torstai 7. huhtikuuta 2016

Eihän sen näin pitänyt mennä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Irtisanomiset vetivät Nokian luottamus­henkilön hiljaiseksi – Insinööriliitto: ”Suomen ja Ranskan välinen maaottelu”

Nokian henkilöstö sai puolen päivän jälkeen sähköpostilla ilmoituksen jättimäisistä yt-neuvotteluista. Insinööriliiton mukaan Suomi hävisi irtisanomisottelun Ranskalle.

TALOUS  
OUTI PYHÄRANTA / HS
Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Tuula Aaltola kuvattuna Säterinportin toimipisteessä Espoossa vuonna 2012.
Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Tuula Aaltola kuvattuna Säterinportin toimipisteessä Espoossa vuonna 2012.
NOKIAN henkilöstö joutui keskiviikkona alkuiltapäivällä lukemaan sähköpostia yrityksen johdolta. Joka viidettä työntekijää uhkaa irtisanominen.
”Kyllä se hiljaiseksi veti. Tunnelmat ovat järkyttyneet. Määrä on niin iso”, kuvailee Espoon yksikön luottamushenkilö Tuula Aaltola.

Artikkeliin liittyvät

Aivan yllätyksenä yt-kutsu ei silti tullut. Aaltolan mukaan odotus kutsusta oli leijunut ilmassa jo siitä asti, kun Nokian ja ranskalaisen Alcatel-Lucentin yhdistyminen vuosi sitten sinetöityi.
”Kyllä osattiin arvata, että yt-kutsu tulee heti, kun yhdistyminen varmistuu. Johto oli jo aikaisemmin sanonut, että synergiasäästöt halutaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Siksi yt-kutsua oli jo odoteltu.”
”Emme silti osanneet odottaa ollenkaan näin isoja lukuja Suomessa. Että viidennes koko henkilöstöstä Suomessa”, Aaltola huokaa.
Ulosmarssisuunnitelmeia ei työntekijöillä Espoossa ole, Aaltola sanoi.
”Porukat ovat järkyttyneitä, mutta täällä ollaan aika rauhallisia ihmisiä. Tuskin ulosmarssia tässä syntyy. Hiljaiseksi tämä on vain vetänyt. Ei täällä kukaan puhu nyt paljon mitään.”
Suomen yt-neuvottelut alkavat huhtikuun 13. päivänä.
”Pelko on, että joitain toimintoja siirretään nyt kokonaan pois Suomesta. Että ruvetaan keskittämään ja tulee sitten isompia vähennyksiä kerralla”, Aaltola miettii.
Hän anoo ylläpitävänsä toivoa, että ihan joka viides työpaikka ei sentään menisi.
”Toteutuuko tämä lopulta näin isona? Olen itse ehkä pikkusen rauhallisempi kuin joku muu. Edellisen kerran, kun oli isot yt-neuvottelut ja ilmoitettiin NSN:n (Nokia Siemens Networks) puolella 1 200 työpaikan vähennyksestä, loppujen lopuksi vähennykset jäivät korkeintaan puoleen alkuperäisestä luvusta.”
Nokialla on Espoossa työntekijöitä 3 450, Oulussa 2 500 ja Tampereella 900. Maailmanlaajuisesti Nokialla on 104 000 työntekijää.
Myös Tampereen yksikön luottamusmies Jari Nummikoski kuvailee uutista yt-neuvotteluista tyrmistyttäväksi.
