perjantai 9. maaliskuuta 2018

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 82...


Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Tuo Meri-Lapin kuntien taannoinen päätös Yhteisyrityskumppanikilpailutuksen mukaisen yhteisyrityksen perustamisesta velloo niin voimakkaasti mediassa, että minulla on tällä hetkellä tässä tekstisarjassani käsijarru päällä. Yritän päästä taas liikkeelle, aikaa onneksi on riittämiin...
_______________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 toinen kokous 2/2006 16.02.2006 klo 15.00-18.15 pidettiin Kemin seurakuntakeskuksessa.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Taloussuunnitelma 2006-2009 ja talousarvio 2006 sekä toiminnaliset tavoitteet tulosyksikkötasolla


Vuoden 2005 toiminnan ja taloude toteutuminen

Avosairaalan ambulanssin uusimistarve

Aloite omaishoidontuesta/Kemin kaupungin omaishoitajat

Kehitysvammaistuki 77 Kemi ry kannanotto palvelukti Apilaa koskevista muutoksista

Sosiaali- tarveyspalvelujen johtoryhmän (KEHRÄ) jäsenet

Mini-inventario-hankkeeseen osallistuminen

Terve Lappi-hankkeeseen osallistuminen

TERVE-SOS 2006 koulutus- ja messutapahtumaan osallistuminen

Seudulliseen henkilöstöpankkiin osallistuminen/SOTENNE-projekti

Länsi-Pohjan sateenkaari-erityispalvelujen turvaaminen yhteistyössä-hanke
_________________________________________________________________

Toisaalta valtakunnantasolla > eduskunnassa alkaa nykyhallituksen ja opposition vääntö/päätökset sotesta ja siihen liittyvästä valinnanvapausasiasta ja maakuntauudistuksesta. Näyttää siltä, että hallituspuolueissakin ns. aisan yli potkijoita löytyy - ainakin yksi populistinen julki-ilmoittautunut. 

Taidanpa vetää käsijarrun entistä tiukemmin tämän artikkelisarjan osalta päälle ja odottaa lähitulemaa.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

torstai 8. maaliskuuta 2018

Kävin Kemin Selkäsaaressa tänään kalakaverini kanssa...

Kävin edellisen kerran Selkäsaaressa sunnuntaina 14.01.2018. Käväisin tänään iltapäivällä  Kemin Selkäsaaressa kalakaverini kanssa.
Alkumatka sisäsatamasta sujui tehtyjä latuja pitkin, jonka jälkeen oikaisimme moottorikelkkauria pitkin saaren pohjoisrantaan. Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä...

Rantaan tultuamme otin sukset jalasta, kalakaverini jatkoi rinteeseen haarakäyntiä. Nousua helpotti hiukan moottorikelkan jäljet. 
Jäällä oli ketunjälkiä, mökin ympäristössä jäniksen ja ilmeisesti hirvivasan jälkiä.

Joimme mökillä murukahvit ja teimme vähän lumitöitä. Lähestulkoon puolet pihaterassin lumista lapioitiin sivuun. Itäterassiin emme kajonneet...

Katselimme samalla mahdollisesti alkukesästä kaadettavia puita. Ainakin yksi kuusi ja yksi koivu muuttuvat polttopuumuotoon.
Tulimme takaisin samaa reittiä. Muutama moottorikelkkailija ja hiihtäjä oli liikkeellä. Ihan mukava pikakäynti...


tiistai 6. maaliskuuta 2018

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin - se on sitten siinä...

Kirjoitin aikanaan aika monta tekstiä kommentoiden tapaus Talvivaaraa. Jälkipeli on aina viisastelua, mutta mielestäni Suomen valtion mukaantulo oli myöhäissyntyistä ja riittämätöntä.

