Tausta: Valtaosa maailman ydinaseista on Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa
Jos ydinaseet ovat mittari, on maailmassa todella vain kaksi suurvaltaa. Washingtonissa torstaina alkavassa ydinturvallisuuskokouksessa on paikalla niistä vain toinen.
Kun yli 50 maan ja järjestön edustajat kokoontuvat tänään torstaina alkavaan ydinturvallisuuskokoukseen, puuttuu joukosta kaksi tärkeää peluria.
Yhdysvaltain Washingtonissa torstaina ja perjantaina järjestettävä ydinturvallisuuskokouskeskittyy pohtimaan keinoja, joilla torjua ydinterrorismin uhkaa. Maailman yhdeksästä ydinasevaltiosta paikalla ovat Venäjää ja Pohjois-Koreaa lukuunottamatta kaikki.
Maailmassa on nykyisin yhdeksän ydinasevaltiota. Näiden yhdeksän valtion lisäksi länsimaat syyttivät aiemmin nyt pakotteista irti päässyttä Irania ydinaseen suunnittelusta. Maat varjelevat tarkasti niiden hallussa olevien ydinaseiden lukumäärää, joten määrät ovat arvioita.
Esimerkiksi amerikkalaisten tiedemiesten liiton FAS:n raportti arvioi, että maailmassa on suurinpiirtein 15 350 ydinkärkeä, joista runsaat neljätuhatta on toimintavalmiudessa.
Ydinasevaltioista kolme ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta.
Vuonna 1968 solmitun ydinsulkusopimuksen (NPT) mukaan niillä mailla, jotka ovat tehneet ydinräjäytyksiä ennen tammikuuta 1967, on lupa pitää ydinaseita. Sopimuksen tavoite on estää ydinaseiden leviäminen.
Allekirjoittaneet maat sallivat sen, että sopimusta valvova Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) voi tehdä tarkastuskäyntejä maan ydinvoimaloihin.
Euroopan maista Ranskalla ja Isolla-Britannialla on omia ydinaseita.
Naton tai Yhdysvaltojen ydinaseita maaperällään puolestaan säilyttävät Belgia, Saksa, Italia ja Hollanti. Myös Turkki säilyttää Yhdysvaltojen ydinaseita.
Mahtimaat Yhdysvallat ja Venäjä
Ydinasevarustelun aikoinaan aloitteneilla Yhdysvalloilla ja Venäjällä on hallussaan noin 93 prosenttia maailman ydinaseista, arvioi amerikkalaisten tiedemiesten liitto FAS.
Molemmat maat ovat virallisesti ydinasevaltoja ja ne ovat mukana ydinsulkusopimuksessa. Käyttövalmiita ydinkärkiä molemmilla on hieman yli 1 700.
Satojen ydinkärkien Ranska, Iso-Britannia ja Kiina
Ranskalla toimintavalmiita ydinkärkiä on noin 280, Britannialla noin 120. Molempien ydinkärjistä suurinosa on sukellusveneissä.
FAS arvioi, että Kiina kasvattaa ydinkärkiensä määrää. Maan ydinkärjet eivät kuitenkaan FAS:n arvion mukaan olisi käyttövalmiita.
Ydinsulkusopimuksen ulkopuoliset Pakistan, Intia ja Israel
Pakistan ja Intia ovat myöntäneet, että niillä on ydinase. Ne eivät kuitenkaan ole allekirjoittaneet ydinsulkusopimusta. Tutkijat eivät usko, että maiden ydinkärjet olisivat toimintavalmiita.
Maat ovat sopineet keskenään ilmoittavansa etukäteen ballististen ohjusten testaamisista. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n arvio on, että maat aikovat kasvattaa ydinasevarastojaan ja kehittää ohjusjärjestelmiään.
Israel ei ole julkisesti myöntänyt, että sillä on ydinase. Maa ei myöskään ole ydinsulkusopimuksen jäsen. FAS:n arvion mukaan Israelilla on noin 80 varastoitua ydinkärkeä.
Uhitteleva Pohjois-Korea
Siitä, kuinka monta ydinkärkeä suljetulla Pohjois-Korealla on, ei ole täyttä varmuutta.
SIPRI:n arvio on, että maalla on 6–8 ydinkärkeä. FAS:n mukaan maa on tuottanut fissiokelpoista materiaali 10-12 ydinkärkeä varten.
Maa kuitenkin kertoo tasaisin väliajoin ydinkärkien koelaukaisuista ja ohjuskokeista. Se on testannut ydinräjähteitä vuosina 2006, 2009, 2013 ja 2016.
Pohjois-Korea ei kuulu ydinsulkusopimukseen. Se vetäytyi sopimuksesta vuonna 2003.