”Jos pitää paikkansa, että Tampereelta vähennetään neljäsosa, onhan tämä ihan käsittämätöntä. Murhaluku. Emme pysty ollenkaan käsittämään, mistä nämä luvut tulevat.”
Nummikosken mukaan yt-kierros oli odotettavissa, mutta mittakaava Suomen vähennyksistä menee hänen mukaansa yli ymmärryksen.
”Ei näille luvuille ole mitään oikeutusta. Varsinkaan kun mitään perusteluja ei ole annettu”, hän lisää.
Oulun yksikön luottamusmies Marianne Honkanen oli järkyttynyt.
”Eiväthän tunnelmat hyvät ole, hyvänen aika nähköön kun ihmisten työpaikoista on kyse”, Honkanen sanoo. ”Kyllä tämä uutinen koskettaa ja järkyttää.”
Honkanen on paraikaa Helsingissä ja yrittää selvittää, mitä oikein on tapahtumassa.
”Vielä minulla ei ole mitään yksityiskohtaisia tietoja. Onhan sitä nyt tietysti tyrmistynyt olo, vaikka ainahan yt:t ovat jo tällä kokemuksella pikkusen takaraivossa.”
Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari kuvailee liiton tiedotteessa irtisanomisia ”Suomen ja Ranskan väliseksi otteluksi”.
”Käynnissä oli Ranska-Suomi-maaottelu, Suomi hävisi. Ranskan valtiolla oli tavoite puolustaa ranskalaisten työpaikkoja, minkä he tekivät. Lopputuloksen perusteella Suomen valtio seurasi ottelua tyynesti katseella”, Porokari sanoo tiedotteessa.
Hän viittaa Alcatel-Lucent-yrityskauppaan. Ranskaan kohdistuvista irtisanomisista ei ole toistaiseksi tietoa.
Porokarin mukaan töiden loppuminen näin suurelta joukolta vaatii poikkeuksellisia toimia sekä yritykseltä että valtiolta.
”Ilman muuta on huolehdittava kaikin käytettävissä olevin keinoin yrityksen karun muutosohjelman kouriin joutuneesta henkilöstöstä uuden työn löytymiseksi. Pahaa pelkään, että tämä isku ei kosketa vain irtisanottavia vaan myös taloon jääviä lisääntyvänä työkuormana”, Porokari toteaa tiedotteessa.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoo liiton tiedotteessa olevansa syvästi pettynyt Nokian ilmoitukseen laajoista Suomeen kohdistuvista irtisanomisista.
”Nokian ilmoitus on osoittaa jälleen kerran, että Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa heikko irtisanomissuoja. Siitä saavat maksaa täällä työskentelevät nokialaiset ja heidän perheensä”, Malinen toteaa tiedotteessa.
Malisen mukaan Nokian kaltaiset massairtisanomisilmoitukset asettavat saavutetun kilpailukykysopimuksen kyseenalaiseksi.
”Palkansaajien toimeentuloa heikentävällä sopimuksella on luvattu olevan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja synnyttävä vaikutus. Nokian esimerkki antaa viitteitä siitä, ettei hallituksen ja työnantajapuolen lupaukset tule todennäköisesti 