Väitän, että silloinen elinkeinoministeri, nykyinen Helsingin pormesteri Jan Vapaavuori on pääsyyllinen Talvivaaran kohtaloon. Hänen olisi pitänyt ottaa huomattavasti aktiivisempi ja tukevampi ote Talvivaarasta...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin: osakkeisiin sijoittaneet menettivät rahansa – katso kovan onnen kaivoksen käänteet

Yrityssaneeraus auttoi velkojen hoitamisessa, mutta yhtiö ei onnistunut hankkimaan uutta rahoitusta.
Konkurssi

Terrafamen kaivosalueen kyltti.
Pasi Peiponen / Yle

Ahtium Oyj hakeutuu konkurssiin, yhtiö kertoo tiedotteessa. Sen mukaan kassavirta ei riitä kattamaan kuluja eikä uutta rahoitusta ole saatu hankittua.
Pörssiyhtiö Ahtium on entinen Talvivaaran kaivosyhtiö. Käytännössä konkurssi tarkoittaa sitä, että yhtiön osakkeisiin sijoittaneet menettävät rahansa.
Hallituksen puheenjohtaja Tapani Järvisen mukaan uusien liiketoimintojen löytämiseksi ja kehittämiseksi on "kaikki kivet käännetty".
– Tärkeimpänä yhtiön hallituksen ja johdon toiminnan ohjenuorana on koko ajan ollut yhtiön ja sen osakkeenomistajien sekä velkojien edun ajaminen, hän toteaa tiedotteessa.
Ahtiumilla on yhteensä yli 80 000 omistajaa, joista enemmistö on piensijoittajia. Suurin omistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium reilun seitsemän prosentin osakeosuudella.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pääsi kesäkuussa yrityssaneerauksen myötä pääosasta veloistaan. Marraskuussa nimi vaihdettiin Ahtiumiksi.
Uutta liiketoimintaa on yritetty etsiä muun muassa lehmänlannan ravinteiden kierrätyksestä ja energiantuotannosta. Ahtium kertoi viime viikolla, että lähipäivät ovat ratkaisevia yhtiön tulevaisuuden kannalta.
Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella päättyi Helsingin pörssissä loppuvuonna 2014. Kaivostoimintaa Sotkamossa pyörittää nykyisin valtion omistama Terrafame.

Kovan onnen kaivos

Lähteet: STT, YLE UUTISET

Posti toi minulle upean albumin...

Posti toi minulle upean albumin eilen. Albumin, jota Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - kautta tutuksi tullut ammattikuvataiteilija, ystäväni, "pohjoinen veljeni" Anatoly Sergienko oli jo ehtinyt Facebook-sivulla perään kysellä.
Anatoly - niin kuin olen aiemmin kirjoittanutkin - asuu Luoteis-Venäjällä Barentisin meren rannalla Severomorskissa. Hänellä on taidegalleria Murmanskissa.

Tosiaan tuo albumi, oikeastaan tasokas kirja on painettu vuonna 2016, Anatolyn täyttäessä 70-vuotta. Albumissa on kerrottu ja kuvattu Anatolyn monipuolinen ja laaja taideosaaminen. Hän piti mm. silloin suuren taidenäyttelyn Murmanskin taidemuseossa...

Testaanpa tässä samalla sosiaalisen median toimivuutta. 

Lähetin muutama viikko sitten Kemin uudelle kirkkoherralle Tuomas Töllille sähköpostiviestin, jossa kerroin kuvataideyhteistyöstäni Severomorskiin ja Murmanskiin ajatuksena tulla esittelemään mm. Anatoly Sergienkon uskonnollisaiheista tuotantoa.
Tuomas oli silloin kiireinen ja pyysi muistuttamaan asiasta. Tässäpä se muistutus tulee...

Niin - Severomorskissa minulla on toinenkin "pohjoinen veli" - myös kuvataitelija, Anatolyn hyvä ystävä, Ivan Voron.





maanantai 5. maaliskuuta 2018

”Sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa” - vai niin...

