sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Ylen kirjeenvaihtajan Baltia-kommentteja vääristellään venäläislehdessä – "Venäjä haluaa esittää Baltian maat vihamielisinä"...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Ylen kirjeenvaihtajan Baltia-kommentteja vääristellään venäläislehdessä – "Venäjä haluaa esittää Baltian maat vihamielisinä"

Ylen Baltian kirjeenvaihtajan Marjo Näkin ja toimittaja Kaja Kunnaksen suihin on laitettu venäläisen Komsomolskaja Pravda -lehden jutussa keksittyjä lauseita. Näkin mukaan Venäjä yrittää esittää Baltian maat vihamielisinä.


Kaija Kunnas (vas.) ja Marjo Näkki.
Kaija Kunnas (vas.) ja Marjo Näkki. Kuva: Yle

Venäjällä leviää vääristelty tulkinta Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkin ja toimittaja Kaja Kunnaksen kommenteista Baltian maista. Näkki ja Kunnas ovat kirjoittaneet kirjan Suomenlahden alueen turvallisuustilanteesta. 
Näkki ja Kunnas puhuivat Suomenlahden maiden puolustustilanteesta Ylen Aamu-tv:ssä torstaina. Venäläinen lehti Komsomolskaja Pravda väittää ilmeisesti tämän Ylen haastattelun perusteella, että Baltian maiden sotaisa mieli huolestuttaa suomalaisia.
Asiassa uutisoi ensimmäisenä Suomessa Ilta-Sanomat.
Pravda on pannut toimittajien suuhun myös sitaatteja."Baltit palavat halusta houkutella meidät yhteisiin toimiin Naton puitteissa", lehti väittää Näkin ja Kunnaksen sanoneen.
– Se on puhtaasti valhetta. Ei ole Kunnas eikä Näkki sanonut mitään tämän kaltaista, Marjo Näkki kommentoi tilannetta.

Venäjä luo oman kuvan Baltian maista

Komsomolskaja Pravdan jutussa kerrotaan, että Näkki ja Kunnas ovat kirjoittaneet Suomenlahden naapurimaiden suhteista ja että Kaja Kunnas uskoo Baltian maiden"käyttäytyvän uhmaavasti".
– Tämä on osa sitä, että Venäjä haluaa näyttää, että lännessä on vihollisia ja että maailmankuva on aggressiivinen Venäjää kohtaan. Se haluaa aiheuttaa epäluuloa liittolaisten välille eli tässä tapauksessa Suomen ja Baltian maiden välille, Näkki selittää.
Näkin mielestä Venäjä haluaa esittää Baltian kolme maata aggressiivisina ja itsepäisinä valtioina, jotka oikeastaan kuuluvat osaksi Venäjää.
– Yksi tämän informaatiovaikuttamisen tavoite on näyttää, että Baltian mailla ei ikään kuin ole syytä olla olemassa ja että ne ovat epäonnistuneita valtioita.

Haastattelu täysin vääristelty

Venäläislehti väittää myös, että Suomea hermostuttaa Baltian maiden toimet, jotka ovat johtaneet siihen, että Venäjä on pakotettu vastaamaan niihin. Ylen jutussa Näkki ja Kunnas kuitenkin puhuivat nimenomaan Venäjän sotilaallisen aktiivisuuden aiheuttamasta hermostuneisuudesta Viron ja Suomen välillä.
Esimerkiksi he nostivat Georgian sodan vuonna 2008 ja Itä-Ukrainan tapahtumat.
– Se aiheuttaa nälvimistä Suomen ja Viron välille. Tulee tunne, että kun Viro ja muut Baltian maat haluavat vahvistaa puolustustaan ja pyytävät Yhdysvaltoja tueksi niin ikään kuin he olisivat silloin ne, jotka haluavat ärsyttää ja jotka aiheuttavat sen tilanteen. Ikään kuin heidän halunsa vahvistaa puolustusta aiheuttaisi sen, että Venäjän pitää vastata siihen ja silloin Suomi ärsyyntyy, Kunnas sanoi haastattelussa.
Näkin mukaan haastattelusta tehdyn nettiartikkelin perusteella olisi hetken voinut ymmärtää asian väärin. Artikkeliin lisättiin myöhemmin Kunnaksen "ikään kuin", jotta hänen tarkoituksensa olisi selvä.
– Periaatteessa oli ehkä hetki, jossa tämä olisi voinut olla väärinymmärrys, joka liittyy Kunnaksen sanomiseen. Se oli vähän epätarkasti siteerattu nettiuutisessa. Mutta se oli suoraan valhetta, se että Näkki ja Kunnas olisi sanonut, että Baltian maat olisivat jotenkin sotahimoisia ja haluaisi painostaa Suomea toimimaan osana Venäjän-vastaista, Nato-johtoista allianssia, tuollaista emme ole koskaan sanoneet, Näkki sanoo.