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Suomen Ilmavoimat laukaisee historiansa ensimmäisen risteilyohjuksen...

Huipputekniikan päivitystä, toivottavasti em. hankintoja ei tarvitse koskaan tositilanteessa käyttää...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ilmavoimat laukaisee historiansa ensimmäisen risteilyohjuksen – suomalaiset Hornetit harjoitus- ja koelento­matkalle Yhdysvaltoihin

Suomalaiset Hornetit lähtevät testaamaan uutta Jassm-ohjusta Yhdysvaltoihin

KOTIMAA 
YHDYSVALTOJEN ILMAVOIMAT
Jassm-ohjus suunnistaa muun muassa satelliittipaikannuksen avulla.
Jassm-ohjus suunnistaa muun muassa satelliittipaikannuksen avulla.

Ilmavoimat lähettää huhtikuun puolivälissä kaksi Hornet-hävittäjää Yhdysvaltoihin. Tarkoituksena on integroida eli sovittaa teknisesti uudet Jassm-risteilyohjukset suomalaisiin hävittäjiin.
Koelennot ja testaukset huipentuvat siihen, että suomalainen Hornet laukaisee Yhdysvalloissa Puolustusvoimien historian ensimmäisen risteilyohjuksen. 
Yhdysvaltoihin lähtee kahden Hornetin lisäksi runsaan kymmenen ihmisen koelento-osasto. Osasto työskentelee siellä ensi vuoden syyskuuhun asti.
Koelennot suoritetaan Yhdysvaltojen laivaston Naval Air Weapons Stationin China Laken tukikohdassa, joka sijaitsee Los Angelesin pohjoispuolella Kaliforniassa.
”China Lake on koelento- ja testauspaikka, jossa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä. Meillä on ollut tiivistä yhteistyötä sen kanssa koko Hornetien käyttöajan”, sanoo Ilmavoimien suunnittelupäällikkö Timo Herranen.
”Kyseessä on ihan normaali asehankintaan liittyvä integraatiotyö, joka aseen luonteen ja teknisyyden vuoksi tehdään Yhdysvalloissa. Huipentumana on se, että meillä on kyky laukaista ase koneesta.”
Yhdysvaltojen kongressi antoi runsaat viisi vuotta sitten luvan myydä Suomelle Jassm-ohjuksia (Joint Air-to-Surface Standoff Missiles). Lupa käsitti korkeintaan 70 ohjusta, jotka olisivat maksaneet noin 185 miljoonaa euroa. Suomen lisäksi Yhdysvallat on myynyt Jassm-ohjuksia Australiaan ja Puolaan.
Suomi tilasi lopulta ohjuksia noin 145 miljoonalla eurolla. Suuri osa kauppahinnasta muodostuu ohjuksen vaatimasta järjestelmästä ja koulutuksesta. Yksittäisen ohjuksen hinnasta on olemassa erilaisia arvioita, mutta se lienee yli miljoona euroa.
Puolustusvoimat ei halua kutsua Jassmia risteilyohjukseksi, vaan kutsuu sitä rynnäkköohjukseksi tai ilmasta maahan -ohjukseksi. Ohjuksen kantomatka on laukaisukorkeudesta riippuen yli 350 kilometriä.
Ohjus toimii siten, että laukaisun jälkeen Jassmin siivet aukeavat, ja sen suihkumoottori käynnistyy. Noin tuhat kiloa painava ja 4,3 metriä pitkä ohjus hakeutuu itsenäisesti kohteeseen. Se käyttää inertiasuunnitus- ja satelliittipaikannusjärjestelmiä.
Everstiluutnantti Herranen ei osaa vielä sanoa, kuinka monta Jassm-ohjusta suomalais-Hornetit laukaisevat.
”Ei varmasti suurta määrää. Riippuu kuinka testit toteutuvat.”
Herrasen mukaan ohjusten integrointi suomalaisiin koneisiin on pitkä prosessi. Kaikkia Suomen Horneteja ei kuitenkaan tarvitse lennättää Yhdysvaltoihin järjestelmän asennusta varten vaan riittää, että ohjelmistojen integrointi tehdään kahdelle koneelle.
”Lopulliset päivitykset eli ohjelmisto kyetään lataamaan koneisiin kotimaassa.”
Herrasen mukaan Suomen Hornetien järjestelmät poikkeavat Yhdysvaltojen ja Australian Horneteista.
”Meillä on hieman erilainen konfiguraatio. Lentokoneiden asejärjestelmät ja ohjelmistot ovat monimutkaisia. Koelentosarja ja siihen liittyvät koelentojen valmistelut ovat mittavia asioita. Siellä on paljon teknisiä yksityiskohtia, joita hiotaan, jotta ne toimisivat suomalaisessa konfiguraatiossa.”
Ilmavoimat on rakentanut vuosia Hornet-hävittäjiin uutta ilmasta maahan - suorituskykyä. Se tarkoittaa sitä, että hävittäjille luodaan pommituskyky, jota Ilmavoimilla ei ole ollut sitten toisen maailmansodan.
Pommituskyvyn vaatimat muutokset on tehty Horneteihin käynnissä olevan elinkaaripäivityksen yhteydessä. Viimeinen Hornet-päivitys valmistuu Patrian Jämsän Hallin tehtaalta tämän vuoden lopulla.
Puolustusvoimat on hankkinut Horneteihin pitkän kantaman Jassm-ohjusten lisäksi keskipitkän kantaman Jsow-liitopommeja (Joint Standoff Weapon) ja lyhyen kantaman Jdam-täsmäpommeja (Joint Direct Attack Munition).
Jdam-pommeja testattiin Lapissa ensimmäistä kertaa viime kesänä. Jsow-liitopommit ovat vielä testaamatta. Ilmavoimien suunnittelupäällikkö Herranen ei halua kommentoida, milloin Jsow joutuu testiin.
”En lähde salattavuussyistä kertomaan, mihin kaikkeen me kykenemme. Meillä on jo alustava kyky, joka täydentyy 2018 mennessä. Jassm on viimeinen pala, joka siihen tulee”, Herranen sanoo.
”Kun saamme testaukset ja integraation tehtyä sekä tositettua suorituskyvyn, niin sen jälkeen meidän ilmasta maahan -kykymme on täydessä operatiivisessa valmiudessa.