Hmmmmm - vai niin - että lahjukset sujuvoittavat arkea...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Lahjukset sujuvoittavat arkea Pietarissa, eikä korruptionvastainen taistelu ole kaikkien mieleen – ”Sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa”, sanoo kirjastonhoitaja

Ainakin kolmannes pietarilaisista turvautuu joskus lahjuksiin. Niiden avulla ratkotaan erilaisia arjen ongelmia. Korruptionvastainen taistelu ei ole juuri tehonnut.



Pietarin valtion yliopiston julkaisemaa korruptiotutkimusta olivat tekemässä dosentti Sergei Savin ja maisteriopiskelija Jekaterina Kovtun.
PIETARI

LAHJUSTEN maksaminen auttaa välttämään erilaisia arkipäivän hankaluuksia ja jouduttaa asioiden hoitamista. Näin ajattelee arjen korruptiosta pietarilainen kirjastonhoitaja Anton. Hän lahjoi poliisin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana.

”Opiskelin yliopistossa ensimmäisellä vuosikurssilla. Ryyppäsimme kaverini kanssa kovasti ja poliisi nouti meidät säilöön. Maksoimme molemmat poliisille kaksisataa ruplaa ja meidät päästettiin lähtemään”, Anton muistelee pietarilaisessa lounasravintolassa.

Nykyään lahjuksia tulee maksettua useimmiten ratin takaa ja vähintään kerran vuodessa – joskus useammin, joskus harvemmin.

Viimeksi kävi niin, että Anton ohitti tielle pysähtyneen hälytysajoneuvon sääntöjen vastaisesti. Poliisi pysäytti hänet, mutta pitkän keskustelun ja kahdentuhannen ruplan eli noin 30 euron lahjuksen jälkeen Anton päästettiin jatkamaan matkaa.

Hän ei pidä arjen korruptiota ongelmana.

”En haluaisi asiaan muutosta, koska sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa. Esimerkiksi tieliikenteen säännöt – en haluaisi, että minulta viedään ajokortti. Minusta olisi epämukavaa, jos voisin ratkaista ongelman vain virallista tietä. Pitäisi hankkia joku asiakirja tai mennä johonkin tarkastukseen”, Anton sanoo.

ARKIPÄIVÄN korruptio on juurtunut syvälle venäläiseen yhteiskuntaan, eikä Anton ole ajatustensa kanssa yksin. Pietarilaisista peräti kolmannes turvautuu lahjuksiin ratkoessaan erilaisia arkielämän ongelmia. Tämä käy ilmi Pietarin valtionyliopiston tammikuussa julkaisemasta tutkimuksesta.

Todellisuudessa luku on vielä suurempi.

”Korruptio on piilossa oleva ilmiö, joten sen avoimesti myöntäviä ihmisiä on tietysti vähemmän kuin mikä on todellinen tilanne”, huomauttaa tutkimusryhmään kuulunut sosiologian dosentti Sergei Savin Pietarin valtionyliopistosta.

Savinin mukaan arjen korruptio kietoutuu kaikenlaiseen ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Siinä ei ole kyse suurista lainrikkomuksista, vaan arjen sujuvoittamisesta.

”Halutaan, että lapsi pääsisi laadukkaaseen päiväkotiin, joka on lähellä kotia. Tieliikenteessä mietitään, menettääkö ajokortti vuodeksi vai neuvotellako virkavallan kanssa. Paperiasiat voivat venyä, joten lahjus antaa mahdollisuuden nopeuttaa prosessia”, Savin kuvailee tyypillisiä tilanteita.

AJANKOHTAINEN arjen ongelma on lumisten katujen kunnossapito. Savinin tuttava on ratkaissut asian lahjomalla talonmiehen, jotta tämä puhdistaisi lumet hänen autonsa ympäriltä.

”Noin 50–100 lisäruplalla he tekevät työnsä laadukkaammin ja nopeammin. Lahjukset kannustavat sillä tavalla”, Savin selittää.

Yleensä arkikorruption lahjussummat liikkuvat Savinin mukaan tuhannen ja viidentuhannen ruplan eli suunnilleen 15–70 euron välillä. Pietarissa keskipalkka on noin 770 euroa, joten lahjuksilla voitelu lohkaisee siitä merkittävän summan.