Venäjä ei hyväksy Naton toimia Baltiassa

Varsovassa järjestetään heinäkuussa Naton huippukokous, jossa päätetään joukkojen lisäämisestä Baltiaan. Venäjä on aiemmin sanonut, ettei se hyväksy Naton joukkojen ja sotakaluston sijoittelua Baltiaan ja että se tulee vastaamaan sijoituksiin jollain tavalla.
Marjo Näkin mukaan Venäjän nykyhallinto piirtää Baltian maista viholliskuvaa, jossa maat ovat osa Natoa, eli vihollista.
– Tämä on taas yksi esimerkki siitä, kuinka Venäjä haluaa luoda lännestä viholliskuvaa, haluaa manipuloida kommentteja, ottaa niitä irti asiayhteydestä ja suorastaan vääristellä, tai valehdella niin kuin tässä tapauksessa.

USA iski Isisiä vastaan lentotukialukselta...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Yhdysvallat liittolaisineen tukee kapinallisryhmien liittoumaa, joka taistelee Syyrian hallintoa vastaan.

Venäjä sen sijaan tukee Syyrian hallintoa yhä voimakkaammin, vaikka ilmoitti keväällä vetäytyvänsä Syyriasta. Syyriassa on selkeä vastakkainasettelu Yhdysvaltojen johtaman liittoutuman ja Venäjän välillä.

Eri ryhmittymien "kilpajuoksu" Isisiltä vallatuille alueille on menossa = uusia rintamia avataan. Loppua Syyrian eikä Irakinkaan sodalle/kansainväliselle kriisille ei ole näkyvissä.  

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

USA iski Isisiä vastaan lentotukialukselta

Yhdysvaltain väitetään myös pudottaneen ilmasta aseita Syyrian kapinallisille. YK suunnittelee ruuan ja lääkkeiden pudottamista.

ULKOMAAT 
HS–Reuters



YHDYSVALLAT
 laajensi sotatoimiaan terroristijärjestö Isisiä vastaan tekemällä ensi kertaa iskuja Välimerellä sijaitsevalta lentotukialukseltaan.
Puolustusministeriön mukaan hävittäjät lähtivät USS Truman -alukselta ja hyökkäsivät Isisin kohteisiin. Yhdysvallat ei heti kertonut, missä maassa kohteet sijaitsevat.
YHDYSVALTAIN kerrottiin myös pudottaneen ilmasta aseita Syyrian kapinallisille, jotka taistelevat Aleppon maakunnassa. Aselähetykseen kuului ammuksia, kevyitä aseita ja panssarintorjunta-aseita, kertoi Syyrian tilanteesta raportoiva Syrian Observatory for Human Rights -järjestö.
Yhdysvaltain sotilasviranomainen vahvisti uutistoimisto AFP:lle, että ilmakuljetus tehtiin mutta kiisti, että lähetys sisälsi mainittuja aseita.
Yhdysvallat liittolaisineen tukee kapinallisryhmien liittoumaa, joka taistelee Syyrian hallintoa vastaan.

Syrian Democratic Forces -nimeä käyttävä liittouma on viime päivinä käynyt kiivaita taisteluita Marean lähellä Aleppon maakunnassa. Noin 8 000 ihmisen pelätään jääneen jumiin taisteluiden keskelle.
SAMAAN aikaan YK aikoo aloittaa ruoka- ja lääkeavun pudottamisen ilmasta Syyrian siviileille. YK aikoo pyytää ilmakuljetuksiin virallisesti lupaa Syyrian hallitukselta sunnuntaina, diplomaattilähteet New Yorkissa kertoivat.
Apua on tarkoitus pudottaa siviileille, jotka ovat jääneet saarroksiin. YK on eritellyt Syyriasta 19 aluetta, joilla on yhteensä noin 600 000 ihmistä saarrettuna. Saartajina ovat alueesta riippuen Syyrian asevoimat, kapinallisryhmät tai jihadistiliike Isis.

