KATALONIAN sunnuntainen kansanäänestys muuttui veriseksi mellakoinniksi ja vastarinnaksi. Espanjan keskushallinto lähetti Katalonian itsehallintoalueelle yli 10 000 Policía Nacional -siviilipoliisia ja Guardia Civil -santarmia tarkoituksenaan estää kansanäänestys.
Äänestyspaikoilla kerrottiin sunnuntaina iltapäivään mennessä loukkaantuneen kymmenien ihmisten. Mellakkapoliisit ovat myös käyttäneet voimatoimissa muun muassa kumiluoteja.
Mutta mistä 7,5 miljoonan asukkaan itsehallintoalueen itsenäisyyden tavoittelemisessa on kyse ja miksi Espanja vastustaa pyrkimyksiä niin jyrkästi?
Helsingin Sanomat kokosi kolme keskeistä kysymystä liittyen Katalonian itsenäisyyshaaveisiin.
Edellä mainitut seikat tuovat Katalonialle taloudellista itsenäisyyttä. Kulttuurillisesti Kataloniassa on myös iso yhtenäinen kielialue. Kansalaisista noin 37 prosenttia puhuu äidinkielenään katalaania ja 46 prosenttia espanjaa. Loput alueen asukkaat kokevat molemmat kielet yhtä vahvoiksi.
Unohtaa ei voi tietenkään myöskään historiallisia seikkoja. Katalonia oli itsenäinen alue aina siihen asti, kun Aragonian kuningas Ferdinand II ja Kastilian kuningatar Isabella I solmivat avioliiton. Itsehallinto säilyi Espanjan vuoden 1714 perimyssotaan asti.
Sunnuntainen itsenäisyysäänestys ei ole virallinen kansanäänestys, koska Espanjan hallinto ei ole antanut asialle hyväksyntäänsä. Espanjan keskushallinto ja perustuslakituomioistuin ovat kieltäneet äänestyksen ja uhanneet rikossyytteillä kaikkia, jotka edesauttavat kansanäänestyksen järjestämistä.
Katalonian nykyjohto ei tunnusta tuomioistuimen toimivaltaa ja päätti pitää äänestyksen kielloista huolimatta.
Tai siitä huolimatta, että itsenäisyyden kannattajien määrä on hiipunut Kataloniassa kuluneen vuoden aikana.
Katalonian itsenäisyydellä on Espanjassa enemmän vastustusta kuin kannatusta, mutta Espanja pelkää, että jo äänestyksen salliminen saattaisi pidemmällä aikavälillä kasvattaa kannatusta mielipidekyselyissä. Siksi Espanja ei ole halunnut antaa katalaaneille edes mahdollisuutta äänestää.
Kyseessä on sanottu olevan Espanjan ehdottomasti syvin valtiollinen kriisi sitten Francon diktatuurikauden.
Katalonian 948 kunnasta 787 julisti etukäteen kannattavansa itsenäistymistä, mutta ylivoimainen osuus selittyy paljolti itsenäisyysaatteen keskittymisellä kulttuurisesti umpikatalonialaisille pikkupaikkakunnille. Barcelonassa kannatus on pienempää, koska suuri osa asukkaista on kotoisin muualta, ja metropolialueella puhutaan enemmän espanjaa kuin katalaania.
Pelkkä itsenäiseksi julistautuminen ei kuitenkaan vielä tee oikeaa valtiota, ei ilman kansainvälistä tunnustusta. Toistaiseksi näyttää siltä, ettei kansainvälinen yhteisö lämpene ihan hetkessä tunnustamaan Kataloniaa itsenäiseksi valtioksi.
”Toimet jäsenmaan perustuslakia vastaan ovat toimia Euroopan unionin oikeudellisia puitteita vastaan. Näin siksi, että oikeusvaltioperiaate on modernien ja moniarvoisten yhteiskuntien sekä perustuslaillisten demokratioiden kivijalka”, totesi Euroopan parlamentin puhemiesAntonio Tajani syyskuun alussa.
EU:n komissiolla ei kuitenkaan ole valtuuksia ottaa kantaa jäsenmaansa sisäiseen kriisiin.
Laillisenkin kansanäänestyksen jälkeen Katalonialla olisi edessään tilanne, jota on kuvailtu kaksinkertaisiksi brexit-neuvotteluiksi. Neuvotteluja pitäisi käydä sekä EU:n ja Espanjan kanssa. Se myös putoaisi pois sekä euroalueesta että EU:sta.
Äänestyspaikoilla kerrottiin sunnuntaina iltapäivään mennessä loukkaantuneen kymmenien ihmisten. Mellakkapoliisit ovat myös käyttäneet voimatoimissa muun muassa kumiluoteja.
Mutta mistä 7,5 miljoonan asukkaan itsehallintoalueen itsenäisyyden tavoittelemisessa on kyse ja miksi Espanja vastustaa pyrkimyksiä niin jyrkästi?
