tiistai 7. kesäkuuta 2016

Nato-harjoitus kiristi Soinin ja Lavrovin tapaamisen tunnelmaa – Putin tulee heinäkuussa Suomeen

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Nato-harjoitus kiristi Soinin ja Lavrovin tapaamisen tunnelmaa – Putin tulee heinäkuussa Suomeen

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvosteli tiedotustilaisuudessa Suomessa meneillään olevian Naton sotaharjoituksia. Ulkoministeri Timo Soini sanoi Suomen toimivan omista lähtökohdistaan, itsenäisesti.



Timo Soini ja Sergei Lavrov kävelevät eri suuntiin. Lavrovilla on käsi paketissa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov saapui tiedotistilaisuuteen käsi paketissa. Hän sanoi loukkaantuneensa jalkapallo-ottelussa. Kuva: Serge Ilnitsky / EPA
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja ulkoministeri Timo Soini ovat tavanneet Moskovassa.
Tiedotustilaisuuden aluksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov luonnehti neuvotteluja antoisiksi. Hän sanoi käytännön yhteistyön Venäjän ja Suomen välillä sujuvan hyvin. Esimerkkeinä hän mainitsi Rosatomin ydinvoimalahankkeen Suomessa ja Fortumin hankkeet Siperiassa.
Ulkoministeri Soinin mukaan hän ja Lavrov keskustelivat hyvässä tunnelmassa kaikesta, myös vaikeista asioista.
Ylen kirjeenvaihtajan Kerstin Kronvallin mukaan tapaamisen ilmapiiriä kiristi kuitenkin selvästi maanantaina Suomessa alkanut Naton merisotaharjoitus.

"Venäjä kokee uhkaksi sen, että Nato tulee yhä lähemmäs Venäjän rajoja"

Lavrovin mukaan Venäjä suhtautuu kielteisesti siihen, että Nato lähestyy edelleen Venäjän rajoja.
– Emme koe uhkaksi läntistä sotilasliittoa Natoa sinänsä, vaan sen miten Nato toimii, Lavrov sanoi.
Lavrovin mukaan Nato käyttää Ukrainan tilannetta verukkeena sille, että se voi sijoittaa lisää sotavoimaa Eurooppaan.

Soini puolusti Nato-harjoituksia Suomen maaperällä

Venäläinen toimittaja kysyi Soinilta, miksi Suomi on lähtenyt mukaan sotaharjoitusten "kaltaiseen provokaatioon"?
Soini vastasi arvosteluun sanomalla, että Suomi tekee päätökset omista lähtökohdistaan.
– Näitä harjoituksia on ollut jo kauan, tässä on kyse omasta turvallisuudestamme, ei muusta, Soini sanoi.
Ulkoministerit keskustelivat myös Ukrainan tilanteesta ja Itä-Ukrainassa jatkuvan konfliktin rauhoittamiseen tähtäävästä Minskin sopimuksesta. Venäjän ulkoministerin mukaan nämä aiheet nostettiin esille nimenomaan Suomen toiveesta.

Venäjä sälytti syyn Minskin sopimuksen vaikeuksista jälleen Ukrainalle

Lavrovilta kysyttiin kommenttia EU:n kantaan, jonka mukaan Venäjä ei toteuta Minskin sopimusta. Minskin sopimuksen mukaan alueella pitäisi olla tulitauko.
Lavrov syytti Ukrainan hallitusta siitä, että aseelliset yhteenotot Itä-Ukrainassa jatkuvat.
Lavrovin mukaan Itä-Ukrainan rauhoittuminen voi tapahtua vain Kiovan sekä Luhanskin ja Donetskin alueiden neuvottelujen kautta.
– Toivon, että toimittaja on lukenut Minskin sopimuksen. Siinä ei mainita Venäjää, Lavrov sivalsi. 
Soini puolestaan sanoi, että Suomi ja Venäjä ovat hieman eri mieltä Minskin sopimuksen toteuttamisesta.