Meidän nykyinen lavettimme (Hornet) on vuosikymmenen lopussa ihan huippuiskussa.”
YHDYSVALTOJEN ILMAVOIMAT
Suomalaiset Hornetit testaavat Jassm-risteilyohjusta Yhdysvalloissa.
Suomalaiset Hornetit testaavat Jassm-risteilyohjusta Yhdysvalloissa.

SVT: Nordean johto valehtelee...

Ennen sanottiin: Älä lyö lyötyä! Kuitenkin tämäntyyppisissä tapauksissa on kyllä syytä roimia ja kunnolla, mikäli alla olevat väitteet pitävät paikkansa.

Nordea tuskin on yksin touhuamassa vaan kyseessä on jäävuoren huippu. Koko vyyhti tuskin selviää koskaan...

Mielenkiintoista nähdä, milloin Suomen kuuluisin veropakolainen, Björn Wahlroos ilmestyy tyylilleen uskollisena suurieleisesti veroparatiisiasiaa selvittämään/selittämään...

Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:

SVT: Nordean johto valehtelee

Keskiviikko 6.4.2016 klo 10.51

Nordea on aktiivisesti auttanut asiakkaitaan perustamaan postilaatikkoyrityksiä veroparatiiseihin myöhemmin kuin se on myöntänyt, SVT:n tutkiva ajankohtaisohjelma paljastaa.

(TOMI VUOKOLA/AL)
Uppdrag Granskning -ajankohtaisohjelman mukaan Nordea olisi kehottanut samalla Panama-papereiden keskiössä olevaa panamalaista asianajajatoimistoa Mossack Fonsecaa päivittämään asiakirjat niin, että näyttäisi siltä, että ne olisi laadittu aiemmin.
Tänään illalla SVT:ssä esitettävä Uppdrag Granskning -ajankohtaisohjelma väittääkin, että Nordean johto valehtelee sanoessaan tämän tyyppisten pankkitoimien loppuneen.
Vuodetut dokumentit paljastavat, että Nordea on aktiivisesti auttanut asiakkaitaan perustamaan postilaatikkoyrityksiä, järjestämään virallisesti omistuksista vastaavia näennäisosakkaita ja kaiken lisäksi ollut valmis maksamaan Mossack Fonsecalle asiakirjojen päivämäärien väärennöksestä.
Viesti kertoo
Eräässä vuonna 2012 lähetetyssä sähköpostiviestissä Nordea vaatii muuttamaan päivämäärän.
- Ole ystävällinen ja muuta päivämäärä jo toukokuulle 2010.
Ja saa vastauksen: huomaa, että päivämäärän varhentaminen maksaa 350 dollaria.
Pankkiasiakkaiden talletuksista on myönnetty mm. miljardilainoja Capital Partners -nimiselle yritykselle suuren toimistokompleksin rakentamiseksi Moskovaan. Uppdrag Granskning paljastaa, että lukuisten veroparatiiseissa olevien postilaatikkoyritysten takaa omistajaksi selviää kazakstanilainen oligarkki Serzhan Zumashev. Hänellä kerrotaan olevan läheiset yhteydet Kazakstanin yksinvaltiaaseen Nursultan Nazarbajeviin.
Nordea on lainannut useita miljardeja kolmelle postilaatikkoyritykselle, jotka puolestaan ovat postilaatikkoyritysten omistuksessa. Yrityksen vaihtaessa omistajaa säännöllisesti, omistajarakennetta on käytännössä mahdoton kartoittaa.
Lähde: Aftonbladet

