Merten muoviroska peittää jo 40 prosenttia merten pinta-alasta – keksijät taistelevat jättiläisongelmaa vastaan
Merten muoviroska on yksi suurimmista ympäristöongelmistamme. Kansainvälisten sopimusten avulla roskaamisen kuriin saattaminen junnaa, joten moni yritys yrittää ratkaista globaalia ongelmaa omin nokkinensa. Muoviroska vaikuttaa ympäristön lisäksi talouteen ja viime kädessä terveyteemme.
Jos nykyinen tahti jatkuu, merissämme on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa, ennusti Davosin talousfoorumissa julkaistu Ellen MacArthur Foundationin raportti. Säätiön mukaan meriin kulkeutuu vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Määrää voi verrata siihen, jos aaltoihin kipattaisiin jäteautollinen muovia vuorokauden jokainen minuutti vuoden ympäri.
Ympäristö, talous ja terveys käsi kädessä
Miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä kuolee joka vuosi muovijätteiden takia. Muoviroska aiheuttaa 13 miljardin US-dollarin vahingot joka vuosi kalastukselle, merenkululle ja turismille.
Muoviroska sitoo myös myrkyllisiä kemikaaleja, kuten PCB:tä ja DDT:tä. Muovista liukenee myös muovin pehmentimiä ja palonestoaineita merivesiin. Pieneksi silpuksi merissä jauhautuva muovi eli mikromuovi päätyy lopulta ravintoketjuun, jossa se rikastuu ja voi päätyä kalojen kautta ihmiseen.
– Tällä hetkellä ei voida sanoa riittävällä tieteellisellä varmuudella, että ihmiselle aiheutuu ongelmia, mutta on vahvoja tieteellisiä viitteitä, että tiettyjä toksisia, hyvin vaarallisia kemikaaleja sitoutuu mikromuoveihin, sanoo ympäristöministeriön ylitarkastaja Niko Urho.
Aasiasta valtaosa globaalista roskasta
Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Näistä viidestä maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta. Suurimpia syypäitä merten muovittumiseen ovat kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, teollisuus, jätevedet ja turistit. Paljon saataisiin aikaan jo sillä, jos rannikkovaltioiden jätehuolto pantaisiin kuntoon.
Pääasiassa maa-alueilta peräisin oleva muovijäte kulkeutuu merivirtojen mukana pois rannoilta jopa mannerten kokoisiin jätepyörteisiin, joita on maapallolla jo viisi. Niistä suurin on Tyynenmeren jätepyörre.
Jätepyörteet kattavat yhdessä jopa 40 prosenttia maapallon merien pinta-alasta. Valtaosa pyörteiden roskasta on juuri muovia.
Kansainvälisiä sopimuksia tarvitaan
Koska merivirrat kuljettavat jätteet ympäriinsä valtamerissä, ongelma on globaali. Myös ratkaisujen pitäisi olla kaikkia maita koskettavia. Siksi tarvittaisiin kansainvälisiä sopimuksia, kuten ilmastonmuutoksen tai otsonikadon torjunnassakin.
YK:lla on ollut jo vuodesta 1982 lähtien merioikeuksia käsittelevä sopimus, jonka yhtenä osana on meriä koskevan jätteen ongelma. Moniulotteisen sopimuksen toimeenpanossa on ollut ongelmia. YK:n tehtäviä tukeva ja esille tuova Suomen YK-lliitto on lobannut erillisen muovijätesopimuksen aikaansaamiseksi.
– Meidän mielestä olisi tärkeää, että saataisiin aikaan tätä problematiikkaa esiin nostava sopimus, kun se on nyt valtaviin mittasuhteisiin laajentunut, sanoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.
Pioneerit yrittävät pelastaa meret
Ongelma on sen suuruinen, että se houkuttelee myös yrityksiä merten pelastustalkoisiin. Kansainvälisen sopimisen hitaita liikkeitä odotellessa moni yrittäjä onkin ryhtynyt tuumasta toimeen. Niin myös yhdysvaltalaisen talouslehti Forbesin merkittäväksi alle 30-vuotiaaksi nimeämä Boyan Slat.
– Joka viikko kahden Empire State Buildingin verran muovia päätyy meriin, jossa se vahingoittaa ekosysteemiä, taloutta ja päätyy lopulta ravintoketjuumme, ja sitä kautta mahdollisesti vahingoittaa meitä, sanoi Ocean Cleanup -yrityksen toimitusjohtaja Boyan Slat elokuussa palattuaan Tyyneltämereltä kartoittamasta tilannetta.
Slat on parikymppinen hollantilainen, joka on keksinyt kenties pisimmällä olevan ja lupaavimman menetelmän, jolla valtameret saataisiin siivottua kelluvasta muovijätteestä. Keksintö perustuu valtamerten pyörteisiin, jotka sysäävät roskat puomien muodostamaan ansaan.
Kesällä 2016 Slatin Ocean Cleanup -yritys laskee kahden kilometrin pituisen koeversion puhdistuslaitoksesta Japanin merivesiin. Vuonna 2020 se on tarkoitus laajentaa 100 kilometrin pituiseen roskapuomiin Tyynellämerellä. Puomin avulla roskat ohjataan siiloon, joka kerää ne talteen ja uudelleenkäytettäväksi.
Ocean Cleanup laskee, että kymmenen vuoden kuluttua 40 prosenttia isoimmasta Tyynenmeren jätepyörteestä olisi siivottu, jos menetelmä saadaan toimimaan.
Katso videolta, miten Ocean Cleanupin keksintöä testataan ja miten se puhdistaisi valtamerten jätepyörteitä.