Putin Naantaliin

Vierailun aikana varmistui, että Venäjän presidentti Vladimir Purin saapuu kesällä Suomeen. Putin vierailee heinäkuun alussa Kultarannassa.
Soinin mukaan myös muita Suomen ja Venäjän tapaamisia on tulossa.

Tasavallan presidentti Niinistö: ”Esitän puolionnittelut kilpailukykysopimuksesta”

Eiköhän tuo Matalliliiton valtuusto siunaa viikonloppuna omalta osaltaan kilpailukykysopimuksen äänestyksen jälkeen. Rintamalinjat kulkevat ilmeisesti SDP/Vasemmistoliitto-akselilla. 

Vasemmistoliitolla olisi näytön paikka uuden, todennäköisesti valittavan puheenjohtajan myötä osoittaa vastaantuloa ja jättää turhat änkyröinnit tällä kerralla väliin. Sillä olisi todennäköisesti merkitystä ihmisten ajatuksissa tulevaisuuden vaalien äänestysratkaisuissa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tasavallan presidentti Niinistö: ”Esitän puolionnittelut kilpailukykysopimuksesta”

POLITIIKKA 
MIKKO STIG / LEHTIKUVA
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan kilpailukykysopimus syntyi 1990-luvun lamavuosia muistuttavassa tilanteessa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan kilpailukykysopimus syntyi 1990-luvun lamavuosia muistuttavassa tilanteessa.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö kiittää kilpailukykysopimusta talouden suunnan kääntäjänä.
”Kilpailukykysopimus merkitsee selkeää käännettä siihen, miten olemme ajatelleet ja toimineet viimeiset kahdeksan vuotta. Voi olla, että käänne on joidenkin mielestä liian vaatimaton. Mutta aina käänne on käänne ja edustaa uutta ajattelua”, sanoi Niinistö maanantaina aamupäivällä Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliiton (SAK) edustajakokouksessa Tampereella.
Niinistö korosti, että kaikki mistä tiedetään etukäteen, on äärettömän tärkeää talouden suunnan kannalta. Käänne näkyy vasta tuonnempana.
”Tuleeko käänteestä itseään suurempia seurauksia, että luottamus lisääntyy, jolloin hyödyt tuntuvasti ylittävät sen, mitä nyt prosenteissa ja euroissa kuulemme; että syntyisi taas ennalta-arvattavuutta ja luottamusta, joka johtaisi investointien kasvuun ja sitä kautta turvaisi työpaikkoja?”
NIINISTÖ painotti jälleen myös kohtuuden merkitystä yhteiskunnalle.
”Kilpailukykysopimus saattaa tuntua monien mielestä jopa katkeran kalkin juomiselta. Silloin on tärkeää, että se kalkki on kaikille sama. Suomi ei ole Suomi, jos jotkut asettuvat yläpuolelle. Yhä on voimassa se, että edestä ja omalla esimerkillä johdetaan.”
Niinistö sanoi antavansa kuitenkin vasta puolionnittelut sopimukselle.
”Esitän puolionnittelut syntyneestä sopimuksesta. Katsotaan viikonloppuna, että toivon mukaan pääsee esittämään ihan täydet onnittelut.”
ELÄKKEELLE jäävää SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyä Niinistö kiittää vahvasta jäljestä suomalaiseen yhteiskuntaan. 
”Lauri, olet jättämässä tehtävän. Onnittelen siitä, että jätät sen vahvalla peukalonjäljellä suomalaiseen yhteiskuntaan.”
Niinistön mukaan kilpailukykysopimus syntyi 1990-luvun lamavuosia muistuttavassa tilanteessa.
”Silloinkin oli väkeä, jotka sanoivat, että kaikki asiat eivät kuulu työmarkkinajärjestöjen pöytään. Taidan olla kiitollinen, ettet maininnut ketään nimeltä”, Niinistö sanoi Lylyn puheeseen viitaten.
”Silloin syntyi pitkäaikaisia työmarkkinasopimuksia. Niillä oli selvästi merkitystä yli ja ohi määränsä. Ne vaikuttivat yleiseen tunnelmaan, loivat ennalta-arvattavuutta muuten kovin hämärältä näyttävään tulevaisuuteen.”
KILPAILUKYKYSOPIMUS merkitsee Niinistön mukaan nimenomaan käännettä, jossa kulutusta mitoitetaan resursseihin.
”Vuoteen 2007 asti julkiset menot kasvoivat 15–20 prosenttia, palkat nousivat 9 prosenttia ja ostovoimakin vahvistui viisi prosenttia. Ei luvuissa mitään pahaa ole. Ne ovat tuottaneet hyvää. Mutta meillä ei ollutkaan tähän resursseja. Samaan aikaan bkt aleni viisi prosenttia. Eli resurssit vähenivät, mutta käyttö lisääntyi.””
SAK:N kolmipäiväinen edustajakokous alkoi maanantaina Tampere-talolla.
Kokous valitsee SAK:lle myös uuden puheenjohtajan eläkkeelle jäävän Lauri Lylyn tilalle.
Uudeksi puheenjohtajaksi on nousemassa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
SAK:laisten ammattiliittojen mukaan Elorannan takana on käytännössä koko liittokenttä.