KATRIINA MÄKELÄ
katriina.makela@ilmedia.fi

Outokumpu trimmaa kovalla kädellä: Sata toimihenkilöä ulos, sata lisää ulkoistetaan...

Kyllähän alla oleva on murheellista luettavaa, varsinkin kun yt-neuvottelut koskettavat monia minunkin hyvin tuntemiani henkilöitä.

Suora nettlainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Outokumpu trimmaa kovalla kädellä: Sata toimihenkilöä ulos, sata lisää ulkoistetaan

NINA SUSI
Tornion tehtaiden tuotantojohtaja sanoo lähiviikkoina selviävän millaisella organisaatiolla tehtaalla ja yhtiössä jatketaan eteenpäin kesäkuun alusta. Säästöpaineet koskevat käytännössä kaikkia Outokummun työntekijöitä lähivuosien aikana.

Sumuinen Junkkalanniemi kuvastaa tunnelmia Outokummun Tornion tehtailla. Portilta hädin tuskin näkee teollisuuslaitoksen piippuja. Vastaavat ovat tunnelmat luottamusmiesten toimistossa. He tulivat aamulla yllätetyksi isoilla yt-luvuilla.
– Toki aavistuksia oli, että jotakin on suunnitteilla, mutta tämä lukumäärä on aivan käsittämätön. On puhuttu joistakin yksittäisistä paikoista, ensimmäisen yt-kutsunsa saanut ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Tuomas Nikula sanoo.
Vastaavat tunnelmat on toimihenkilöiden luottamusmies Pekka Korpelalla. – Jos meillä on olemassa täällä 600 toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä yhteensä. Tämä olisi 15 prosentin vähennys. On hankala miettiä mistä väkeä voisi lähteä, jos ei myös toimintoja vähennetä, Korpela sanoo.
Outokummun ilmoitus uuden organisaation rakentamisesta ja isoista säästöpaineista koskee käytännössä kaikkia terästehtaan porttien sisällä työskenteleviä, kun mukaan lasketaan myös sadan työpaikan ulkoistamista koskeva selvitys.
– Uuden johtajan tullessa on sanottu, että on yleensä sata päivää aikaa näyttää mitä tekee. Nyt alkaa se sata lähestyä. Toki kyllä tämä kokoluokka tuli melkoisena yllätyksenä, toteaa työntekijöiden pääluottamusmies Ari Keskitalo. Tarkempaa tietoa esimerkiksi ulkoistusselvityksestä ei vielä ole, vaan yksityiskohtia selvennetään keskiviikkoaamuna.
– Paljon meillä ei vielä ole kertoa joukoillemme, kun kaikki on vasta alkamassa. Todennäköisesti kuitenkin esimerkiksi ulkoistamista on suunniteltu jo pitempään. Laitekannassa on usein paikoin uudistustarvetta, joka todennäköisesti aiotaan hoitaa ulkoistamalla. Ammattitaitoisen työväen siirtäminen toiselle firmalle ei kuitenkaan ole välttämättä paras säästökeino, Ari Keskitalo miettii.
Tornion tehtaiden tuotantojohtaja Martti Sassi sanoo yhtiön säästötavoitteiden vaativan merkittäviä toimia.
– Säästötavoitteet on jaettu kolmelle vuodelle. Ensivaiheessa rakennetaan uusi organisaatio, jonka on määrä olla valmiina 1. kesäkuuta. Toimihenkilöpuolelle on vähennysluvuksi laskettu koko maassa 140, josta Tornion osuus on noin 90. Toki painetta on myös pääkonttorilla, mutta Torniossa on enemmän toimihenkilöitä, Sassi laskee.
Jatkossa Outokummulla tulee olemaan kolme liiketoiminta-aluetta. Tornion tehtaat ja Kemin kaivos kuuluvat Euroopan alueeseen. Yhtiössä on haussa 100 miljoonan euron vähennys myynnin, hallinnon ja tukitoimintojen kuluissa ensi vuoden loppuun mennessä.
Ensi viikolla alkavien yt-neuvottelujen lisäksi Outokummulla selvitetään nopealla aikataululla ns. tuotannon tukitoimien tehtävien ulkoistamista.
– Tarkkaa päivämäärää ei ole lyöty lukkoon, mutta lähiviikkoina on tehtävä päätös ulkoistetaanko vai ei. Kyse on noin sadasta työpaikasta Tornion tehtailla ja Kemin kaivoksella, Sassi sanoo.
Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen on yllättynyt Outokummun isoista yt-luvuista.
– Jotakin osasi Outokummun maailmanlaajuisista luvuista ennakoida, mutta Tornion osalle tämä on iso luku. Te-toimiston kanssa täytyy miettiä mitä on tehtävissä, jotta mahdolliset irtisanottavat löytävät uutta työtä. Rakennemuutos näkyy, kun teollisuudesta lähtee työpaikkoja, Nousiainen myöntää.
VÄHENNYKSET

