Näin tv-kanavien siirtyminen pelkkään teräväpiirtoon vaikuttaa sinuun
Antenni-tv-lähetykset normaalitarkkuudella päättyvät keväällä 2020. Tarkista, onko virittimesi valmis hd-aikaan.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Kaikki kanavat lähettävät antenniverkossa ohjelmaa vielä perinteisellä tarkkuudella. Maaliskuussa 2020 normaalitarkkuus (sd) loppuu.
Huolehdi antennikodissa, että digiboksista tai digitv:stä löytyy tuolloin merkintä Antenna Ready HD.
Muista, että jo nykyinen digivirittimesi voi olla hd-kykyinen.
Katso laitteen takapaneelista malli- eli model-numero ja vertaa sitä Antenna Ready -laitteiden listaan testatutlaitteet.fi -nettisivulla.
Kuva: Yle UutisgrafiikkaAntennilähetyksiä katsovissa kodeissa teräväpiirtoon sopiva digiviritin puuttuu vielä kahdella kolmesta.
Hanki uusi boksi halvimmillaan noin 60 eurolla, jos tarve on. Siis 2020 mennessä.
Varo testaamattomia malleja
Laiteostoksille ei ole kiire, koska siirtymään on vielä neljä vuotta.
Tuleva antenniverkon hd-teknologia on nimeltään dvb-t2. Nimessä t-kirjain viittaa sanaan "terrestrial" (maanpäällinen eli antenniverkko).
Markkinoilla olevista antenniverkon digivirittimistä suuri osa on jo t2-mallia, mutta kaikkia niistä ei ole testattu Suomen eri taajuusalueilla.
Uutta boksia tai televisiota hankkiessa kannattaakin huolehtia, että Antenna Ready HD -merkintä löytyy. Tuolloin edessä ei pitäisi ola yllätyksiä väärien tekstitysten tai sekaisin menneiden kanavien kanssa.
Miksi vaihtaa toimivia laitteita?
Televisioliikkeissä on tuttua, että suomalaiset uusivat kodin elektroniikkaansa myös ilman varsinaista tarvetta. Halutaan isompia kuvaruutuja ja muhkeampia soundeja, esimerkiksi isojen urheilukisojen alla.
Toiset haluavat tyytyä siihen, mikä vain toimii. Heille, ja vähävaraisille, hd-siirtymä voi olla pakkosiirtymä.
Gigantin tuotepäällikkö Sami Kinnunen lohduttaa, että muutoksen terävyydessä näkee ja kuulee.
– Katsoja saa huomattavasti paremman kuvanlaadun. Äänikin on parempilaatuista.
Ja jos oma taulu-tv olisi liki kymmenenkin vuotta vanha, hd-boksiin kytkettynä sen kuvanlaatu terävöityy. Kunhan vanha tv on HD Ready - ja suuri osa taulutelevisioista on.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Luonto
"Ahvenet ei lopu Suomen järvistä ja muikkukannat ovat vahvat"
Kaupalliset hyötykalakannat ovat vähentyneet dramaattisesti viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija. Suomessakin kuluttajien kannattaa olla tarkkana erityisesti tonnikalojen ostamisessa, kun menee kauppaan. Suomalainen kalakauppa on WWF:n mukaan kuitenkin vastuullista.
Maailmassa kalakannat voivat huonosti, mutta Suomessa on tapahtunut käänne parempaan.
Maailmanlaajuisesti kalakannat kärsivät ylikalastuksesta, joka on valitettavan yleistä, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.
– Noin kolmasosa kalakannoista on ylikalastettuja ja ainoastaan noin kymmenen prosenttia kalakannoista on sellaisessa tilassa, että kalastusta voitaisiin lisätä.
Maailman kalakannat ovat 40 vuodessa pienentyneet noin puolella. Tämä johtuu Ovaskan mukaan muun muassa siitä, että kalastusmenetelmät ovat tehostuneet niin, että ne myös tuhoavat kalakantojen elinalueita ja pienentävät kalakantojen elinalueita.
