Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Yhteinen vihollinen pitää ryhmittymän koossa, mutta jos ja kun Mosul vallataan, edessä on kysymys, kenen tahtoa sitten noudatetaan. Pelkona on, että valtaajat alkavat taistella keskenään.
Hmmmmm - niinpä, toivottavasti eri rymittymien välillä löytyy jonkinasteinen yhteisymmärrys - tuskin heti mutta läviikkoina/-kuukausina/-vuosina...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Mosulissa on ainekset suureen sotkuun – sekalaista hyökkäysjoukkoa yhdistää vain halu kukistaa Isis
Isisin hallitsemaa suurkaupunkia kohti hyökkää nyt kolme eri irakilaisjoukkoa. Tukea antaa Yhdysvaltain johdolla 60 maan liittouma, jossa on Suomikin on mukana.
REUTERS
AINA KUN Yhdysvaltain puolustusministeri käy Bagdadissa, tekeillä on jotain isoa. Noin 30 viime vuoden aikana amerikkalaisministereitä on ravannut Irakin pääkaupungissa ahkeraan. Yhdysvallat on vuoron perään tukenut vallanpitäjiä, kaatanut hallitusta, miehittänyt maata tai aseistanut kapinallisia.
Tänään lauantaina Bagdadiin saapui puolustusministeri Ashton Carter, ja taas on meneillään mutkikas operaatio.
Carter saapui tapaamaan sotilaskomentajia, jotka johtavat 60 valtion liittoumaa terroristijärjestö Isisiä vastaan. Juuri nyt liittouma tukee irakilaisjoukkoja Pohjois-Irakin suurkaupungin Mosulin valtaamisessa Isisiltä.
Kyseessä on ratkaisevat hetket. Mosul on viimeinen Isisin hallitsema kaupunki Irakissa. Jos se vallataan, jihadistiliikkeellä on linnakkeenaan enää Raqqan kaupunki Syyriassa.
Mutta tehtävä on mutkikas.
YHDYSVALTAIN johtaman liittouman sotaoperaation nimi on Inherent Resolve. Suomeksi nimi voisi olla ”Synnynnäinen päätös”, ja se on operaatiolle juuri niin epäsopiva nimi miltä kuulostaa.
Liittouman 60 maalla ei syntyjään ole paljoakaan yhteistä. Tilannetta mutkistaa, että liittouma tukee Mosulin valtauksessa monenkirjavaa irakilaisjoukkoa, johon kuuluvat omilla taisteluryhmillään Irakin asevoimat, shiialaiset asejoukkiot ja kurdien peshmerga-taistelijat.
Yhteistä näille kaikille on vain halu tuhota Isis. Kaikkiaan Mosulia lähestyy arviolta ainakin 30 000 taistelijaa.
Yhteinen vihollinen pitää ryhmittymän koossa, mutta jos ja kun Mosul vallataan, edessä on kysymys, kenen tahtoa sitten noudatetaan. Pelkona on, että valtaajat alkavat taistella keskenään.
Tulenarkuutta lisää se, että Mosulin pari miljoonaa asukasta muodostavat sekalaisen kirjon. Kaupungissa asuu lähes kaikkia Irakin etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä: arabeja, kurdeja, sunnimuslimeita, shiiamuslimeita, erilaisia kristittyjä, jesidejä, turkmeeneja, armenialaisia ja monia muita.
Eri väestönryhmillä on osittain erilaisia toiveita siitä, kuka Mosulia alkaa hallita.
KETKÄ siis ovat mukana taistelussa Mosulista?
Tärkeimpiä taistelijajoukkoja on viisi:
1) IRAKIN ASEVOIMAT johtaa hyökkäystä. Asevoimat toimii Bagdadissa sijaitsevan Irakin keskushallituksen alaisuudessa.
Runsaat kaksi vuotta sitten Irakin armeija pötki pakoon Mosulista Isisin taistelijoiden salamahyökkäystä. Sen jälkeen Yhdysvallat on aseistanut ja kouluttanut asevoimia. Viime kuukausina asevoimat ovat onnistuneesti vallanneet Isisiltä monia muita merkittäviä kaupunkeja, kuten Fallujan ja Ramadin.
Mosulin valtauksessa asevoimien mukana on myös Irakin terrorisminvastaiset erikoisjoukot, joita kutsutaan Kultaiseksi divisioonaksi. Asevoimat hyökkää Mosuliin nyt etelästä.
2) KURDITAISTELIJAT sotivat nyt poikkeuksellisesti Irakin armeijan tukena. Peshmerga-joukot hallitsevat alueita Mosulin itä- ja pohjoispuolilla ja työntyvät niistä suunnista kohti Mosulia.
Kurdijoukoilla on myös raskasta aseistusta, kuten tykkejä ja panssariajoneuvoja.
Kurdeilla on Pohjois-Irakissa oma autonominen alueensa, jonka hallinto kiistelee Bagdadin hallituksen kanssa öljyvaroista, itsemääräämisoikeuksista ja muista asioista. Kiistakumppanit ovat harvinaisesti liittoutuneet nyt Isistä vastaan.
Bagdadin keskushallintoa kuitenkin arveluttavat kurdien itsenäistymistoiveet, joten yhteistyö Mosulissa on epävarmalla pohjalla.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
AZAD LASHKARI / REUTERS
3) SHIIALAISET TAISTELUJOUKOT kamppailevat Irakin asevoimien tukena mutta eivät ole sen virallinen osa.
