Suomen kilpailukykysopimus (kiky) on syntynyt, mikäli historialliseksi luonnehdittua sopimusta ei onnistuta tumpeloimaan vielä viime hetkillä. Toivottavasti/oletettavasti ei sentään näin voi enää käydä...
Varmaan tuo Metalliliiton äänestystuloskin jossakin vaiheessa putkahtaa esiin ja myös se, noudattiko äänestystulos poliittista jakaumaa SDP/Vsemmistoliitto eli 13-7. Metaliliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi Ylen haastattelussa, että rintamalinjat eivät olleet em. mukaiset ja että neuvotellut asiat olivat vaikeita.
Yle Uutiset sivuilla todetaan:
Metallin hallitus hyväksyi kiky-sopimuksen äänin 12-8. Sopimus pitää vielä hyväksyttää Metalliliiton valtuuston kokouksessa 10. kesäkuuta.
Yle Uutiset sivuilla todetaan:
Metallin hallitus hyväksyi kiky-sopimuksen äänin 12-8. Sopimus pitää vielä hyväksyttää Metalliliiton valtuuston kokouksessa 10. kesäkuuta.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kilpailukykysopimus on syntynyt – Metalliliiton hallitus hyväksyi sopimuksen
Kaikki keskeiset liitot ja järjestöt ovat hyväksyneet kilpailukykysopimuksen, mutta sillä ehdolla, että Metalliliiton hallitus hyväksyy sen. Myös EK:n hallitus hyväksyi sopimuksen ehdollisena. Yksityinen opetusalakin pääsi sopimukseen.
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN SYNTY varmistui perjantai-iltana, kun Metalliliiton hallitus hyväksyi sopimuksen.
Metalliliitto ja Teknologiateollisuus ovat saaneet aikaiseksi useiden päivien vaikeiden neuvottelujen jälkeen neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksen mukaisista muutoksista alan työehtosopimuksiin.
Metalliliiton hallitus oli hyvin kriittinen sopimusta kohtaan. Metallin noin kymmenen jäsenen neuvottelukunnassa yksi oli äänestänyt sopimusta vastaan, joten Metallin 20 henkinen hallitus todennäköisesti äänestää sopimuksesta.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo suosittelevansa sopimuksen hyväksymistä, vaikka liiton hallituksessa onkin monenlaista mielipidettä sopimusta kohtaan. ”Työajan lisäys oli vaikein. Hallituksen veroratkaisu auttoi neuvottelutuloksen viemistä eteenpäin”, Aalto sanoi ennen hallituksensa kokousta.
PERJANTAINA ON TEHTY USEITA sopimuksen kannalta olennaisia päätöksiä.
Juuri ennen Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelutulosta metsäteollisuus päätti hyväksyä sopimuksen. Se merkitsee, että EK:n hallitus mitä todennäköisemmin tänä iltana hyväksyy sopimuksen – jos siis Metalliliitto ja Teknologiateollisuus lopullisesti hyväksyvät sopimuksen.
Metsäteollisuus on ollut hyvin epäileväinen sopimusta kohtaan, koska viennin kannalta tärkeä kuljetusalaa edustava AKT ei ole mukana.
Metsäyhtiöt päättivät hyväksyä sopimukset, koska ne pidentävät työaikaa metsäteollisuudessa kolmella kokonaisella työpäivällä kaikissa niissä työaikamuodoissa, joissa se on tuotannollisista syistä tarkoituksenmukaista.
”Metsäteollisuus kantaa vastuunsa oman alansa kilpailukyvyn vahvistamisesta ja siksi olemme osaltamme hyväksyneet saavutetut neuvottelutulokset”, Metsäteollisuuden puheenjohtaja Jussi Pesonen sanoo liiton tiedotteessa. Metsäteollisuuden sopimuksissa on mukana 45 300 palkansaajaa
”Yhdeksänkymmentä prosenttia tuotteistamme menee vientiin. Siksi pidimme tärkeänä, että keskusjärjestöt sitouttavat kuljetusketjun työrauhaan. Keskusjärjestöjen epäonnistuminen on koko Suomen ja viennin näkökulmasta erittäin valitettavaa, mutta ei kuitenkaan yllättävää”, Pesonen sanoo.
