Syyriassa on edelleen sotatila päällä, sana rauha tuntuu kaukaa haetulta...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Suomalaiset Lähi-idän tuntijat: Syyria haluaisi miljoonien pakolaistensa palaavan, mutta paenneet pelkäävät vainoa tai joutumista armeijaan
Maan jälleenrakennus tulee maksamaan huimasti, mutta rahoittajia on vähän.
Damaskoksen keskusta selvisi sodasta ilman suurempia tuhoja. Raskaat aseet olivat armeijan käsissä ja niillä tulitettiin esikaupunkialueita.Ghadi Boustani / Yle
Kuusi vuotta kestänyt Syyrian sota jatkuu yhä, mutta sen arvioidaan yleisesti kääntyneen hallinnon ja presidentti Bashar al-Assadin voitoksi.
Miltä näyttää maan tulevaisuus? Sitä arvioivat Ylen A-studiolle konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio, Lähi-idän maihin niin ikään erikoistunut professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola on vieraana A-studionlähetyksessä maanantaina 17.12. Yle TV1:ssä klo 21.05. Toinen vieras on tietokirjaa Syyriasta parhaillaan kirjoittava toimittaja Saana-Maria Jokinen.
Pakolaisten paluumahdollisuudet näyttävät huonoilta
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan Syyriasta on paennut kuuden sotavuoden aikana 5,7 miljoonaa ihmistä, minkä lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on 6,6 miljoonaa. Ennen sotaa maan väkiluku oli eri arvioiden mukaan 22–23 miljoonaa, joten väestöstä yli puolet on joutunut jättämään kotinsa.
Yle Uutisgrafiikka
Sekä Hannu Juusola että Mikko Patokallio arvioivat, että hyvin suuri osa ulkomaille lähteneistä jää palaamatta.
– Ne, jotka ovat paenneet hallinnon kontrolloimille alueille, ovat pystyneet palaamaan helpommin. Maan ulkopuolelta palanneita on loppujen lopuksi suhteessa vähän. Ihmiset kokevat, että heidän henkensä on uhattuna Syyriassa eikä heillä ole siellä omaisuutta, Patokallio toteaa.
Turvallisuuskysymyksiin viittaa myös Juusola.
– Hyvin perustelluista syistä ihmiset pelkäävät. Erityisesti miespuolisella väestöllä paluuseen liittyy suuria turvallisuusuhkia. Voi joutua vangituksi, kidutetuksi tai syytetyksi opposition tukemisesta. Tai vaihtoehtoisesti laitetaan armeijan palvelukseen.
Pakolaisia on runsaasti Turkissa, Libanonissa ja Jordaniassa. Mailla olisi suuri paine saada syyrialaisia palautettua kotimaahansa, mutta kansainvälisten lakien mukaan pakkopalautukset eivät ole mahdollisia, CMI:n Mikko Patokallio sanoo.
Mikko PatokallioTiina Jutila / Yle
– Mutta käytännössä maat ovat löytäneet keinoja pakottaakseen tai kannustaakseen vahvasti. Turkki puhuu paljon ja Libanonkin jossain määrin siitä, että ihmisiä siirrettäisiin demilitarisoiduille puskurivyöhykkeille. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman voimatoimia tai vahvaa painostamista.
Jälleenrakennukseen ei ole riittävästi rahaa
Sodan kuluessa Syyrian infrastruktuuri on tuhoutunut pahoin. Esimerkiksi pääkaupungin Damaskoksen esikaupunkialueilla monet talot ovat romahtaneet. Toinen esimerkki: WHO:n vuosiraportin mukaan viime vuoden lopussa yli puolet Syyrian sairaaloista, klinikoista ja terveysasemista oli tuhottu joko kokonaan tai osittain.
Tarve jälleenrakennukselle on siis huutava, mutta rahaa siihen ei ole riittävästi. Rauhanprosessi on jäissä, eivätkä länsimaat ole halukkaita rahoittamaan jälleenrakennusta ilman rauhansopimusta ja takeita varojen reilusta käyttämisestä. Meneillään on nimittäin lakihankkeita, joiden tuloksena hallintoa vastustaneiden pakolaisten omaisuus tullaan jakamaan uudelleen hallintoa tukeneille, Hannu Juusola kertoo.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu JuusolaYle
– Ne jotka ovat lähteneet maasta, tulevat menettämään omaisuutensa. Maassa tulee olemaan voimakas omaisuuden uudelleenjako. Näin Lähi-idän historiassa on valitettavasti tyypillisesti toimittu. Esimerkiksi kun Israelin valtio syntyi ja palestiinalaispakolaiset lähtivät, luotiin lainsäädäntöä, jolla omaisuutta kansallistettiin.
