EU:lta iso tuki biopolttoaineille...

Kyllä! Tärkeä päätös kaiken kaikkiaan...

Suora nettilainaus Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä selaisenaan:

EU:lta iso tuki biopolttoaineille

Pääkirjoitus 00:00

EU:n päätös tuottaa työtä ja toimeentuloa sekä ostajia puulle.

Uusiutuviin suomalaisiin biopolttoaineisiin keskittyvä teollisuus sai Euroopan unionilta torstaina poikkeuksellisen vahvaa tukea. EU-jäsenmaat päättivät nostaa uusiutuvan energian kokonaiskulutuksen 32 prosenttiin seuraavan 12 vuoden aikana. Päätös merkinnee useille suomalaisille investoinneille selvää nytkähdystä eteenpäin.

Olennaista Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston kompromississa uusiutuvan energian direktiivistä (red II) on erityisesti liikenteen käyttämien polttoaineiden tarkastelu. Suomi on ajanut voimakasta lisäystä niin sanottujen kehittyneiden liikennepolttoaineiden lisäykseen.

Näin myös kävi. EU:n päätöksen mukaan 14 prosenttia liikenteen polttoaineista pitää olla uusiutuvia vuoteen 2030 mennessä. Tämä on positiivinen uutinen suomalaisille biopolttoaineita jalostaville yrityksille, jotka haluavat käyttää fossiilisia polttoaineita korvaaviin seoksiin metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Nyt tehdyn päätöksen mukaan liikennepolttoaineita voidaan valmistaa kaikista metsäjakeista. Puumateriaaleja erottelevalta sääntelyltä vältyttiin. Samalla EU:n kompromissi ottaa aiempaa tiukemman linjan muun muassa palmuöljyn käyttöön. Tämä puolestaan edistää pohjoisessa hyvin kasvavan puuaineksen käyttöä fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa.

EU-instituutioiden päätös luo vakautta suomalaisten yritysten liiketoimintaympäristöön ja antaa mahdollisuuksia kehittää uutta. Investointilaskelmille on aiempaa vakaampi pohja. Jokainen yritys joutuu toki erikseen perehtymään laajan päätöksen yksityiskohtiin.

Erityisen tarkasti päätöstä luetaan Nesteessä. Yhtiö on laajasti panostanut uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotekehitykseen. Palmuöljyn osalta tilanne voi olla yhtiölle ongelmallisempi, mutta suomalaisten investointien kannalta tulos voi olla hyvinkin myönteinen.

Lentoliikenteen päästöt ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä julkisuudessa. Nykyistä ilmastoystävällisemmälle lentokerosiinille on nyt kysyntää.

Myös UPM:n suunnitelmat rakentaa Kotkaan uusi iso biojalostamo näyttävät nyt entistäkin lupaavimmilta. ST 1 on suunnitellut omaa isoa jalostamohankettaan Kajaaniin sekä Pietarsaareen ja kiinalaisomisteinen Kaidi biolaitosta Kemiin. Myös näille hankkeille EU:n päätös antaa lisäpontta.

Toteutuessaan hankkeet työllistäisivät joko suoraan tai välillisesti jopa tuhansia suomalaisia, pysyvästikin useita satoja. Lisäksi ne toisivat elinvoimaa maakuntiin ja tarjoaisivat metsänomistajien puulle ostajia.

EU:n päätös onkin suuri voitto maan hallitukselle ja erityisesti ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.). Myös metsänomistajia edustava MTK ja energiateollisuus voivat olla tulokseen tyytyväisiä.

Metsäteollisuuden osalta jäsenyritysten kannat riippuvat paljolti siitä, kuinka kiinnostuneita ne itse ovat biopolttoaineista ja missä niiden omat yksiköt sijaitsevat.

Kritiikkiäkin on luvassa. Vaikka päätös antaa Suomen omalle ympäristöpolitiikalle luottamuslauseen ja mahdollisuuden omin päätöksin huolehtia metsän kestävyydestä oman maan lainsäädännön perusteella, on syytä olettaa metsien käytön nousevan vielä monesti suurennuslasin alle paitsi EU:ssa myös täällä Suomessa.

Fossiilisia polttoaineita korvaavien biotehtaiden lisäksi kannattaa edelleen edistää hiiltä sitovaa puurakentamista kaikin voimin. Sitran tuore selvitys sementin haitallisuudesta on tästä viimeisin väkevä muistutus (MT 6.6 ).