Lahjontatapauksista 60 prosenttia on Savinin mukaan sellaisia, joissa virkamies tai muu taho antaa ymmärtää, että asioinnin nopeuttamiseksi kannattaisi maksaa ylimääräistä.

Kansalainen ehdottaa itse lahjusta 40 prosentissa tapauksista. Tarkoituksena on varmistaa nopeampi palvelu ja toivottu lopputulos. Varmimmin lahjukseen tarttuu tieliikennepoliisi tai muu järjestysvallan edustaja.

KYMMENEN viime vuoden aikana Venäjällä on säädetty lukuisia uusia lakeja, joilla yritetään kitkeä korruptiota sekä valtion että alueiden tasolla.

Savinin mielestä vallanpitäjien korruptionvastainen taistelu on osin näytösluontoista. Ainakin lakien yhteiskunnallinen vaikutus on jäänyt toistaiseksi ohueksi.

Hän arvioi, että arjen korruptio on Venäjällä kuluneen vuoden aikana hieman vähentynyt, mutta kokonaisuudessaan Venäjä on entistä korruptoituneempi. Taloudessa korruptio on lisääntynyt ja lahjusten määrä kasvanut.

ARKIKORRUPTIOTA ovat hillinneet erilaiset virallisesti maksulliset palvelut. Kun aiemmin vaikka viisumin hankkimista joudutettiin lahjuksella, niin nyt sen voi saada nopeasti maksullisesta viisumipalvelukeskuksesta.

Myös paperiasioiden keskittäminen monitoimikeskuksiin on hieman keventänyt asiointia.

”Yhden ikkunan teknologia on vähentänyt korruptiota kunnallishallinnossa, jossa käsitellään asiakirjoja”, Savin esittelee.

NÄKYVIMMIN korruptiota on yrittänyt kitkeä oppositio, jonka järjestämissä mielenosoituksissa on marssinut erityisen paljon nuoria. Yliopiston tutkimuksessakin kävi ilmi, että juuri nuoret suhtautuvat korruptioon kaikkein kielteisemmin.

”Yksi syy on se, että he eivät ole vielä törmänneet korruptioon. Heille on normi olla antamatta lahjuksia”, tutkimusryhmään kuuluva maisteriopiskelija Jekaterina Kovtun sanoo.

Savin pitää nykynuoria yhteiskunnallisesti aktiivisempina kuin vanhempia sukupolvia. Myös matkailu ja kulttuurivaihto lännessä vaikuttavat ajatteluun.

”Jos sama kehitys jatkuu, muuttuu koko yhteiskunta vähitellen”, hän uskoo.

TOISTAISEKSI lahjukset kuuluvat edelleen arjen selviytymiskeinoihin. Tutkijat tuntevat aiheensa omakohtaisesti. Molemmilla on ollut perheessä tilanne, jossa terveydenhuoltohenkilökuntaa on tullut ”kiitettyä” lahjuksella.

”Sairaanhoitajat antavat enemmän huomiota ja käyvät useammin. Lääkäri keskustee potilaan kanssa enemmän. Pääsee parempaan huoneeseen, jossa muut potilaat ovat lähempänä omaa sosiaaliluokkaa”, Savin luettelee.

”On tilanteita, joissa ihminen valitsee korruption. Läheisten terveyden tai lasten eteen kuka tahansa tekisi mitä tahansa auttaakseen”, Kovtun uskoo.

Pietarin valtionyliopiston sosiologien ja oikeustieteilijöiden lokakuussa tekemään puhelinkyselyyn korruptiosta vastasi 1 100 pietarilaista.

