Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Panaman paperit|
Rahoitusprofessori ei usko Nordean selityksiä: ”Tästä kuullaan vielä hyvin paljon lisää”
Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius ei pidä Nordean esittämiä selityksiä uskottavina. Hän arvioi myös, että paljastukset eivät ole vielä tässä.
Kohun keskelle joutunut Nordea on selitellyt veroparatiisikytköksiä väittämällä, että veroparatiisiyhtiöitä on perustettu vain asiakkaiden tahdosta ja pankki ei ole laskuttanut heitä. Laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius ei väitteitä purematta niele.
– Se on hyvin vaikea uskoa. Pankkitoimet perustuvat aika pitkälti siihen, että tällaisia palveluita tarjotaan, Rothovius sanoo Ykkösaamun haastattelussa.
Rothovius myös uskoo, että asiasta paljastuu vielä lisää tietoa.
– Nythän Nordea itse ei ole kertonut vielä yhtään mitään. Siinä vaiheessa kun ja jos Nordea alkaa itse tehdä paljastuksia, tästä kuullaan vielä hyvin paljon lisää.
Rothovius arvelee, että Panama-papereiden perusteella pankkitoimintaan tulee muutoksia, joskaan ei pankkien itsensä toimesta.
– Uskon, että poliittinen paine kasvaa, mutta pankit tuskin lähtevät näitä käytäntöjä muuttamaan. Jos yksittäinen pankki muuttaa käytäntöjään niin silloin toiminta loppuu ja bisnes siirtyy jonnekin muualle.
Huippusellisti Sergei Rolduginin paljastuminen presidentti Putinin pankkiasioiden välimieheksi hätkähdytti monia, vaikka klassisen musiikin ja vallanpitäjien välinen suhde on Venäjällä pitkä ja ristiriitainen.
Judokavereita, datshanaapureita, jääkiekkovaikuttajia. Panama-papereiden paljastamia venäläisnimiä on esitelty julkisuudessa aiemminkin presidentti Vladimir Putinin miehinä.
Tietovuodon keskeisin henkilö on kuitenkin yllättäen muusikko, ykkösrivin sellisti Sergei Roldugin.
Virtuoosi on ollut usein nähty solistivieras myös Suomessa, Mikkelin musiikkijuhlilla.
Mikä vei 64-vuotiaan sellistin Panama-skandaalin keskeiseksi hahmoksi?
Venäjällä klassisen musiikin tekijät ovat monesti olleet vallanpitäjien suojeluksessa, mutta heidän suosiollaan on myös kääntöpuolensa.
Näin näyttää olevan myös sellisti Sergei Rolduginin kohdalla.
Roldugin jatkoi opintojaan maineikkaassa Leningradin konservatoriossa, ja 1980-luvulla ura jatkui maan klassisen musiikin eturivissä: hänestä tuli Kirovin oopperan ykkössellisti. Tuolloin vielä kommunistijohtajan nimeä kantanut kulttuurilaitos tunnetaan nyt Pietarin Mariinski-teatterina.
Selitys Rolduginin poikkeukselliselle uralle löytyy nuoruuden ajalta. Ystävien verkosto ja keskinäinen kaveruus auttoivat neuvostokansalaisia pärjäämään, kun kaikesta oli pula.
Brittiläinen tutkiva toimittaja Luke Harding on koonnut tietoja nuoren sellistin elämästä Leningradissa. Harding oli brittiläisen Guardian-sanomalehden Moskovan-kirjeenvaihtaja, kunnes Venäjä karkotti hänet maasta vuonna 2011.
Rolduginin veli opiskeli samassa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n koulussa kuin eräs Vladimir Vladimirovitsh Putin. Ilmeisesti tätä kautta Putin ja Roldugin tutustuivat.
Nuorten miesten Leningradin-vuosiin kuului varsin tavallisia asioita: nujakoita, jalkapalloa, lauluiltoja.
Sellisti jopa järjesti Putinin ensitreffeille erään Aeroflotin lentoemännän kanssa.
Seurueen ajopelinä oli soittajan Lada, mikä kaiketi teki vaikutuksen. Ainakin lentoemäntä-Ljudmilasta tuli Vladimir Putinin vaimo.
Sergei Rolduginista tuli Vladimir Putinin läheinen ystävä, ja tämän ensimmäisen tyttären kummi.
Opiskeluajat ja nuorten perheiden ruuhkavuodet ovat vaihtuneet näyttäviin uriin: Putin on maansa johtaja, Rolduginista tuli huippumuusikko.
Konserttisalien auloja koristavat rakentamista tukeneiden firmojen ja oligarkkien nimet. Klassinen musiikki kukoistaa vallanpitäjien suosiossa.
Tuella on myös hintansa.
