YK:n turvallisuusneuvosto on laajentanut pakotteitaan Pohjois-Koreaa vastaan.
Turvallisuusneuvosto on asettanut sanktioita 18 pohjoiskorealaiselle taholle. Osa sanktioiduista on maan viranomaisia. Myös maan tiedustelupäällikkö on sanktioitujen listalla. Henkilöt määrättiin maailmanlaajuiseen matkustuskieltoon ja heidän varansa jäädytettiin.
– Turvallisuusneuvosto lähettää tänään selkeän viestin Pohjois-Korealle, lopettakaa ballististen ohjusten käyttö tai tulette kohtaamaan seuraukset, Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley totesi neuvostolle.
– Diplomaattisten ja taloudellisten seurausten ohella Yhdysvallat on valmiina vastaamaan Pohjois-Korean toimiin myös muilla keinoin, Haley jatkoi.
Pohjois-Korean liittolainen Kiina tuki pakotteiden käyttöönottoa. Kiinan YK-lähettiläs Liu Jieyi painotti kuitenkin Pohjois-Korean kanssa käytävän keskustelun tärkeyttä, jotta jännitteet Koran niemimaalla saataisiin purettua.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Trump väitti ilmastosopimuksen tärvelevän Yhdysvaltojen talouden – asiantuntijat tyrmäävät presidentin luvut ja perustelut
Yhdysvaltojen presidentti haluaa kynsin hampain pitää kiinni nuutuneista teollisuusyrityksistä, jotka eivät ole onnistuneet uudistumaan riittävän nopeasti. Pariisin sopimuksesta irtautuminen on vain yksi esimerkki Trumpin 1980-luvulta peräisin olevista talousnäkemyksistä.
YHDYSVALTOJEN presidentti Donald Trump perusteli torstaina Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumista lähes pelkästään taloudellisin argumentein. Tuttuun tapaan Trump tulkitsi maailmantaloutta nollasummapelinä, jossa muiden maiden hyödyt tarkoittavat väistämättä Yhdysvaltojen tappiota.
”Rakastamani amerikkalaiset työläiset ja veronmaksajat joutuisivat vastaamaan [Pariisin ilmastosopimuksen] kustannuksista menetettyinä työpaikkoina, matalampina palkkoina, suljettuina tehtaina ja valtavasti kutistuneena tuottavuutena”, hän maalaili puheessaan.
Trumpin mukaan sopimus aiheuttaa ”säälimättömän taloudellisen taakan”, josta vapauduttuaan Yhdysvallat alkaa kukoistaa. Pariisin sopimuksen syntyä tarkkaan seurannut ilmastoasiantuntija Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta myöntää, että Trump ei ole täysin väärässä.
Muita verrokkimaita keveämpi ympäristösääntely ja edullisempi energianhinta voivat hyvinkin tukea Yhdysvaltojen taloutta Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana. Hiiliteollisuuteenkin syntynee Trumpin toiveiden mukaisesti uusia työpaikkoja – hetkellisesti.
”Pitkällä aikavälillä vaikutus on kuitenkin todennäköisesti päinvastainen. Kun päästöjä aletaan kunnolla vähentää globaalisti, fossiilisella energialla tuotetuille tuotteille tulee imagotappio. Samalla uusiutuvan energian hinta muuttuu fossiilisia kilpailukykyisemmäksi”, Ohlström sanoo.
Virallisesti Trump ei pääse Pariisin sopimuksesta eroon kuin vasta marraskuussa 2020, uusien vaalien kynnyksellä, mutta hän on jo nyt alkanut harjoittaa vapaaehtoisuuteen pohjautuvan sopimuksen hengen vastaista politiikkaa.
ERITYISEN paljon Trumpia vaikuttaa pännivän YK:n vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund), jonka tarkoituksena on kerätä rahaa lähinnä vaurailta mailta ja käyttää varat ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin kehittyvissä maissa.
Rahasto ei tosin ole sadan miljardin dollarin kokoinen, kuten Trump väitti torstaisessa puheessaan, vaan tällä hetkellä noin kymmenen miljardia dollaria.
Osana YK:n ilmastoneuvotteluja on sovittu, että kehittyviin maihin kanavoidaan vuosittain sata miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Vauraiden maiden vastuulla on jollain tavoin mahdollistaa tämä summa, mutta todennäköisesti vain osa hoidetaan suorin tulonsiirroin. Rahasto toimii pohjana hankkeille, joihin rahaa voi tulla myös yksityiseltä sektorilta.
Trumpin mukaan rahastoon osallistuminen maksaa Yhdysvalloille ”valtavan omaisuuden”. Tosiasiassa Yhdysvallat on sitoutunut maksamaan rahastoon kolme miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä.
EK:n Ohlström arvioi, että Yhdysvaltojen lipeäminen rahaston rahoittamisesta voi ärsyttää etenkin kehittyviä valtioita.
”Ne voivat boikotoida jopa ilmastosopimusta, mutta ennemmin uskon boikottien kohdistuvan Yhdysvaltoihin ja yhdysvaltalaisiin tuotteisiin.”