Fakta

Korruptoituneimmat tahot pietarilaisten mielestä


1. Järjestysvalta, kuten poliisi

2. Valtionhallinto

3. Kunnallishallinto

4. Valtionlaitosten valvojat ja tarkastajat

5. Terveydenhuolto

6. Koulutuslaitokset

7. Asumiseen liittyvät palvelut, kuten sähkö, vesi ja kunnossapito.

Lähde: Pietarin valtionyliopisto

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Hörönlörö-viestejä riittää...

Voihan tanakeletu! Juuri kun olen ensimmäistä kertaa hankkinut maksullista Avast-tietosuojaa "höyrytietokoneelleni" niin entistä "luotettavamman" tuntuista hörönlörö-sähköpostiviestiä pukkaa.

On tämä yhtä perkelettä!

Juuri hetki sitten saapunut sähköpostiviesti:

Microsoft-tili
Epätavallinen kirjautuminen
Viimeaikaisessa kirjautumisessa Microsoft-tiliin ak*****@netti.fi havaittiin epätavallista toimintaa.
Kirjautumistiedot
Maa tai alue: Unknown
IP-osoite: 85.76.113.223
Päivämäärä: 4.3.2018 19:41 (GMT)
Käyttöympäristö: Windows CE
Selain: Internet Explorer
Siirry viimeaikaisen toiminnan sivulle ja vahvista, suorititko toiminnon itse. Jos et suorittanut toimintoa itse, saat ohjeita tilin suojaamiseen. Jos suoritit toiminnon itse, samantapaisiin toimintoihin luotetaan tästä eteenpäin.
Jos et halua saada suojausilmoituksia tai jos haluat muuttaa sitä, mihin niitä lähetetään, napsauta tätä.
Kiittäen
Microsoft-tilitiimi



Osaatko elää itsellesi...

Osaatko elää itsellesi, on käynyt viime aikoina voimakkaasti ajatuksissani. Asiaa tarkemmin pohdiskellessani, elää itselleni-asiakokonaisuus on vaikea, tosi vaikea laji...

Tuntuu siltä, että vuosia jopa vuosikymmeniä on ollut sellainen tilanne, että aina tulee jokin ulkopuolinen asia, joka priorisoituu tekemislistan "paalupaikalle". Omassa arvomaailmassani ja toimintatavassani on luonteenomaista, että pyrin hoitamaan yhden asian kerrallaan kunnolla loppuun.
Näitä paalupaikka-asioita putkahtaa esiin tämän tästä. Ne yksinkertaisesti on hoidettava asiallisesti viimeisenpäälle kuntoon, järjestykseen. Siinä rytäkässä omat asiat tuppaavat jäämään taka-alalle.

Ajattelen usein ehkä liiankin usein omista, elää itselleni-asioista:"Ehtiihän tuon myöhemminkin."
Niinpä mutta ajan rajallisuuden on viime aikoina niin konkreettisesti aistinut lähiomaisen kuoleman muodossa...

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Uusi arkkipispa: Avioliitto on miehen ja naisen välinen asia...

Erosin taannoin kirkosta vielä virassa olevan arkkipiispa Kari Mäkisen "irrottelujen ja ulostulojen vuoksi".

Nyt toteutuneen valinnan myötä palataan oikeille urille kirkon ykkösmiehan ajatusten voimin. Todennäköisesti harkitsen kesäkuussa paluumuuttoa evankelisluterilaiseen yhteisöön.

Niin - avioliitto on miehen ja naisen välinen asia.


Suora nettilainaus hiukan tuunattuna:

Suomen seuraavaksi arkkipiispaksi on valittu Espoon piispa Tapio Luoma. Hän voitti vaalissa Porvoon piispan Björn Vikströmin.
Kisasta odotettiin etukäteen tiukkaa. Alustavan laskennan mukaan Luoma sai 56,17 prosenttia ehdokkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Luoman saama äänimäärä oli 374,667 ja Vikströmin 292,333.
Luoma on Vikströmiä konservatiivisemmilla linjoilla, joskin näkemyserojen osoittaminen kaksikon välillä on myös nähty haastavaksi.
Toiselle kierrokselle päässyt kaksikko on kuitenkin eri mieltä kysymyksestä, joka tällä hetkellä ehkä eniten jakaa kirkkoa, sukupuolineutraalista avioliitosta. Lain mukaan kirkolla on samat oikeudet kuin suomalaisilla viranomaisilla vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon. Toistaiseksi kirkko on kuitenkin vihkinyt vain heteropareja lukuun ottamatta joitakin ”kapinapappeja”.

