmoitti pitävänsä Naton Baltops-merisotaharjoitusta uhkana itselleen, koska se ulottuu ensimmäistä kertaa ”näin kauas pohjoiseen” – eli muun muassa Suomen Hankoniemelle.
Suomesta tulee maanantaina Naton Baltops-merisotaharjoituksen yhden osaharjoituksen isäntämaa ensimmäistä kertaa, mikä ei näytä jääneen huomiotta Venäjällä.
Radioasema Eho Moskvyn mukaan Naton vuotuinen Itämeren sotaharjoitus ulottuu ensimmäistä kertaa ”näin kauas pohjoiseen”, mikä herättää huolta Venäjällä. Radioaseman mukaan tästä johtuu myös se, että Venäjän parlamentin puolustusvaliokunta ilmoitti perjantaina pitävänsä Baltops 2016 -harjoitusta uhkana Venäjälle.
Baltops alkoi jo perjantaina Viron pääkaupungissa Tallinnassa, mutta harjoitus tulee ulottumaan Viron lisäksi myös Suomeen, Ruotsiin, Puolaan ja Saksaan. Suomen isännöimä osuus harjoituksesta järjestetään Syndalenin harjoitusalueella Hankoniemellä 6.–8. kesäkuuta.
Duuman puolustusvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Andrei Krasov ilmoitti perjantaina uutistoimisto Interfaxille, että Venäjä joutuu reagoimaan Naton kasvavaan aktiivisuuteen Euroopassa ja Itämeren alueella. Krasov otti haastattelussa kantaa ennen kaikkea Tallinnassa alkaneeseen Baltops 2016 -harjoitukseen.
– Vaikka meille miten vakuuteltaisiin, että Nato on puolustusorganisaatio, niin minä pidän näitä harjoituksia Venäjää vastaan suunnattuina. He olisivat voineet harjoitella toimiaan muilla alueilla eikä näin lähellä Venäjän rajoja, Krasov sanoi Interfaxin mukaan.
Krasovin mukaan Naton lisääntynyt aktiivisuus Venäjän lähialueilla johtaa siihen, että Venäjä saattaa lisätä omaa harjoitteluaan tai tehdä muutoksia omien asevoimiensa kehityssuunnitelmiin.
– Mihin tahansa toimeen täytyy olla meidän oma vastatoimemme, Krasov julisti.
Interfaxin artikkelissa noteerataan erikseen se, että 15:n Nato-maan lisäksi myös Natoon kuulumattomat Ruotsi ja Suomi osallistuvat Baltops 2016 -harjoitukseen. Krasov ei kuitenkaan omissa kommenteissaan maininnut erikseen Suomea nimeltä, kuten hän ei maininnut nimeltä myöskään mitään muuta Baltopsiin osallistuvaa maata.
Krasov on Venäjän valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän kansanedustaja. Hänelle myönnettiin Venäjän sankarin arvonimi syyskuussa 2008 ”rohkeista ja päättäväisistä toimista Etelä-Ossetian rauhanoperaatiossa” eli käytännössä siis hänen roolistaan elokuussa 2008 käydyssä Venäjän ja Georgian välisessä sodassa.
Hankoniemelle nousee noin 600 sotilasta
Naton Baltops-harjoituksia on järjestetty vuodesta 1971 lähtien ja Suomi on osallistunut harjoituksiin vuodesta 1993 alkaen. Tällä kertaa harjoitus poikkeaa kuitenkin aiemmista siten, että Naton joukot nousevat nyt ensimmäistä kertaa maihin Suomessa.
– Suomi on nyt ensimmäistä kertaa osaharjoituksen isäntämaana, Merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari kertoi aiemminIlta-Sanomille.
Apajakarin mukaan Suomi on järjestävänä tahona vain amfibiojoukkojen harjoituksessa. Amfibiojoukot pystyvät toimimaan sekä maalla että merellä.
Hankoniemen osaharjoitukseen osallistuu noin 600 sotilasta. Suomesta harjoitukseen osallistuu noin 160 sotilaan vahvuinen rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista.
Suomen lisäksi harjoituksessa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat, Italia, Iso-Britannia ja Saksa. Hollannin maihinnousutukialus Johan de Witt toimii tukialuksena suomalaisille ja ruotsalaisille joukoille.
Harjoituksessa suomalainen ja ruotsalainen komppania sekä pienemmät saksalaiset ja italialaiset osastot lähtevät maihinnousualuksilla hollantilaisesta emäaluksesta ja rantautuvat Syndaleniin. Yhdysvaltalainen komppania taas lähtee omasta emäaluksestaan amfibioaluksillaan.