Myös metsien kasvun edistäminen ja siihen kannustaminen on kaikkien etu. Uusi metsä sitoo hiiltä vanhaa paremmin ja työtä ja toimeentuloa riittää yhä useammille.

Eräs Facebook-tekstini tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että meillä oli vieraita tänään Selkäsaaressa - hyvä niin.
Kemin museotoimi oli tausyhteisönä ja saaressakävijät olivat: :
Peter Brusila, Pentti Korpela, Sisko Korrensalo, Janne Kuoppala ja Matti Lukkarila...

Niin varsinainen asia heillä oli Selkäsaaren historiaan tutustuminen, johon pienenä sivujuonteena liittyi saarilenkin päätteeksi istahtaminen hetkeksi pihaterassillamme.

Mekin - minä ja vaimoni Tuula - osallistuimme osanaikaa kivirakkaa myöten patikkaretkelle.

Vieraiden lähdettyä väänsimme kaksi isoa kiveä maasta "uuteen asentoon" ja päätimme, että nyt tämä kivenpyöritys saa riittää.
Syötyämme valmistauduimme lähtöön. Sen verran iski väsy, että emme viitsineet edes katiskoja käydä kokemassa.

Oli kerta kaikkiaan upea ilma ja tuulet tällä kertaa suotuisat...

Eräs tämän päivän Facebook-teksteistäni...

Että mitäkö mietin? Sitä, että tapasin syksyllä vuonna 1993 kuvataiteilija Anatoly Sergienkon Luoteis-Venäjällä Severomorskissa Art Nord-galleriassa. 

Siitä alkoi yhteistyömme.

Anatoly täyttää tänään 72 vuotta. Olemme - minä ja vaimoni Tuula - onnitelleet häntä aamulla.

Kävi välähdyksenomaisesti mielessä, että Anatolyn 50-vuotisjuhlien aikaan kävimme hiukan jälkijättöisesti kutsuttuina Severomorskissa.
Luovutin Anatolylle ison, pronssisen alunperin viikinkiaikaisen Hannunvaakuna Kalevala-korun.
Minulla itselläni oli samanlainen koru poolopaidan päällä kaulassani.

Muistan elävästi Anatolyn ilmeen, kun hän otti korun vastaan. Kuulen vieläkin hänen sanansa, että nämä ovat naisten juttuja.
Tulkin välityksellä kerroin, että ne ovat myös rohkeiden ja luovien miesten juttuja...

Täytyypä Anatolyltä seuraavan kerran tavatessamme kysyä: "Oletko käyttänyt Haanunvaakuna-korua?"

Tunnustan, että itsekään en ole sen jälkeen käyttänyt kyseistä korua enkä poolopaitaa.

Täytyypä harkita sen uudelleenkäyttöä. Se on upea koru...

Hmmmmm - niinpä - ihan mielenkiintoinen artikkeli...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Onnellinen omistaja    |   Sijoitusblogi

”Mitään täältä ei hautaan mukaan saa” – Voiko rahasta olla iloa, jos ei sitä käytä?

Suomalaiset eivät juuri säästä – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, kirjoittaa Merja Mähkä HS:n sijoitusblogissa.

Merja Mähkä

Julkaistu: 12.6. 9:00

OLEN huomannut, että monet keskustelut säästämisestä ja sijoittamisesta johtavat aina samoihin kriittisiin kommentteihin.

”Viimeisessä takissa ei olet taskuja. Ei ole mitään mieltä säästää, jos rahasta ei voi nauttia.”

Näinhän se on. Elämä, se yksi ja ainut, on ennen kaikkea tässä ja nyt. Tulevaisuudesta emme voi tietää, mutta on syytä olettaa, että jotenkuten siitäkin selvitään ilman, että sitä varten on erikseen jemmattu pörssiosakkeita.

Mutta rahasta on silti iloa, vaikka sitä ei käyttäisi. Kerron blogin lopussa tarkemmin. Sitä ennen pari sanaa kansantaloudesta.

SUOMALAISET säästävät historiallisen vähän.

Säästämisinto on laskenut viime vuosituhannen pankkikriisistä ja sitä seuranneesta lamasta lähtien, eikä talouden hyvä käänne ole tilannetta muuttanut. Säästämisaste valahti itse asiassa negatiiviseksi vuonna 2014.

Yksi ryhmä erottuu joukosta. Eläkeläiset.

Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kuluttavat enemmän kuin tienaavat. Niin paljon kuin erilaisia säästämisvinkkejä sijoittamista varten nyt jaetaankin, tilastojen valossa totuus on, että suomalaiset eivät säästä.*

Yksi ryhmä erottuu joukosta. Eläkeläiset. Yli 64-vuotiaat säästävät tuloistaan suuremman osan kuin muut ikäryhmät, vaikka heillä lienee vähiten syytä säästää. Heillä on myös työikäisiä pienemmät tulot, mutta silti he saavat rahaa säästöön.

Tämä ei liene mikään yllätys. Oma mummuni kehuu kahviastiastonsa joka kerta, kun käyn tervehtimässä. Hän on iloinen, että kupit ovat palvelleet kohta 30 vuotta, eikä uusia ole tarvinnut ostaa. Mummun kaapissa on myös astioita, jotka ovat minua vanhempia. Samanlaisia onnellisia mummuja ja heidän kaappejaan on maa täynnä. Kaapeista myös löytää mitä etsii, vaikka niitä ei ole konmaritettu.

SÄÄSTÄMISEN filosofian kannalta mummut ovat kiinnostavia. He ovat säästäneet koko ikänsä, eivätkä lopeta sitä silloinkaan, kun niistä säästöistä pitäisi alkaa teorian mukaan nauttia.

Miksi? Koska säästäminen ei mummuista ole kurjaa. Se on itse asiassa ihan iloista.

Hyvien säästäjien salaisuus ei ole kyky kiristää vyötä ja kärvistellä päivästä toiseen. Heidän salaisuutensa on kyky olla tyytyväinen niihin asioihin, joita on tullut hankittua. Silloin luottoneule on oikeasti luottoneule.

Lisäbonuksena tulee raha, joka uuden luottoneuleen ostamisesta säästyy. Sijoitettuna se tuottaa pääomatuloja ja kartuttaa varallisuutta – säästäjälle tämä voi olla ihan yhtä suuri onni kuin neuleenosto-onni.

Jos et usko, kokeile ostolakkoa. Moni on huomannut, ettei kaipaa sen jälkeen enää shoppailua. Sen sijaan vanhat tavarat ovat alkaneet tuntua merkityksellisemmiltä. Niiden kanssa on ehtinyt muodostua yhteinen historia ihan niin kuin ystävien kanssa.

AINA kun minulta kysytään, mitä iloa rahasta on, jos sitä ei käytä, vastaan suurin piirtein näin: Ilo tulee siitä, että tietää voivansa tehdä asioita. Vapaus on paras tyynynalunen niinä öinä, kun työhuolet pyörivät mielessä. Parempi kuin kalleinkaan tyyny.

Merja Mähkän aiemmat kirjoitukset löydät täältä. *) Suomalaisten säästämisestä voi lukea enemmän Suomen Pankin blogista Euro ja talous. 

• Sijoitusblogi:  Onko mitään järkeä sijoittaa, jos rahasta on muutenkin tiukkaa?

  20.3. 8:27

• Sijoitusblogi:  Feministi, älä sisusta vaan sijoita: Vapautta tuo vauraus, ei unelmakeittiö

  2.5. 8:53

• Sijoitusblogi:  Newyorkilainen sihteeri rakensi salaa miljoonaomaisuuden matkimalla pomonsa sijoituksia – miten tempun voisi toistaa Suomessa?

  16.5. 8:50

• Bloggaaja Merja Mähkä keräsi viidessä vuodessa mittavan osakesalkun – nyt hän kertoo HS:n lukijoille, mistä sijoittaminen kannattaa aloittaa ja miten riskiä voi hajauttaa

  9.9.2017 2:00 

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• SäästäminenSeuraa 
• TalousSeuraa 
• SijoittaminenSeuraa 
• VanhuksetSeuraa 
• Merja MähkäSeuraa 

Katiskoilla tänään...

Soitin aamupäivällä kalakaverilleni, onko hänellä kiinnostusta ja mahdollisuutta lähteä käväisemään katiskoja kokemaan Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueelle. Kyllä oli, sovimme, että lähdemme rantaan klo 13.30.
Näin teimme ja ajelimme hiljalleen, lähes tyhjäkäynnillä Weke-katiskan luo. Tiesin edelliseltä päivältä, että siellä on ahvenenköriläitä, vonkaleita. Kyllä oli mutta...

Kuinkahan monta kertaa olen nostanut Weken vuosikymmenien aikana veneenkylkeen - oikein?
"Voi elläimen käsi!" olisi entinen opettajakollega todennut toimintaani. Jostain syystä ajatuksissani nostin katiskan nielu veneen laitaa vasten. No senhän tietää, miten siinä käy!
Juuri se komein=suurin ahven ehti molskahtaa takaisin mereen ennenkuin havahduin tilanteeseen...