METSÄTEOLLISUUDEN PÄÄTÖSTÄ ennen usko sopimuksen syntyy kasvoi jo keskipäivällä jälkeen, kun ammattiliitto Pam näytti iltapäivällä ehdollisesti vihreää valoa kilpailukykysopimukselle. Pam vaatii myös Metallia mukaan sopimukseen. Myös SAK:n, Akavan ja STTK:n hallitukset ovat hyväksyneet sopimuksen samoin ehdoin: Metallin on oltava mukana.
Jos Metallissa syntyy sopimus, Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus pitää kokouksen illalla ja päättää sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
PAMIN PÄÄTÖS syntyi vasta äänestyksen jälkeen, äänin 12-4.
”Päätös ei edelleenkään ollut helppo. Tärkeimmäksi perusteluksi hyväksynnälle nousivat orastavan talouskasvun tukeminen ja valtava työttömyys, jota on pyrittävä helpottamaan kaikin keinoin, kuvaili puheenjohtaja Ann Selin päätöksen taustoja järjestön tiedotteessa.
Selinin mukaan hallituksen verokevennyspaketti ja myös pakkolakien lopullinen kuoppaus helpottivat päätöstä.
”Omasta puolestani olen huojentunut, että pitkä prosessi on meidän osaltamme saatu päätökseen. Toivon, että kokonaiskattavuus nousee niin korkeaksi, että hallituksen veroporkkana jopa aavistuksen parantaisi palkansaajien ostovoimaa, Selin lisä.
Pamin päätös on merkittävä koko sopimukselle. Pamin edustamilla aloilla työskentelee yli 400 000 palkansaajaa.
SAK:N hallitus ilmoitti aiemmin perjantaina hyväksyvänsä myös sopimuksen ehdollisesti.
SAK:n ehto on, että PAM ja Metalliliitto hyväksyvät neuvottelutuloksen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi, että päätös syntyi yksimielisesti.
”Sopimuksen kattavuus on nyt riittävä. Maan hallituksen eiliset päätökset veronhuojennuksista olivat harvinaisen selkeät.”
”Uskon, että kilpailukykysopimuksessa päästään 85 prosentin kattavuuteen”, Lyly lisäsi.
Hän kuitenkin arveli, että pois jääneitä liittoja, AKT:ta, Seliä ja Rakennusliittoa on vaikea saada enää tällä aikataululla mukaan.
AKSELI VALMUNEN / HS
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelut alkoivat kello 10.30.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi ennen kokousta, että neuvotteluissa on tekemisen meininki.
”Hyvässä hengessä olemme koko ajan neuvotelleet. Ei ole vaan löydetty ratkaisua. Nyt kun menemme vielä yrittämään, ainakin tekemisen meininkiä on, mutta neuvottelutulosta ei ole vielä olemassa.”
TEKNOLOGIATEOLLISUUDENtoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen sanoi aamulla, että neuvottelutulosta yritetään löytää kaikin voimin.
”Tilanne on nyt se, että neuvottelut jatkuvat, eikä mitään voi luvata. Yritämme kaikin voimin löytää ratkaisun. Koskaan ei tällä alalla tiedä, meneekö vielä päivä vai viikko vai eikö synny mitään.”
Vaikeinta neuvotteluissa on ollut sopia työajan pidennyksestä.
”Meillä on hyvin erilaisia aloja ja sekalaisia työaikamuotoja. Pitää miettiä, millä tavalla erilaisissa työaikajärjestelmissä otetaan huomioon 24 tunnin pidennys. Kuusi minuuttia lisää työpäivää kohden olisi ollut meille helppoa, mutta työnantajille se ei käy”, Aalto sanoo.
”Sitä tässä on veivattu, että mitä sitten, jos paikallisesti ei sopivaa työajan pidennysmallia löydy. Yritämme löytää perälautamallin, joka olisi molempien osapuolien nieltävissä.”