TRUMP väitti puheessaan, että Pariisin ilmastosopimus voi tuhota Yhdysvalloista 6,5 miljoonaa teollisuustyöpaikkaa ja syödä vuotuisesta bruttokansantuotteen tasosta noin 3 000 miljardia dollaria vuoteen 2040 mennessä. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on nykyisin karkeasti 19 000 miljardia dollaria.
Lähteenä väitteilleen presidentti käytti republikaaneja lähellä olevan konsulttiyhtiö Neran (National Economic Research Associates) maaliskuussa julkaisemaa selvitystä, jonka olivat tilanneet tiukkaa ympäristösääntelyä vastustavat tahot. Nera on laatinut aiemmin myötäkarvaan silittäviä selvityksiä muun muassa hiiliteollisuudelle.
Trumpin painajaisluvut perustuivat sitä paitsi vain yhteen Neran skenaarioon, eikä selvityksessä huomioitu uusiutuvan energian, ympäristöteknologian ja muiden ilmastonmuutosta torjuvien ratkaisujen luomia uusia työpaikkoja ja arvonlisää.
OECD:n ja Citibankin kaltaiset tahot ovat arvioineet, että maailmantaloudelle, Yhdysvallat mukaan lukien, lankeaa valtava lasku, jos ilmastonmuutokseen ei puututa.
AJATUSPAJA Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen torjuu Trumpin perustelut Pariisin kuoppaamiselle.
”On päivänselvää, että nämä argumentit eivät ole päteviä uuden teknologian näkökulmasta. Isot teknologiayhtiöt, rahoitusalan yhtiöt ja jopa öljyjätti Shell ovatkin ilmoittaneet, että tämä on huono päätös.”
Sarjayrittäjä ja sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ilmoitti pian Trumpin torstaisen puheen jälkeen luopuvansa Valkoisen talon neuvonantajan roolista. Samoin teki viihdetitaani Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger.
Applen toimitusjohtaja Tim Cook harmitteli Financial Times -lehden mukaan yhtiön sisäisessä tiedotteessa Trumpin päätöstä ja vakuutti, ettei sillä ole merkitystä Applen ympäristösitoumuksiin.
”Puhuin presidentti Trumpin kanssa tiistaina ja yritin taivutella hänet hänet pysymään sopimuksessa. Se ei riittänyt”, hän harmitteli.
Jopa investointipankki Goldman Sachsin toimitusjohtaja Lloyd Blankfein moitti presidenttiä nettiyhteisö Twitterissä ja ennusti Yhdysvaltojen aseman maailman johtavana valtiona murenevan.
Teollisuusyhtiö General Electricin Jeffrey Immelt puolestaan tviittasi, että yritysten täytyy nyt ottaa johtava asema ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa eikä nojata valtioon.
TRUMPIN näkemys taloudesta on erittäin vanhanaikainen. Hänelle kansantalous tarkoittaa vain kolisevia tehtaita, miehistä uurastamista – ja ehkä silloin tällöin kiinteistökauppoja. Trumpin Yhdysvallat on rakennettu teräksestä, sementistä, hiilestä, öljystä ja paperista. Hänen äänestäjistään moni työskentelee juuri näillä toimialoilla.
Kaskinen myöntää, että joillakin edellisellä vuosisadalla kultakauttaan eläneillä yrityksillä on paljon menetettävää Pariisin sopimuksessa. Perinteisten toimialojen parhaat yhtiöt ovat kuitenkin osoittaneet muutoskykyä. Hän nostaa esimerkiksi saksalaisyhtiö BMW:n ja autovuokraamo Sixtin autojen Drive Now -yhteiskäyttöpalvelun, jonka OP-pankki toi toukokuussa Suomeen.
”Ilmastosopimus on pahin niiden yritysten kannalta, jotka eivät ole löytäneet uusia keinoja tai kanavia liiketoimintansa päivittämiseen. Tämä joukko on kuitenkin pienenevä eikä kansantalouden mittakaavassa edes kovin merkittävä.”
TRUMPIN päätös on häkellyttävä myös siksi, että amerikkalaiset ovat selvin luvuin sitä vastaan.
Yalen ja George Masonin yliopistojen marraskuun presidentinvaalien jälkeen toteuttaman kyselyn mukaan peräti 69 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä haluaa pysyä Pariisin ilmastosopimuksessa mukana. Jopa republikaaneista niukka enemmistö oli tätä mieltä.
Sopimuksesta irtautumista kannatti kaikkiaan vain 13 prosenttia äänestäjistä. Neljä viidesosaa halusi lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, eikä ihme – viime vuonna pelkästään aurinkovoiman parissa työskentelevien määrä kasvoi 25 prosentilla 374 000:een, Yhdysvaltojen energiaministeriö kertoo. Hiiliteollisuuden työntekijöiden määrä oli enää vain 53 000.
Pelkona on, että Trumpin hallinnon päätökset hidastavat ympäristöratkaisujen kehittämistä Yhdysvalloissa. Hiilestä maa ei saa korvaavaa vientituotetta.
”Jos Trump ei usko päästöjen vähentämiseen, tutkimus- ja tuotekehitystuet esimerkiksi cleantechille vähenevät. Jos Yhdysvalloilla ei ole tarjota globaaleille markkinoille toimivia ratkaisuja, tuotteiden kysyntä ja samalla työpaikkojen määrä vähenee”, EK:n Ohlström arvioi.