Onneksi katiskassa oli muitakin ihan hyvän kokoisia ahvenia. Lisää saimme Ahti-katiskasta, joten kahdelle perhekunnalle saimme kyllä savustuskalat.

Saattaa olla, että viikon kiroilukiintiöni tuli em. hetkellä täyteen. Tietääpä ainakin, että merestä - tälläkin alueella - löytyy ihan hyvän kokoista ahventa. Jospa tuo veteen molskahtanut ahvenenköriläs, vonkale on seuraavalla kerralla kiinnostunut jigiongestani/-koukustani ja/tai pilkistäni...

Tätä järjettömyyttää minä en ymmärrä...

Tätä järjettömyyttää minä en ymmärrä, en totta tosiaan, vaikka ymmärrän mielestäni erittäin hyvin alla mainitun artikkelin perustelut eri osapuolten näkemyksistä. Kuitenkin eikö kymmenien vuosien vihanpidolle löydy loppua?

Suora nettilainaus Yle-Uutiset sivuilta hiukan tuunattuna:

Gazan ja Israelin rajalla kuolee jatkuvasti mielenosoittajia – Tiesitkö tämän konfliktista?

Gazan levottomuuksia ruokkii epätoivo ja vakava humanitaarinen kriisi.

Gazan kaista

8.6.2018 klo 17:27päivitetty 8.6.2018 klo 17:48

Gazalainen mielenosoittaja lähellä Israelin rajaa kesäkuun 2018 alussa.EPA

Tekijät(2 henkilöä)

Jaa artikkeli Facebookissa142

Jaa artikkeli Twitterissä

Tuhannet palestiinalaiset marssivat tänään perjantaina kohti Gazan ja Israelin erottavaa rajaa. Heitä vastassa on raskaasti aseistettuja israelilaissotilaita.

Jos tapahtumat etenevät kuten aiempina viikkoina, osa mielenosoittajista ei selviä hengissä. Israelin sotilaat ovat surmanneet maaliskuun lopussa alkaneissa mielenosoituksissa ainakin 115 mielenosoittajaa.

Yle selvitti, mistä Gazan väkivaltaisuuksissa on kyse.

Mitä Gazan ja Israelin rajalla on tapahtunut?

Gazan palestiinalaiset ovat järjestäneet koko kevään mielenosoituksia Israelin vastaisen raja-aidan edustalla. Mielenosoituksia järjestää joukko palestiinalaisjärjestöjä. Israelin mukaan mielenosoitusten takana on Gazaa hallitseva Hamas-järjestö.

Israel vartioi rajaa tarkasti. Se on määritellyt raja-aidan edustalle 500 metrin vyöhykkeen, jolle astuvat ihmiset ammutaan kysymyksiä kysymättä. Lisäksi Israelin asevoimat on ilmoittanut, että voi ampua mielenosoittajien joukosta Hamas-järjestöön kuuluvia yllyttäjiä.

Valtaosa mielenosoittajista on pysytellyt loitommalla rajasta. Osa on kuitenkin lähestynyt rajaa polttopulloja ja kiviä heitellen. Israel on vastannut kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja ampumalla kohti mielenosoittajia.

Israel on surmannut yli sata mielenosoittajaa kevään aikana. Lisäksi noin 10 000 palestiinalaista on haavoittunut.

Israelin asevoimat ovat selvinneet tappioitta. Israelilaissiviileille on koitunut aineellista vahinkoa, kun mielenosoittajien Gazasta lähettämät palavat leijat ovat sytyttäneet peltoja tuleen.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Rupert Colville on kutsunut Israelin voimankäyttöä ylimitoitetuksi.

Yle Uutisgrafiikka

Miksi juuri nyt on levottomuuksia?

Tänään perjantaina monissa arabimaissa ja Iranissa vietetään Israelia ja palestiinalaisalueiden miehitystä vastustavaa Jerusalem-päivää. Tämänpäiväiset mielenosoitukset ovat kuitenkin jatkumoa koko kevään ajan järjestetyille mielenosoituksille.

Niiden taustalla on historiallinen merkkipäivä. Toukokuun 14. päivänä tuli kuluneeksi 70 vuotta Israelin valtion perustamisesta. 
Holokaustista selvinneille juutalaisille Israelin valtio tarkoitti historiallisesti luvattua maata, jossa juutalaiset olivat turvassa vainolta.