Outokummun Tornion tehtailla

Toimihenkilöitä 
ja ylempiä toimihenkilöitä koskeva yt-ilmoitus tarkoittaa myynnin, hallinnon sekä tutkimus- ja kehityskustannusten alentamista. Suomessa työpaikkoja on poistumassa 140, joista noin 90 Tornion tehtailta.
Ulkoistamisselvitys
 koskee noin 100 työntekijöiden työpaikkaa tuotannon tukitoiminnoissa Tornion tehtailla ja Kemin kaivoksella. Tukitoimia ovat suunnittelutoiminnat, lähettämö- ja varastotoiminnat sekä rahtiterminaalit tulevan ja menevän tavaran osalta. Selvitys tehdään lähiviikkojen aikana.

Biojalostamo kiinnosti kemiläisiä, iso auditorio kävi pieneksi ..

Kyllä - erinomainen informaatio ja yleisötilaisuus!

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Biojalostamo kiinnosti kemiläisiä, iso auditorio kävi pieneksi 

TUNTEMATON
Kaidin biojalostamo kiinnosti kemiläisiä yli odotusten. Kulttuurikeskuksen iso auditorio täyttyi ääriään myöten. Toimitusjohtaja Pekka Koposen puheenvuoron jälkeen yleisö innostui esittämään laajan kirjon erilaisia kysymyksiä.

Kemin kultuurikeskuksen iso auditorio on harvoin ollut niin täynnä kuin tiistai-iltana. Tilaan ahtautui liki 300 ihmistä.
Kaidi ja Kemin kaupunki olivat kutsuneet kaupunkilaiset kuuntelemaan, millaista biojalostamoa Kemiin suunnitellaan ja miksi.
Kansalaisten kysymyksiin olivat vastaamassa Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponenja kaupunginjohtaja Tero Nissinen. Tässä osa illan kysymyksistä ja vastauksista.

