perjantai 3. kesäkuuta 2016

Suomen kilpailukykysopimus (kiky) on syntynyt, mikäli...

Suomen kilpailukykysopimus (kiky) on syntynyt, mikäli historialliseksi luonnehdittua sopimusta ei onnistuta tumpeloimaan vielä viime hetkillä. Toivottavasti/oletettavasti ei sentään näin voi enää käydä... 

Varmaan tuo Metalliliiton äänestystuloskin jossakin vaiheessa putkahtaa esiin ja myös se, noudattiko äänestystulos poliittista jakaumaa SDP/Vsemmistoliitto eli 13-7. Metaliliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi Ylen haastattelussa, että rintamalinjat eivät olleet em. mukaiset ja että neuvotellut asiat olivat vaikeita.
Yle Uutiset sivuilla todetaan:
Metallin hallitus hyväksyi kiky-sopimuksen äänin 12-8. Sopimus pitää vielä hyväksyttää Metalliliiton valtuuston kokouksessa 10. kesäkuuta.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Kilpailukykysopimus on syntynyt – Metalliliiton hallitus hyväksyi sopimuksen

Kaikki keskeiset liitot ja järjestöt ovat hyväksyneet kilpailukykysopimuksen, mutta sillä ehdolla, että Metalliliiton hallitus hyväksyy sen. Myös EK:n hallitus hyväksyi sopimuksen ehdollisena. Yksityinen opetusalakin pääsi sopimukseen.

POLITIIKKA  
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto aloittamassa hallituksen kokousta, jossa hyväksyttiin kilpailukykysopimus.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto aloittamassa hallituksen kokousta, jossa hyväksyttiin kilpailukykysopimus.

KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN SYNTY varmistui perjantai-iltana, kun Metalliliiton hallitus hyväksyi sopimuksen.
Metalliliitto ja Teknologiateollisuus ovat saaneet aikaiseksi useiden päivien vaikeiden neuvottelujen jälkeen neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksen mukaisista muutoksista alan työehtosopimuksiin.
Metalliliiton hallitus oli hyvin kriittinen sopimusta kohtaan. Metallin noin kymmenen jäsenen neuvottelukunnassa yksi oli äänestänyt sopimusta vastaan, joten Metallin 20 henkinen hallitus todennäköisesti äänestää sopimuksesta.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo suosittelevansa sopimuksen hyväksymistä, vaikka liiton hallituksessa onkin monenlaista mielipidettä sopimusta kohtaan. ”Työajan lisäys oli vaikein. Hallituksen veroratkaisu auttoi neuvottelutuloksen viemistä eteenpäin”, Aalto sanoi ennen hallituksensa kokousta.
PERJANTAINA ON TEHTY USEITA sopimuksen kannalta olennaisia päätöksiä. 
Juuri ennen Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelutulosta metsäteollisuus päätti hyväksyä sopimuksen. Se merkitsee, että EK:n hallitus mitä todennäköisemmin tänä iltana hyväksyy sopimuksen – jos siis Metalliliitto ja Teknologiateollisuus lopullisesti hyväksyvät sopimuksen.
Metsäteollisuus on ollut hyvin epäileväinen sopimusta kohtaan, koska viennin kannalta tärkeä kuljetusalaa edustava AKT ei ole mukana.
Metsäyhtiöt päättivät hyväksyä sopimukset, koska ne pidentävät työaikaa metsäteollisuudessa kolmella kokonaisella työpäivällä kaikissa niissä työaikamuodoissa, joissa se on tuotannollisista syistä tarkoituksenmukaista.
”Metsäteollisuus kantaa vastuunsa oman alansa kilpailukyvyn vahvistamisesta ja siksi olemme osaltamme hyväksyneet saavutetut neuvottelutulokset”, Metsäteollisuuden puheenjohtaja Jussi Pesonen sanoo liiton tiedotteessa. Metsäteollisuuden sopimuksissa on mukana 45 300 palkansaajaa
”Yhdeksänkymmentä prosenttia tuotteistamme menee vientiin. Siksi pidimme tärkeänä, että keskusjärjestöt sitouttavat kuljetusketjun työrauhaan. Keskusjärjestöjen epäonnistuminen on koko Suomen ja viennin näkökulmasta erittäin valitettavaa, mutta ei kuitenkaan yllättävää”, Pesonen sanoo.
METSÄTEOLLISUUDEN PÄÄTÖSTÄ ennen usko sopimuksen syntyy kasvoi jo keskipäivällä jälkeen, kun ammattiliitto Pam näytti iltapäivällä ehdollisesti vihreää valoa kilpailukykysopimukselle. Pam vaatii myös Metallia mukaan sopimukseen. Myös SAK:n, Akavan ja STTK:n hallitukset ovat hyväksyneet sopimuksen samoin ehdoin: Metallin on oltava mukana.
Jos Metallissa syntyy sopimus, Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus pitää kokouksen illalla ja päättää sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
PAMIN PÄÄTÖS syntyi vasta äänestyksen jälkeen, äänin 12-4.
”Päätös ei edelleenkään ollut helppo. Tärkeimmäksi perusteluksi hyväksynnälle nousivat orastavan talouskasvun tukeminen ja valtava työttömyys, jota on pyrittävä helpottamaan kaikin keinoin, kuvaili puheenjohtaja Ann Selin päätöksen taustoja järjestön tiedotteessa.
Selinin mukaan hallituksen verokevennyspaketti ja myös pakkolakien lopullinen kuoppaus helpottivat päätöstä.
”Omasta puolestani olen huojentunut, että pitkä prosessi on meidän osaltamme saatu päätökseen. Toivon, että kokonaiskattavuus nousee niin korkeaksi, että hallituksen veroporkkana jopa aavistuksen parantaisi palkansaajien ostovoimaa, Selin lisä.
Pamin päätös on merkittävä koko sopimukselle. Pamin edustamilla aloilla työskentelee yli 400 000 palkansaajaa.
SAK:N hallitus ilmoitti aiemmin perjantaina hyväksyvänsä myös sopimuksen ehdollisesti.
SAK:n ehto on, että PAM ja Metalliliitto hyväksyvät neuvottelutuloksen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi, että päätös syntyi yksimielisesti.
”Sopimuksen kattavuus on nyt riittävä. Maan hallituksen eiliset päätökset veronhuojennuksista olivat harvinaisen selkeät.”
”Uskon, että kilpailukykysopimuksessa päästään 85 prosentin kattavuuteen”, Lyly lisäsi.
Hän kuitenkin arveli, että pois jääneitä liittoja, AKT:ta, Seliä ja Rakennusliittoa on vaikea saada enää tällä aikataululla mukaan.
AKSELI VALMUNEN / HS
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi kilpailukykysopimuksen neuvotteluja Hakaniemessä perjantaina.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi kilpailukykysopimuksen neuvotteluja Hakaniemessä perjantaina.
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Eeva-Liisa Inkeroinen
Eeva-Liisa Inkeroinen
Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelut alkoivat kello 10.30.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi ennen kokousta, että neuvotteluissa on tekemisen meininki.
”Hyvässä hengessä olemme koko ajan neuvotelleet. Ei ole vaan löydetty ratkaisua. Nyt kun menemme vielä yrittämään, ainakin tekemisen meininkiä on, mutta neuvottelutulosta ei ole vielä olemassa.”
TEKNOLOGIATEOLLISUUDENtoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen sanoi aamulla, että neuvottelutulosta yritetään löytää kaikin voimin.
”Tilanne on nyt se, että neuvottelut jatkuvat, eikä mitään voi luvata. Yritämme kaikin voimin löytää ratkaisun. Koskaan ei tällä alalla tiedä, meneekö vielä päivä vai viikko vai eikö synny mitään.”
Vaikeinta neuvotteluissa on ollut sopia työajan pidennyksestä.
”Meillä on hyvin erilaisia aloja ja sekalaisia työaikamuotoja. Pitää miettiä, millä tavalla erilaisissa työaikajärjestelmissä otetaan huomioon 24 tunnin pidennys. Kuusi minuuttia lisää työpäivää kohden olisi ollut meille helppoa, mutta työnantajille se ei käy”, Aalto sanoo.
”Sitä tässä on veivattu, että mitä sitten, jos paikallisesti ei sopivaa työajan pidennysmallia löydy. Yritämme löytää perälautamallin, joka olisi molempien osapuolien nieltävissä.”
KUNTATYÖNANTAJIEN valtuuskunta hyväksyi perjantaina kilpailukykysopimuksen. Valtuuskunta kuitenkin edellyttää hyväksymisen ehtona, että veronkevennykset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.
Neuvoteltujen sopimusten piirissä on 422 000 palkansaajaa ja niiden kattavuus on kunta-alalla 100 prosenttia.
YKSITYISELLE sosiaalipalvelualalle syntyi perjantaina myös kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu. Alalla työskentelee noin 70 000 työntekijää.
Ratkaisu sisältää kuukausipalkkaisten työntekijöiden viikkotyöajan pidentämiseen 30 minuutilla viikossa. Työajan pidennys ei koske kuitenkaan tuntipalkkaisia työntekijöitä. Lisäksi sosiaalipalvelualalle sovittiin työaikapankista.
Paikallista sopimista lisättiin erillisellä selviytymissopimuksella osana paikallisen sopimisen liitepöytäkirjaa. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen asema paranee Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) tiedotteen mukaan huomattavasti.
PUULIITON hallitus hyväksyi myös perjantaiaamuna kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset sopimusalojensa uusiksi työehtosopimuksiksi.
Puuliiton hallitus asetti päätöksenteon yhteydessä kilpailukykysopimuksen jatkokäsittelylle ehdon. Maan hallituksen on toteutettava veronkevennykset täysmääräisesti. Puuliittoon kuuluu noin 35 000 jäsentä.
MYÖS KIRKON alalle syntyi perjantaiaamulla kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos.
Noin 20 000 työntekijää koskeva sopimus on yksivuotinen ja voimassa ensi helmikuun alusta vuoden 2018 tammikuun loppuun.
”Mielipide on ollut vähän kaksijakoinen siitä, että ovatko ratkaisut pysyviä vai ei. Meillä on keskusteltu niin, että tehdään vain nyt vuodeksi sopimus”, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Keijo Hiltunen.
”Lähdemme siis siitä, että tämä on jatkosopimus nykyiselle sopimuskaudelle, joka nyt vaan neuvoteltiin näin aikaisessa vaiheessa”, Hiltunen täsmentää.
Työaika pitenee 30 minuuttia viikossa ja lomarahaa leikataan 30 prosenttia.
Perjantai-iltana myös yksityisellä opetusalalla päästiin sopimukseen vaikeiden neuvotteluiden jälkeen. Sivistystyönantajat eivät ole suostuneet samanlaiseen ratkaisuun kuin julkisella puolella, vaan ovat vaatineet, että osa 24 tunnin palkattomasta lisäajasta käytetään opetustyöhön. Palkansaajille tämä ei ole käynyt. Lopputulos on, että osa ajasta käytetään opetustyöhön.
Yksi viime päivien neuvottelujen erikoisimmista tapauksista oli se, että työnantajapuoli kaatoi Merimies-Unionin ja Suomen Varustamot ry:n väliset neuvottelut tiistaina.
Jopa liiton hallituksen puheenjohtaja oli valmis hyväksymään neuvottelutuloksen, mutta äänestyksen jälkeen neuvottelutulos kaatui. Muun muassa oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) on vedonnut, että alalle syntyy sopimus, sillä se on viennin kannalta tärkeää.
SOPIMUKSET koskisivat noin kuuttatuhatta erilaisissa merenkulun tehtävissä toimivia työntekijöitä.
Suomen Varustamon hallitus kokoontui tänään uudelleen, ja se päätti ehdottaa kauppamerenkulun työmarkkinaosapuolille, että ne palaisivat takaisin neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta mahdollisimman nopeasti.
Suomen Varustamot ilmoitti tiedotteessaan tekevänsä kaikkensa, jotta merenkulku myös liittyisi kilpailukukykysopimukseen.
RIO GANDARA / HS
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen kokouksen jälkeen Etelärannassa perjantaina.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen kokouksen jälkeen Etelärannassa perjantaina.
AKSELI VALMUNEN / HS
Puheenjohtaja Ann Selin valmistautui Pamin hallituksen kokoukseen perjantaina aamulla.
Puheenjohtaja Ann Selin valmistautui Pamin hallituksen kokoukseen perjantaina aamulla.
AKSELI VALMUNEN / HS
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kommentoi kilpailukykysopimusta Hakaniemessaä perjantaina.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kommentoi kilpailukykysopimusta Hakaniemessaä perjantaina.