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Aivan kuin olisi ulkomailla käynyt...

No niinhän me oikeastaan kävimmekin, vaikka valtakunnanrajaa Suomen ja Ruotsin välillä tuskin edes huomaa.
Tosiaan - kävin vaimoni kanssa ulkomailla, tarkemmin sanottuna Ruotsissa, Haaparannalla pitkästä aikaa...

Köröttelimme - nopeus keskimäärin 80 km/h - kesäautollamme rauhallisesti moottoritietä pitkin perinteiselle miniostosmatkallemme.
Kyltit tienvarressa osoittivat ilman lämpötilaksi + 11 astetta Celsiusta ja tien pinnan lämpötilaksi + 20 astetta Celsiusta. Oli aika kova tuuli, joka kulmikkaaseen avolava-autoon ottaa voimakkaasti, autossa on joskus piteleminen.

Nopeusrajoitus oli tapissa eli 120 km/h, sekin sopi meille, sillä kiireiset suhahtivat vasemmalta ohitsemme solkenaan.

Rajanpinnan Ruotsin puolella olevat rakentamissuunnitelmat odottavat edelleen toteutusta.
Toki maanrakennustyöt/pohjatyöt alkaneet ja muutamia betonipaaluja on pystyssä mutta tällä hetkellä koko alue on lohduttoman näköinen - täydellinen vesimonttu odottaa rakennusmiehiä. Lehtitietojen mukaan rakennustöiden pitäisi alkaa tämän kesän aikana…

Miniostosmatkaamme ICA MAXin, Rustan ja Systembolagetin lisäksi kuului tällä kerralla lähes pakollinen IKEA-kierros. 
Itse tosin jätin tälläkin kerralla kierroksen väliin, jäin istuskelemaan sisäänkäynnin vanhoille 50-60-luvun lookin istuimille/sohville.

Seurailin noin kolmen vartin ajan ostosmatkailijatrafiikkia. Väkeä liikkeellä ihan mukavasti. Ihmisvirtaa katsellessani pohdiskelin mielessäni, mahdanko tavata tällä kerralla yhtään tuttua IKEA-kävijää - ei ainuttakaan...

Köröttelimme rauhallisesti takaisin Kemiin. Kromimalmirekkoja Outokummun Röyttän tehtaalle tuli tasaisin väliajoin vastaamme. Toivottavasti "rekkarallia" jatkuu pitkään. Tosin moottoritien vieressä on Suomen valtion rakentama rautatiekin käyttämättömänä.

Mukava pikakäynti joka tapauksessa Ruotsin Haparannalla - kotiin "ulkomaanmatkalta" oli taas mukava tulla.







Tapaus Sotkamon Talvivaara: Mikään ei ole niin varma kuin epävarma...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on emoyhtiö, joka on ollut velkasaneerauksessa marraskuusta 2013 lähtien. Emoyhtiö myy edelleen palveluja Terrafamelle.

Mutta kohta on toisin.

Ilmeisesti nyt ollaan meneillään olevassa pelissä siinä vaiheessa, jolla valtio päällepäsmärinä - Terrafamen kautta - näyttää raaimmalla mahdollisella tavalla pelin hengen eli pakottaa kerta kaikkiaan löytämään uusia - vielä piilossa olevia - ratkaisumalleja tilanteen ratkaisemiseksi.

Todettakoon avoimesti, että Suomen valtiolla olisi ollut jo vuosia sitten Talvivaaran suurimpana onmistajana Solidiumin kautta ottaa tiukemmin homma hoitoonsa mutta ei...

Silloin valtion rooli oli löperö, totaalilöperö.

Toisaalta on onnetonta, että viranomaiset > Vaasan hallinto-oikeus voi vapaasti huseerata äänestyspäätöksin ratkaisuja, jotka murentavat lähes kaikki järkevät mahdollisuudet Terrafamenkin toimintojen edistämiseksi.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö = emoyhtiö = pörssiyhtiö on tiukan paikan edessä. Yli 80.000 suomalaista piensijoittajaa on roikkunut tähän saakka toista vuotta löyhässä hirressä, nyt alla olevan artikkelin mukaan köysi kiristyy.