Luoma ei toivo homojen vihkimistä ja näkee avioliiton miehen ja naisen välisenä, mutta lupaa noudattaa kirkon tulevaa päätöstä asiassa. 
Lisäksi hän pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa homopareja on Suomessakin vihittävä. Vikström puolestaan toivoo, että kirkolliskokous tekisi mahdollisimman pian päätöksen, joka mahdollistaisi sama sukupuolta olevien parien vihkimisen. Toisaalta hän ei halua pakottaa pappeja vihkimään omatuntoaan vastaan.

Ajankohtaista ajantasaa ruoanlaitosta...

Olen tähän saakka osannut keittää kananmunat, keittää perunat, keittää ns. puuropäivänä esim. neljänviljan puuron, ruskistaa jauhelihan ja hätätilassa paistaakin sitä, paistaa pannulla valmiita leikkeleitä, kalojen nimenomaan ahventen savustus on ollut erikoisalaani, jne. - kovin vaatimaton tuo luetteloni on mutta...

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin tein elämäni ensimmäisen makaroonilaatikon viime viikolla vaimoni ohjeiden mukaan. Se onnistui aika mukavasti.

Kuinka ollakaan eilen jouduin, oikeastaan pääsin tekemään uudestaan makaroonilaatikkoa. Edelliseen yritykseen tein pientä viilausta - senkin vaimoni ohjeiden mukaan - lopputulos oli maittava. Sitä pääsee syömään vielä tänään tai viimeistään huomenna.

Itse en ole mikään kulinaristi, herkuttelija. Syön, mitä lautasella lisukkeineen eteeni saan nurisematta.
Toki silloin tällöin - nykyisin harvoin - pääsen aterioimaan "ulkona fiinisti". Ateriat ovat erinomaisia, mutta niiden jälkeen tahtoo jäädä näläntunne eikä kehtaa santsata...




torstai 1. maaliskuuta 2018

Facebook-ryhmissä mukana...

Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - ystäväni Anatoly Sergienko (Анатолий Сергиенко) asuu Luoteis-Venäjällä, Barentsin meren rannalla Severomorskissa. Hänellä on taidegalleria Murmanskissa. Anatoly on Facebook-kaverini.

Hän on kutsunut minut kolmeen Facebook-ryhmään: Детский психолог, АРТ-ПЕТЕРБУРГ ja РЕЗИДЕНЦИЯ ЖИВОПИСИ.

Ensimmäisessä ryhmässä saan informaatiota lastenpsygologiasta/-koulutuksesta/-piirroksista. Kyseisen ryhmän ylläpitäjä on Ukrainassa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt hän on Anatolyn syntymäkaupungissa.

Kahdessa muussa ryhmässä saan informaatiota Pietarin taiteesta, mm. erinomaisista, tasokkaista valokuvista sekä yleensä kuvataiteesta, maalaustavoista...

Itse olen ollut toistaiseksi passiivinen em. ryhmien suhteen, mutta kukaties myöhäisemmässä vaiheessa aktivoidun asiaan. 

Minulla on Severomoskissa toinenkin kuvataideystävä, Ivan Voron sekä Moskovassa nykyisin eläkkeellä oleva entinen Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran. Kaikki he ovat perheineen meidän perhetuttuja.



Niin Olga on myös Facebook-kaverini. Ivanin kanssa kommunikoimme sähköpostin välityksellä.

He ovat käyneet monta kertaa Suomessa, Kemissä ja myös meillä Haukkarissa Kainuunkadulla.
Toivottavasti käyvät tulevaisuudessakin...