Tärkeiden kaupallisten hyötykalojen kuten tonnikalan, sen sukulaisen boniitin ja makrillin osalta pieneneminen on ollut vielä dramaattisempaa.
– Niiiden osalta kannat ovat pienentyneet yli 70 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana. Suurin yksittäinen syy on liikakalastus, sanoo Ovaska.
Osaltaan elinympäristöjen muutokset ja ilmastonmuutos vaikuttavat myös hyötykalojen vähenemiseen.
Tonnikalojen ja norjalaisen kasvatetun lohen kanssa parannettavaa
– Kuluttajan kannattaisi olla tarkkaavainen tonnikalojen suhteen kun menee kauppaan, kehottaa Ovaska.
Kalavalikoimien tila Suomessa on ylipäätään hyvä ja kalakaupat toimivat vastuullisesti, mutta tonnikalojen osalta on vielä parannettavaa. Toinen laji, johon Ovaskan mukaan kuluttajan pitäisi kiinnittää huomiota, on kasvatettu norjalainen lohi.
– Se on suuren mittakaavan toimintaa, millä on haitallisia vaikutuksia esimerkiksi paikallisiin kalakantoihin, sieltä leviää tauteja kuten lohiloisia. Kalakasvattamoilta karkaavat lohet sekottuvat myös luonnonkalojen kanssa joissa. Sinne tarvitaan vielä tiukempia kestävyyskriteerejä.
Ovaska kuitenkin painottaa, että suomalainen kalakauppa on vastuullista ja vastuullisuudesta on tullut arkipäivää. Positiivista on, että se ulottuu koko tuotantoketjun läpi; alkutuotannosta loppukäyttäjään.
Suomessa on 12 uhanalaista kalalajia, joista suurin osa on vaelluskaloja, kuten lohi, taimen, ankerias ja vaellussiika.
– Vaelluskalojen ongelma on, että lisääntymisjoet on padottu. Erityisesti 1960- ja -70-luvuilla suurimmat joet on valjastettu vesivoiman tuotantoon, eikä edelleenkään ole pidetty huolta vaelluskalojen lisääntymisestä niiden lisäntymisalueilla jokien latvoilla.
Ovaska kiittelee hallitusta, sillä vaelluskalakantojen elpyminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Rahaakin elpymiseen on myönnetty tälle hallituskaudelle.
– Kyse on nyt siitä, miten viranomaiset pääsevät sopimukseen voimayhtiöiden kanssa vaelluskalakantojen elvyttämisestä, sanoo Ovaska.
Hän kehuu myös yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Aiemmin tutkijat ja luontojärjestöt ovat olleet enemmän napit vastakkain ministeriön kanssa. Esimerkiksi uhanalaisten kalojen suojelussa ja lohenkalastuksessa tilanne oli suorastaan "konfliktinen", kertoo Ovaska. Nykytilannetta hän kuvaa sanalla kumppanuus.
Verkkojen käyttöä pitää miettiä
Suomi on vastuullinen lohen kalastuksen suhteen, ja Suomi ja Ruotsi ovat vaikuttaneet muihin Itämeren valtioihin, jotta lohenpyyntikiintiö saatiin viime syksynä kestävälle tasolle.
– Se tarkoittaa sitä, että meidän lohikannat jatkavat elpymistään. Itämeren lohi on vielä punaisella kalanosto-oppaassa, mutta luokitusta pystytään parantamaan positiiviseen suuntaan.
Suomalaiset ovat ahkeria vapaa-ajankalastajia ja moni kalastelee mökillään esimerkiksi ruokakalaa omiin tarpeisiin.
Suojeluasiantuntija Ovaska kehottaa vapaa-ajankalastajia keskittymään elinvoimaiisiin kalalajeihin, kuten ahveniin ja muikkuihin.
– Ahvenet ei lopu Suomen järvistä ja muikkukannat ovat vahvat. Ne ovat myös erinomaisia ruokakaloja. Kannattaa miettiä verkkojen käyttöä, jos kalastaa vesistöissä joissa on uhanalaisia kalakantoja kuten järvitaimenia. Taimenia saattaa jäädä sivusaaliiksi. Nyt olisi tärkeää, että jokainen luonnonvarainen taimen tai järvilohi pääsee lisääntymään.
Ovaskan mukaan poliittiset päättäjät eivät ole pystyneet sopimaan kestävistä kalakannoista. Tässä asiassa kuluttajilla ja kaupalla on suuri merkitys.
Käväisin illalla kesänaikaisen kalakaverini kanssa Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa Kaidin yleisötilaisuudessa. Olihan siellä muitakin. Iso auditorio oli jotakuinkin täynnä talousalueen kuulijoita. Suurin osa näytti olleen kemiläisiä. Informaatio oli asiallista ja esitetyt kysymykset/saadut vastaukset aiheellisia. Pääsääntöisesti hanketta pidettiin erittäin hyvänä, tervetulleena. Oikeastaan poikkiteloin kuulijoista ei asettunut kukaan kysymystensä muodossa. Ihme ja kumma - ympäristöön liittyvät huolenaiheet ja raflaavat kysymykset eivät nousseet esiin. Toivottavasti niitä ei tule jatkossa puun takaa mahdollisen valitusrumban muodossa... Oma näkemykseni hankkeen toteutumisesta vahvistui entisestään. Näin tuntui tapahtuneen myös kalakaverini ajatuksissa, tosin huomattavasti varovaisemmin kuin itselläni...
Todettakoon, että alla olevan artikkelin - valmistusprosessiin liittyvän hapen - osuus on tämän päivä = keskiviikko 06.04.2016 Pohjolan Sanomissa, oikaistu...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Kaidi: Puupolttoaineille kiintiö, joka takaa kysynnän miljardijalostamolle – katso video
NINA SUSI
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen ja Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen esittelivät Kemiin kaavaillun miljardin euron biojalostamon suunnitelmia tiistaina Pohjois-Suomen sidosryhmille.
Lapin uutiset 05.04.2016 klo 16:03Päivitetty 17:13Henripekka KallioKemi
Kiinalainen Kaidi ajaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen kiintiötä puuperäiselle polttoaineelle. Yhtiön mukaan tämä on yksi kolmesta asiasta, johon se tarvitsee lisävarmuutta voidakseen tehdä myönteisen investointipäätöksen Kemiin sijoitettavasta miljardin euron biojalostamosta.
Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Pekka Koposen mukaan yhtiöllä on oltava varmuus siitä, että uusiutuvalle dieselille ja bensiinille riittää kysyntää.
Suomi lisää jakeluvelvoitteen avulla biopolttoaineiden osuutta liikenteessä. Tällä hetkellä huoltoasemilla myytävissä polttoaineissa on oltava 10 prosenttia biokomponentteja. Vuoteen 2020 mennessä osuus nousee 20 prosenttiin.
Hallitus on luvannut lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuuden liikenteessä 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta on tarkoitus viedä eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavan energiastrategian kautta. Koposen mukaan Kaidi haluaa nähdä, minkälaisen poliittisen vastaanoton hallituksen suunnitelmat saavat, vaikka eduskunta ei ehtisikään käsitellä asiaa ennen Kaidin investointipäätöstä.
Biokomponenttien on täytettävä EU:n kestävyyskriteerit, mutta muuten niiden raaka-aineella ei ole väliä, eikä puuperäisillä komponenteilla ole tällä hetkellä kiintiötä jakeluvelvoitteessa. Kiintiö takaisi puuperäiselle biopolttoaineelle kilpailukyvyn muita biopolttoaineita vastaan. Esimerkiksi Neste valmistaa uusiutuvaa dieseliä erilaisista jätteistä ja palmuöljystä.
Kaidi aikoo päättää suurinvestoinnista kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yhtiö esitteli hankettaan tiistaina Kemissä Pohjois-Suomen sidosryhmille. Koponen vakuutti, että hankkeen valmistelu on edennyt odotusten mukaan.
– En usko, että tämä jää ainakaan raaka-aineesta kiinni, hän vakuutti.