Itse perusoptimistina odotan ennen vuodenvaihdetta tapahtuvan vielä yllättäviä, luovia ratkaisumalleja. Tällaisessa ahdingossa puserretaan aivan varmasti kaikki voimat liikkeelle.

Toiminnan jatkaminen Sotkamon Talvivaarassa on loppujen lopuksi kaikkien suomalaisten etu...






Kotimaa  | 

Terrafame antoi pakit Talvivaaran emoyhtiölle – loppu häämöttää?

Valtion omistama Terrafame ei ostakaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiöltä omaisuuseriä, joista yhtiöt tekivät esisopimuksen alkuvuodesta.

Terrafame vaatii Kaivososakeyhtiöltä myös saatavia. Talvivaaran emoyhtiön mukaan päätös voi vaarantaa sen yrityssaneerauksen ja viedä yhtiön konkurssiin.






Terrafamen lippuja salossa.
Kuva: Julia Sieppi / Yle

Yrityssaneerauksessa olevan Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tie näyttää entistä mutkaisemmalta. Kaivososakeyhtiön mukaan Sotkamossa kaivostoimintaa pyörittävä Terrafame on ilmoittanut, että se ei ai toteuttaa alkuvuodesta julkistettua Talvivaaran ja Terrafamen välistä järjestelyä.
Vielä tammikuussa tilanne näytti siltä, että Terrafame ostaa Kaivososakeyhtiöltä kalkkilaitoksen, laboratorioliikentoiminnan ja kaivoksen geologisen datan. Vastineeksi Talvivaaran Kaivososakeyhtiö olisi saanut rahaa ja mahdollisuuden päästä Terrafamen osakkaaksi vähintään 10 prosentin osuudella.
Terrafamen omistavan Terrafame Groupin mukaan valtion tekemä linjaus kaivoksen alasajoon valmistautumisesta sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös purkuputken käytöstä ja lupien määräaikaistamisesta aiheuttivat sen, että Terrafame-yhtiöiden mukaan esisopimuksen loppuunviemiselle ei ole nykytilanteessa edellytyksiä.
Terrafame hankki itselleen viime joulukuussa belgialaisen sinkintuottajan Nyrstarin saatavat Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ltä. Järjestely helpotti silloin Talvivaaran emoyhtiön tilannetta. Nyt emoyhtiö kertoo, että Terrafame onkin vaatinut, että saatavat on maksettava. Summa on lähes 13 miljoonaa euroa.
Kaivososakeyhtiö kertoo tiedotteessaan, että sillä ei ole tällä hetkellä riittäviä rahavaroja vaadittujen saatavien maksamiseen.
Kaivososakeyhtiön mukaan Terrafamen vaatimukset voivat vaarantaa emoyhtiön yrityssaneerausmenettelyn jatkumisen ja näin johtaa Kaivososakeyhtiön jopa konkurssiin.

Työmarkkinavääntö päättyi historialliseen sopuun – Tällainen on kiky-sopimuksen keskeinen sisältö...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan kuin - Hyvä Me - Suomi on edelleen sopimusyhteiskunta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Työmarkkinavääntö päättyi historialliseen sopuun – Tällainen on kiky-sopimuksen keskeinen sisältö

HS kokosi kilpailukykysopimuksen keskeisen sisällön ja vaikutukset.