Uudenmaan prikaatia komentava kommodori Kjell Törnerkertoi aiemmin STT:lle, että Syndalenissa valmistaudutaan Baltopsin varsinaiseen operatiiviseen harjoitukseen, joka tulee olemaan maihinnousu Ruotsin Utön saarelle. Harjoitukset kestävät kaikkineen kesäkuun 19. päivään saakka.
Aamukahvia joudessani totesin vaimolleni: "Me taidetaan olla sellaisia ihmisiä, jotka eivät osaa jouten olla?" Eipä siinä mennyt pitkääkään aikaa, kun olimme pihalla virittelemässä kadun puoleista orapihlaja-aitaa "uuteen kukoistukseen". Olen aikaisemmin kirjoittanut, että aita on leikattu lähes maata myöten ja risut viety Kemin Energia Oy:n Karjalahden puukentälle. Vaimoni otti rikkakasvit pois aitakasvuston tynkien läheisyydestä ja minä kärräsin ne peräkärryyn odottamaan Ekoasemalle vientiä Samalla siistimme pääliittymän päällysystyksen reunoja. Todennäköisesti muutaman viikon sisällä saamme siihen uuden "kevytpäällystyksen", kunhan saamme ensi viikolla Lemminkäisen tarjouksen asiasta. Arvelen heiltä tulevan sellainen tarjous, josta ei voi järkisyillä kieltäytyä. Iltapäivällä odottelimme tuulen tyyntymistä ja merelle lähtöä. Sinne sitten lähdettiin ja ajettiin Hahtisaaresta Lehmikiven karikon reunaan. Meillä oli siellä kaksi katiskaa: Weke ja Rambo. Nostimme ensin Weken ylös. Katiskassa oli ainoastaan yksi - arviolta noin yhden kilogramman hauki. Teimme tämän päivän hyvän teon ja päästimme sen takaisin mereen. Katiska oli erittäin voimakkaasti limottunut, joten päätimme ottaa sen kokonaan pois vedestä, viedä rantaan puhdistettavaksi. Lähdimme nostamaan Ramboa. Suuntasimme keulan kohti katiskan kohoa vasta-aaltoon. Silloin se tapahtui! Mitä? Pulpettiveneen ohjaus muuttui hervottomaksi, ohjausratti ei yksinkertaisesti toiminut. Hetkeä aikaisemmin oli kuulunut kevyt naksahdus, joten vaijeri oli irronnut tai katkennut - ilmeisesti ohjausratin päästä... Rambo jäi kokematta. Emme jääneet asiaa tuuleen ihmettelemään, vaan lähdimme ajelemaan kohti Hahtisaarta lähes tyhjäkäynnillä vastatuuleen. Heitimme Weken alkumatkassa lähelle "kotirantaa". Olihan se ajamista! Konetta oikealla kädellä "ohjaamalla" asia hoitui kuitenkin kohtalaisen hyvin. Onneksi merellä ei ollut veneliikennettä ja matka oli ainoastaan rapiat kilometri. Hahtisaareen päästiin turvallisesti - hyvä niin. Tämän kirjoituksen lopetettuani käväisen netistä katsomassa, löydänkö Bella 470 R - pulpettiveneen ohjaussysteemiin hyviä periaatekuvia. Todennäköisesti otan myös pikapuolin sähköpostin välityksellä yhteyttä Prima-Raudan Risto Kamppiseen. Syksyllä he huolsivat moottorin ja kertoivat, että moottorin päästä ohjausvivut on kiinnitetty kunnolla. Ilmeisesti nyt on vaurio syntynyt toiseen päähän eli ohjausratin päähän. Se selvinnee pikapuolin. Niin - Selkäsaareen emme tällä kerralla menneetkään - harmi! Tosin rantautuminen olisi pohjoistuulen ja matalan vedenpinnan vuoksi ollut turhan vaikeaa. Jatkoa edelliseen tänään maanantaina 06.06.2016: Käväisin jututtamassa aamupäivällä Ristoa, joka totesi, että vene on syytä tuoda liikkeeseen, jotta vian laatu saadaan tarkkaan selvitettyä ja mahdollisia varaosia tilata. Näin teimme. Veimme - mino ja vaimoni - hetki sitten veneen trailerilla Prima-Rautaan Karjalahdelle. Samalla saimme testata Mersua vetoautona. Kaikki toimi erinomaisesti... Olen esittänyt sähköpostin välityksellä Ristolle toivomuksen, että vene otetaan työn alla niin pian kuin mahdollista.