Koposen mukaan Kaidi on käynyt Pohjois-Suomen suurimpien puuntoimittajien kanssa rohkaisevia keskusteluja raaka-ainehankinnoista. Kaidi tarvitsee kaksi miljoonaa kuutiota puuta biojalostamoonsa. Yhtiön laskujen mukaan Pohjois-Suomessa jää vuosittain kuusi miljoonaa kuutiota tarkoitukseen sopivaa puuta käyttämättä. Puuhankintoja on mahdollista täydentää Pohjois-Ruotsista tai tarvittaessa kauempaankin merikuljetuksin. Yhtiö tähyää kuitenkin nimenomaan kotimaista puuta, sillä Koposen mukaan energiapuun tukijärjestelmät ovat Suomessa Ruotsia kehittyneemmät. Korjuutuki kannustaa metsänomistajia panemaan puunsa liikkeelle. – Sen lopettaminen olisi huono juttu, Koponen sanoo.
Kaidi aikoo käynnistää Kemissä pilottialueen energiapuun korjuun ja hankinnan kehittämiseksi. Jos Kaidin miljardi-investointi toteutuu, yhtiöstä tulee maan selvästi suurin yksittäinen energiapuun ostaja. – Tavoittelemme energiapuun hankintakustannuksissa 20 prosentin laskua nykyiseen verrattuna niin, että kaikki hyötyvät toimitusketjussa, Koponen sanoo.
Myös Kaidin rahoitusneuvottelut ovat Koposen mukaan edenneet lupaavasti. Jos Kaidin kiinalainen emoyritys päätyy tekemään myönteisen investointipäätöksen, se tekee Koposen mukaan itse ”yhdeksännumeroisen” sijoituksen hankkeeseen. Loput 300 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta on tarkoitus hankkia teollisilta kumppaneilta tai finanssisijoittajilta. Kaidi jäisi todennäköisesti kuitenkin suurimmaksi yksittäiseksi osakkeenomistajaksi. Näiden neuvottelujen yksityiskohdista Koponen ei halunnut kertoa Lännen Medialle. Suurin osa biojalostamon rahoituksesta on tarkoitus hankkia lainamarkkinoilta. Noin 700 miljoonan euron lainarahoituksessa vetoapua haetaan Suomen ja Kiinan valtioilta takausten muodossa.
Kaidi kertoi Kemissä, että mikäli biojalostamo toteutuu, sen yhteyteen rakennetaan todennäköisesti myös Suomen suurin happitehdas, sillä laitos tarvitsee prosessiinsa paljon happea.
Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Jään odottelemaan Suomen kuuluisimman perintöveropakolaisen Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin koottuja selityksiä.
Kyllä hän kohta esiin tulee Armani puvussaan, lakeerikengät kiiltävinä jaloissaan, hiukset huolellisesti suittuina ja partakarvat ojennuksessa. Kädet viuhtoen ja silmät somasti hämmästyksestä pyöreinä hän toteaa: "Ei Nordea pahimpia roistoja = verosuunnittelijoita ole, jne. ..."
Tässä tämän päivän eli torstain 07.04.2016 selittelyä:
Wahlroos kommentoi Nordea-kohua: ”Emme ole tehneet mitään väärää”
Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin mielestä yhtiön ympärillä vellova kohu on ylimitoitettu. Wahlroosin mukaan kohu saattaa kuitenkin jättää kolhun yhtiön maineeseen.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Panama-paperit nostivat Nordean lööppeihin rikkaiden veronkiertäjien auttajana. Pankki on perustanut lähes 400 omaisuutta hallinnoivaa veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Neitsytsaarille 2014 päättyneellä kymmenvuotisjaksolla.
Miten Nordean hämärää toimintaa kommentoi hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos? Ei yhtään mitenkään. Kauppalehden haastattelupyyntöön vastattiin, että ainakaan tänään hallituksen puheenjohtajan aikataulu ei veny haastatteluihin Nordean roolista veroparatiisiyhtiöpalvelujen tarjoajana.