Amk-rauha laskeutuu Lappiin...

Ilmeisesti selvityshenkilön ehdotuksen perusteella jatkossa edetään - hyvä niin.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Amk-rauha laskeutuu Lappiin

VELI-JUKKA MUSTAJÄRVI
Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupunginhallitukset esittävät valtuustoilleen, että ne hyväksyisivät selvityshenkilö Hannes Mannisen sovintoesityksen Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön myynnistä Lapin yliopistolle.

Outi Torvinen
Aito Lapin korkeakoulukonserni näyttää nyt syntyvän kolmen kaupungin yhteistuella.
Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupunginhallitukset esittävät valtuustoilleen, että ne hyväksyisivät selvityshenkilö Hannes Mannisen sovintoesityksen Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön myynnistä Lapin yliopistolle.
Päätökset tehtiin maanantaina.
Rovaniemi oli jo talvella valmis yliopiston esittämiin osakekauppoihin, mutta Kemi, Tornio ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia eivät.
Rovaniemi päätyi sitten myymään yliopistolle kaikki osakkeensa niin, että yliopisto olisi saanut toivomansa osake-enemmistön ammattikorkeakoulusta ilman Meri-Lappiakin.
Umpisolmu lähti aukeamaan, kun kolme kaupunkia yhdessä esittivät, että opetus- ja kulttuuriministeriö asettaisi ulkopuolisen selvittäjän etsimään keinoja, miten Lappiin saataisiin aito korkeakoulukonserni.
Aito siinä mielessä, että omistusrakenteesta muodostuu konserni, kun Lapin yliopisto jatkossa omistaa enemmistön ammattikorkeakouluyhtiöstä.
Lapin korkeakoulukonserni tarkoittaa tällä hetkellä yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisorganisaatiota, joka muun muassa ylläpitää yhteistä Lapin korkeakoulukirjastoa ja Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskusta.
Tornion mielenmuutokseen vaikutti se, kun kävi selvästi ilmi, että korkeakoulukonsernin perustaminen on ministeriön tahto ja että se saa ministeriön strategiarahoituksen.
– Silloin on järkevää, että kaikki Lapin kunnat ovat valmistelun takana, kaupunginjohtaja Timo Nousiainen sanoo.
Hän lisää, että selvitysmiehen työ on tuonut kaikki tasapuolisesti keskustelupöytään.
– Sekin on tärkeä elementti myös jatkoa ajatellen, kun Lapissa on tulossa isoja muutoksia. Täytyy jaksaa käydä asioita läpi, niin että ymmärtää toisten tavoitteet.
Selvitystyön aikana kirkastui myös lähtökohta, mitä konsernilla tavoitellaan.
Samoin selvisi, millä keinolla varmistetaan, että ammattikorkeakoulun henkilökunta voitaisiin edelleen vakuuttaa entisin eduin Kevassa, kunnallisen työeläkejärjestelmän piirissä.
Nykylainsäädännön mukaan se ei ole mahdollista, jos yliopisto omistaa yli 50 prosenttia osakkeista, kuten on tavoite. Yliopisto joutuisi siirtymävaiheessa maksamaan lisäeläkkeistä viisi miljoonaa euroa, eikä se halua sitä tehdä.
Siksi kunnat valmistautuvat myymään osakkeensa kahdessa vaiheessa.
Tänä vuonna yliopistolle siirtyisi 49 prosenttia ammattikorkeakoulun osakkeista ja viimeistään 1.1.2019 omistus olisi 50,5 prosenttia.
Ajatus on, että tuohon ajankohtaan mennessä saataisiin aikaan lakimuutos tai muu ratkaisu, jolla Keva-kelpoisuus säilyisi.
– Huomattava ero aikaisempiin esityksiin on sekin, ettei yliopisto saa ammattikorkeakoulun hallituksessa enemmistöä, Nousiainen sanoo.
TÄSTÄ ON KYSE