Iloisia uutisia: Suomen talouskasvu onkin odotettua vahvempaa...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous  | 

Iloisia uutisia: Suomen talouskasvu onkin odotettua vahvempaa

Suomen talouskasvu ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vahvempaa kuin EU-maissa keskimäärin.


Rakennustelineet kerrostalon seinustalla.
Kuva: Antti Seppälä / Yle

Suomen talouskasvu ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vahvempaa kuin EU-maissa keskimäärin.
Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa 0,6 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-maissa bkt kasvoi samaan aikaan keskimäärin 0,5 prosenttia.
Suomessa talouskasvun vetureina toimivat rakentaminen ja palvelut. Teollisuustoimialojen arvonlisäys supistui hieman.
Tilastokeskus korjasi samalla vuoden 2015 lukuja ylöspäin. Vuositasolla vuoden 2015 talouskasvu nousi 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin.

Aamuajelulla Kemin edustalla...

Kävin juuri hetki sitten veneellä aamuajelulla. Tavoitteena oli mennä kokemaan katiskat Kemin kirkonkylän osakaskunnan vesialueella > Selkäsaaren pohjoispään läheisyydessä, Lehmikiven karikonkupeessa mutta...

Ajelin rauhallisesti Kojukallion ohi kulkevaa väylää pitkin kohteeni suuntaan pohdiskellen katiskojen käytännön kokemista kohtalaisessa aallokossa.

Vaikka säätietojen mukaan luoteistuuli ei olut kuin alle 10 m/s, tuntui siltä, että puuskissa se oli huomattavasti kovempaa.
Yksin kevyellä pulpettiveneellä todennäköisesti katiskojen kokeminen olisi ollut vaikeaa, joten käännyin kolmannen punaisen "kepin" kohdalla suosiolla takaisin Hahtisaareen.

Todettakoon, että näin tein ensimmäistä kertaa tämän veneen historiassa. Varmaan ratkaisuni oli hyvä, sillä vähintäänkin olisin itseni karikon kupeessa nostopuuhissa kastellut aaltojen pärskiessä reippaasti veneen kylkeen...


Suomen parhaat brändit: ykkösnimi kaikille tuttu > NOKIA...

NOKIAsta muodostuu vähitelle UUSI NOKIA - hyvä niin.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Suomen parhaat brändit: ykkösnimi kaikille tuttu

Suomen parhaat brändit: ykkösnimi kaikille tuttu
Kansainvälinen konsulttiyhtiö Brand Finance on listannut Suomen arvokkaimmat brändit.
Parhaiden brändien Top 10 -kärjestä löytyvät Nokia, Kone, If, Kesko, Valio, Elisa, Here, Fortum, DNA ja OP Ryhmä (Pohjola Bank). Brand Financen listalta voisi hyvin poistaa Heren, koska Nokia myi sen viime elokuussa autonvalmistajien yhteenliittymälle.
Brand Financen toimitusjohtaja David Haigh pitää Nokian brändiarvon nousua merkittävänä. Kehitys vuodesta 2015 vuoteen 2016 on ollut vahvaa: Nokian brändiarvo on noussut 53 prosenttia 2,8 miljardiin euroon.
”Vain muutama vuosi sitten Nokiaa kuvattiin ”burning platform” -termillä, mutta tulet on selvästikin sammutettu. Suomen arvokkaimmalla brändillä on edessään kirkas tulevaisuus”, Haigh suitsuttaa.
Brand Finance huomauttaa raportissaan, että vasta vuonna 2008 Nokian brändi kuului maailman arvokkaimpien joukkoon. Brändin arvo putosi useita vuosia putkeen, mutta viime vuosi oli selvä käänne parempaan.
Raportin mukaan matkapuhelinbisneksen myytyään Nokia keskittyy tekemiseen, jonka se hallitsee parhaiten. Lisäksi Alcatel-Lucent-yrityskauppa antaa sille hyvän perustan jatkuvalle kasvulle, Brand Finance uskoo.
Hisseistä ja liukuportaista tunnetun Koneen brändiarvo laskenut 3 prosenttia 1,2 miljardiin euroon. Sammon vakuutusyhtiö If on kasvattanut brändinsä arvoa 27 prosenttia 1,0 miljardiin euroon.
”Kone kärsii Kiinan markkinoiden hidastumisesta”, Brand Finance päättelee raportissaan.

Brand Finance arvioi, että If brändeineen hyötyy markkinaosuuden vahvistumisesta.
Vuonna 1996 perustettu Brand Finance analysoi vuosittain tuhansia maailman tunnetuimpia tuotemerkkejä. Lontoosta johdettu ja yli 20 maassa operoiva Brand Finance hakee kertomansa mukaan voimakkaimmat ja arvokkaimmat brändit eri markkinoilta.
Yleisen määritelmän mukaan brändi on tuotteen tai palvelun identiteetin yhteenveto, jolla voidaan luoda tuotteelle lisäarvoa. Brändillä voidaan viitata positiiviseen maineeseen, joka on syntynyt tavaramerkin ympärille.

Suomen arvokkaimmat brändit vuonna 2016
Brändi        arvo, mrd euroa    muutos ed. vuodesta%
1. Nokia        2,796            +53
2. Kone        1,195            -3
3. If            1,039            +27
4. Kesko        0,886            +42
5. Valio        0,744            +3
6. Elisa        0,731            +11
7. Here        0,552            Uusi
8. Fortum        0,486            Uusi
9. DNA        0,410            +86
10. Pohjola        0,332            -29
Lähde: Brand Finance 4.5. 2016

torstai 2. kesäkuuta 2016

Ulkolinja: Kuka pudotti MH17-lennon?


Erinomainen ja asiallinen dokumentti, joka loppujen lopuksi kiistatta osoittaa syylliset. Toivottavasti syylliset saadaan vastuuseen teostaan ja tuomituiksi kansainvälisen, länsimaisen oikeusjärjestelmän  mukaisesti.

Dokumentissa tulee voimakkaasti esiin patologisen valentelun rooli/olemus, joka lähentelee jo säälittävää surkuhupaisuutta...


Ulkolinja: Kuka pudotti MH17-lennon? 

  • 51 min
  • 28 pv
  • 1092 katselua
Heinäkuussa 2014 Amsterdamista ilmaan noussut malesialaiskone putosi maahan Ukrainassa. 298 uhria vaatinut onnettomuus on synnyttänyt kymmeniä salaliittoteorioita. Miksi kone ammuttiin alas ja kuka sen teki? T: BBC.

Puolan puolustusministeri: Baltiaan ja Puolaan neljä Nato-pataljoonaa...







Suora nettilainaus Yle uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Puolan puolustusministeri: Baltiaan ja Puolaan neljä Nato-pataljoonaa

Baltian maissa ja Puolassa olevat Nato-liittolaisten joukot moninkertaistuvat. Asiasta päätetään virallisesti Naton huippukokouksessa heinäkuussa.


1. ratsuväkidivisioonan komppania Yhdysvalloista on sijoitettu Viroon kolmeksi kuukaudeksi. Joukot esittelivät kalustoaan ja toimintaansa Tapan kaupungin vanhalla lentokentällä.


Yhdysvaltain 1. ratsuväkidivisioonan sotilaita harjoittelemassa Virossa lokakuussa 2014. Kuva: Ahti Kaario / Yle

Sotilasliitto Nato sijoittaa neljä pataljoonan kokoista taisteluosastoa jäsenmaihinsa Puolaan ja Baltian maihin, kertoi Puolan puolustusministeri Antoni Macierewicz. Hän keskusteli asiasta eilen Varsovassa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.
Macierewiczin ilmoituksesta kertoi muun muassa Newsweek. Ministerin mukaan Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon sijoitetaan kuhunkin yksi pataljoona. Joukot tulisivat rotaatioperiaatteella useammasta Naton jäsenmaasta.
Joukkoja ovat luvanneet Baltiaan Puolan lisäksi Tšekki, Slovakia ja Unkari – yhteensä 600 sotilasta. Pääosa joukoista tulee kuitenkin Yhdysvalloista, Britanniasta ja Saksasta.

Komppanioista pataljooniksi

Yhteen pataljoonan taisteluosastoon kuuluun noin 800 sotilasta. Tällä hetkellä kussakin Baltian maassa ja Puolassa on komppanian verran, eli noin 150 sotilasta, amerikkalaisia joukkoja. Ne ovat nimellisesti harjoituksissa, mutta olleet jatkuvasti paikalla parin vuoden ajan.
Yhdysvallat lähetti joukkoja Baltiaan sen jälkeen, kun Venäjä oli asevoimin liittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin alueisiinsa ja kriisi kärjistynyt muutenkin

Baltian maat ovat pyytäneet koko ajan Natolta lisää joukkoja turvaksi Venäjän uhkaa vastaan.


Yhdysvaltalainen laskuvarjojääkärikomppania saapui Viron Ämarin lentotukikohtaan 28. huhtikuuta 2014.
Ensimmäisinä tulivat Viroon Yhdysvaltain laskuvarjojääkärit huhtikuun lopulla 2014. Kuva: Ahti Kaario / Yle

On ollut melko kauan tiedossa, että lisäjoukoista päätetään Naton huippukokouksessa heinäkuussa. Pääsihteeri Stoltenberg ei ole vielä halunnut sanoa tarkasti, paljonko joukkoja sijoitetaan ja tarkalleen mihin.

Suwalkin käytävän suojaksi



Kartta Suwalkin käytävästä
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Myöskään ministeri Macierewicz ei kertonut, mihin pataljoonat sijoitetaan. Virolaisen Delfi-uutissivuston mukaan hän kuitenkin sanoi, että niiden pitää olla valmiita puolustamaan niin sanottua Suwalkin käytävää.
Suwalkin käytävä on Puolan ja Liettuan rajaseutu, joka erottaa Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen Valko-Venäjästä. Puolassa ja Baltiassa oletetaan, että sotatilanteessa Venäjä yrittää avata maayhteyden Kaliningradiin, joka on sen tärkeä tukikohta-alue.
Delfin mukaan Puolan puolustusministeri sanoi myös, että Puolaan ja Baltiaan ollaan tuomassa enemmän kuin 4 000 sotilasta, joka siis vastaisi suunnilleen neljää pataljoonaa. Yhdysvallat on päättänyt siirtää Eurooppaan lisää maajoukkojaan, joita on tarkoitus kierrättää eri puolilla Itä-Eurooppaa.

Venäjä ärsyyntynyt

Venäjä ei hyväksy Naton joukkojen ja sotakaluston sijoittelua Baltiaan. Varaulkoministeri Aleksei Meškovin mukaan siihen aiotaan vastata jollain tavalla. Venäläisen valtiollisen RT-sivuston mukaan Venäjä ei uhkaa Baltian maita, ja joukkojen sijoittelu rikkoo Naton ja Venäjän sopimusta vuodelta 1994.
Senkin jälkeen, kun Naton pataljoonat sijoitetaan Baltiaan, Venäjällä on ylivoimaisesti Natoa enemmän joukkoja Viron ja Latvian rajan takana ja Kaliningradin alueella. Venäjän joukot ovat myös paremmin varustettuja. Niillä on muun muassa runsaasti taistelu- ja kuljetushelikoptereita.