Nordean asenne verosuunnitteluun on totta kai ollut myönteinen, sillä korostuksella, että kyse on laillisesta toiminnasta.
Wahlroos on itsekin ollut verosuunnittelun mannekiinina, kun hän on siirtänyt omaisuuttaan lapsilleen ja muuttanut asumaan Suomesta Ruotsiin.
Wahlroos on ollut Nordean hallituksessa vuodesta 2008 ja puheenjohtajana 2011 alkaen. Pankkiirina Wahlroosin täytyy tuntea sekä liiketoiminnan päivänvaloa kestävä puoli että sen pimeä puoli.
Selvää on jo, ettei Nordealla ole puhtaita jauhoja pussissaan ainakaan Luxemburgin kautta hoidetussa varainhoidossa. Suomen maajohtaja Ari Kaperi on myöntänyt, että hallintayhtiöitä on Panamassa vielä 90 kappaletta.
Se, että joku ylipäätään tarvitsee verottajan ulottumattomissa olevia yhtiöitä, kertoo halusta piilottaa omaisuutta tai sen tuottoja, jotka olisivat veroalaisia.
Nordean johto tapaa tänään Ruotsin Finansinspektionin. Pankkialan valvoja haluaa selvittää Luxemburgin sivukonttorin toimia. Luxemburg ei ole toiminut omin päin. Se on ollut yhtälailla ylimmän johdon ohjauksessa kuin mikä tahansa muukin sivukonttori. Pankilla on oltava näyttöä, että toimintatavat ovat muuttuneet sitten vuoden 2009, kuten se väittää.
Nordean julkinen kuva on jo nyt ryvettynyt veroparatiisiselvityksen takia.
Tiettävästi Nordean verkkopankissa oli poikkeuksellista ruuhkaa eilen illalla. Asiakkaat siellä hoitelivat aktiivisesti pankkiasioitaan. Somea seuraavat havaitsivat, että uho Nordean hylkäämisestä oli kova. Moni varmaan viekin rahansa kilpaileville pankeille.
Panama-papereidet tiedot ovat vasta jäävuoren huippu.
Emme tiedä Mossack Fonseca -asianajotoimiston markkinaosuuttaa veroparatiisiyhtiöpalveluissa. Emmekä tiedä veroparatiisipalvelujen osuutta Nordean tuotoista. Ilmaiseksi pankki ei ole varakkaita veronkiertäjiä auttanut.
Wahlroos on kasvattanut Nordean arvoa vuosikymmenet. Nyt osakkeenomistajien on syytä olla huolissaan siitä, onko Wahlroos pankille riski, joka laskee omaisuuden arvoa pankkitoiminan pimeän puolen paljastuessa.
Alla olevassa artikkelissa todetaan: Nyt olisi Soukan mielestä hyvä sauma kehittää alueen matkailukäyttöä esimerkiksi Kemin matkailutoimen kanssa yhteistyössä.
Hyvä niin - enpä muista, olenko koskaan päässyt lukemaan, että jokin Kemin ympäristökuntien edustajista mainitsee suoraan yhteistyön mahdollisuudesta Kemin kanssa...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Simon Karsikkoon ei haaveilla enää suurteollisuutta
NINA SUSI
Simon kunnan teknisen osaston päällikön Ilkka Soukan ruudulla on jo luonnos Karsikon uudesta yleiskaavasta, jossa teollisuusalueen kooksi on määritelty noin 60 hehtaaria.
Lapin uutiset 05.04.2016 klo 08:02Tapio Rantamartti
Simon kunta ei elättele enää toiveita suuresta teollisuuskeskittymästä Karsikon entiselle ydinvoimakaava-alueelle.
Kunta on kaikessa hiljaisuudessa valmistellut ydinvoimakaavan tilalle tulevaa yleiskaavaa. Kaavoitettavan alueen suuruus on 225 hehtaaria.
Kunnassa odotetaan nyt, että ympäristöministeriö vahvistaisi ydinvoimakaavan purkupäätöksen. Ministeriöstä kerrottiin maanantaina, että päätös olisi tulossa alkukesään mennessä.