Vaiheittain

Rovaniemi myisi yliopistolle tämän vuoden aikana 53 Lapin ammattikorkeakoulun (amk) osaketta (jää 35), Tornio 11 osaketta (jää 33) ja Kemi 10 osaketta (jää 34).
Rovaniemen
ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymät myisivät kaikki osakkeensa (molemmilla 10).
Yliopisto
saisi 49 prosenttia eli 98 osaketta 200:sta.
Toisessa
vaiheessa Rovaniemi myisi vielä kolme osaketta, jolloin omistus nousisi 50,5 prosenttiin.
Amk:n hallitukseen
tulisi 9 jäsentä, joista yksi amk:n henkilökuntaa ja yksi opiskelija.
Lapin yliopisto
saa ehdottaa 3 jäsentä ja Rovaniemi, Kemi sekä Tornio kukin yhden.
Kaupungit
ehdottavat hallitukseen lisäksi Lapin kauppakamarin toimitusjohtajaa tai varatoimitusjohtajaa. Puheenjohtajan esittäisi yliopisto.

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Kemi, Pohjolan Sanomat kesäkuun 2016 taiteilja Tero Eloranta...

Kesäkuu 2016 Pohjolan Sanomat ala-aula Sairaalakatu 2 toimistoaikana
                                TERO ELORANTA
                             "HIILIPIILLOKSIA  IV"
                             
Näyttelyn työt on tehty tavallisen Paint-ohjelman "työkaluilla" käyttäen työvälineenä hiirtä, kuitenkin ilman ns. tietokonemanipulointeja, kuten esim. skannausta  tms. Työt eivät siis ole tietokoneavusteisia eli ns. digitaidetta vaan tehty "omin käsin". Töissä on kokeiltu hiiren viiva-, sivellin-, suihke- yms. työkalujen käytön eri mahdollisuuksia, jolloin tuloksena on viivapiirrustus ta "maalaus" tai näiden yhdistelmä (vrt, sekatekniikka). Työt on suurennettu, tulostettu lasikuitukankaalle ja kehystetty. Tervetuloa näyttelyyn!

Aika tavaran kaupittee sano - Land Rover Freelander myytävänä...

Niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut:

Kesäautollamme VW Doppel TD vm. 1989 LLA-175 on katsastettu ja talviautomme Land Rover Freelander vm. 2000 JER-15 on poistettu liikenteestä, se on ajettu päärakennuksemme päätyyn parkkiin. Vakuutuksia on siirretty tarkoituksenmukaisesti autosta toiseen.

Talviautomme on käytännössä myytävänä.