Juusolan mukaan myös jälleenrakennusurakat toimivat palkitsemisen välineenä.
– Jälleenrakennuksessa urakoita annetaan paitsi Venäjälle ja Iranille, myös niille liikemiestahoille, jotka tukeneet hallintoa. Jälleenrakennus tulee olemaan konfliktin jatkoa eri tavoin.
Venäjä ja Iran ovat luvanneet Syyrialle lainoja. Lisäksi Syyrian hallinnon katseet suuntautuvat tällä hetkellä Juusolan mukaan rahan saamiseksi erityisesti Persianlahden maihin.
Hallintoa tukeneilla ulkovalloilla on suuri vaikutus Syyrian tulevaisuuteen – ja niiden tavoitteet ovat eri suuntaisia
Sekasotku. Näin Syyriassa toimivien ulkovaltojen ja muiden toimijoiden vyyhtiä kuvailee sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Jyri RaitasaloYle
– Pitkän aikavälin kuluessa sota on kansainvälistynyt ja se on laajentunut koskemaan paljon muutakin kuin Syyriaa. Pelkästään valtiotoimijoita ovat Venäjä, Iran, Israel, Turkki ja Yhdysvallat. Ei-valtiollisia toimijoita puolestaan ovat Iranin tukemat Hizbollah-taistelijat, kurdit ja lukuisa määrä muita.
Toimijoita on Raitasalon mukaan jo niin paljon, että on vaikea saada kokonaiskäsitystä siitä, mitä kukin tavoittelee ja kenen kanssa. Lyhyellä aikavälillä ei voida sanoa, että sota olisi loppumassa, mutta esimerkiksi Isisin vastainen sota on loppuvaiheessa. Maassa on kuitenkin yhä useita rintamalinjoja ja sotilaallista toimintaa on päivittäin.
Yle Uutisgrafiikka
Sotilaallisesti uusi tilanne on syntymässä Turkin suunnitelmista maan pohjois- ja koillisosissa.
– Isisin vastainen kurdijärjestö YPG on aika hyvin onnistunut Yhdysvaltojen ilmatuella nuijimaan Isisiä pois alueelta. Samalla Turkin asevoimat ovat parhaillaan valmistautumassa operaatioon, jolla Yhdysvaltojen tukemia kurdijoukkoja ollaan työntämässä Turkin rajan läheltä. Pahimmillaan tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa Turkin ja USA:n sotavoimat ovat vastakkain Syyrian alueella.
Professori Hannu Juusola puolestaan toteaa Venäjän ja Iranin etujen olevan osin vastakkaisia. Venäjä haluaisi sotilaallisen jalansijan lisäksi rauhanomaisen ratkaisun ja yhtenäisen Syyrian, kun taas Iranille yhtenäinen Syyria ei ole tavoite. Se haluaa tukea yksityisarmeijoita ja pyrkiä käyttämään niitä oman laajemman asemansa vahvistamiseksi. Toisaalta Iran haluaa Venäjän tapaan hyötyä jälleenrakennuksesta. Lisäksi Iranin kannalta tärkeää että pystyy sotilaallisesti osallistumaan välikäsien kautta Palestiinan konfliktiin.
Presidentti Bashar al-Assadin hallinto on kiitollisuudenvelassa sitä tukeneille tahoille, kuten Venäjälle ja Iranille. Siksi niillä tulee olemaan suuri vaikutus siihen, mitä Syyriassa tapahtuu.
– Lyhyellä tähtäimellä Syyria tulee olemaan poliisivaltio. Minkäänlaista liberalisaatiota ei ole mahdollista toteuttaa. Se tulee olemaan heikko valtio, joka tulee olemaan riippuvainen ulkopuolisten tuesta. Lisäksi se tulee olemaan valtio, josta ulkopuoliset tulevat käymään kamppailua, professori Juusola summaa.
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti