maanantai 5. maaliskuuta 2018

”Sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa” - vai niin...

Hmmmmm - vai niin - että lahjukset sujuvoittavat arkea...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Lahjukset sujuvoittavat arkea Pietarissa, eikä korruptionvastainen taistelu ole kaikkien mieleen – ”Sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa”, sanoo kirjastonhoitaja

Ainakin kolmannes pietarilaisista turvautuu joskus lahjuksiin. Niiden avulla ratkotaan erilaisia arjen ongelmia. Korruptionvastainen taistelu ei ole juuri tehonnut.



Pietarin valtion yliopiston julkaisemaa korruptiotutkimusta olivat tekemässä dosentti Sergei Savin ja maisteriopiskelija Jekaterina Kovtun.
PIETARI

LAHJUSTEN maksaminen auttaa välttämään erilaisia arkipäivän hankaluuksia ja jouduttaa asioiden hoitamista. Näin ajattelee arjen korruptiosta pietarilainen kirjastonhoitaja Anton. Hän lahjoi poliisin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana.

”Opiskelin yliopistossa ensimmäisellä vuosikurssilla. Ryyppäsimme kaverini kanssa kovasti ja poliisi nouti meidät säilöön. Maksoimme molemmat poliisille kaksisataa ruplaa ja meidät päästettiin lähtemään”, Anton muistelee pietarilaisessa lounasravintolassa.

Nykyään lahjuksia tulee maksettua useimmiten ratin takaa ja vähintään kerran vuodessa – joskus useammin, joskus harvemmin.

Viimeksi kävi niin, että Anton ohitti tielle pysähtyneen hälytysajoneuvon sääntöjen vastaisesti. Poliisi pysäytti hänet, mutta pitkän keskustelun ja kahdentuhannen ruplan eli noin 30 euron lahjuksen jälkeen Anton päästettiin jatkamaan matkaa.

Hän ei pidä arjen korruptiota ongelmana.

”En haluaisi asiaan muutosta, koska sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa. Esimerkiksi tieliikenteen säännöt – en haluaisi, että minulta viedään ajokortti. Minusta olisi epämukavaa, jos voisin ratkaista ongelman vain virallista tietä. Pitäisi hankkia joku asiakirja tai mennä johonkin tarkastukseen”, Anton sanoo.

ARKIPÄIVÄN korruptio on juurtunut syvälle venäläiseen yhteiskuntaan, eikä Anton ole ajatustensa kanssa yksin. Pietarilaisista peräti kolmannes turvautuu lahjuksiin ratkoessaan erilaisia arkielämän ongelmia. Tämä käy ilmi Pietarin valtionyliopiston tammikuussa julkaisemasta tutkimuksesta.

Todellisuudessa luku on vielä suurempi.

”Korruptio on piilossa oleva ilmiö, joten sen avoimesti myöntäviä ihmisiä on tietysti vähemmän kuin mikä on todellinen tilanne”, huomauttaa tutkimusryhmään kuulunut sosiologian dosentti Sergei Savin Pietarin valtionyliopistosta.

Savinin mukaan arjen korruptio kietoutuu kaikenlaiseen ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Siinä ei ole kyse suurista lainrikkomuksista, vaan arjen sujuvoittamisesta.

”Halutaan, että lapsi pääsisi laadukkaaseen päiväkotiin, joka on lähellä kotia. Tieliikenteessä mietitään, menettääkö ajokortti vuodeksi vai neuvotellako virkavallan kanssa. Paperiasiat voivat venyä, joten lahjus antaa mahdollisuuden nopeuttaa prosessia”, Savin kuvailee tyypillisiä tilanteita.

AJANKOHTAINEN arjen ongelma on lumisten katujen kunnossapito. Savinin tuttava on ratkaissut asian lahjomalla talonmiehen, jotta tämä puhdistaisi lumet hänen autonsa ympäriltä.

”Noin 50–100 lisäruplalla he tekevät työnsä laadukkaammin ja nopeammin. Lahjukset kannustavat sillä tavalla”, Savin selittää.

Yleensä arkikorruption lahjussummat liikkuvat Savinin mukaan tuhannen ja viidentuhannen ruplan eli suunnilleen 15–70 euron välillä. Pietarissa keskipalkka on noin 770 euroa, joten lahjuksilla voitelu lohkaisee siitä merkittävän summan.

Lahjontatapauksista 60 prosenttia on Savinin mukaan sellaisia, joissa virkamies tai muu taho antaa ymmärtää, että asioinnin nopeuttamiseksi kannattaisi maksaa ylimääräistä.

Kansalainen ehdottaa itse lahjusta 40 prosentissa tapauksista. Tarkoituksena on varmistaa nopeampi palvelu ja toivottu lopputulos. Varmimmin lahjukseen tarttuu tieliikennepoliisi tai muu järjestysvallan edustaja.

KYMMENEN viime vuoden aikana Venäjällä on säädetty lukuisia uusia lakeja, joilla yritetään kitkeä korruptiota sekä valtion että alueiden tasolla.

Savinin mielestä vallanpitäjien korruptionvastainen taistelu on osin näytösluontoista. Ainakin lakien yhteiskunnallinen vaikutus on jäänyt toistaiseksi ohueksi.

Hän arvioi, että arjen korruptio on Venäjällä kuluneen vuoden aikana hieman vähentynyt, mutta kokonaisuudessaan Venäjä on entistä korruptoituneempi. Taloudessa korruptio on lisääntynyt ja lahjusten määrä kasvanut.

ARKIKORRUPTIOTA ovat hillinneet erilaiset virallisesti maksulliset palvelut. Kun aiemmin vaikka viisumin hankkimista joudutettiin lahjuksella, niin nyt sen voi saada nopeasti maksullisesta viisumipalvelukeskuksesta.

Myös paperiasioiden keskittäminen monitoimikeskuksiin on hieman keventänyt asiointia.

”Yhden ikkunan teknologia on vähentänyt korruptiota kunnallishallinnossa, jossa käsitellään asiakirjoja”, Savin esittelee.

NÄKYVIMMIN korruptiota on yrittänyt kitkeä oppositio, jonka järjestämissä mielenosoituksissa on marssinut erityisen paljon nuoria. Yliopiston tutkimuksessakin kävi ilmi, että juuri nuoret suhtautuvat korruptioon kaikkein kielteisemmin.

”Yksi syy on se, että he eivät ole vielä törmänneet korruptioon. Heille on normi olla antamatta lahjuksia”, tutkimusryhmään kuuluva maisteriopiskelija Jekaterina Kovtun sanoo.

Savin pitää nykynuoria yhteiskunnallisesti aktiivisempina kuin vanhempia sukupolvia. Myös matkailu ja kulttuurivaihto lännessä vaikuttavat ajatteluun.

”Jos sama kehitys jatkuu, muuttuu koko yhteiskunta vähitellen”, hän uskoo.

TOISTAISEKSI lahjukset kuuluvat edelleen arjen selviytymiskeinoihin. Tutkijat tuntevat aiheensa omakohtaisesti. Molemmilla on ollut perheessä tilanne, jossa terveydenhuoltohenkilökuntaa on tullut ”kiitettyä” lahjuksella.

”Sairaanhoitajat antavat enemmän huomiota ja käyvät useammin. Lääkäri keskustee potilaan kanssa enemmän. Pääsee parempaan huoneeseen, jossa muut potilaat ovat lähempänä omaa sosiaaliluokkaa”, Savin luettelee.

”On tilanteita, joissa ihminen valitsee korruption. Läheisten terveyden tai lasten eteen kuka tahansa tekisi mitä tahansa auttaakseen”, Kovtun uskoo.

Pietarin valtionyliopiston sosiologien ja oikeustieteilijöiden lokakuussa tekemään puhelinkyselyyn korruptiosta vastasi 1 100 pietarilaista.

Fakta

Korruptoituneimmat tahot pietarilaisten mielestä


1. Järjestysvalta, kuten poliisi

2. Valtionhallinto

3. Kunnallishallinto

4. Valtionlaitosten valvojat ja tarkastajat

5. Terveydenhuolto

6. Koulutuslaitokset

7. Asumiseen liittyvät palvelut, kuten sähkö, vesi ja kunnossapito.

Lähde: Pietarin valtionyliopisto

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Hörönlörö-viestejä riittää...

Voihan tanakeletu! Juuri kun olen ensimmäistä kertaa hankkinut maksullista Avast-tietosuojaa "höyrytietokoneelleni" niin entistä "luotettavamman" tuntuista hörönlörö-sähköpostiviestiä pukkaa.

On tämä yhtä perkelettä!

Juuri hetki sitten saapunut sähköpostiviesti:

Microsoft-tili
Epätavallinen kirjautuminen
Viimeaikaisessa kirjautumisessa Microsoft-tiliin ak*****@netti.fi havaittiin epätavallista toimintaa.
Kirjautumistiedot
Maa tai alue: Unknown
IP-osoite: 85.76.113.223
Päivämäärä: 4.3.2018 19:41 (GMT)
Käyttöympäristö: Windows CE
Selain: Internet Explorer
Siirry viimeaikaisen toiminnan sivulle ja vahvista, suorititko toiminnon itse. Jos et suorittanut toimintoa itse, saat ohjeita tilin suojaamiseen. Jos suoritit toiminnon itse, samantapaisiin toimintoihin luotetaan tästä eteenpäin.
Jos et halua saada suojausilmoituksia tai jos haluat muuttaa sitä, mihin niitä lähetetään, napsauta tätä.
Kiittäen
Microsoft-tilitiimi



Osaatko elää itsellesi...

Osaatko elää itsellesi, on käynyt viime aikoina voimakkaasti ajatuksissani. Asiaa tarkemmin pohdiskellessani, elää itselleni-asiakokonaisuus on vaikea, tosi vaikea laji...

Tuntuu siltä, että vuosia jopa vuosikymmeniä on ollut sellainen tilanne, että aina tulee jokin ulkopuolinen asia, joka priorisoituu tekemislistan "paalupaikalle". Omassa arvomaailmassani ja toimintatavassani on luonteenomaista, että pyrin hoitamaan yhden asian kerrallaan kunnolla loppuun.
Näitä paalupaikka-asioita putkahtaa esiin tämän tästä. Ne yksinkertaisesti on hoidettava asiallisesti viimeisenpäälle kuntoon, järjestykseen. Siinä rytäkässä omat asiat tuppaavat jäämään taka-alalle.

Ajattelen usein ehkä liiankin usein omista, elää itselleni-asioista:"Ehtiihän tuon myöhemminkin."
Niinpä mutta ajan rajallisuuden on viime aikoina niin konkreettisesti aistinut lähiomaisen kuoleman muodossa...

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Uusi arkkipispa: Avioliitto on miehen ja naisen välinen asia...

Erosin taannoin kirkosta vielä virassa olevan arkkipiispa Kari Mäkisen "irrottelujen ja ulostulojen vuoksi".

Nyt toteutuneen valinnan myötä palataan oikeille urille kirkon ykkösmiehan ajatusten voimin. Todennäköisesti harkitsen kesäkuussa paluumuuttoa evankelisluterilaiseen yhteisöön.

Niin - avioliitto on miehen ja naisen välinen asia.


Suora nettilainaus hiukan tuunattuna:

Suomen seuraavaksi arkkipiispaksi on valittu Espoon piispa Tapio Luoma. Hän voitti vaalissa Porvoon piispan Björn Vikströmin.
Kisasta odotettiin etukäteen tiukkaa. Alustavan laskennan mukaan Luoma sai 56,17 prosenttia ehdokkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Luoman saama äänimäärä oli 374,667 ja Vikströmin 292,333.
Luoma on Vikströmiä konservatiivisemmilla linjoilla, joskin näkemyserojen osoittaminen kaksikon välillä on myös nähty haastavaksi.
Toiselle kierrokselle päässyt kaksikko on kuitenkin eri mieltä kysymyksestä, joka tällä hetkellä ehkä eniten jakaa kirkkoa, sukupuolineutraalista avioliitosta. Lain mukaan kirkolla on samat oikeudet kuin suomalaisilla viranomaisilla vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon. Toistaiseksi kirkko on kuitenkin vihkinyt vain heteropareja lukuun ottamatta joitakin ”kapinapappeja”.

Luoma ei toivo homojen vihkimistä ja näkee avioliiton miehen ja naisen välisenä, mutta lupaa noudattaa kirkon tulevaa päätöstä asiassa. 
Lisäksi hän pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa homopareja on Suomessakin vihittävä. Vikström puolestaan toivoo, että kirkolliskokous tekisi mahdollisimman pian päätöksen, joka mahdollistaisi sama sukupuolta olevien parien vihkimisen. Toisaalta hän ei halua pakottaa pappeja vihkimään omatuntoaan vastaan.

Ajankohtaista ajantasaa ruoanlaitosta...

Olen tähän saakka osannut keittää kananmunat, keittää perunat, keittää ns. puuropäivänä esim. neljänviljan puuron, ruskistaa jauhelihan ja hätätilassa paistaakin sitä, paistaa pannulla valmiita leikkeleitä, kalojen nimenomaan ahventen savustus on ollut erikoisalaani, jne. - kovin vaatimaton tuo luetteloni on mutta...

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin tein elämäni ensimmäisen makaroonilaatikon viime viikolla vaimoni ohjeiden mukaan. Se onnistui aika mukavasti.

Kuinka ollakaan eilen jouduin, oikeastaan pääsin tekemään uudestaan makaroonilaatikkoa. Edelliseen yritykseen tein pientä viilausta - senkin vaimoni ohjeiden mukaan - lopputulos oli maittava. Sitä pääsee syömään vielä tänään tai viimeistään huomenna.

Itse en ole mikään kulinaristi, herkuttelija. Syön, mitä lautasella lisukkeineen eteeni saan nurisematta.
Toki silloin tällöin - nykyisin harvoin - pääsen aterioimaan "ulkona fiinisti". Ateriat ovat erinomaisia, mutta niiden jälkeen tahtoo jäädä näläntunne eikä kehtaa santsata...




torstai 1. maaliskuuta 2018

Facebook-ryhmissä mukana...

Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - ystäväni Anatoly Sergienko (Анатолий Сергиенко) asuu Luoteis-Venäjällä, Barentsin meren rannalla Severomorskissa. Hänellä on taidegalleria Murmanskissa. Anatoly on Facebook-kaverini.

Hän on kutsunut minut kolmeen Facebook-ryhmään: Детский психолог, АРТ-ПЕТЕРБУРГ ja РЕЗИДЕНЦИЯ ЖИВОПИСИ.

Ensimmäisessä ryhmässä saan informaatiota lastenpsygologiasta/-koulutuksesta/-piirroksista. Kyseisen ryhmän ylläpitäjä on Ukrainassa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt hän on Anatolyn syntymäkaupungissa.

Kahdessa muussa ryhmässä saan informaatiota Pietarin taiteesta, mm. erinomaisista, tasokkaista valokuvista sekä yleensä kuvataiteesta, maalaustavoista...

Itse olen ollut toistaiseksi passiivinen em. ryhmien suhteen, mutta kukaties myöhäisemmässä vaiheessa aktivoidun asiaan. 

Minulla on Severomoskissa toinenkin kuvataideystävä, Ivan Voron sekä Moskovassa nykyisin eläkkeellä oleva entinen Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran. Kaikki he ovat perheineen meidän perhetuttuja.



Niin Olga on myös Facebook-kaverini. Ivanin kanssa kommunikoimme sähköpostin välityksellä.

He ovat käyneet monta kertaa Suomessa, Kemissä ja myös meillä Haukkarissa Kainuunkadulla.
Toivottavasti käyvät tulevaisuudessakin...

Opettele nämä neljä ensiapuohjetta, voit pelastaa ihmishengen...

Hmmmmm - niinpä - hyviä neuvoja kertakaikkiaan...



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Opettele nämä neljä ensiapuohjetta, voit pelastaa ihmishengen

HÄTÄTILANTEESSA tärkeintä on tehdä edes jotain. Soita ainakin hätänumeroon 112.

Hätäkeskuksesta neuvotaan tarpeen mukaan esimerkiksi elvytysohjeet. Puhelimesta kannattaa laittaa kaiutinasetus päälle, jolloin kädet jäävät vapaaksi.

Katso tästä videot neljästä hätätilanteesta ja lue vinkit, kuinka toimia.

Näin autat auto-onnettomuudessa

Kun saavut onnettomuuspaikalle, toimi näin


Kun saavut onnettomuuspaikalle:

1. Soita 112.

2. Yritä herätellä uhria.

3. Ojenna uhrin pää, jotta hengitys pääsee kulkemaan. Tunnustele kämmenselällä, kulkeeko hengitys.

4. Tue päätä hengityksen turvaamiseksi kunnes apu saapuu.

5. Sammuta auton moottori.

6. Jää odottamaan avun saapumista.

Kun kohtaat tajuttoman

1. Kun kohtaat tajuttoman ihmisen, yritä ensiksi herätellä häntä. Jos uhri ei herää, soita 112.

2. Sen jälkeen tärkeintä on selvittää, hengittääkö uhri.

3. Avaa hengitystiet ojentamalla pää esimerkiksi leuan kärjestä nostamalla. Tunnustele poskella tai kämmenselällä, hengittääkö uhri.

