Ihan mielenkiintoista luettavaa jälleen kerran Jarmo Mäkelältä.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat | Kolumni
Puolustusministeri Niinistö sai valtavasti julkisuutta Venäjällä – yhdellä lyhyellä lausahduksella
Luopuuko Suomi Natosta ja poistaa Venäjän vastaiset pakotteet? Tätä pohditaan aktiivisesti Venäjän mediassa, kirjoittaa Jarmo Mäkelä.
Julkaistu:
LUOPUUKO Suomi Natosta ja poistaa Venäjän vastaiset pakotteet? Tätä kysyy Pravda kertoessaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) venäläiselle virkaveljelleen esittämästä vierailukutsusta.
Pravdan verkkolehden artikkelissaan viime sunnuntaina esittämä kysymys kertoo jotain siitä, miksi niin monet suomalaiset poliitikot ovat viimeisen parin viikon aikana päässeet esille Venäjän mediassa. Heitä oli kaikkiaan parisen kymmentä.
Kaikki eivät olleet esillä vahvistamassa venäläistä mielikuvapolitiikkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.) käytettiin kertomaan Suomen heikosta taloudellisesta tilasta, Lauri Ihalainen (sd) sai varoittaa hallituksen suunnitelmista vähentää öljyn käyttöä ja Osmo Soininvaara(vihr) todisti, kuinka hallituksen suunnitelmat perustulosta ovat älyttömiä ja käyvät järjettömän kalliiksi.
Mutta yksikään toinen suomalainen ministeri ei ole koko vuonna saanut osakseen niin kattavaa mediajulkisuutta kuin puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) – yhdellä lyhyellä lausahduksella.
Kaikki alkoi marraskuun 24. päivänä, kun Tass ilmoitti, että ”Suomen puolustusministeri ei näe uhkaa Venäjän toimissa Itämerellä”.
Samana päivänä aiheeseen tarttui yhdeksän muuta keskeistä joukkoviestintä, niiden joukossa kaksi tv-kanavaa.
Tarkasti ottaen Niinistö oli Venäjän median mukaan kommentoinut Iskander- ja C-400 -ohjusjärjestelmien sijoittamista Kaliningradin alueelle sanoen, ettei näe niissä suoranaista uhkaa Suomelle. Hän oli toivonut tilanteen rauhoittuvan Itämeren alueella: ”Toivomme näkevämme tilanteen lientyvän emmekä kiristyvän”.
Seuraavana päivänä aiheeseen tarttui vielä 17 muuta joukkoviestintä, jotka toistivat ministerimme sanomisia sanatarkasti Tassin alunperin esittämässä muodossa.
PÄÄMINISTERI Sipilän keskustan puolueneuvoston kokouksessa 27. marraskuuta pitämä puhe ja pääministeri Dmitri Medvedeville esitetty vierailukutsu mainittiin lyhyesti kuudessa mediassa. Puheesta lainattiin kohta, jossa Sipilä vakuutti puolueväelle, että ”Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun merkitys tiedostetaan koko EU:n tasolla ja meidän rooliamme tässä arvostetaan”.
Mutta Sipilä näyttäytyy venäläisessä mediassa myös ristiriitaisena henkilönä. Uutistoimistot Ria Novosti ja Tass raportoivat yksityiskohtaisesti ja tarkasti niistä epäilyistä, joiden kohteeksi hän on joutunut Talvivaaran kaivokselle myönnetyn lisärahoituksen osalta.
Uutistoimistot eivät millään tavoin ennakoineet käynnistyneiden selvitysten lopputulosta. Mutta sosiaalisen median blogistit olivat lukeneet uutisen myös rivien välistä, ilmeisesti verranneet tapahtunutta oman maansa käytäntöihin ja langettaneet tuomion tarkempia selvityksiä odottamatta.
Entinen pääministeri ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen oli puolestaan uutistoimisto Tassin haastateltavana. Hänellä oli oma selityksensä kiristyneen kansainvälisen tilanteen syistä: ”Tällä hetkellä me emme ymmärrä Venäjän toimia Ukrainassa ja katsomme niiden olevan Etyjin periaatteiden vastaisia... Samaan aikaan Venäjän puolella on tunne, että lännessä ei ymmärretä sitä tarpeeksi”.
Samalla keskinäisen ymmärrysongelman linjalla oli eduskunnan entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd). Uutistoimisto Tassille antamassaan lausunnossa hän totesi, että nimenomaan Suomen ja Venäjän pitäisi pyrkiä ymmärtämään toisiaan paremmin.
Hänen mukaansa sekä itä että länsi ovat yhtä lailla syypäitä pelotteluun: ”Kyse on vaarallisesta ilmiöstä, sillä kumpikin osapuoli ajattelee, että oma pelko on oikeutettua, mutta naapurilla ei ole aihetta pelkoon”. Heinäluoma otti myös kantaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen: ”Jos Donald Trump pystyy normalisoimaan suhteet Venäjään, siitä on hyötyä myös Suomelle”.