Helsingin Sanomat kokosi kolme keskeistä kysymystä liittyen Katalonian itsenäisyyshaaveisiin.
1. Miksi Katalonia haluaa itsenäistyä?
Katalonia on Espanjan taloudellisesti vauraimpia alueita. Se on vahvoilla myös teollisessa kehityksessä ja itsehallintoalueella sijaitsee esimerkiksi auto- ja metallitehtaita sekä kemian- ja lääketeollisuutta. Barcelonan suurkaupunki sekä Tarragonan ja Gironan Costa Bravan rannikkoalueet tuovat Kataloniaan myös suuren osan Espanjan turismista.Edellä mainitut seikat tuovat Katalonialle taloudellista itsenäisyyttä. Kulttuurillisesti Kataloniassa on myös iso yhtenäinen kielialue. Kansalaisista noin 37 prosenttia puhuu äidinkielenään katalaania ja 46 prosenttia espanjaa. Loput alueen asukkaat kokevat molemmat kielet yhtä vahvoiksi.
Unohtaa ei voi tietenkään myöskään historiallisia seikkoja. Katalonia oli itsenäinen alue aina siihen asti, kun Aragonian kuningas Ferdinand II ja Kastilian kuningatar Isabella I solmivat avioliiton. Itsehallinto säilyi Espanjan vuoden 1714 perimyssotaan asti.
Sunnuntainen itsenäisyysäänestys ei ole virallinen kansanäänestys, koska Espanjan hallinto ei ole antanut asialle hyväksyntäänsä. Espanjan keskushallinto ja perustuslakituomioistuin ovat kieltäneet äänestyksen ja uhanneet rikossyytteillä kaikkia, jotka edesauttavat kansanäänestyksen järjestämistä.
Katalonian nykyjohto ei tunnusta tuomioistuimen toimivaltaa ja päätti pitää äänestyksen kielloista huolimatta.
Tai siitä huolimatta, että itsenäisyyden kannattajien määrä on hiipunut Kataloniassa kuluneen vuoden aikana.
2. Miksi Espanjan keskushallinto vastustaa Katalonian itsenäisyyshaaveita?
Mikäli Espanja sallisi Katalonialle kansanäänestyksen niin kuin Britannia salli vastaavan äänestyksen Skotlannille syksyllä 2014, omaa kansanäänestystään saattaisivat pian anoa myös baskit. Espanja voisi murentua pala kerrallaan eikä se tietenkään ole sen intresseissä.Katalonian itsenäisyydellä on Espanjassa enemmän vastustusta kuin kannatusta, mutta Espanja pelkää, että jo äänestyksen salliminen saattaisi pidemmällä aikavälillä kasvattaa kannatusta mielipidekyselyissä. Siksi Espanja ei ole halunnut antaa katalaaneille edes mahdollisuutta äänestää.
Kyseessä on sanottu olevan Espanjan ehdottomasti syvin valtiollinen kriisi sitten Francon diktatuurikauden.
3. Mitä jos kyllä-äänet voittavat sunnuntaina kaikesta huolimatta?
Kyllä-äänten voittaessa Katalonia on kertonut julistautuvansa itsenäiseksi vain kahden vuorokauden kuluessa äänestysprosentista riippumatta. Äänestysprosentin on arvioitu jäävän pieneksi, mutta se ei Katalonian nykyjohdon mukaan ole oleellista.Katalonian 948 kunnasta 787 julisti etukäteen kannattavansa itsenäistymistä, mutta ylivoimainen osuus selittyy paljolti itsenäisyysaatteen keskittymisellä kulttuurisesti umpikatalonialaisille pikkupaikkakunnille. Barcelonassa kannatus on pienempää, koska suuri osa asukkaista on kotoisin muualta, ja metropolialueella puhutaan enemmän espanjaa kuin katalaania.
Pelkkä itsenäiseksi julistautuminen ei kuitenkaan vielä tee oikeaa valtiota, ei ilman kansainvälistä tunnustusta. Toistaiseksi näyttää siltä, ettei kansainvälinen yhteisö lämpene ihan hetkessä tunnustamaan Kataloniaa itsenäiseksi valtioksi.
”Toimet jäsenmaan perustuslakia vastaan ovat toimia Euroopan unionin oikeudellisia puitteita vastaan. Näin siksi, että oikeusvaltioperiaate on modernien ja moniarvoisten yhteiskuntien sekä perustuslaillisten demokratioiden kivijalka”, totesi Euroopan parlamentin puhemiesAntonio Tajani syyskuun alussa.
EU:n komissiolla ei kuitenkaan ole valtuuksia ottaa kantaa jäsenmaansa sisäiseen kriisiin.
Laillisenkin kansanäänestyksen jälkeen Katalonialla olisi edessään tilanne, jota on kuvailtu kaksinkertaisiksi brexit-neuvotteluiksi. Neuvotteluja pitäisi käydä sekä EU:n ja Espanjan kanssa. Se myös putoaisi pois sekä euroalueesta että EU:sta.