KOTIMAA  
VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Pääministeri Juha Sipilä.
Pääministeri Juha Sipilä.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilä ilahtui pitkään rakentamansa kilpailukykysopimuksen syntymisestä.
”Tämä on historiallinen sopimus”, hyväntuuliselta kuulostanut Sipilä sanoi puhelimessa HS:lle.
”Luulen, että tämä edelleen vahvistaa myönteistä virettä, joka taloudessa on.”
Sipilä sanoi pitävänsä sopimusta kädenojennuksena työssä olevilta työttömille ja huomenna valmistuville nuorille.
Sipilän hallitus tuli torstaina työmarkkinajärjestöjä vastaan merkittävillä veronalennuksilla. Hallituksen ehdollinen veronalennuspaketti sai hyvän vastaanoton ja lisäsi viimeisten liittojen painetta sopimuksen hyväksyntään.
KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN syntymistä edelsi 13 kuukauden työmarkkinavääntö.
”Usko säilyi, että ratkaisu löytyy tavalla tai toisella. Itselleni on vain tärkeintä se, että maaliin päästiin. Tällä on merkittävä rooli Suomen kuntoon laittamisessa”, Sipilä sanoi. Hän viittasi muun muassa Suomen Pankin viestiin siitä, että yritysten kustannusten alentaminen on tärkeää talouden rakenteiden korjaamisessa.
Sipilä aloitti kilpailukyvyn kohottamiseen tähtäävän hankkeen jo ennen hallituksensa muodostamista. Jo ennen kevään 2015 vaaleja Sipilä ilmoitti haluavansa yhteiskuntasopimuksen. Sen tavoitteet olivat pitkälti samat kuin nyt syntyneellä kilpailukykysopimuksella. Suomalaisten yritysten kustannuksia piti alentaa, että niiden kyky kamppailla ulkomaisia yhtiöitä vastaan paranisi.
Kun yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaan, Sipilän hallitus pyrki ajamaan samoja tavoitteita lakipaketilla. ”Pakkolait” kuitenkin törmäsivät perustuslaillisiin ongelmiin ja vedettiin takaisin pöytälaatikkoon.
OLISITTEKO tehnyt jotain toisin, kun prosessia nyt katsoo taaksepäin?
”En uskaltaisi muuttaa mitään, kun nyt ollaan maalissa. Sen verran herkkä prosessi on ollut, että ilmeisesti kaikki vaiheet tähän on tarvittu”, Sipilä sanoo.
Hallituksen omissa käsissä olleita toimia eli lakipakettia Sipilä kuitenkin kuvaa ”karkeaksi toimeksi”.
”Toivon, että sitä vaihetta ei olisi tarvittu.”
Sopimuksen keskeinen sisältö on seuraavanlainen:
Palkkojen jäädytys
Palkat pysyvät ennallaan vähintään vuoden. Työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella ilman palkkojen muutoksia.
Sosiaalivakuutusmaksut
Työntekijöiden maksettavaksi tulee entistä enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja, mikä vähentää käteen jäävää tuloa. Työnantajien maksuja puolestaan kevennetään.
Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020. Työttömyysvakuutusmaksu nousee samalla ajanjaksolla 0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajien maksut kevenevät saman verran.
Pääministeri Sipilän hallitus on luvannut korvata työntekijöiden menetykset veronalennuksilla, jotka vastaavat suuruudeltaan sosiaaliturvamaksujen korotuksia.
Lomarahat
Julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 prosenttia nykytasosta vuosina 2017–2019.
Työajan pidentäminen
Vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla palkkoja muuttamatta. Työajan pidennysten toteuttamisesta väännettiin kättä tiukasti liittokohtaisissa neuvotteluissa ja toteutusten tapa vaihtelee eri aloilla.
Muutosturva
Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen. Koulutuksen arvon pitää olla vähintään yrityksen keskimääräinen kuukausipalkka.
Työterveyshuolto
Irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuoltoon puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.
Lisäleikkaukset ja veronkorotukset perutaan
Hallitus jättää tekemättä uhkaamansa 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset. Miljardin euron lisäleikkaukset olisivat muun muassa puolittaneet vuosien 2018 ja 2019 indeksikorotukset. Leikkaukset olisivat osuneet muun muassa lapsilisiin, opintotukiin, työttömyysturvaan ja yliopistoihin. Veronkorotuksista merkittävin olisi ollut tuloverotuksen inflaatiotarkistuksen tekemättä jättäminen vuonna 2018.

YK: Ukrainan konfliktin osapuolet rikkovat ihmisoikeuksia...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Minskin sopimus allekirjoitettiin yli vuosi sitten tarkoituksena lopettaa taistelut Itä-Ukrainassa.

Itärintamalta ei mitään uutta, sotatila jatkuu - kukaties pahenee - Itä-Ukrainassa. Tuntuu välillä siltä, että mm. Lähi-Idän vielä pahemmat tapahtumat ovat siirtäneet Itä-Ukrainan ns. jäätyneen konfliktin taka-alalle. Aivan kuin odotetaan tilanteen räjähtämistä, jotta asiaan saadaan jotain uusia elementtejä neuvottelupöytään.

Todella murheellinen tilanne, jolle ei näytä tulevan loppua: Vuoden 2014 jälkeen Itä-Ukrainassa on kuollut kohta 10.000 ihmistä sodan seurauksena, pääosa siviilejä.    