MIKSI sitten Suomessa ymmärretään Venäjää väärin? Eräänlaisena selityksenä on Venäjän sosiaalisessa mediassa jaettu MTV:n uutista. Sen mukaan entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) pitää syypäänä suomalaista journalismia. Hänen mielestään Suomen mediassa kuvataan perusteettomasti Itämeren tilannetta uhkaavaksi. Itse hän ei Venäjällä esitetyn tulkinnan mukaan näe Venäjän toimissa mitään uhkaa Suomelle.
Samoilla linjoilla on entinen ministeri Arja Alho (sd). Tassin uutisen mukaan hänen mielestään Venäjää koskeva uutisointi perustuu Suomessa myyviin mielipiteisiin eikä tosiasioihin.
Kirjoittaja on toimittaja, joka seuraa, mitä Venäjän media kertoo Suomesta.
Tarkasti ottaen Niinistö oli Venäjän median mukaan kommentoinut Iskander- ja C-400 -ohjusjärjestelmien sijoittamista Kaliningradin alueelle sanoen, ettei näe niissä suoranaista uhkaa Suomelle. Hän oli toivonut tilanteen rauhoittuvan Itämeren alueella: ”Toivomme näkevämme tilanteen lientyvän emmekä kiristyvän”.
Seuraavana päivänä aiheeseen tarttui vielä 17 muuta joukkoviestintä, jotka toistivat ministerimme sanomisia sanatarkasti Tassin alunperin esittämässä muodossa.
PÄÄMINISTERI Sipilän keskustan puolueneuvoston kokouksessa 27. marraskuuta pitämä puhe ja pääministeri Dmitri Medvedeville esitetty vierailukutsu mainittiin lyhyesti kuudessa mediassa. Puheesta lainattiin kohta, jossa Sipilä vakuutti puolueväelle, että ”Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun merkitys tiedostetaan koko EU:n tasolla ja meidän rooliamme tässä arvostetaan”.
Mutta Sipilä näyttäytyy venäläisessä mediassa myös ristiriitaisena henkilönä. Uutistoimistot Ria Novosti ja Tass raportoivat yksityiskohtaisesti ja tarkasti niistä epäilyistä, joiden kohteeksi hän on joutunut Talvivaaran kaivokselle myönnetyn lisärahoituksen osalta.
Uutistoimistot eivät millään tavoin ennakoineet käynnistyneiden selvitysten lopputulosta. Mutta sosiaalisen median blogistit olivat lukeneet uutisen myös rivien välistä, ilmeisesti verranneet tapahtunutta oman maansa käytäntöihin ja langettaneet tuomion tarkempia selvityksiä odottamatta.
Entinen pääministeri ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen oli puolestaan uutistoimisto Tassin haastateltavana. Hänellä oli oma selityksensä kiristyneen kansainvälisen tilanteen syistä: ”Tällä hetkellä me emme ymmärrä Venäjän toimia Ukrainassa ja katsomme niiden olevan Etyjin periaatteiden vastaisia... Samaan aikaan Venäjän puolella on tunne, että lännessä ei ymmärretä sitä tarpeeksi”.
Samalla keskinäisen ymmärrysongelman linjalla oli eduskunnan entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd). Uutistoimisto Tassille antamassaan lausunnossa hän totesi, että nimenomaan Suomen ja Venäjän pitäisi pyrkiä ymmärtämään toisiaan paremmin.
Hänen mukaansa sekä itä että länsi ovat yhtä lailla syypäitä pelotteluun: ”Kyse on vaarallisesta ilmiöstä, sillä kumpikin osapuoli ajattelee, että oma pelko on oikeutettua, mutta naapurilla ei ole aihetta pelkoon”. Heinäluoma otti myös kantaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen: ”Jos Donald Trump pystyy normalisoimaan suhteet Venäjään, siitä on hyötyä myös Suomelle”.
MIKSI sitten Suomessa ymmärretään Venäjää väärin? Eräänlaisena selityksenä on Venäjän sosiaalisessa mediassa jaettu MTV:n uutista. Sen mukaan entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) pitää syypäänä suomalaista journalismia. Hänen mielestään Suomen mediassa kuvataan perusteettomasti Itämeren tilannetta uhkaavaksi. Itse hän ei Venäjällä esitetyn tulkinnan mukaan näe Venäjän toimissa mitään uhkaa Suomelle.
Samoilla linjoilla on entinen ministeri Arja Alho (sd). Tassin uutisen mukaan hänen mielestään Venäjää koskeva uutisointi perustuu Suomessa myyviin mielipiteisiin eikä tosiasioihin.
Kirjoittaja on toimittaja, joka seuraa, mitä Venäjän media kertoo Suomesta.
- KolumnitSeuraa
- Jarmo Mäkelän kolumnitSeuraa
- Venäjä