KUNTATYÖNANTAJIEN valtuuskunta hyväksyi perjantaina kilpailukykysopimuksen. Valtuuskunta kuitenkin edellyttää hyväksymisen ehtona, että veronkevennykset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.
Neuvoteltujen sopimusten piirissä on 422 000 palkansaajaa ja niiden kattavuus on kunta-alalla 100 prosenttia.
YKSITYISELLE sosiaalipalvelualalle syntyi perjantaina myös kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu. Alalla työskentelee noin 70 000 työntekijää.
Ratkaisu sisältää kuukausipalkkaisten työntekijöiden viikkotyöajan pidentämiseen 30 minuutilla viikossa. Työajan pidennys ei koske kuitenkaan tuntipalkkaisia työntekijöitä. Lisäksi sosiaalipalvelualalle sovittiin työaikapankista.
Paikallista sopimista lisättiin erillisellä selviytymissopimuksella osana paikallisen sopimisen liitepöytäkirjaa. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen asema paranee Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) tiedotteen mukaan huomattavasti.
PUULIITON hallitus hyväksyi myös perjantaiaamuna kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset sopimusalojensa uusiksi työehtosopimuksiksi.
Puuliiton hallitus asetti päätöksenteon yhteydessä kilpailukykysopimuksen jatkokäsittelylle ehdon. Maan hallituksen on toteutettava veronkevennykset täysmääräisesti. Puuliittoon kuuluu noin 35 000 jäsentä.
MYÖS KIRKON alalle syntyi perjantaiaamulla kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos.
Noin 20 000 työntekijää koskeva sopimus on yksivuotinen ja voimassa ensi helmikuun alusta vuoden 2018 tammikuun loppuun.
”Mielipide on ollut vähän kaksijakoinen siitä, että ovatko ratkaisut pysyviä vai ei. Meillä on keskusteltu niin, että tehdään vain nyt vuodeksi sopimus”, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Keijo Hiltunen.
”Lähdemme siis siitä, että tämä on jatkosopimus nykyiselle sopimuskaudelle, joka nyt vaan neuvoteltiin näin aikaisessa vaiheessa”, Hiltunen täsmentää.
Työaika pitenee 30 minuuttia viikossa ja lomarahaa leikataan 30 prosenttia.
Perjantai-iltana myös yksityisellä opetusalalla päästiin sopimukseen vaikeiden neuvotteluiden jälkeen. Sivistystyönantajat eivät ole suostuneet samanlaiseen ratkaisuun kuin julkisella puolella, vaan ovat vaatineet, että osa 24 tunnin palkattomasta lisäajasta käytetään opetustyöhön. Palkansaajille tämä ei ole käynyt. Lopputulos on, että osa ajasta käytetään opetustyöhön.
Yksi viime päivien neuvottelujen erikoisimmista tapauksista oli se, että työnantajapuoli kaatoi Merimies-Unionin ja Suomen Varustamot ry:n väliset neuvottelut tiistaina.
Jopa liiton hallituksen puheenjohtaja oli valmis hyväksymään neuvottelutuloksen, mutta äänestyksen jälkeen neuvottelutulos kaatui. Muun muassa oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) on vedonnut, että alalle syntyy sopimus, sillä se on viennin kannalta tärkeää.
SOPIMUKSET koskisivat noin kuuttatuhatta erilaisissa merenkulun tehtävissä toimivia työntekijöitä.
Suomen Varustamon hallitus kokoontui tänään uudelleen, ja se päätti ehdottaa kauppamerenkulun työmarkkinaosapuolille, että ne palaisivat takaisin neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta mahdollisimman nopeasti.
Suomen Varustamot ilmoitti tiedotteessaan tekevänsä kaikkensa, jotta merenkulku myös liittyisi kilpailukukykysopimukseen.
RIO GANDARA / HS
AKSELI VALMUNEN / HS
AKSELI VALMUNEN / HS