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

YK: Ukrainan konfliktin osapuolet rikkovat ihmisoikeuksia

Raportin mukaan ihmisoikeusrikkomuksia, kuten poliittisten vankien kiduttamista, tapahtuu edelleen konfliktin osapuolien hallitsemilla alueilla.

ULKOMAAT 
Sofia Kuisma
MARKO DJURICA / REUTERS
Ampumatarvikkeita Debaltsevessa Ukrainassa.
Ampumatarvikkeita Debaltsevessa Ukrainassa.

UKRAINAN konfliktin molemmat osapuolet, Ukrainan hallituksen viranomaiset ja Venäjän tukemat kapinalliset, syyllistyvät YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston perjantaina julkaiseman raportin mukaan edelleen ihmisoikeusrikkomuksiin. 

Raportin mukaan alueella tapahtuu katoamisia, mielivaltaisia pidätyksiä, kiduttamista ja kaltoinkohtelua.
”Itä-Ukrainan tilanne on huolestuttava. Konflikti saattaa pitkittyä ilman ratkaisuja Minskin sopimuksen toteuttamisesta, mikä olisi haitallista ihmisoikeuksille tulevina vuosina. Tilanne saattaa yltyä pahemmaksi, mikä vaikuttaisi siviiliväestöön, joka on saanut jo kärsiä konfliktista”, varoitti YK:n ihmisoikeuksista vastaava varapääsihteeri Ivan Simonovic Ukrainan vierailunsa päätteeksi.
Minskin sopimuksen toteutuminen sallisi Simonovicin mukaan jokaiselle ihmisoikeudet ja mahdollisuuden normaaliin elämään.
Minskin sopimus allekirjoitettiin yli vuosi sitten tarkoituksena lopettaa taistelut Itä-Ukrainassa.
IHMISOIKEUKSIEN heikentyminen näkyy varsinkin niiden ihmisten elämässä, jotka asuvat lähellä tulilinjaa ja alueita, joita aseistetut joukot hallitsevat.
2,7 miljoonaa ihmistä asuu raportin mukaan aseistettujen ryhmien kontrolloimilla alueilla.
RAPORTISSA kuvaillaan seksuaalisia ja sukupuolen perusteella tehtyjä väkivaltatapauksia, joita on käytetty kiduttamiskeinoina pidätysten yhteyksissä.
Sekä miehet että naiset ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Miesten kohdalla uhkailut kohdistuvat heidän naispuolisiin sukulaisiinsa, joihin viittaamalla poliittisia vankeja yritetään saada tunnustamaan, luopumaan omaisuudestaan tai suostumaan vaatimuksiin.
”Kansainvälisten asiantuntijoiden itsenäiset vierailut on sallittava paikkoihin, joissa ihmisten vapaus on riistetty. Tällä voidaan estää kiduttaminen ja vapauttaa poliittiset vangit, kuten on ohjeistettu Minskin sopimuksessa”, Simonovic sanoo.
ITÄ-UKRAINAN tilanne on aiheuttanut raportin mukaan yli 9 000 ihmisen kuoleman ja yli 21 000 ihmisen loukkaantumisen siitä lähtien, kun konflikti sai alkunsa vuoden 2014 keväällä.
Ihmisoikeusrikkomuksista ei raportin mukaan rangaista tarpeeksi, minkä vuoksi ne ovat yleisiä. Oikeus ja järjestys ovat raportin mukaan romahtaneet aseistettujen joukkojen alueilla, ja ne ovat korvautuneet rinnakkaisrakenteilla.
”Konflikti on jatkunut kaksi vuotta, ja ihmisoikeudet Itä-Ukrainassa näyttäytyvät edelleen synkkinä. Kriisi alkoi ihmisoikeuksien ja vapauden vaatimuksina, ja näitä vaatimuksia on edelleen molemmin puolin. Johtajien tulisi kuunnella kansalaisiaan. Olen kuullut heidän haluavan rauhaa, ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa”, Simonovic toteaa.
Simonovicin mukaan raskaan aseistuksen lisääntyminen lähellä tulilinjaa ja panttivangit Donetskin alueen Avdiivkan ja Yasynutavan kaupungeissa tämän vuoden maaliskuusta alkaen osoittavat kriisin ratkaisun olevan vielä kaukana.