Panama-papereiden myötä selvisi, että sellisti Roldugin on – omasta tahdostaan tai kenties osin tietämättään – sotkeutunut korviaan myöten hämäriin talousyhteyksiin.
Veroparatiisiyhtiöt näyttävät olevan osa Sergein ja Vladimirin ystävyyttä.
Tietovuotojen mukaan sellisti on merkitty monen veroparatiisiyhtiön omistajaksi. Niitä ovat muiden muassa musiikkimiehelle sopiva Sonnette Overseas sekä International Media Overseas ja Sandalwood-yhtiö.
Niiden kautta on käytetty Venäjän mediayrityksiin ja puolustusteollisuuteen ulottuvaa valtaa ja pyöritetty rahavirtoja, jotka kohoavat kymmeniin miljooniin dollareihin.
Summat ylittävät kirkkaasti sen, mitä parhaimpienkin sellistien palkkioista voisi koskaan kertyä. Pelkkä suuruusluokka viittaa siihen, että mestarin nimi on joutunut outoon käyttöön.
Saattaa jäädä arvoitukseksi, kuinka tietoinen Roldugin on itse näistä järjestelyistä ollut. Nämä ovat seikkoja, jotka yleensä luetaan postuumisti muistelmista.
Kun tutkivat toimittajat yrittivät Moskovassa pidetyn konsertin jälkeen haastatella Rolduginia, tämä vaikeni ja ilmoitti tarvitsevansa aikaa tarkastella kysymyksiä.
On mahdollista, että kansainvälisesti arvostetun sellistin nimeä käytettiin, koska Roldugin ei ole lännen pakotelistoilla.
Roldugin avasi myös sveitsiläisen pankkitilin. Tällöin hän tuli ilmeisesti sivuuttaneeksi pankin rutiinikysymyksen siitä, onko tilin avaajalla yhteyksiä huomattavissa poliittisissa asemissa oleviin henkilöihin.
Sellaisiin kuin Vladimir Putin, esimerkiksi.
Näin Sergei Rolduginin nimikirjoitus säilyi käyttökelpoisena veroparatiiseissa ja sveitsiläispankeissa käytettäväksi.
Tämän vanha ystävä tuli sellistin tueksi pian Panama-paljastusten jälkeen. Puhuessaan "Totuus ja oikeus" -tilaisuudessa Pietarissa Putin muistutti, että sellisti on Venäjän kansantaiteilija ja yksi maan loistavimmista muusikoista.
Presidentti vähätteli skandaalia sanoen että Roldugin on vain vähemmistöosakas eräässä yhtiössä: "Moni taiteilija Venäjällä, varmaan joka toinen, yrittää tehdä jonkinlaista bisnestä", muistutti Putin.
Silti Panama-paljastusten valossa on taidokas sellisti ajautunut peliin, joka tuo mieleen stalinilaisen neuvostolehdistön tuomion eräästä Shostakovitshin sävellyksestä.
Tyrmäyksen otsikko oli “Sekasotkua musiikin asemasta”. Otsikon voisi Venäjän nykyoloissa kääntää uuteen muotoon.
Se voisi olla vaikkapa: Rahasotkua musiikin asemasta.
Myös useat muut musiikkitähdet ovat soittaneet Venäjän johdon varjossa
1. Kommunistipuolueen jäsen Shostakovitsh
Nuorallatanssi taiteen ja vallan välillä on toistunut lukemattomia kertoja. Neuvostoajoilta tunnetuin on säveltäjä Dimitri Shostakovitshin tapaus.
Tuotantonsa ja muistelmiensa valossa ei säveltäjällä ollut mitään harhakuvitelmia neuvostovallan tylystä luonteesta. Stalinin ajan kulttuurivaino tuli hänelle tutuksi. Tästä huolimatta – tai sen vuoksi – Shostakovitsh oli kommunistisen puolueen NKP:n jäsen.
Innoton jäsenyys saattoi olla säveltäjälle eräänlainen henkivakuutus.
2. Sellistilegenda Rostropovits soitti Jeltsinin tueksi
Sellisti Mstislav Rostropovits karkotettiin Neuvostoliitosta 1970-luvulla. Kriittisen taiteilijan synniksi katsottiin toisinajattelija-kirjailija Aleksandr Solzhenitsynin auttaminen.
Muusikko palasi kotimaahansa vasta, kun neuvostovalta oli kukistunut ja Venäjä etsi tietään. Jälkipolvien mieleen jäi Rostropovitshin johtama konsertti Punaisella torilla 1990-luvun alussa. Yleisön joukossa oli myös presidentti Boris Jeltsin, jota Rostropovitsh tuki.
Jeltsinin ja tämän vastustajien kamppaillessa Venäjän valkoisen talon hallinnasta Rostropovitsh nähtiin kerran kädessään henkivartijansa kalashnikov.