Palestiinalaiset tuntevat vuoden 1948 tapahtumat nimellä al-Nakba eli katastrofi. Yli 700 000 palestiinalaista pakeni tai karkoitettiin vastaperustetun Israelin alueelta. Osa heistä päätyi Gazan kaistaleelle.

Nykyään Gazan noin 1,6 miljoonasta asukkaasta noin miljoona on YK:n rekisteröimiä pakolaisia.

Kevään mielenosoituksissa Gazan mielenosoittajat ovat marssineet rajalle ja vaatineet oikeutta palata sukujensa asuinalueille nykyiseen Israeliin.

Toukokuun vuosipäiväksi mielenosoittajat järjestivät symbolisen marssin kohti Jerusalemia, jota palestiinalaiset kaavailevat maansa pääkaupungiksi. Marssi pysähtyi rajalle, ja Israelin joukot surmasivat 60 palestiinalaista.

Palestiinalaisten katkeruutta on lisännyt se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti siirtää maansa suurlähetystön Jerusalemiin ja järjestää sen avajaiset Israelin perustamispäivänä.

Gazassa on paljon tuhoutuneita rakennuksia. Kaistaleella vallitsee humanitaarinen kriisi, sillä juomavedestä, ruoasta ja lääkkeistä on huutava pula.Mohammed Saber / EPA

Millaista Gazassa on elää?

Gazan levottomuuksia ruokkii epätoivo ja vakava humanitaarinen kriisi.

YK:n hätäaputoimiston mukaan(siirryt toiseen palveluun) Gazan vesivarannot ovat lopussa ja pohjavedet saastuneet. Huhtikuussa gazalaiset saivat sähköä keskimäärin neljän tunnin ajan päivässä. Myös lääkkeistä on jatkuvaa pulaa.

Gazan ikärakenne on nuori, mutta väestöä vaivaa massiivinen nuorisotyöttömyys: Maailmanpankin mukaan vain 41 prosenttia 15–29-vuotiaista harjoittaa jotakin elinkeinoa.

Taustalla on Israelin ja Egyptin asettama saarto, jonka takia Gazaa on kutsuttu maailman suurimmaksi avovankilaksi. Israelin joukot vetäytyivät yksipuolisesti Gazasta vuonna 2005 vuosikymmeniä jatkuneen suoran miehityksen jälkeen.

Israel on sulkenut kaistaleen maa- ja merirajat länessä, pohjoisessa ja idässä. Etelässä Egypti rajoittaa kulkua Rafahin raja-aseman kautta.

EPA

Mikä on Hamasin rooli?

Gaza on tiukasti islamistisen Hamas-järjestön hallinnassa. Israelin mukaan se on järjestänyt mielenosoitukset ja yllyttää mielenosoittajia väkivaltaan.

Palestiinalaiset ovat korostaneet, että mielenosoituksia on ollut järjestämässä useat tahot. On kuitenkin selvää, ettei mielenosoituksia voisi järjestää ilman Hamasin vahvaa tukea.

EU, Yhdysvallat ja Israel luokittelevat Hamasin terroristijärjestöksi. 
Radikaali järjestö nousi 2000-luvun palestiinalaisten kansannousun myötä etenkin kansallismielisten palestiinalaisten äänitorveksi.

Järjestön peruskirjassa vaadittiin viime vuoteen asti Israelin valtion tuhoamista, eikä Israel pidä poliittisia neuvotteluja Hamasin kanssa mahdollisina. Hamas ja Israel ovat ottaneet yhteen useasti 2000-luvulla.

Hamas on kuitenkin myös poliittinen puolue, joka nousi Gazassa valtaan demokraattisilla vaaleilla vuonna 2006.

Vuotta myöhemmin Hamas karkotti väkivaltaisesti kilpailevan palestiinalaisjärjestö Fatahin Gazasta. Viime vuodesta lähtien järjestöt ovat kuitenkin sovitelleet välejään.

Yhdysvaltain suurlähetystö siirrettiin Tel Avivista Jerusalemiin toukokuussa 2018. Kuva: Ahmad Gharabli / AFPAhmad Gharabli / AFP

Miten Israel perustelee voimankäyttöään?

Israel on syyttänyt väkivallasta Hamasia ja vetoaa oikeuteensa puolustaa rajojaan. Israelin mukaan sen voimankäyttö on oiketettua, koska mielenosoituksissa on kyse Israelin ja Hamasin välisestä aseellisesta konfliktista.