Se on mielestäni erinomainen käyttöauto henkilölle, joka liikkuu maastossa ja jonka harrastukset muutoinkin vaativat maastoautoa = oikeaa nelivetoautoa. Autolla on ajettu noin 145.000 km ja se on varustettu kaksilla renkailla, jotka ovat alumiinivanteilla. Todettakoon, että kesärenkaat ovat ensimmäistä kesää alla, varusteina lisäksi vetokoukku, kattoteline ja tavaratilan/henkilötilan erottava koiraristikko... 

Miksi em. auto myydään?

Siksi, että yritämme lähestyvän kesän aikana totutella uuteen käytettyyn autoomme - MB 200 E vm. 1998 AIP-165, joka monien vaiheiden jälkeen aikanaan ostettiin. Siitä yritämme tehdä ympärivuotisen käyttöauton. Ajokilometrejä meille nykyisin kertyy erittäin vähän.
_____________________________________________________________________

Niin tuo sanonta: Aika tavaran kaupittee kävi mielessä, kun kerroin eilen vaimolleni, että en lähde näpsimään myytävästä autosta valokuvia ja pistämään niitä esim. Nettiautoon. Minulla on tunne, liekö ns. etiäinen, että pihallemme tulee henkilö, joka tarvitsee em. tyyppistä autoa ja vie sen mennessään maksettuaan siitä sopimamme, kohtuullisen hinnan.

Jos näin ei kuitenkaan käy - so what - jokin järkevä ratkaisu asialle joka tapauksessa löytyy.






Soini ja Lavrov tapaavat Moskovassa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...



Yle maailmalla: Moskova 


Soini ja Lavrov tapaavat Moskovassa: Ainakin nämä viisi teemaa ovat esillä

Kahdenväliset asiat

Baltops ja Anakonda

Eu ja Brexit

Sodat

Kansalaisjärjestöt


Ruohonleikkuukausi alkaa - näillä vinkeillä minimoit aggression...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Ruohonleikkuukausi alkaa - näillä vinkeillä minimoit aggression


Ruohonleikkuukausi alkaa - näillä vinkeillä minimoit aggression
Pistääkö naapurin sirkkelin laulanta vihaksi? Nesteen kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista ei usko, että ongelmat selviävät puhumalla.
Ruohonleikkuusesonki on taas alkamassa ja suomalaisissa naapurustoissa varaudutaan meluhaittoihin.
Neste selvitti kyselyllä, mitkä asiat moottoroitujen pihavälineiden kanssa pelatessa vaatisivat pelisääntöjä ja kasasi etiketin pihatyökoneille.
Ruohonleikkureiden lisäksi näitä sääntöjä voi soveltaa muun muassa lehtipuhaltimiin ja oksasilppureihin.
1. Älä päristele sunnuntaiaamuna.
Suomalaisia ärsyttää pihatöissä eniten meteli ja koneilla päristely myöhään illalla tai varhain aamulla.
2. Laita bensankatku kuriin.
Pienkoneissa käytettävän polttoaineen katku vaikuttaa 78 prosentin vastaajista mielestä ainakin jonkin verran omaan vihtyvyyteen.

3. Muista ympäristö.
77 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pihakoneiden polttoaineen päästöt eivät saa olla haitallisia terveydelle, ympäristölle tai luonnolle.
4. Mieti miten säilytät koneesi ja polttoaineesi.
Valmistele koneillesi valmiiksi talvisäilytystila. Varmista myös polttoaineen säilyvyys talvitauon ajaksi.
5. Haistele ilmapiiriä.
Useimpia vastaajia melu ärsytti, mutta 15 prosentin mielestä kesällä nurmikkoa saa leikata vaikka keskellä yötä. Toisaalta 18 prosentin mielestä kovaäänisiä pihatöitä pitäisi tehdä vain silloin, kun naapurit eivät ole kotona.
6. Älä luota siihen, että asiat selviävät puhumalla.
Vain kolmasosa vastaajista kannatti yhteisistä pelisäännöistä keskustelua ja niistä sopimista muiden pihapiirissä asuvien kesken.
Cintin tekemään verkkokyselyyn vastasi noin tuhat 18-70-vuotiasta suomalaista.