Joukot muodostuvat aseisiin tarttuneista Irakin shiiamuslimeista. Itse asiassa kyse on monesta ryhmästä, joista useat saavat tukea shiiaenemmistöisestä naapurimaasta Iranista.
Shiiajoukkojen yhteenliittymästä käytetään englanniksi nimeä Popular Mobilization Units, lyhenteeltään PMU. Joukot ovat olleet mukana myös aiempien kaupunkien valtauksessa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet joukkoja julmuuksista sunnimuslimeita kohtaan.
Shiiajoukkojen on määrä tukea hyökkäystä Mosulin ulkopuolella, eikä mennä itse kaupunkiin. Joukoilla on kuitenkin suuri houkutus puuttua tilanteeseen, jos Mosulin shiiaväestö joutuu ahtaalle.
4) YHDYSVALTAIN johtama kansainvälinen liittouma tukee Irakin asevoimia ja kurdijoukkoja Mosulin valtauksessa.
Iso merkitys on liittouman ilmasotakyvyllä, kuten hävittäjillä ja taisteluhelikoptereilla. Yhdysvallat tekee iskuista suurimman osan ja käyttää niihin tukikohtia myös Irakin ulkopuolella, kuten Kyproksella.
Ainakin Ranska ja Britannia osallistuvat myös ilmaiskuihin. Liittouma ei yleensä erittele, minkä maan sotilaat ja pommituksia tekevät. Aiemmin Isisin vastaisiin ilma-iskuihin Irakissa ovat osallistuneet myös Australia, Belgia, Kanada, Tanska, Jordania ja Hollanti.
Yhdysvalloilla on Irakissa lähes 5 000 sotilasta. Iso tukikohta on Qayyarahin lentokenttä, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Mosulista.
Yhdysvaltain mukaan sillä on myös noin sata sotilasta Irakin asevoimien ja kurdijoukkojen mukana maahyökkäyksessä.
Liittoumaan kuuluu kaikkiaan 60 maata, joista monet eivät osallistu suoraan taisteluihin vaan tukitoimiin. Suomi osallistuu Mosul-operaatioon kouluttamalla ja antamalla neuvoja kurdijoukoille. Suomella on Irakissa noin sata sotilasta.
5) TERRORISTIJÄRJESTÖ ISIS on hallinnut Mosulia kesästä 2014. Isisillä arvioidaan olevan kaupungissa nyt 4 000 – 8 000 taistelijaa, joisa huomattava osa on ulkomaalaisia.
Isis puolustaa kaupunkia pääasiassa itsemurhahyökkääjien, tienvarsipommien, miinojen ja sala-ampujien avulla. Taistelijat piilottelevat siviiliväestön keskellä ja ovat kaivaneet kaupungin alle tunneleita, joiden kautta he voivat liikkua huomaamatta.
Isis on sunnimuslimien äärijärjestö. Monet sen johtajat ovat Irakin syrjäytetyn diktaattorin Saddam Husseinin turvallisuusjoukkojen komentajia.
Isisille Mosul on eräänlainen syntykaupunki. Isisin irakilainen johtaja Abu Bakr al-Baghdadi julisti ”islamilaisen kalifaatin” perustetuksi Mosulin suurmoskeijalla kesäkuussa 2014.
Runsaan kahden vuoden aikana Isis on terrorisoinut Mosulin asukkaita kovalla kurilla, vainolla, teloituksilla ja muilla julmuuksilla.
Nyt jotkut kaupunkilaiset toimivat salaa Isisiä vastaan ja jakavat tietoa kaupungin valtaajille.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
THAIER AL-SUDANI / REUTERS
MITÄ TÄSTÄ kaikesta sitten voi seurata?
Toiveikkaimmat arviot ovat, että taistelu Mosulista olisi ohi viikoissa. Aiemmin selvästi pienempien kaupunkien valtaaminen Isisiltä on kuitenkin vienyt paljon pidempään.
Osa Isisin taistelijoista saattaa pyrkiä pakenemaan Syyriaan. Tämä voisi olla myös taktinen liike, jolla jihadistiliike keskittyisi puolustamaan ”pääkaupunkiaan”, eli Raqqaa Syyriassa. Monille Isisin jäsenille ainoa vaihtoehto voi olla taistella kuolemaan tai antautumiseen asti Mosulissa.
Mosulin väestön kannalta huolena on paitsi itse kaupunkisota myös mahdolliset julmuudet Isisin sunnitaistelijoiden ja kaupungin valtaukseen osallistuvien shiiataistelijoiden välillä. Koston kohteeksi voivat joutua myös siviilit.
Kysymysmerkki on myös, mitä tekee Turkki. Turkin asevoimat käy jo Irakin puolella sotaa sekä Isisiä että kurdijoukkoja vastaan. Turkki ei ole osallistunut vielä Mosulin hyökkäykseen, eikä Irakin keskushallitus halua sen sotkeutuvan tilanteeseen. Turkki on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei se halua jäädä sivustakatsojaksi.
Lauantaina Bagdadissa Yhdysvaltain puolustusministeri Carter korosti, että Isisin häätäminen Mosulista on vain osa ongelmaa. Yhtä tärkeää on saada pidettyä Mosul vakaana valtauksen jälkeen.
AZAD LASHKARI / REUTERS