Pääministeri Benjamin Netanjahu kutsui torstaina mielenosoituksia väkivaltaisiksi hyökkäyksiksi Israeliin.

– He yrittävät murtautua raja-aidan läpi sieppaamaan ja murhaamaan israelilaisia, jotka asuvat sadan metrin päässä, Netanjahu sanoi yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.(siirryt toiseen palveluun)

Netanjahun mukaan Israel pyrkii välttämään väkivaltaa ja kuolonuhreja. Israel on selittänyt siviilien surmia sillä, että Hamas käyttää mielenosoittajia ihmiskilpinä.

Israel on syyttänyt levottomuuksista myös Hamasia tukevaa Irania, joka pyrkii sen mukaan kasvattamaan alueen jännitteitä oman vallantavoittelunsa takia.

Artikkelia varten on haastateltu Ulkopoliittisen instituutin vanhempaa tutkijaa Olli Ruohomäkeä.

Lisää aiheesta:

Vain pieni tovi sähköä päivässä – gazalaiset joutuvat järjestämään arkensa sähkökriisin keskellä

Hamas luovutti Gazan rajat – Kovia kokeneet gazalaiset toivovat nyt helpotusta arkeensa

BBC Guide: Why are Israel and the Palestinians fighting over Gaza?(siirryt toiseen palveluun)

Vox: Everything you need to know about Israel-Palestine

Mielenkiintoinen Selkäsaaressakäynti tänään...

Päätimme käydä tänään maanantaina 11.06.2018 Selkäsaaressa. Hahtisaaresta lähtiessämme oli lähes tyventä.
Viimeksi kirjoitin:
Kyllä asia on niin, että Weke nostetaan seuraavalla kerralla rannalle paikattavaksi. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että Weke ei ole ollut iskussa.

Ajelimme Weken luo aikeissa viedä se tosiaan rantaan mutta...

Katiskassa oli kaksi tosi isoa ahvenenkörilästä, vonkaletta ja muutkaan eivät aivan sinttejä olleet. Päätimme takaisin tullessa kokea katiskat, koska saareen oli suunniteltu täysi ohjelma. Siihen ei sopinut kala-asiat.
Takaraivossani kävi mielessä ajatus, että päättikö Weke näyttää meille, että täältä pesee - mene ja tiedä. Weke jäi veteen toistaiseksi...

Rantauduttumme romppeet ylös mäkeä vesikärryillä, istahtaminen hetken aikaa pihaterassilla ja hommat käyntiin. En edes kehtaa luotella, mitä kaikkea teimme työrupeaman aikana, mutta olimme molemmat tyytyväisiä aikaansaannoksiimme.

Tuuli oli voimistunut ja pois lähtiessämme mietimme, että kannattaako tuonne edes lähteä. 

Meidän kannalta pahin mahdollinen tuulensuunta eli luoteen ja pohjoisen suunnasta ja lisäksi vedenpinta alhaalla. Kaiken lisäksi kolme vuotta sitten ruoppauttamamme väylä on "mulinut" > hiekkapohja on jotakuinkin tasainen, aaltojen muokkaama.
Lähdimme yrittämään. 
Niinhän siinä kävi, että vastatuuleen ei kerta kaikkiian jaksanut soutaa korkealaitaista, tuulta ottavaa venettä. Hyppäsin veteen venettä taluttamaan/vetämään ja vaimoni avusti airolla työntämällä. Vedin venettä niin kauas, että uskalsi koneen käynnistää. Sitä ennen olin vienyt ankkurin etäälle veneestä veteen, onneksi se kovasta aallokosta huolimatta piti. 
Veneeseen nousu kumisaappaat täynnä vettä ja vaatteet yli polvenkorkeudelta märkänä olikin temppu sinäänsä. Toisella yrittämällä se onnistui. Ensimmäinen päätyi siihen, että olin vyötäröä myöten vedessä. Muuten veden lämpötila näytti olleen +15 astetta Celsiusta.

Ei tehnyt mieli enää lähteä katiskoita kokemaan. 

Kotiin tultuamme katselin uteliaisuuttani sääennusteita, niissä tuulen voimakkuus on taatusti alakanttiin. Tosin puuskissa mainitaan olleen 10 m/s, minusta enemmän...

Olemme kokeneet em. tyyppisen tilanteen aikaisemminkin, silloin kastuimme molemmat. Nyt päätimme, että tämän päivän tyyppisillä tuulilla emme yritä lähteä saaresta liikkeelle, jos ei ole aivan kertakaikkinen pakko...