Futuristi: Omistamisesta tulee yhä tarpeettomampaa – "Miksi pitäisi olla oma auto, jääkaappi tai edes matkalaukku"
Suomessa vieraillut futuristi James Wallman ennustaa, että automaattiautot tulevat vuosikymmenen vaihteessa mullistamaan kaupungit: ei tarvita liikennevaloja, ei niin paljon teitä, eikä niin paljon parkkitilaa. Jakamistalouden levittäytyessä kaikkialle ei tarvitse kenties omistaa edes jääkaappia.
– Kapitalismissa tarvitset pääomaa, jotta voit luoda jotain jota voit myydä. Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista huoneita, ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omista autoja. Se on outoa, Wallman sanoo.
Wallman puhuu "alustavallankumouksesta". Uudenlainen liiketoiminta tuo vain asiakkaat ja palvelut tai tuotteet yhteen eri alustoilla. Ne toimialat, joilla tämä vallankumous, uberisaatio ei vielä ole ulottunut saavat varautua, että se tulee sinnekin, hän varoittelee.
Kyse on järkevämmästä tavasta kuluttaa. Wallman uskoo, että se mikä on alkanut yritysmaailmassa leviää seuraavaksi tuotteisiin ja tavaroihin.
– Miksi pitää omistaa niin paljon tilaa vievää tavaraa? Esimerkiksi matkatavarat. Ne vievät tilaa, mutta tarvitset niitä vain muutaman kerran vuodessa. Entä jos ne voisi vuokrata? Tai porakone. Poraa käytetään elinaikanaan ehkä vain kahdeksan minuutin ajan. Et tarvitse poraa vaan reiän seinään!
Automaattiautojen tulo muuttaa kaupungit toisennäköisiksi
Wallman ennustaa, että ilman kuljettajaa kulkevat autot tulevat 2019-2021, ja muuttavat käsityksemme kaupungista. Koska autot kulkevat automaattisesti, niitä ei tarvitse ohjata liikennevaloilla. Eli liikennevalot häviävät katukuvasta.
Autoille tulee käymään kuin hevosille
– Futuristi James Wallman
Autojen määrä tulee vähenemään radikaalisti, samoin tarve teille, kaduille ja parkkipaikoille. Auton omistamisesta tulee turhaa, ja ajamisesta vain harvojen hauskaa ajanvietettä.
– Autoille tulee käymään kuin hevosille ennen autojen yleistymistä: Autoilla ajetaan vain huvikseen vapaa-aikana. Kaupungissa niitä ei saa edes käyttää, koska siellä käytössä on automaattiautot.
Kotiin tilattavat ateriapaketit mullistavat keittiöt?
"Alustavallankumous" synnyttää uusia ennennäkemättömiä liiketoimintamuotoja, esimerkiksi ateriapakettipalvelun. Ateriapaketti voi sisältää esimerkiksi lasagnen ainekset ja reseptin neljälle, ja se toimitetaan kotiovellesi. Sinun tarvitsee vain kokata ruoka.
Yksi suurista, amerikkalainen Plated tekee toiminnalla sadan miljoonan dollarin vuotuiset tuotot. Koko bisnes on arviolta viiden miljardin dollarin arvoinen.
– Kuka olisi uskonut, että ruoan kuljettamisesta tulee tällainen bisnes. Se on kuitenkin mahdollista teknologian ja alustaliiketoimintamallin ansiosta. Keittiössä ei tarvita enää niin paljon kaappitilaa, koska ei tarvitse säilyttää niin paljoa ruokaa. Tarvitaanko sitten nykyisenlaisia keittiöitäkään?
Wallman on tunnettu kirjastaan Stuffocation eli tavaraähky. Hukumme tavaraan ellei jotain tehdä. Omistamisesta luopuminen on yksi vastaus ongelmaan Wallman uskoo.
– Sata vuotta sitten suurin ongelma suurimmalle osalle ihmiskuntaa oli ruokapula. Jos olisit silloin sanonut jollekulle, että vuonna 2016 ruokaa on niin paljon, että kaikkialla on lihavia ihmisiä, sinua olisi pidetty hulluna. Nyt meillä on ruokayltäkylläisyyden lisäksi tavaran yltäkylläisyys.
Seuraavaksi nousee "nollajätesukupolvi"
Tavaraähkyyn ja tapaamme kuluttaa liittyy olennaisesti myös kysymys paisuvista jätevuorista. Wallman uskoo, että seuraava maailmanlaajuinen ympäristöheräämisen kaltainen trendi tuleekin olemaan kuluttajien ja yritysten "zero waste" eli jätteetön sukupolvi.