4. Jatkotoimet määräytyvä sen mukaan, hengittääkö uhri.

Jos tajuton hengittää: käännä kylkiasentoon 

Kun kohtaat tajuttoman ihmisen: kylkiasento


Jos hengitys kulkee, käännä autettava kylkiasentoon näin:

1. Suorista toinen käsi.

2. Vedä uhri ylävartalosta itseesi päin kyljelleen.

3. Laita toinen käsi posken alle tueksi.

4. Varmista hengityksen kulku: ojenna pää leuan kärjestä auttamalla.

5. Laita ylin jalka koukkuun tukemaan asentoa.

6. Jää odottamaan avun saapumista.

Jos tajuton ei hengitä: aloita elvytys

Kun kohtaat tajuttoman ihmisen: elvytys


Jos uhri ei hengitä, aloita elvytys.

1. Painele keskeltä rintalastaa 30 kertaa. Pidä rytmi tasaisena, älä rynkytä.

2. Pidä uhrin nenästä kiinni ja puhalla suuhun 2 kertaa.

3. Toista paineluita ja puhalluksia, kunnes apu saapuu.

Kun tukehtuminen uhkaa

Näin autat tukehtuvaa


Kun huomaat, että ihminen on tukehtumassa:

1. Taivuta uhrin ylävartaloa eteenpäin. Lyö lapojen väliin voimakkaasti 5 kertaa.

2. Jos se ei auta, soita 112.

3. Kokeile seuraavaksi Heimlichin otetta:

4. Mene autettavan taakse. Laita nyrkissä oleva kätesi uhrin pallealle, heti kylkiluiden alle. Tartu toisella kädellä nyrkkiisi, ja vedä käsiäsi napakasti kohti itseäsi. Toista tarvittaessa 5 kertaa.

5. Vuorottele lapojen väliin lyömistä 5 kertaa ja Heimlichin otetta, kunnes apu saapuu.

6. Jos uhri menee tajuttomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys.

Voiko elvyttäessä saada taudin, mitä teen jos vedän pullaa henkeen? Vastaukset yleisiin ensiapukysymyksiin

ENSIAPUTILANNE ei ole koskaan miellyttävä, onhan kyse elämästä ja kuolemasta. Älä anna sen estää toimintaasi.

Tässä vastaukset moniin mieltä painaviin kysymyksiin.

Voiko elvyttäessä saada jonkin taudin?

Riski on minimaalinen. Esimerkiksi hi-viruksen ei ole koskaan todettu siirtyneen elvytyksessä.

Jos uhri on kovin verinen tai oksennuksessa, eikä missään nimessä halua puhaltaa suusta suuhun, voi antaa myös pelkkää paineluelvytystä. Myös sen on todettu auttavan hyvin. Tärkeintä on tehdä edes jotain.

Voiko kylkiluita murtua elvytyksessä?

Voi, mutta ei se haittaa.

”Kukaan ei kuole siihen, jos muutama kylkiluu katkeaa. Sitä paitsi tuskin niin käy, elvytys on hyvin raskasta”, Myllyrinne sanoo.

Miten ne uudet elvytysohjeet menivätkään?

Enää ei elvyttäessä puhalleta, vai puhalletaanko? Elvytysohjeet uudistuivat muutama vuosi sitten. Uudistuksen muistaa moni, mutta miten ne ohjeet nyt menivätkään?

Sääntö on tämä: jos olet käynyt ensiapukurssin, puhalla. Jos et, pelkkä painelukin riittää.

Puhaltamisesta on hyötyä, mutta se voi olla vaikeaa ilman harjoittelua. Siksi esimerkiksi hätäkeskukset neuvovat kokematonta elvyttäjää pelkästään painelemaan.

Entä jos olen yksin kotona ja vedän pullan palan henkeen?

Eräs helsinkiläisnainen kertoo kokemastaan:

”Olin ensiapukurssilla, ja kouluttaja kertoi näin: jos ihminen on yksin kotona ja vetää pullan henkitorveensa, parasta mitä voi tehdä on juosta ulos ja toivoa, että kohtaa toisen ihmisen. Aikaa on pari minuuttia.”

Pitääkö paikkansa, että ihminen ei pysty auttamaan itseään tukehtumistilanteessa?

Pitää, sanoo Myllyrinne, mutta muistuttaa, että tällainen tilanne on äärimmäisen harvinainen. Aikuinen vetää ruokaa henkitorveensa harvoin yksin ollessaan. Todennäköisempää se on ihmisten keskuudessa, kun ruokapöydässä jutellaan ja nauretaan.