Mestari tyytyi kuitenkin käyttämään vain omaa instrumenttiaan.
Venäjän seuraava johtaja Vladimir Putin myönsi Rostropovitshille korkean Isänmaa-kunniamerkin vähän ennen tämän kuolemaa vuonna 2007.
3. Kiistelty Gergijev – nero vai Putinin marionetti?
Nykyisin lännessä on saatu tottua siihen, että moni nimekäs taiteilija on Kremlin valtiaan tukena toisinajattelun sijaan.
Näkyvin esimerkki on Mariinski-teatterin ylistetty johtaja Valeri Gergijev. Hän on ottanut kärkevästi kantaa Venäjän puolesta Ukrainan kriisissä.
Suomessa kavahdettiin, kun täällä usein vieraileva Gergijev allekirjoitti viiden sadan kulttuurivaikuttajan vetoomuksen Putinin puolesta. Gergijevilla on varmasti syynsä – joista yksi on taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien ylitsevuotavan runsas tuki Mariinski-teatterille.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, sanotaan. Olemme läheskyllästymiseen saakka joutuneet katselemaan mm. alla olevan artikkelin Sampo Groupin mainoskuvaa Suomen kuuluisimmasta vero- lähinnä perintöveropakolaisesta.
Veropakolaisesta, jolta kyllä riittää itseriittoisia neuvoja meille piruparoille, suomalaisille. En jaksa innostua hänen "kommenteistaan ja neuvoistaan", koska niissä ei ole vuosikausiin ollut mitään rakentavaa, uutta - minun mielestäni...
Niin sanottuun Panaman paperiin saimme mm. nähdä - viimeinkin - mm Wahlroosin kommentit hänen pistäytyessä UPM:n yhtiökokouksessa kuluvalla viikolla. Aivan selvästi Wahlroosilla alkaa olla patologisen valehtelijan elkeitä. Mistä se on pääteltävissä? Siitä, että hän väittää - ei-tienneensä - Nordean veroparatiisivirityksistä.
Aivan varma, että nimenomaan hän on ollut asioista tietoinen ja kaikilla toimenpiteillä on ollut hänen suostumuksensa...
En malta olla lainaamatta harmaan talouden asiantuntija, verotusneuvos Markku Hirvosen näkemyksiä veroparatiisiyhtiöpalvelujen välittämisestä Nordeassa.
– Minulla on pitkään ollut käsitys, että Nordean Luxemburgin-konttori on melkoinen väylä niille, jotka haluavat välttää veroja Suomessa.
Ylen aamu-tv:ssä haastatellun Hirvosen mielestä veroparatiisiyhtiöpalvelu näyttää olleen selkeä osa konttorin toimintaa. Laittomuuksistakin saattaa yksittäistapauksissa olla kyse.
– Tilanteet, joissa Nordea on vaatinut sopimuksia muutettavaksi jälkikäteen, viittaavat siihen, että siinä jonkinlaisesta rikoksesta voisi olla kysymys, sanoo verotusneuvos Hirvonen.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Wahlroos synkkänä HBL:n haastattelussa: "Tämä maa on lähes menetetty"
Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos kuvailee Suomen taloudellista tilannetta armottomasti Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
”Tämä maa on lähes menetetty. Teollisuuden investoinnit eivät ole ylittäneet poistoja seitsemään vuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen teollistumiskehitys on kääntymässä”, Wahlroos sanoo HBL:lle.
Wahlroosin mukaan Suomi voi syyttää osittain itseään, sillä poliitikot ovat Wahlroosin mielestä antaneet julkisen sektorin kasvaa liian suureksi ja kalliiksi. Osittain syynä Suomen heikkoon taloustilanteeseen ovat Wahlroosin mukaan Suomen merkittäviin vientialoihin osuneet shokit ja huono tuuri.
Toisaalta Wahlroos sanoo haastattelussa olevansa huolissaan siitä, miten epäsuosittua politiikasta näyttää tulleen.
”Jos olisi vähän aikaa sitten kysynyt minulta, mitä poliitikkoja arvostan eniten, olisin vastannut Carl haglund (r), Jan Vapaavuori (kok) ja Matti Vanhanen (kesk). Mikä heitä yhdistää? He ovat kaikki jättäneet tai aikovat jättää politiikan”, Wahlroos sanoo.
Wahlroosin mukaan monet hänen tuntemansa nuoret ihmiset ovat päättäneet lähteä Suomesta.
”Toivon vilpittömästi, että päättäjät ymmärtävät, että heidän pitää kääntää kehityksen suunta, jotta emme joudu tuilanteeseen, jossa menetämme seuraavan sukupolven parhaat kyvyt”, Wahlroos sanoo.