Korvaavan kaavan virallinen prosessi käynnistyy heti päätöksen jälkeen.
Alueelle on luonnosteltu viimeisten kuukausien aikana erilaisia kaavavaihtoehtoja. Kunnalla itsellään ei ole Karsikossa lainkaan maaomistuksia.
Nyt luonnosvaiheessa olevan kaavan laatimisen maksaa täysin Fennovoima. Asiasta on tehty sopimus jo ydinvoimakaavan laatimisen yhteydessä.
Luonnoksista pienin noin 60 hehtaarin teollisuusalue sijoittuisi Karsikontien varteen, sen molemmille puolille. Kunnan teknisen osaston päällikön Ilkka Soukan mukaan tämä vaihtoehto on realistisin. Pääosa siitä on Fennovoiman omistukseen jäänyttä aluetta.
– Alue olisi kaukana loma-asutuksesta, kaukana merestä niin, ettei se häiritsisi virkistyskäyttöä. Alueen läpi kulkee jo tie, jolta on hyvät yhteydet nelostielle.
Laajin teollisuusaluevaraus olisi sisältänyt myös sataman Karsikon Ajoksen puoleiselle reunalle.
Puheet syväsataman istuttamisesta kaavaan ovat Soukan arvion mukaan hyvin epärealistisia. Jos satamapalveluja tarvitaan, niitä olisi tarjolla kalasatamassa ja läheltä löytyvästä Ajoksen satamasta.
– Kyllä Karsikon maankäytön suunnittelussa lähdetään siitä, että alue varataan pääosin virkistyskäyttöön, luontomatkailuun ja mökkeilyyn.
Nyt olisi Soukan mielestä hyvä sauma kehittää alueen matkailukäyttöä esimerkiksi Kemin matkailutoimen kanssa yhteistyössä.
Kunnan kaavatyöryhmässä ja luottamushenkilöiden keskuudessa on Soukan mukaan hyvin realistinen käsitys Karsikon tulevaisuudesta. Alueelle haetaan monimuotoista käyttöä.
Karsikon ydinvoimakaavan purkaminen mahdollistaisi myös Maksniemen nykyisen asemakaavan täydentämisen. Kaavatyö on ollut kesken juuri voimassa olevan ydinvoimakaavan vuoksi. Maksniemeen syntyisi noin 50 tontin omakotialue. Pääosa tonteista on rakentamattomia.
Ydinvoimakaavanpurkupaperit ovat jumiutuneet ympäristöministeriöön. Lapin liiton valtuusto teki jo puolitoista vuotta sitten marraskuussa 2014 päätöksen ydinvoimakaavan purkamisesta.
Lapin liiton suunnittelujohtaja Riitta Lönström arvelee, että purkuprosessi on jäänyt muiden ajankohtaisempien asioiden jalkoihin.
Lapin liiton ydinvoimankaavan kumoamispäätöksestä on tehty kolme valitusta, jotka myös käsitellään ministeriössä. Päätöksestä on tullut kaksi yksityishenkilön jättämää valitusta ja yksi valitus Lounais-Lapin Vihreiltä. Päätöksestä on mahdollista valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
TÄSTÄ KYSE
Simon ydin- voimakaava
Simon Karsikkoon on laadittu ydinvoimamaakuntakaava, joka hyväksyttiin 2011.
Fennovoima valitsi kuitenkin Pyhäjoen ydinvoimalan sijoituspaikaksi ja Simon kaava muuttui tarpeettomaksi.
Simon kunnanhallitus päätti palauttaa Karsikon virkistys- ja asumiskäyttöön. Kesken kaavaprosessin kunta ilmoittikin haluavansa niemeen myös teollisuusalueen.
Lapin liiton valtuusto kumosi ydinvoimaa koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset marraskuussa 2014.
Päätös on ympäristöministeriön käsittelyssä.
"Lähdemme siitä, että alue varataan pääosin virkistyskäyttöön, luontomatkailuun ja mökkeilyyn." Ilkka Soukka
Lapin uutiset