Onko pelättävissä, että jalostamon rakentajat tulevat Kiinasta?
Koponen: Kiinalaiset eivät vielä hallitse kaikkia eurooppalaisia standardeja ja sen vuoksi suomalaisilla on etulyöntiasema verrattuna heihin. Suomalaiset takaukset velvoittavat myös suosimaan kotimaisia toimittajia.
Onko laitos kannattava, ja mihin se perustuu?
K: Emme julkaise kannattavuuslaskelmia, mutta olemme käyttämässä maailman parhaita asiantuntijoita ja näillä edellytyksillä laitos saadaan kannattavaksi.
Mitä tässä hankkeessa on nyt erilaista verrattuna Vapon hankkeeseen?
K: Teknologia on kehittynyt. Lainsäädäntö takaa sen, että biopolttoainetta käytetään. Kolmas tekijä on kiinalainen raha ja kärsivällisyys. Siellä suunnittelujänne on 25 vuotta.
Mitä prosessista jää jäljelle?
K: Lasittunutta tuhkaa voidaan käyttää täyttöaineena. Me mietimme myös muita käyttökohteita tälle aineelle. Jonkin verran syntyy rikkiä. Happea syntyy runsaasti ja laitoksen yhteyteen tuleekin näillä näkymin happitehdas.
Millaisena puu siirtyy tehtaalle?
K: Osa puusta tulee tehtaalle hakkeena, osa haketetaan paikanpäällä.
Syntyykö jalostamolle naistyöpaikkoja?
K: En näe mitään syytä, miksi niitä ei syntyisi.
Miksi juuri Kaidi valitsi Kemin?
K: Täällä on hyvä teollisuuspohja, täällä on puuta ja täällä on hyvä logistiikka.
Miten Kemin kaupunki on varautunut laitoksen tuloon?
Nissinen: Kaikki laitoksen vaikutukset eivät suinkaan rajoitu yksin Kemiin. Kaupunki on käynnistänyt sisäisiä projekteja, joilla valmiudet ja palvelutuotanto viilataa tulevaan aikaan. Olemme jopa tuomassa kaupungin verkkosivuille kiinan kieltä.
Minkälaista koulutusta jalostamolle tulevilta työntekijöiltä vaaditaan?
K: Työpaikat muistuttavat paljon paperitehtaan työpaikkoja. Täällä on ammattitaitoista väkeä jo valmiina ja pienellä lisäkoulutuksella he sopivat biojalostamolle.
Miten takaatte, että kiinalaiset eivät rakenna huonosti?
K: Kiinalaiseen työhön voi nykyään jo luottaa. He ovat oppineet tekemään myös laatua. Pistiväthän he Volvonkin tehtaan kuntoon.
Millä tavalla paikallisia yrityksiä saadaan mukaan?
K: Olemme suunnitelleet jo projekteja, joilla yrityksiä aktivoidaan. Ensimmäisenä paikalliset maansiirtourakoitsijat pääsevät töihin jo tehtaan alkuvaiheessa.
Onko mietitty muuta kuin rekkakuljetuksia käytettävälle puulle?
K: Ajokseen vievän radan kunnostamiseen toivotaan valtion tukea. Rautatiekuljetukset ovat luonnollinen vaihtoehto kaukaa tulevalle puulle.
Millaisen kuormituksen laitos aiheuttaa ympäristölle?
K: Päästöt niin mereen kuin ilmaankin selviävät ympäristöluvasta ja sen olemme hyvin tiedostaneet. Päästöt muistuttavat energialaitosta ja tunnettuja. Asia valmistellaan huolellisesti.
Syntyykö hiilidioksidia prosessissa?
K: Sitä syntyy, mutta hiilijalanjälki on biodieselillä kulkevalla autolla pienempi kuin sähköautolla.
Käyvätkö kaikki puulaadut biopolttoaineen jalostukseen?
K: Kaikki pohjoiset puulajit käyvät prosessiin.
Onko Kaidilla tarkoitus perustaa oma organisaatio puunhankintaan?
K: Ei ole vielä päätetty.
Onko Kaidilla tarkoitus perustaa tänne vain tuotantotyöpaikkoja?
K: Tämä on laitos, joka tarvitsee myös tutkimusta ja tuotekehittelyä ja sen vuoksi myös pitkälle koulutettua henkilökuntaa. Näiden työpaikkojen tarvetta mietitään. Laitoksen tuotteiden myynti on huomattavasti suoraviivaisempaa toimintaa, koska asiakkaita on maailmalla suhteellisen vähän.